Suomen koulutusjärjestelmä yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla. Lähde: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot 20.4.2016
Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja
Hiusalan perustutkinto Parturi-kampaaja palvelee asiakkaita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Laadukas hiusalan työ vaatii kädentaitojen lisäksi tietoa kosmeettisista aineista ja tuotteista, monipuolista työmenetelmien hallintaa ja alalla käytettävien laitteiden tuntemusta. Työssä olennaista ovat sosiaaliset taidot, yrittäjämäinen asenne, kätevyys, luovuus ja estetiikan tulkintataito. Hiusalalla menestymiseen vaikuttaa suuresti yritystoiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen. Opiskelun päätavoitteena on antaa perusvalmiudet kokonaisvaltaiseen ammatin hallintaan. Hiusalan perustutkinnon ammatilliset opinnot koostuvat tutkinnon pakollisista tutkinnon osista (120 osp) ja valinnaisista tutkinnon osista (15 osp). Opiskelupaikka on Viitaniemi, Viitaniementie 1 C. Hiusalan perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat Hiusten leikkaaminen ja partakäsittelyt, 35 osp Kampaukset ja ehostus, 20 osp Värjäyskäsittelyt, 30 osp Permanenttikäsittelyt, 15 osp Hiusalan yrittäjyys ja yritystoiminta Hiusalan perustutkinnon valinnaiset tutkinnon osat Esimerkiksi: Asiakkaan tyylipalvelut, 15 osp Hiusten hoito- ja muotoilukokonaisuudet, 15 osp Opinnoissasi opit tuntemaan hyvin kosmeettiset aineet ja niiden vaikutukset hiuksiin ja hiuspohjaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja markkinoimaan asiakaslähtöisesti hiusten ja parran hoitoja, leikkauksia, kampauksia, kihartamis- ja värikäsittelyjä sekä ehostuksia luomaan persoonallisia tyylikokonaisuuksia eri menetelmiä yhdistämällä kotihoitotuotteiden käytön ohjausta Tutkinnon suoritettuasi voit toimia mm. parturi-kampaajana toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä erilaisissa myynti-, konsultointi ja koulutustehtävissä parturi-kampaajana mm. teatterissa, televisiossa, kylpylässä, hoitolassa ja risteilyaluksilla Tyypillisimmät jatko-opinnot hiusalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto yrittäjän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto estenomi (AMK)
Kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi
Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan ammattilainen toimii asiakaspalvelu- ja ihonhoitotyössä. Työssä on olennaista hyvät vuorovaikutustaidot, väri- ja tyylitaju, käden taidot sekä yrittäjämäinen asenne. Opiskelun päätavoitteena on antaa perusvalmiudet kokonaisvaltaiseen ammatin hallintaan. Ihon hoitoa (esim. vartalo-, jalka- ja käsihoitoja) harjoitellaan asiakaspalvelun lisäksi myös parityöskentelynä, jolloin toimit itse asiakkaana ja opit näkemään/tuntemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. Kauneudenhoitoalalla menestymiseen vaikuttaa suuresti yritystoiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen. Kauneudenhoitoalan perustutkinnon ammatilliset opinnot koostuvat tutkinnon pakollisista tutkinnon osista (90 osp), osaamisalan eriytyvistä pakollisista tutkinnon osista (30 osp) sekä valinnaisista tutkinnon osista (15 osp). Opiskelupaikka on Viitaniemi, Viitaniementie 1 C. Kauneudenhoitoalan perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat Ihon hoito, 45 osp Ehostus, 10 osp Ihonhoidon ohjaus, 15 osp Kauneudenhoitoalan yrittäjyys ja yritystoiminta, 20 osp Opinnoissasi opit tuntemaan kosmeettiset aineet ja niiden vaikutukset ihoon suunnittelemaan, toteuttamaan ja markkinoimaan asiakaslähtöisesti ihon perushoitoja ja ehostuksia opastamaan asiakasta tarkoituksenmukaiseen koti- ja jatkohoitoon Osaamisalat Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan osaamisala, kosmetiikkaneuvoja Ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisala, kosmetologi
TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Tavoitteena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin syventää ammatillista osaamista edistää nuorten siirtymistä työmarkkinoille ja välitöntä työllistymistä helpottaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille lisätä tietoa työmarkkinoista tehdä tunnetuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa ehkäistä syrjäytymistä vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta edistää elinikäistä oppimista Työssäoppiminen on mahdollisuus työpaikalle ja yritykselle saada osaavaa työvoimaa olla mukana ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja työntekijöiden kouluttautumista OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAN ROOLIT Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tukija ja rinnalla kulkija. Vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi on tarpeen, että työpaikkaohjaaja on kiinnostunut ohjattavansa ammatillisesta kasvusta, jota hän jatkuvan palautteensa ja arviointinsa avulla ohjaa ja tukee. Työpaikkaohjaajan rooliin ja persoonaan voidaan liittää seuraavat ominaisuudet: empatia ja herkkyys vastaanottaa viestejä ja kyky kuulla ja havaita kyky ottaa ohjattavan tunteet vakavasti, välittömyys vuorovaikutuksessa vastaanottavuus ja lämmin ja positiivinen suhtautu Työssä tapahtuvan oppimisen ohjaamisen keskeisimpänä tavoitteena on tukea oppimista ja opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Lisäksi ohjaajan on tärkeää tukea ja edistää opiskelijan henkilökohtaista kasvua ja vahvistaa tervettä itsetuntoa. Oppimisen ja kehittymisen edistämiseen liittyy erilaisten roolien käyttö työpaikkaohjaajana. Perehdyttäjä Perehdytetään opiskelija työyhteisöön kuten uusi työntekijä, huomioiden työssä tapahtuvan oppimisjakson pituus. Työnopastaja Opastetaan opiskelija konkreettisesti tekemään opittavana olevia työtehtäviä. Työnohjaaja
Käydään säännöllisin väliajoin keskusteluja, joissa käsitellään työhön liittyviä asioita. Neuvoja Tarjotaan pulmatilanteessa opiskelijalle ideaa, näkemystä tai toimintaa. Opettaja Opetetaan jokin keskeinen asia tavoitteellisesti opiskelijalle tai yhtäaikaisesti usealle työyhteisössä olevalle opiskelijalle. Malli ja esimerkki Toimiminen esimerkkinä. Ammattilainen luo kuvaa myös koko ammattialasta. Tukija Ollaan kiinnostuneita opiskelijan kehittymisestä, rohkaistaan ja iloitaan hänen edistymisestään. Opinto-ohjaaja On varsinaisesti oppilaitoksen tehtävä, mutta opiskelija saattaa tarvita tukea esim. opintoihin liittyvässä valintatilanteessa. Opettaja Opetetaan jokin keskeinen asia tavoitteellisesti opiskelijalle tai yhtäaikaisesti usealle työyhteisössä olevalle opiskelijalle. Malli ja esimerkki Toimiminen esimerkkinä. Ammattilainen luo kuvaa myös koko ammattialasta. Tukija Ollaan kiinnostuneita opiskelijan kehittymisestä, rohkaistaan ja iloitaan hänen edistymisestään. Opinto-ohjaaja On varsinaisesti oppilaitoksen tehtävä, mutta opiskelija saattaa tarvita tukea esim. opintoihin liittyvässä valintatilanteessa. TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT Valmistautuminen opiskelijan tuloon Jotta työpaikalla tapahtuva oppiminen sujuisi joustavasti, on monia asioita, jotka tulee ottaa huomioon ja joista jonkun tulee huolehtia. Työpaikkaohjaaja voi tehdä osan näistä asioista itse, osan hän voi antaa muiden tehtäväksi ja osassa tarvitaan koko työyhteisön yhteistyötä. Työpaikalla opiskelijan ohjaamiseen liittyviä asioita voidaan jäsentää prosessiksi, jonka eri vaiheissa tulee tehtäväksi erilaisia asioita. Prosessi voidaan jäsentää seuraavasti: Asiat, jotka tulee tehdä työpaikalla: a) ennen työssä tapahtuvan oppimisen alkamista (opiskelijan tulosta tiedottaminen, työpaikkaohjaajan valinta) b) työssä tapahtuvan oppimisen alussa (opiskelijan vastaanottaminen, perehdyttäminen) c) työssä tapahtuvan oppimisen aikana (opiskelijan ohjaaminen ja palautteen antaminen) d) työssä tapahtuvan oppimisen lopussa (arviointikeskustelu) e) työssä tapahtuvan oppimisen jälkeen (työpaikan toiminnan arviointi opiskelijan ohjaamisessa).
