Siviilioikeus 11.4.2003 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro. 6 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymysten nro. 6a ja b sekä 6c ja d kysymyspaperit irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja toisistaan ja palautetaan nimellä varustettuna eri pinoihin, vaikka niihin ei olisi vastattu. OTK- ja ON-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 6. ON-tutkinnon täydennystenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3 ja 5. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 6. JuK-tutkinnon suorittaneet vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 6 c ja d. Tentissä saa käyttää enintään 3 hyvityspistettä. Tentti hyväksytään, jos vastausten ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 30 pistettä. Tentissä saa käyttää enintään kaksi korvaavaa luentosarjaa. Jos korvaavia luentosarjoja ei käytetä lainkaan tai jos niitä käytetään vain yksi, saa sen lisäksi käyttää enintään kolme hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatusta kysymyksestä saatujen pisteiden ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 25 pistettä. Jos korvaavia luentosarjoja käytetään kaksi, ei niiden lisäksi saa käyttää yhtään hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatuista kysymyksistä saatujen pisteiden yhteismäärä on vähintään 20 pistettä. ON-tutkinnon täydennystentissä saa käyttää enintään kaksi hyvityspistettä mutta ei korvaavia luentosarjoja. JuK-tutkinnon suorittaneet eivät voi käyttää hyvityspisteitä eivätkä korvaavia luentosarjoja. Irtaimen kaupan luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 4 korvaamiseen. Vahingonkorvausoikeuden luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 5 korvaamiseen. Luottoja maksuvälineet -luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 3 korvaamiseen. Jos käytetään korvaavaa luentosarjaa, vastauspinoon on jätettävä paperi, josta käy ilmi, kuinka monta pistettä on saatu. Tulokset julkaistaan yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina 30.4.2003 klo 15.00.
2 Kysymys 1 A Oy haki B-pankilta 200.000 euron luottoa. Hakemuksesta käytiin pankissa neuvottelu, ja kolmen viikon kuluttua siitä A Oy sai pankinjohtaja C:ltä suullisen ilmoituksen luoton myöntämisestä. Rahat olivat nostettavissa seuraavan kuukauden alussa. A Oy ei kuitenkaan nostanut luottoa, koska yhtiö oli saanut saman summan X-pankista edullisemmin ehdoin. Kahden kuukauden kuluttua B-pankki vaati A Oy:ltä vahingonkorvauksena sopimuksen rikkomisesta 0,35 %:n luotonvarausprovision. A Oy kieltäytyi maksamasta mitään, koska se ei ollut sitoutunut velan ottamiseen. Sopimus ei ollut voinut syntyä pankinjohtajan puhelinsoiton nojalla, ja velaksianto syntyi yleensäkin vasta, kun rahat nostettiin. A Oy oli myös saanut tietää, ettei B-pankin konttorinjohtajilla ollut kelpoisuutta näin suurten luottojen myöntämiseen. Luotonvarausprovisio perustui vain pankkikäytäntöön, joka ei sitonut A Oy:tä varsinkaan siksi, ettei siitä ollut puhuttu neuvotteluissa mitään. Onko A Oy:n maksettava? Kysymys 2 Harri K vei autonsa ruosteenestokäsittelyyn autokorjaamo A Ky:öön. Käsittelyn aikana nosturin lukitusmekanismi, joka oli varmistettu huolimattomasti, petti, jolloin auto putosi nosturilta ja vaurioitui. Kysymyksessä on A Ky:n vastuuvakuutusyhtiö X Oy:n korvattava vastuuvahinkotapahtuma. X Oy:n vahinkotarkastaja osoitti Harri K:lle korjausliike B Oy:n, jonne Harri K veikin auton korjattavaksi. B Oy:n korjauspalvelussa oli kuitenkin virhe. Harri K nosti kanteen B Oy:tä vastaan palvelusopimuksen virheellisen täyttämisen perusteella. Kanne hylättiin vaatimusten määrän osalta lähes täysin kaikissa oikeusasteissa. Harri K esittää nyt alkuperäisistä vaatimuksistaan menestymättä jäänyttä osaa koskevan vaatimuksen X Oy:lle. Harri K:n mielestä X Oy on korjauspalvelun tilaaja