MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

Transkriptio

1 MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus pakollinen aineopintotentti, täydennystentit Muita kuin assistentille sähköisesti toimitettuja mallivastauksia ei ole julkaistu tässä. Niitä voi etsiä laitoksen aulasta tai ao. opettajalta.

2 2 Tehtävä 1 (Toiviainen) 1 OYL 2 luku: lähtökohta ns. suksessiiviperustaminen: menettelyn eri vaiheet (perustamiskirjan laatiminen, osakkeiden merkintä, perustamiskokouksen pitäminen, perusilmoituksen tekeminen, rekisteröinti) eroavat ajallisestikin selkeästi toisistaan; käytännössä ns. simultaaniperustaminen: kolme ensimmäistä vaihetta Aydentyvät@ pitkälti OYL 2:2a: jos perustajat merkitsevät kaikki osakkeet, erityisen perustamiskokouksen pitäminen ei ole tarpeen: kolme ensimmäistä vaihetta ajallisesti täysin yhdentyneet. OYL 14 luvun 1 ':n 2 momentin 2 kohta: kombinaatiosulautumisessa perustetaan vastaanottavaksi yhtiöksi uusi osakeyhtiö. Perustamismenettely eroaa eräiltä osiltaan OYL 2 luvussa säädetystä OYL 14a luvun 1 ':ssä säädetyssä jakutumisessa perustetaan osaksi OYL 2 luvusta poikkeavalla tavalla yksi tai useita vastaanottavia yhtiöitä Ks. myös Rissanen ym. s , s. 348 ja s. 349 Tehtävä 2 (Saarikoski) Ks. Rissanen ym. s Tehtävässä ei kysytty keksinnön määritelmiä, uutuusvaatimusta, patentointirajoituksia yms., vaan keksinnöllisyyden arviointiperusteita. Kysytty asia oli helppo, jos oppikirja oli luettu. Useista vastauksista kävi selväksi, että jo sen ymmärtäminen, mitä kysytään, edellyttää opiskelijalta muutakin kuin lakikirjan kantamista tenttiin - ainakin elämä olisi tenttikirjat lukemalla jonkin verran helpompaa.

3 3 Tehtävä 3 (Palm) Ks. Rissanen ym. 970 ss. Tehtävä 4 (Viitanen) Arvosteluperusteet: A osti käytetyn veneen veneliike B:ltä, joten tapauksessa tulee sovellettavaksi KSL 5 luvun tavaran virhettä koskevat säännökset. Käytetyn tavaran kaupassa käytetään usein laatuvaraumana ehtoa, jonka mukaan tavara myydään sellaisena kuin se on tai muuta saman tyyppistä varaumaa (ks. oppikirja s. 811). Kuluttajakaupassa tulee tällöin kuitenkin sovellettavaksi KSL 5:14, jonka mukaan käytettynäkin myyty tavara voidaan katsoa virheelliseksi kolmen vaihtoehtoisen edellytyksen vallitessa. Nämä ovat 1)virheellisten tietojen antaminen, 2)tietojen annon laiminlyönti ja 3)se, että tavara on huonommassa kunnossa kuin mitä ostajalla on ollut aihetta olettaa. KSL 5:12.4:n mukaan ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, josta hänen voidaan olettaa tienneen kauppaa tehdessään. Tapaustiedoista käy ilmi, että ostaja tutki venettä ennen kaupantekoa. Tällöin hänen olisi tullut havaita rikkoontunut veneen ikkuna. Siten hän ei voi enää jälkikäteen vedota tähän seikkaan. Sen sijaan pohjassa olevat vaurioihin A voinee vedota, sillä nehän eivät olleet näkyvissä, vaan vanhan maalipinnan alla. Sama koskee moottorivikaa. Pohjavaurioiden ja moottorivian osalta nousee esiin kysymys virheellisten tietojen antamisesta tai tietojen antamisen laiminlyönnistä. Venettä voidaan tuskin markkinoida hyväkuntoisena, jos sen pohjassa on puutteellisesti korjattuja kohtia ja moottori hajoaa ensimmäisellä pitemmällä matkalla. Tietojen antamisen laiminlyönnin osalta on kuitenkin huomattava, että liikkeellä ei välttämättä ollut tietoa pohjan vaurioista, mikäli veneen ensimmäinen omistaja ei ollut niistä kertonut. Mikäli kumpikaan edellä mainituista KSL 5:14:n soveltamisedellytyksistä ei täyty, veneessä voidaan silti katsoa olevan samaisen säännöksen perusteella virhe, mikäli se on huonommassa kunnossa kuin mitä ostajalla oli hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua aihetta kaupantekohetkellä olettaa. Tältä osin huomion arvoista on tietysti se, että verraten uudessa moottorissa ilmenee vika, jonka korjaaminen maksaa 1200 eli yli 10 prosenttia koko veneen kauppahinnasta. Tavaran virhe voi sinänsä olla piilevä ja ilmetä vasta pitkänkin ajan kuluttua tavaran luovutuksesta. Virheen tai sen syyn on kuitenkin oltava tavarassa jo luovutushetkellä. Moottorivika voi siten olla ollut veneessä piilevänä jo kaupantekohetkellä, vaikka se ei olekaan ilmennyt ensimmäisillä lyhyillä ajokerroilla, vaan vasta kun veneellä on lähdetty