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu Oppiminen työpaikalla tapahtuu opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjaava opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja sopivat yhdessä siitä, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia työpaikalla. Tavoitteet kirjataan, koska silloin niiden toteutumista voidaan ohjata ja arvioida. Moni oppilaitos edellyttää, että opiskelija kirjaa yhteistyössä työpaikkaohjaajansa kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet ja toimittaa ne oppilaitokseen. Kirjatuista tavoitteista tulee jäädä dokumentti myös työpaikkaohjaajan käyttöön. Ilman tavoitteita oppimisen ohjaaminen ja arviointi eivät ole mahdollisia. Yhdessä sovitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa tekemällä erilaisia töitä. Työpaikkaohjaaja ja opiskelija, mahdollisesti myös ohjaava opettaja, sopivat, millaisia tehtäviä opiskelija tekee työpaikalla oppiakseen tavoitteena olevat asiat. Olennaista on myös suunnitella tehtävien ajoitusta: mitä asioita tehdään ja opitaan milläkin viikolla. Perehdyttäminen Työntekijän ja opiskelijan perehdyttämisestä määrätään työturvallisuuslaissa. Työn turvallisen tekemisen lisäksi perehdyttämisen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tutustumaan työpaikan tapaan toimia sekä työpaikan tehtäviin, sääntöihin ja muihin työntekijöihin. Opiskelija tulee perehdyttää kuten kuka tahansa uusi työntekijä ottaen kuitenkin huomioon, kuinka pitkään hän on työpaikalla. Henkilökohtainen ohjaus on yksi tapa perehdyttää, ja työpaikkaohjaaja voi jatkaa perehdyttämistä näin koko työssä tapahtuvan opiskelun ajan. Muita keinoja opiskelijan perehdyttämiseen ovat seuraavat: keskustelut eri henkilöiden kanssa työn tekeminen eri henkilöiden kanssa esittelyt materiaaleihin tutustuminen, kuten perehdyttämiskansio tai materiaali (perehdytyskansion tekeminen työpaikalle) työtehtäviin liittyvät materiaalit, esim. opaskirjat, esitteet, dokumentit, työohjeet www-sivut, FB-sivusto, Instagram ym. sosiaalisen median kanavat organisaation vuosikertomus ja organisaation toimintaan liittyvä muu aineisto Jos työpaikalla on jo toimivia perehdyttämiskäytäntöjä, näitä voi hyödyntää opiskelijoiden perehdyttämisessä. Perehdyttämislista on yksinkertainen ja hyvä tapa varmistaa, että keskeiset asiat tulevat perehdytettyä. Listan avulla perehdyttämistä voidaan jakaa myös useille henkilöille ja silti tiedetään, mitä on perehdytetty. Perehdyttämisasiat on hyvä jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, sillä uusia asioita tulee helposti liikaa ensimmäisinä päivinä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että on hyvä lähteä liikkeelle opiskelijaa lähimpinä olevista asioista, kuten työtehtäviin ja -ympäristöön liittyvistä asioista, joista sitten perehdyttämistä laajennetaan vähitellen. Työturvallisuudesta huolehtiminen Opiskelijalla on oikeus sekä psyykkisesti että fyysisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Työturvallisuus ja sen käsitteleminen yhdessä opiskelijan kanssa on tärkeää kaikilla aloilla, mutta erityisen tärkeää se on aloilla, joissa erilaiset koneet, laitteet ja työvälineet muodostavat vaaratekijän. Työturvallisuuslakia sovelletaan työsopimuksella tehtävän työn lisäksi opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Silloin kun opiskelijan työ työpaikalla ei tapahdu työsuhteessa,
sovelletaan vuokratyötä koskevia säädöksiä. Tällöin työn vastaanottajana toimiva työpaikka vastaa työnaikaisesta työturvallisuudesta niin kuin työnantaja. Työnantajan on riittävästi selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työoloista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos näitä ei voida poistaa, tulee työnantajan arvioida niiden merkitys opiskelijan turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen yhteydessä on arvioitava työpaikalla tarvittavat suojaimet ja apuvälineet ja hankittava tarpeelliset suojaimet myös opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työssä tapahtuvan oppimisen aikana tarvittavat henkilösuojaimet ja niihin liittyvä kustannustenjako sekä kirjattava asiat työssä tapahtuvaa oppimista koskevaan sopimukseen. Työnantaja vastaa kuitenkin aina siitä, että työntekijän ja opiskelijan suojaimet täyttävät vaadittavat rakenteelliset ominaisuudet, että suojaimet ovat käyttö- ja toimintakunnossa ja että opiskelija myös käyttää niitä työssään. Nuoren opiskelijan työturvallisuus vaatii erityistä huomiota. Alle 18-vuotiasta opiskelijaa ei saa käyttää töissä, jotka ovat hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Lisätietoja nuorilta kielletyistä töistä on asetuksessa nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986 sekä vaarallisista töistä Sosiaali- ja terveys-ministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa 128/2002. Hius- ja kauneusalan työturvallisuus Hiusalan työturvallisuudessa kannattaa kiinnittää huomio ergonomiaan, tuotteiden käyttöön sekä