ja joka tapauksessa muutoinkin vastuussa B Oy:n suorituksesta. X Oy kiistää vaatimuksen katsoen, ettei sen ja Harri K:n välillä ole sopimussuhdetta eikä tapaukseen liity mitään muutakaan sellaista seikkaa, jonka perusteella väitetty vastuu olisi syntynyt. X Oy:n vastuuvakuutusehdoissa ei mainita vakuutuksenantajan velvollisuudesta järjestää vahinkotapahtuman vuoksi tarpeellista korjaustoimintaa. X Oy oli ennen korjaustyön aloittamista ilmoittanut B Oy:lle, että sen tulee osoittaa laskunsa A Ky:lle ja toimittaa ne X Oy:lle maksettaviksi. Laskuja oli kuitenkin osoitettu suoraan X Oy:lle. B Oy on ilmoittanut Harri K:lle, että se sopi korjaustoimenpiteistä X Oy:n vahinkotarkastajan kanssa. X Oy on kuluneen vuoden aikana osoittanut kaikki liikennevahinkotapauksensa B Oy:öön korjattaviksi. Erittele, millä eri oikeusperusteilla X Oy:n vastuu B Oy:n suorituksen virheestä Harri K:lle voisi mahdollisesti tulla kysymykseen. Ratkaise juttu. Kysymys 3 A siirsi B:lle tavallisen velkakirjan, jossa oli velallisena C. Kun B velkoi C:tä, C torjui maksuvaatimuksen seuraavilla perusteilla:
1 C oli ollut alaikäinen, kun velkakirja laadittiin. 2 C ei ollut saanut velkakirjasta valuuttaa; se oli annettu takaajaksi merkitylle D:lle. 3 C oli nyttemmin niin heikoissa varoissa, että häneen oli kohdistettu tulokseton ulosmittausyritys. Tämän kuultuaan B vaati velkakirjan määrää A:lta. A kieltäytyi maksamasta, koska väitesuoja ei koske tavallisia velkakirjoja. Lisäksi A epäili C:n varattomuutta tämä oli edellisenä syksynä maksanut hänelle velkakirjan vuotuisen koron. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 3 Kysymys 4 A Oy osti Pohjanmaan MegaAutostore Oy:ltä 27.5.2002 tehdyllä kaupalla 22.5.2000 rekisteröidyn Ford Galaxy Ghia V 6 -merkkisen vuokraamokäytössä olleen henkilöauton. Auton kauppahinnaksi sovittiin 41.000 euroa. Kauppasopimukseen merkittiin auton mittarilukemaksi 49.000 kilometriä. Osapuolet tarkoittivat tällä merkinnällä autolla todellisuudessa ajettuja kilometrejä. Sittemmin ilmeni, että autolla oli kaupantekohetkellä todellisuudessa ajettu noin 73.000 kilometriä. Ostaja vaati myyjältä korjausta tähän vedoten kauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausuntoon, jossa todettiin ajokilometrien eron vaikutukseksi noin 4.000 euroa. Myyjä totesi, ettei se ollut tietoinen auton todellisesta ajokilometrimäärästä, jota ei ollut erikseen ostajalle vakuuteltu tai taattu. Lisäksi myyjä katsoi, että poikkeama todellisesta ajokilometrimäärästä oli ollut vähäinen, eikä se olisi ollut esteenä kaupan päättämiselle sovitusta kauppahinnasta auton ominaisuudet ja kaupan edullisuus ostajalle huomioon ottaen. Millä oikeussäännöillä ja miten riita ratkeaa? Vastaa soveltamalla niitä sääntöjä, jotka koskevat kyseistä tapausta. Kysymys 5 Vakavasti kehitysvammainen 25-vuotias A, jonka ymmärryskyky oli 8-vuotiaan tasolla, oli sijoitettuna kunnan ylläpitämään hoitolaitokseen. Hoitolaitos ei ollut rajoittanut A:n liikkumista, vaan tämä liikkui säännöllisesti yksin hoitolaitoksen ympäristössä. Tiedossa oli, että A oli osoittanut kiinnostusta tulitikkuleikkeihin ja puhunut tulipalojen sytyttämisestä. Eräänä päivänä A meni hoitolaitoksen lähellä sijainneeseen B:n omistamaan lukitsemattomaan autotalliin, jossa A sytytti tulipalon. Seuranneessa palossa aiheutui omaisuusvahinkoja 100.000 euron edestä. Arvioi tapaukseen liittyviä vahingonkorvauskysymyksiä.
Siviilioikeus 11.4.2003. Kysymys 6. Vastaa osakysymyksiin (a d) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Nimi: a) Selitä lyhyesti, mitä tarkoittaa del credere -vastuu. Anna myös käytännön esimerkkejä. 4 b) Hyvä asianajajatapa (Halila Hemmo). Huom! Kysymys 6 jatkuu seuraavalla sivulla
5 Siviilioikeus 11.4.2003 Nimi: Kysymys 6 jatkuu... c) Mitä vahingonkorvaus käsittää YK:n kauppalain (CISG:n) mukaan? d) Prekluusio.