4 pitemmälle matkalle. Virheolettaman osalta merkitystä on oppikirjan ilmestymisen jälkeen muutetulla KSL 5:15:llä. Sen mukaan tavaran oletetaan olleen virheellinen vaaran vastuun siirtyessä, jos vika ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta ja jollei toisin osoiteta tai oletus ei ole virheen tai tavaran luonteen vastainen. Säännöstä sovelletaan myös käytetyn tavaran kauppaan. Moottorivika ilmeni vajaa kaksi kuukautta kaupanteosta. Siten ko. säännökseen perustuvan virheolettaman mukaan moottorissa on ollut piilevä vika jo kaupantekohetkellä, ellei myyjä toisin osoita. Mikäli vian syntysyy jää epäselväksi, johtaa käännetty todistustaakka siihen, että myyjä joutuu vastaamaan virheestä. Tapaustietojen perusteella ei pysty arvioimaan vian syntysyytä. Siten vastaajien ei edellytetty ottavan tältä osin selvää kantaa myyjän vastuuseen. Moottorivian piilevyyttä voidaan kuitenkaan tuskin katsoa virheen taikka tavaran luonteen vastaiseksi. On varsin tavanomaista, että moottorissa on jokin vika pitkäänkin piilevänä ja ilmenee sitten yhtäkkiä moottorin rikkoutumisena. Virheilmoitus tulee tehdä myyjälle KSL 5:16:n mukaan kohtuullisessa ajassa, joka on aina vähintään kaksi kuukautta. Tapaustiedoista ei ilmene, onko A on ollut yhteydessä myyjään heti viat havaittuaan. Mikäli ei ole, voidaan todeta, että reklamointi vasta elokuun puolessavälissä täyttää säännöksen asettamat vaatimukset kuitenkin ainakin moottorivian osalta. Virheen seuraamusten osalta kiinnittyy huomio ensinnäkin siihen, onko myyjälle tarjottu mahdollisuutta KSL 5:18:n mukaiseen virheen korjaamiseen omalla kustannuksellaan. Mikäli myyjään otettiin yhteyttä ensimmäisen kerran vasta moottorikorjauksen jälkeen, on ostajalla oikeus täyteen hyvitykseen ainoastaan, jos olosuhteet huomioon ottaen ei voida kohtuudella edellyttää, että ostaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua myyjän puolelta. Tämä edellytys ei kuitenkin tunnu täyttyvän, sillä venehän jouduttiin hinaamaan takaisin Helsinkiin. Tässä yhteydessä A olisi hyvin voinut ottaa yhteyttä myös myyjään. Kuten oppikirjasta ilmenee, korjausmahdollisuuden tarjoamisen laiminlyönti ei kuluttajavalituslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan kuitenkaan merkitse ostajan jäämistä kokonaan hyvitystä vaille, vaan ainoastaan sitä, että korvaus rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka myyjälle olisi itselleen aiheutunut, mikäli hän olisi käyttänyt korjausoikeuttaan. Seuraamuksena tulee siten kyseeseen KSL 5:20:n mukainen vahingonkorvaus, sillä A lienee tuskin enää moottorin korjauttamisen jälkeen halukas kaupan purkuun. Samoin pohjan vaurioiden osalta tulee vahingonkorvaus kyseeseen, mikäli reklamaation katsotaan tapahtuneen kohtuullisessa ajassa, eikä myyjä käytä korjausoikeuttaan tämän vian osalta. Myyjä on velvollinen korvaamaan myös mahdolliset hinauskulut Porkkalasta Helsinkiin. Nämä kaikki ovat välittömiä vahinkoja, jotka tulevat korvattavaksi tuottamuksen puuttumisesta riippumatta. Sen sijaan veneen käyttöhyödyn menetys on välillinen vahinko, joka tulee korvattavaksi vain, mikäli myyjä on menetellyt huolimattomasti tai jos tavara poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Näistä jälkimmäinen edellytys tuskin täyttyy pelkästään sillä, että myyjä on markkinoinut venettä hyväkuntoiseksi. Mikäli hän on kuitenkin ollut tietoinen pohjan vaurioista ja/tai piilevästä moottoriviasta, voidaan tuottamusedellytyksen katsoa täyttyvän. 4

5 5 Ks. myös oppikirja s Tehtävä 5 (Norio-Timonen) Ks. Howells, s , erityisesti s. 283 alkaen.