esim. hanskojen käyttöön sekä esim. veitsen terän käsittelyyn. Kauneudenhoitoalalla mm. ergonomia, laitteiden sekä kojeiden turvalliseen käyttöön, hengityssuojainten käyttö, terän käsittelyt ym. Linkki työturvallisuusopas: http://www.oph.fi/download/145706_hius- _ja_kauneudenhoitoalan_oppimisymparistojen_turvallisuusopas.pdf Työpaikkaohjaaja palautteen antajana Palautteen antaminen opiskelijalle hänen toiminnastaan on yksi keskeinen työpaikkaohjaajan tehtävä. Palaute on tärkeää kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Palaute on kuin peili, jonka avulla ihminen voi peilata omaa toimintaansa ja joka auttaa häntä pohtimaan toimintansa merkitystä, syitä ja seurauksia. Työssä tapahtuvassa oppimisessa jatkuva palaute on keskeinen asia oppimisen kannalta. Työpaikkaohjaajan ja muiden työyhteisön jäsenten antama palaute on opiskelijalle se peili, jonka avulla hänen ammatillinen kehittymisensä mahdollistuu. Palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa keskeistä on vuorovaikutus. Vuorovaikutus on ihmisten välistä sekä sanallista että sanatonta viestintää ja yhteistoimintaa. Se on ohjauksen ydin ja yksi tärkeimmistä oppimista edistävistä asioista. Vuorovaikutuksessa tapahtuu parhaimmillaan kohtaaminen, jossa opiskelija voi tuoda esille omaa ajatteluaan, oppimistaan ja osaamistaan ja voi vastavuoroisesti kuulla työpaikkaohjaajansa ajatuksia. Kyse ei ole vuorovaikutuksesta, jos vain työpaikkaohjaaja puhuu ja antaa palautetta opiskelijalle. Tavoitteena on vastavuoroinen, tarkentava vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on toisen ymmärtäminen puolin ja toisin. Hyvä palaute: - Palautetta annetaan säännöllisesti ja riittävän usein.
- Kehittävää palautetta annetaan kahden kesken ja keskitytään asiaan ja sen vaikutuksiin syyllistämisen sijaan. - Positiivista palautetta annetaan pienimmästäkin edistymisestä ja saavutuksesta. - Palautteen antamisen käytännön järjestelyistä sovitaan: mistä palautetta annetaan, milloin ja miten puolin ja toisin. - Palautteen antamisessa rehellisyys on valttia, myös aktiivisuus ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä. Hampurilaispalautemalli "HAMPURILAISPALAUTE" Palautteen rakenne: 1. Myönteisiä yksityiskohtia Anna tarkka myönteinen palaute asiasta. Kerro mikä asiassa on hyvin. 2. Kehitys- ja korjausehdotukset Anna yksilöityjä ehdotuksia siitä, mikä asiassa voisi olla vieläkin paremmin. Kerro miten asiaa mielestäsi voisi kehittää. 3. Muuta sanottavaa asiasta Kerro vielä mitä muuta haluat asiasta sanoa. OPPIMINEN Oppiminen työssä Paljon opitaan huomaamatta, ikään kuin itsestään. Tämän lisäksi opitaan tietoisesti ja järjestelmällisesti. Oppilaitoksissa tapahtuva oppiminen on tärkeää, jotta opiskelija voi muodostaa asioista kokonaiskuvan ja saada esimerkiksi ammattialaansa kuuluville asioille yhteiset käsitteet. Ammatin oppimiseksi ja ammattilaiseksi kasvamiseksi tarvitaan oppilaitoksessa oppimisen lisäksi myös työssä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Siten oppilaitoksessa opitut asiat saavat vastineensa ja lisänsä arjen työssä. Kokemukset erilaisista työtehtävistä ja tapahtumista nousevat silloin keskeisiksi. Seuraavaksi tarkastellaan kokemuksellista oppimista, jota pidetään yleisesti hyvänä lähestymistapana työssä tapahtuvaan oppimiseen. Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellisessa oppimisessa oppiminen nähdään kokemusten muuttumisena ja laajentumisena eri vaiheiden kautta. Kokemukset yksistään eivät takaa laadukasta oppimista, ellei niitä tietoisesti pysähdytä pohtimaan, arvioimaan ja hakemaan uusia näkökulmia omaan tapaan toimia. Kokemuksellisessa oppimisessa on olennaista se, että oppimisen kehän kaikki vaiheet käydään läpi. Jos jokin vaihe puuttuu tai jää vaillinaisesti läpikäydyksi, oppimisen tulos kärsii.
Kokeminen Tekeminen Reflektointi Ajatteleminen Kokeminen: Työpaikkaohjaaja järjestää opiskelijalle riittävästi ja riittävän monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia kokea ja tehdä asioita. Kokemus tai aikaisemman kokemuksen mieleen palauttaminen toimii oppimisen liikkeelle panevana voimana, eräänlaisena oppimisen raaka-aineena. Reflektointi: Työpaikkaohjaaja pysähtyy opiskelijan kanssa pohtimaan tämän kokemuksia erilaisista tilanteista ja työtehtävistä kysymällä esimerkiksi Miten sujui? Mikä meni hyvin? Mikä tuntui hankalalta? Miten asiaa voisi oppia?. Ilman reflektointia voi olla vaikeaa tiedostaa kokemuksen avulla opittavia asioita. Ajatteleminen: Työpaikkaohjaaja voi antaa opiskelijalle vihjeitä uuden tiedon saamiseen, esimerkiksi työpaikan omat ohjeet, keskustelut muiden kanssa, vinkit koulutukseen kuuluvasta ja muusta mahdollisesta kirjallisuudesta jne. Teoriatieto ja opittavaan asiaan liittyvät käsitteet tuovat ymmärrystä ja tarvittavaa etäisyyttä käytännön kokemukseen. Tässä vaiheessa opiskelija usein huomaa, ettei hänellä ole riittävästi tietoa kokemastaan asiasta, ja sen uskotaan motivoivan häntä hakemaan lisätietoa. Tekeminen: Työpaikkaohjaaja rohkaisee opiskelijaa aktiivisesti kokeilemaan, miten asian voisi tehdä toisella tavalla, ja antaa tälle tilaa ja mahdollisuuksia kokeiluun. 2 OHJAAMINEN Opiskelijan kehittyminen ammattilaiseksi on prosessi, jonka ohjaamiseen työpaikkaohjaaja osallistuu. Ohjaussuhde on siten aina määräaikainen ja liittyy ennalta määriteltyyn tilanteeseen, kuten työssä tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Ohjaus voidaan nähdä ohjattavan rinnalla kulkemisena, tukemisena ja palautteen antamisena. Tuen antamisen lisäksi tavoitteena on edistää ohjattavan kriittisen ajattelun kehittymistä. Ohjaamisen onnistumiselle on olennaista se, että ohjaajan ja opiskelijan välillä on luottamuksellinen ohjaussuhde. Se luo myönteistä ilmapiiriä työssä tapahtuvalle oppimiselle ja on opiskelijan tukena ja turvana. Alussa kannattaa käyttää aikaa tutustumiseen ja keskustella mm. seuraavista asioista: ohjattavan ja ohjaajan tausta ja osaaminen työssä tapahtuvaan oppimiseen liittyvien tavoitteiden tarkentaminen tavoitteiden saavuttamiskeinot ja keskustelu yhteisistä toimintatavoista tarvittavan ja toivottavan ohjauksen ja arvioinnin tarve, mm. ohjauskeskusteluista ja muusta ohjauksesta sopiminen paras oppimistapa, esim. keskustelu oppimistyyleistä. Ohjaussuhteen luominen vaatii alussa ohjaajalta enemmän aktiivisuutta. Keskeistä on saada luotua ohjattavalle turvallinen olo. Ohjaaja toimii oppimisprosessin käynnistäjänä ja sen helpottajana. Ohjaussuhteen kehittyessä ohjaajan aktiivinen rooli vähenee ja opiskelijan vastaavasti kasvaa. Työpaikkaohjaaja opiskelijan itseohjautuvuuden tukijana Opiskelija asettaa tavoitteet omalle oppimiselleen ja itsenäisesti tai tarvitessaan ohjaajalta tukea saaden toimii päämäärätietoisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Itseohjautuva opiskelija on siis motivoitunut opiskeluun ja on suunnitelmallinen ja omaaloitteinen. Hänellä on myös kyky arvioida omaa toimintaansa. Itseohjautuvuus ja itseohjautuvuuteen kehittyminen ovat paitsi yksilöllisiä myös tilanne- ja asiasidonnaisia. Monilla elämän alueilla itsenäinen ja itseohjautuva opiskelija aikuinenkin saattaa olla työssä tapahtuvan oppimisen aikana ja varsinkin sen alussa hyvin riippuvainen ohjaajan tuesta. Itseohjautuvuus on hyvä nähdä taitona, jota voi oppia ja jota työpaikkaohjaaja voi myös ohjata. Olennaista on, että työpaikkaohjaaja tunnistaa, missä itseohjautuvuuden vaiheessa opiskelija on ja pystyy joustavasti mukauttamaan omaa toimintaansa eri vaiheissa. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja ei jumiudu opiskelijan kanssa itseohjautuvuuden jollekin tasolle, vaan kannustaa opiskelijaa siirtymään vähitellen seuraavaan vaiheeseen. Työpaikkaohjaaja voi edistää opiskelijan itseohjautuvuuden kehittymistä, mutta voi jäykällä toiminnallaan olla myös kehittymisen esteenä. Työpaikkaohjaaja toimii itseohjautuvuudeltaan erilaisten opiskelijoiden ohjaajana. Työpaikkaohjaaja voi asettaa itselleen ohjauksen tavoitteeksi sen, että opiskelija siirtyy itseohjautuvuudessaan kohti seuraavaa tasoa. Ohjaaja/ Opiskelija Auktoriteetti Motivoija Avustaja Itseohjautuva d) Sitoutunut c) Kiinnostunut b) Riippuvainen a) KUVIO X Itseohjautuvuuden kehittyminen (Grow 1991). a) Riippuvainen opiskelija ohjaaja auktoriteettina Neuvonantaja Riippuvaisen opiskelijan itseohjautuvuus on alullaan. Hänelle tuo turvaa ohjaaja, joka kertoo ja näyttää, mitä tehdään, miten tehdään ja milloin tehdään. Oppimistilanteilla tulisi olla selkeät tavoitteet. Työskentelytapojen tulee olla selkeitä, sillä liian monien vaihtoehtoisten tapojen tarjoaminen voi vain hämmentää opiskelijaa. Opiskelijalle on tärkeää saada työstään välitöntä palautetta. Opiskelija voi mielellään seurata sivusta ja jopa vältellä työtehtäviä, jolloin työpaikkaohjaajan haasteena on rohkaista ja kannustaa opiskelijaa tekemään ja kokeilemaan itse. Vuorovaikutus tässä vaiheessa on usein yksisuuntaista, ohjaajalta opiskelijalle, vaikka vastavuoroiseen vuorovaikutukseen tulee jatkuvasti kannustaa. b) Kiinnostunut opiskelija ohjaaja motivoijana Kiinnostunut opiskelija on halukas tekemään työtehtäviä, jotka hän kokee kiinnostaviksi. Motivoivan ohjaajan tehtävänä on herättää kiinnostusta työtehtäviin selostamalla niiden taustaa ja merkitystä työnteon kokonaisuudessa. Häntä voisi ajatella eräänlaisena oman ammattinsa ja siihen liittyvien työtehtävien markkinoijana. Työpaikkaohjaaja on edelleen tiiviisti mukana erilaisissa tilanteissa, ja hän ohjaa ja kannustaa opiskelijaa tekemään työtehtäviä yhä itsenäisemmin. Tässä itseohjautuvuuden kehittymisen vaiheessa opiskelijalle on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus saada tukea ja palautetta toiminnastaan. Opiskelijaa rohkaistaan yhä enemmän asettamaan itse tavoitteita sille, millaisia asioita hän haluaa työssä oppia. Vuorovaikutuksessa pyritään yhä enemmän kaksisuuntaisuuteen opiskelijan aktiivisen roolin korostuessa.
c) Sitoutunut opiskelija ohjaaja avustajana Sitoutunut opiskelija osaa jo monia asioita ja on vastuullinen omasta oppimisestaan. Opiskelija on valmis tutustumaan uusiin asioihin sekä työpaikkaohjaajan avustuksella että itsenäisesti. Kokemusten saaminen ja niiden pohdiskelu muodostuvat olennaiseksi osaksi oppimista. Siksi yhteiset keskustelut työpaikkaohjaajan kanssa ovat tärkeitä. Työpaikkaohjaaja, jonka ajatellaan tässä vaiheessa toimivan oppimisen avustajana, auttaa opiskelijaa asettamaan tavoitteita ja rohkaisee tätä seuraamaan niiden toteutumista itsenäisesti. Itseohjautuvuuden myöhemmän kehittymisen kannalta olisi hyvä, jos opiskelijalla olisi mahdollisuus työskennellä usean henkilön kanssa. Tämä edesauttaisi opiskelijaa näkemään erilaisia tapoja tehdä työtä, oppimaan muilta ja samalla myös luottamaan omiin kykyihinsä yhä enemmän. Vuorovaikutus työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välillä on kahdensuuntaista. d) Itseohjautuva opiskelija ohjaaja neuvonantajana Itseohjautuva opiskelija asettaa oppimistavoitteensa itsenäisesti tai työpaikkaohjaajan kanssa yhdessä keskustellen. Hän myös tuntee vastuuta tavoitteidensa seuraamisesta ja saavuttamisesta. Itseohjautuva opiskelija käyttää oppimisessaan hyödyksi työpaikkaohjaajan lisäksi muita asiantuntijoita ja tietolähteitä. Itseohjautuvuudella ei tarkoiteta kuitenkaan yksin toimimista, vaan toimiminen erilaisissa ammattilaisten ryhmissä on tärkeää. Vaikka opiskelija toimii jo hyvin itsenäisesti, työpaikkaohjaajalla on edelleen merkittävä rooli. Jokaisessa ammatissa on tietoja ja taitoja, joita opitaan parhaiten tekemällä työtä yhdessä ammattilaisen kanssa ja tämän toimintaa havainnoimalla. Työpaikkaohjaaja voi kertoa opiskelijalle omaa hiljaista tietoaan perustelemalla, miksi hän tekee asioita niin kuin tekee ja millaiseen tietoon ja kokemukseen hänen erilaiset ratkaisunsa perustuvat. Hiljaisen tiedon ääneen puhuminen auttaa myös työpaikkaohjaajaa tulemaan tietoiseksi omasta osaamisestaan. Oppimisen näkökulmasta perustelut taas ovat tärkeitä oppijalle, koska ne kertovat, miksi tällaisiin toimintatapoihin on päädytty ja miksi niitä kannattaisi oppia. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle yhä enemmän tilaa ja vastuuta toimia itsenäisesti. Ohjaaja on kuitenkin tarvittaessa käytettävissä. Vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välillä on kaksisuuntaista ja yhä enemmän opiskelijan aloitteesta tapahtuvaa. Ohjauskeskustelu On yleisin ja käytetyin ohjausmenetelmä Ohjaaja ja opiskelija pysähtyvät pohtimaan oppimiseen liittyviä asioita Sovitaan aika ja paikka etukäteen Molemmat valmistautuvat etukäteen sovittuun keskusteluaiheeseen/aiheisiin Ohjaaja johtaa keskustelua, jossa pääroolissa on opiskelija ja hänen kokemuksensa Ilmapiirillä on suuri merkitys keskustelun onnistumiselle Arvioidaan tämänhetkinen tilanne Tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa hänen oppimistavoitteidensa saavuttamisessa Mahdollisimman paljon tilaa ja aikaa opiskelijan ajatuksille ja puheille Ohjauskeskustelussa voidaan hyödyntää erilaisia ohjauksen keinoja: kysymysten asettaminen kuunteleminen ja kuuleminen neuvominen tiivistäminen ohjattavan ilmaisutavan huomioiminen taukojen ja hiljaisuuden hyödyntäminen vastauksen pidättäminen ja neuvon lykkääminen sanallisen ja sanattoman viestinnän yhteensopivuus tukeminen
TAITOJEN OPETTAMINEN Taitojen opettaminen on keskeistä työpaikkaohjaajan työssä (kädentaidot, vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot). Työpaikkaohjaaja opettaa opiskelijoille työhön liittyviä taitoja. Kaikkia taitoja ei ole voinut opiskella oppilaitoksessa. Osa tavoitteiden mukaisesta oppimisesta on suunniteltu tapahtuvaksi työpaikalla (= työssäoppiminen ). Taitojen oppimiselle on tyypillistä se, että ne opitaan vaiheittain. Monimutkainenkin taito muodostuu useista yksinkertaisista taidoista, jotka opitaan yksi toisensa jälkeen. Taidot rutinoituvat vähitellen ja muodostavat monimutkaisen taidon. Taidon kehittyminen jatkuu hyvin pitkään, ja taito paranee kerta toisensa jälkeen vielä tuhansienkin suorituskertojen jälkeen. Taitavalla suorituksella on seuraavanlaisia piirteitä: Taitava suoritus koostuu toisiaan oikea-aikaisesti seuraavista vaiheista. Mitä taitavampi suoritus on, sitä vähemmän tietoista tarkkaavaisuutta vaaditaan sen ohjaukseen. Kehittyneeseen taitoon kuuluu ennakointi. Ennakoimalla työn tekijä valmistautuu uusiin toimenpiteisiin jo hyvissä ajoin, ennen kuin toimenpide on viimeistään tehtävä. Tästä on seurauksena paitsi suorituksen varmuus myös sen kiireettömyys. Suorituksen erinomainen taso säilyy vaikeissakin oloissa. Taitava suoritus on oppimisen tulos. TAITOJEN OPPIMINEN oppilaitoksessa ja työssäoppimisessa Ensimmäisessä vaiheessa opitaan työn periaatteita /perusteet toteutuu oppilaitoksessa tässä vaiheessa voidaan soveltaa taitojen opetuksen menetelmiä Toisessa vaiheessa opittuja taitoja harjoitellaan toteutuu oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa opettajan/ohjaajan rooli: palautteen antaminen, rohkaiseminen ja auttaminen tarvittaessa ohjaaja taka-alalle Kolmannessa vaiheessa oppija parantaa työnsä laatua ja työskentelynopeuttaan toteutuu työssäoppimispaikassa taitojen lisääntyessä lisää vastuuta palautetta kokeneelta ammattilaiselta Taitojen oppimisen taustalla taitoja oppiessa oppijalle muodostuu mentaalinen malli opittavasta taidosta työn tekeminen perustuu mentaaliseen malliin malli on aluksi epätäydellinen ja täydentyy kokemusten ja niistä oppimisen myötä aluksi oppija tarvitsee välitöntä ohjausta mutta taitojen kasvaessa pystyy toimimaan yhä itsenäisemmin riittävän laajan kokemuksen myötä aloittelijasta kehittyy ammattilainen ja hän kykenee työskentelemään muuttuvissa olosuhteissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Taitojen opettaminen: 1. VALMISTELE OPETETTAVA ASIA Aseta tavoite ja välitavoitteet, joiden kautta tavoite voidaan saavuttaa. Varaa opetuksessa tarvittavat välineet ja materiaalit. Selvitä opiskelijan osaamisen taso.
Kuvaa opiskelijalle tehtävän merkitys ja kokonaisuus. Motivoi ja luo miellyttävä ilmapiiri oppimiselle. 2. OPETA Selosta ja perustele tehtävää samalla kun näytät, miten se tehdään. Pyydä opiskelijaa havainnoimaan, mitä eri vaiheita tehtävässä on. Selvitä turvallisuuden kannalta keskeiset asiat. Selvitä työn olennaiset niksit. Selvitä työtä mahdollisesti haittaavat seikat. 3. TUE OPISKELIJAN ÄÄNEEN TAPAHTUVAA TEHTÄVÄN KUVAUSTA Pyydä opiskelijaa kertomaan omin sanoin, miksi tehtävä tehdään. Pyydä opiskelijaa kertomaan vaihe vaiheelta, miten tehtävä tehdään. Arvioi ja anna palautetta opiskelijalle siitä, miten hän kuvaa tehtävän tekemisen. Kertaa tehtävän olennaisimmat asiat. Pyydä opiskelijaa käymään tehtävä uudelleen läpi hiljaa mielessään 4. OHJAA JA TUE OPISKELIJAN TAIDON KOKEILUA Anna opiskelijan toimia tehtävässä ensin avustajana ja rohkaise sitten itsenäiseen kokeiluun. Anna opiskelijan tehdä tehtävä omalla nopeudellaan ja kaikessa rauhassa. Pyydä opiskelijaa arvioimaan omaa toimintaansa. Arvioi ja anna palautetta sekä työn tuloksesta että itse tekemisestä. Anna palautetta opiskelijan vahvuuksista. Anna rakentavaa palautetta asioista, joissa opiskelijan tulee kehittyä. Rohkaise kokeilemaan uudelleen. Opiskelija siirtyy tavanomaiseen työntekoon 5. ARVIOI JA ANNA PALAUTETTA Rohkaise opiskelijaa työskentelemään itsenäisesti. Anna mahdollisuus vaativampien tehtävien tekemiseen. Arvioi ja anna palautetta työn sujumisesta säännöllisin välein. Rohkaise opiskelijaa kysymään. Kiinnitä opiskelijan huomio työn laatuun ja pyydä häntä itse arvioimaan toimintaansa.
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT MITÄ OVAT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden mukaisen työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitoksen tiloissa. MIKSI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJÄ TARVITAAN? Työelämän keskusjärjestöjen antaman suosituksen tavoitteena on parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä turvata mahdollisuudet korkeatasoisen ammattiosaamisen hankkimiseen turvata työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikat nuorille varmistaa mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöihin vahvistaa ammattikoulutuksen vetovoimaisuutta ja arvostusta Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan yleensä yhteistyössä työelämän kanssa opiskelijan työssäoppimisjakson yhteydessä. Ammattiosaamisen näytöillä on monia myönteisiä vaikutuksia sekä opiskelijan, työelämän että koulutuksen järjestäjän näkökulmista. Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua helpottavat työllistymistä Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä varmistavat ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa haastavat työyhteisöt oppimaan Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja työelämän tarpeiden suuntaisesti monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän välistä yhteistyötä tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa antavat koulutuksen järjestäjällä välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämiseksi
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ VAI NÄYTTÖTUTKINNON TUTKINTOTILAISUUS Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen koulutus on suunnattu nuorille, joilla ei vielä ole aikaisempaa koulutusta ja/tai työkokemusta. Näyttötutkinto on suunnattu lähinnä aikuisille, joille on jo ehtinyt karttua aikaisempaa koulutusta ja/tai työkokemusta. Kumpikin perustutkinnon suoritustapa antaa valmiudet samanlaisiin tehtäviin työelämässä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen näytöstä käytetään nimitystä ammattiosaamisen näyttö, kun taas näyttötutkinnon näytöstä käytetään nimitystä tutkintotilaisuus. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMINEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toiminta edellyttää yhteistyötä alueen eri toimialojen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan, että koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa työelämän tarpeita. Jotta opiskelijat pääsevät osoittamaan osaamistaan aidoissa työympäristöissä, toteutetaan ammattiosaamisen näytöt yleensä työssäoppimisjakson yhteydessä. Työssäoppimispaikoiksi ja ammattiosaamisen näyttöpaikoiksi soveltuvista työpaikoista säädetään asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A603/2005 5 ). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että ammattiosaamisen näytöt sisältyvät työssäoppimisen sopimuksiin ja työpaikan edellytykset näyttö AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMINEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toiminta edellyttää yhteistyötä alueen eri toimialojen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan, että koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa työelämän tarpeita. Jotta opiskelijat pääsevät osoittamaan osaamistaan aidoissa työympäristöissä, toteutetaan ammattiosaamisen näytöt yleensä työssäoppimisjakson yhteydessä. Työssäoppimispaikoiksi ja ammattiosaamisen näyttöpaikoiksi soveltuvista työpaikoista säädetään asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A603/2005 5 ). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että ammattiosaamisen näytöt sisältyvät työssäoppimisen sopimuksiin ja työpaikan edellytykset näyttöpaikaksi on arvioitu. Koulutustyöpaikoilla on oltava riittävä määrä tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen välineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan nimetä opiskelijan työssäoppimisen ohjaajaksi ja ammattiosaamisen näytön arvioijaksi. Ammattiosaamisen näytössä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit ovat opintokokonaisuuksittain / tutkinnonosittain kaikille opiskelijoille samat, mutta työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ratkaisevat, miten kattavasti ne voidaan työpaikalla näyttää ja arvioida. Työssäoppimisjaksolla opiskelija opettelee uusia taitoja ja harjaantuu jo oppimassaan. Opiskelijaa ohjataan tavoitteiden mukaisesti: työssäoppimisjakson tavoitteet, ammattiosaamisen näytön kohteet sekä opiskelijan omat tavoitteet. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle sanallista ohjaavaa palautetta. On myös tärkeää että opiskelijan itsearviointitaidot kehittyvät ja hän osaa arvioida oman osaamisensa tasoa suhteessa ammattiosaamisen näytön kriteereihin (T1 / H2 / K3). Opiskelijan osaaminen on varmistettava ennen näyttöön osallistumista. Opiskelijan tulee
hallita ammattiosaamisen näytön kaikki arvioinnin kohteet vähintään tyydyttävällä tasolla ennen kuin voi aloittaa ammattiosaamisen näytön. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamisensa. Tarkoituksena on, että opiskelija on oppinut arvioitavat asiat ennen näyttöä. Ennen ammattiosaamisen näyttöä arviointiin osallistuvat sopivat yhdessä, mitä näytössä tehtävä työ on. Ammattiosaamisen näytön kesto riippuu työtehtävistä, joita tekemällä opiskelija osoittaa osaamisensa. Opiskelija laatii kirjallisen näyttösuunnitelman arvioinninkohteittain ja työpaikkaohjaaja hyväksyy opiskelijan näyttösuunnitelman ennen ammattiosaamisen näytön alkua. Näytön aikana työpaikkaohjaaja kerää tietoa opiskelijan osaamisesta seuraamalla työntekoa ja kiinnittämällä huomiota arvioinnin kohteena oleviin asioihin. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelija voi kysyä neuvoja tai vastaavasti arvioija voi opastaa opiskelijaa. Opiskelijan tulee kuitenkin olla jo ennen näytön alkamista tietoinen ohjauksen vaikutuksesta ammattiosaamisen näytön arviointiin. Jos näytön aikana työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai näytöstä on aiheutumassa merkittävää taloudellista vahinkoa, on näyttöä seuraavan opettajan tai työelämän edustajan velvollisuus keskeyttää näyttö. Ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja. Opiskelijan koulutussopimukseen on kirjattu eri osapuolten tehtävät ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näytön suunnittelu, toteutus ja arviointi voidaan kuvata prosessina. Näytön jälkeen työpaikkaohjaaja ja opiskelija antavat INKA -palautteen työssäoppimisjaksosta ja ammattiosaamisen näytöstä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseksi on tärkeää että työpaikkaohjaaja ja työssäoppimispaikka saavat myös suoraa palautetta opiskelijalta. Keskeistä ammattiosaamisen näytön onnistumisessa on, että opiskelija nähdään yksilönä yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet tunnistetaan arviointi kannustaa ja kehittää näyttöihin liittyvä ohjaus ja tuki on monipuolista ja riittävää näyttöihin liittyvät ohjeet ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä näytöt toteutetaan joustavasti ja mahdollisimman aidoissa tilanteissa Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja tukea ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen (M32/011/2005 luku 4.3). Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus kykyjen ja erityisten tarpeiden mukaiseen opetukseen ja itsensä kehittämiseen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tavoitteena on erilaisten valintojen kautta ohjata ja sitouttaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja ammattiuran suunnitteluun. HOPS -asiakirjaan kirjataan myös opiskelijan työssäoppimisiin ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät valinnat. Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan määritellään muun muassa: millaisia näyttöjä opiskelija suorittaa (näyttötilanteet ja -ympäristöt) kuinka suuren osan näyttötilanteet kattavat näytettävästä opintokokonaisuudesta
mitkä ovat arvioinnin kohteet ja kriteerit milloin näyttö annetaan miten aiemmin hankittu osaamisen tunnustetaan Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea ennen ammattiosaamisen näyttöä, näytön alkaessa sekä näytön jälkeen. Opiskelijan ohjaus ja tuki ennen ammattiosaamisen näyttöä tiedotetaan ammattiosaamisen näytöistä jo opiskelijaksi pyrkiville. tiedotetaan ammattiosaamisen näytöistä opintojen alkuvaiheessa. selvitetään kunkin opiskelijan henkilökohtaisen tuen tarve (osaamisen alkukartoitus). valmennetaan opiskelijaa itsearviointiin opiskelija otetaan mukaan omien näyttöjen suunnitteluun (HOPS). perehdytetään opiskelija ammattiosaamisen näyttöihin hyvissä ajoin ennen näyttöä käymällä yhdessä opiskelijan kanssa läpi: - mitä osaamista opiskelijalta edellytetään näytössä (näyttöaineisto) - miten työssäoppiminen ja näyttö sovitetaan yhteen - kuka / ketkä ovat näyttöä arvioimassa - miten arvioidaan, mitkä ovat arvioinnin kohteet, miten opiskelija itse arvioi itseään (itsearviointi) - voiko näyttöjen aikana esittää kysymyksiä ja miten ne vaikuttavat arviointiin - miten arviointikeskustelu järjestetään - mitä tapahtuu, jos näyttö hylätään tai keskeytetään - miten näytöt vaikuttavat opintokokonaisuuden / tutkinnonosan arvosanaan - miten toimitaan, jos opiskelija on tyytymätön näytön arviointiin (arvioinnin oikaisu) perehdytetään opiskelija mahdollisiin kirjallisiin ohjeisiin ja varmistutaan siitä, että opiskelija ymmärtää, mitä ammattiosaamisen näytössä on tarkoitus tehdä. perehdytetään opiskelija näyttöpaikkaan ja sen työturvallisuusasioihin Opiskelijan ohjaus ja tuki näytön alussa ja aikana perehdytetään näytön kuvaukseen ja tavoitteisiin esimerkiksi ammattiosaamisen näytöistä laadittujen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien avulla luodaan näyttöympäristöön turvallinen ja vapaa ilmapiiri ohjataan opiskelijaa yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi tukemalla kirjallisten ohjeiden tulkitsemisessa käydään opiskelijan kanssa tarvittaessa kannustavia ja rohkaisevia keskusteluja näytön aikana selvitetään opiskelijalle etukäteen ohjauksen laadun ja määrän merkitys arviointiin Opiskelijan ohjaus ja tuki näytön jälkeen kerätään palautetta opiskelijan osaamisesta tarvittavin osin myös muilta työntekijöiltä ja asiakkailta. arviointikeskustelussa keskustellaan näytöstä ja näytön aikana tulleista kokemuksista; todetaan millaista opiskelijan osaaminen on suhteessa arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin opiskelijan itsearvioinnin sekä työpaikkaohjaajan ja opettajan arvioinnin perusteella; sekä selvitetään opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet opiskelijan itsearvioinnin sekä työpaikkaohjaajan ja /tai opettajan antaman palautteen pohjalta. kannustetaan opiskelijaa seuraaviin näyttöihin. mikäli näyttö joudutaan keskeyttämään tai arviointikeskustelussa todetaan, ettei näyttö ole hyväksytysti suoritettu, suunnitellaan uusintanäyttö ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa vähintään tyydyttävän tason osaamisen. tarvittaessa tarkennetaan henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia opiskelijan seuraavien näyttöjen ja opiskelijan tarvitseman tuen ja ohjauksen suhteen.
kootaan opiskelijalta ja työpaikkaohjaajalta palautetta toteutuksesta, ohjauksesta ja arvioinnista näyttökäytäntöjen kehittämistä varten Erityistä tukea tarvitseva opiskelija Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimien lähtökohtana on, että opiskelija otetaan huomioon yksilönä, hänen vahvuudet ja tuentarpeet tunnistetaan ja häntä ohjataan moniammatillisena yhteistyönä. Opiskelijat, joilla on erilaisia oppimistyylejä tai oppimisvaikeuksia, hyötyvät erityisesti yksilöllisestä HOPS -asiakirjan laadinnasta Oppimisen yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi: antamalla aikaa opiskelijan oppimiselle, esimerkiksi työssäoppimisjakson aikaa pidentäen osittamalla näyttö valitsemalla näyttöpaikaksi tilanteen mukaan oppilaitos tai työpaikka tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja näyttää, esimerkiksi kirjallisen osuuden suullinen täydentäminen antamalla näytön aikana ohjausta (vaikutus arviointiin pitää olla opiskelijan tiedossa) mukauttamalla tarvittaessa tavoitteita (erityisopiskelija) OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Opiskelijan arvioinnissa on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (15.7.2005/601 25). Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijoiden oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee muun arvioinnin ohella arvioida opiskelijan työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai -tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella (10.7.2008/488 10) säädetään opintosuoritusten arviointiasteikosta, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, opinnoissa etenemisestä ja arvosanan korottamisesta, tutkintotodistuksista ja muista opiskelijalle annettavista todistuksista. Opetushallitus voi antaa opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritusten arvioinnista asetusta tarkentavia määräyksiä. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää asetusta täydentäen Opetushallitus. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteisen osan https://www.jao.fi/fi/jyvaskylan-ammattiopisto/koulutustarjonta/opetussuunnitelmat mukaisesti arvioinnilla ohjataan sekä kannustetaan opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden saavuttamiseen ja kehitetään hänen itsearviointitaitojaan. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointimenetelmät ovat monipuolisia sekä vertais- että itsearviointia tukevia. Opiskelijan tietoja ja taitoja sekä niiden kehittymistä arvioidaan koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Arviointi on laadullista. Arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan kokonaisuutena suhteessa tutkinnon laadullisiin kriteereihin. Keskeistä on opiskelijan arviointitaitojen kehittyminen. Arviointi on avointa, oikeudenmukaista ja kannustavaa.
Avoimuus tarkoittaa sitä, että kaikilla osapuolilla on tiedossa arvioinnin perusteet. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa opiskelijoiden kohtelemista arvioinnin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Kannustavuus tarkoittaa sitä, että opiskelijaa ohjataan tiedostamaan se, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulisi vielä oppia päästäkseen tavoitteisiinsa. Arviointi on opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteistyötä. ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opiskelijan arvioinnista tiedottamisen päätehtävä on se, että kaikki arviointiin osallistuvat (opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja) ovat tietoisia niistä oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista, joita opiskelijan arviointi heille tuo. Opiskelijan arvioinnista tiedotetaan sekä opiskelijoille että heidän huoltajilleen opiskeluun perehdyttämisen yhteydessä, kotiväenilloissa sekä hiusalan avoimessa oppimisympäristössä. Jokaisen tutkinnon osan ja työjärjestysjakson alussa opiskelijoiden kansa keskustellaan tutkinnon osan ja oppimisjakson arvioinnista. Ennen opintojen alkamista opiskelijalle tiedotetaan arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta: arvioinnin tehtävistä arvioinnin kohteista arvioinnin kriteereistä arvosanan muodostumisesta osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista arvosanasta päättämisestä arvioinnin uusimisesta arvosanojen korottamisesta arvioinnin oikaisemisesta arvosanojen tallentamisesta opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä Ennen työssäoppimisjakson alkua opettaja perehdyttää opiskelijat työssäoppimisjakson tavoitteisiin ja kyseisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin edellä mainitun asialistan mukaisesti. Työssäoppimisjakson alkupuolella opettaja perehdyttää myös työpaikkaohjaajan opiskelijan arviointikäytäntöihin. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua arvioinnin perustana olevaan aineistoon sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon arvosanasta. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Osaamisen tunnistaminen on lähtökohtana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimiselle sekä tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemiselle. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista niistä aikaisemmin suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta osaamisesta, jotka vastaavat tutkinnon osien tavoitteita ja sisältöjä. Aikaisemman osaamisen arvioinnilla ja tunnustamisella korvataan kaikkia opetussuunnitelman mukaisia tutkinnon osia tai niihin liittyviä opintoja.
Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista verrataan tutkinnon osien tavoitteisiin, sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Apuna voidaan käyttää www.osaan.fi -verkkosivuja, missä on perustutkintojen osaamisvaatimukset. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Opiskelija arvioi, miten kattavasti hän jo hallitsee asian. Jos opiskelijalla ei ole osaamisen tunnustamiseksi todistusta tai muuta dokumenttia, järjestetään osaamisen varmistamiseksi arviointi, joka voi olla esimerkiksi koe, arviointikeskustelu tai osaamisen näyttö. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja opintokorttiin kirjataan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta hankittu osaaminen (esimerkiksi tutkinnon osa tai sen osasisältö) ja mitä opiskelijan tulee vielä opiskella ja miten saavuttaakseen tutkinnon ja tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen voi koskea myös opiskelijan työssäoppimisjaksoa. Esimerkiksi opiskelija on voinut olla kesätöissä työssäoppimispaikkaa vastaavassa työpaikassa ja haluaa, että hänen kesätöissä hankkimansa osaaminen tunnustetaan osaksi tulevan tutkinnon osan työssäoppimista. Opiskelija vertaa osaamistaan tutkinnon (tutkinnon osan) opetussuunnitelman tavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Opettajan kanssa käydyn keskustelun perusteella opiskelija voi tehdä kirjallisen anomuksen perusteluineen osaamisensa tunnustamisesta ja liittää hakemukseen työtodistuksen kesätöistä. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen johdosta hänen ko. tutkinnon osan työssäoppimisjakson pituus voikin olla kolme opintoviikkoa normaalin kuuden opintoviikon sijaan. Mikäli työssäoppimisjaksoon liittyy tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö, on opiskelijan annettava näyttö lyhentyneen työssäoppimisjaksonsa loppupuolella. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa arvioidaan opiskelijan oppimisprosessia. Opiskelijan oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla hänelle suullista ja kirjallista palautetta hänen oppimisensa etenemisestä. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia, vaan annetun palautteen avulla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Ks. Opiskelijan ohjaaminen -teema! Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimisen arvioinnissa käytetään erilaisia arviointimenetelmiä, kuten palautekeskustelu, kirjallisia tehtäviä, oppimispäiväkirjoja, portfolioita, toiminnallisia harjoitustöitä ja projektitöitä. Työssäoppimisjakson koulutussopimukseen on kirjattu, millaisia työssäoppimista tukevia tehtäviä opiskelijan työssäoppimisjaksoon liittyy. Työpaikkaohjaaja ja opiskelija käyvät työssäoppimisen arviointikeskustelun ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimisjakso merkitään opintokorttiin suoritus -merkinnällä (S). Työssäoppimisjakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija on oppinut ammattiosaamisen näytössä esille tulevan keskeisen osaamisen vähintään tyydyttävällä tasolla. Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnissa arvioidaan mitä aikaisemmin on oppinut. Osaamisen arviointi on ammattitaitovaatimusten saavuttamisen arviointi ja se tuottaa tietoa sekä opiskelijalle että koulutuksen ja työelämän edustajille. Opiskelija osoittaa osaamisensa mahdollisimman monipuolisesti. Osaamisen arviointi arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja