Metsä on parasta lapselle Mari Parikka-Nihti 30.3.2015 Kelo-concept
Tässä esityksessä: Aktivoidaan omaa luontosuhdetta, ymmärtäen mikä merkitys on lapsen luontosuhteen lujittamisella Kurkistetaan viimeaikaisiin tutkimuksiin luonnossa liikkumisen ja lähiluonnossa toimimisen hyödyistä Saadaan käsitys lähiluonnossa toimimisen hyödyistä Pohditaan esteitä ja mahdollisuuksia lähiluonnon tai - metsän käyttöön Käydään läpi esimerkkejä luontotoiminnan lisäämiseksi
Käsitteistä Luonnossa toimien Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta
Luonto lähelle ja terveydeksi Valtakunnallinen kysely 768 vastausta 80%:lla päiväkodeista löytyi riittävästi luonnonvaraista ympäristöä Vähintään puolella päiväkodeista luonnonvarainen ympäristö 200-300 metrin säteellä Todettiin, että urbaanissa ympäristössä elävien katkennut luontosuhde osittainen syy ympäristö- ja terveysongelmiin Vahva luontosuhde lapsuudesta asti vahvistaa luontaista immuniteettia ja ehkäisee allergioita, astmaa ja diabeteksen puhkeamista http://www.allergiaterveys.fi/upload/valtakunnalli nen-kysely-2014.pdf
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luontokontaktien väheneminen osana muita elintapojen muutoksia lisäävät lasten allergioita, astmaa ja muita tulehdusperäisiä sairauksia etenkin rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Ajaudumme kansanterveydelliseen ja - taloudelliseen umpikujaan, jos tätä tikittävää aikapommia ei saada purettua, painottaa akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta. Kts. Koulutunteja viedään luontoon : http://areena.yle.fi/tv/2623657
Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö? Mitä enemmän aistimuksia ja erilaisia kokemuksia, sitä enemmän tietoa (Theemes 1999) Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö tukee: 1. Kognitiivista kehitystä 2. Esteettistä kehitystä 3. Motorista kehitystä 4. Mielikuvitusta 5. Sosiaalisia taitoja 6. Lapsen uteliaisuutta, aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja mm. vastuuntuntoa 7. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja oppia kaikilla aisteilla!
Motoriikka Kiellätkö lasta juoksemasta sisällä päiväkodissa? Olisiko miellyttävämpi antaa tilaa liikkumiselle lähiluonnossa? Paljonko päiväkodissa on mahdollisuuksia kiipeämiseen? Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsella tulee olla joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa (= liikuntaa, jossa lapsi hengästyy) Täyttyykö? Liikkuminen vaatii aikaa ja vapautta Motorisille taitojen kehittymiselle on merkittävää se, miten aistimaailmamme tulee motoriikan kehittymistä Aistitoiminnot välttämättömiä tiedonsaannille, vuorovaikutukselle ja oppimiselle
Kolme tuoretta väitöstä liikunnan ja oppimistulosten yhteydestä Heidi Syväoja 15.11.14: Physical activity and sedentary behaviour in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children Anne Soini 15.1.2015:Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool children Eero Haapala 20.2.15: Heikot motoriset taidot ja vähäinen liikunta uhkaavat poikien koulumenestystä
Keskittyminen, tarkkaavaisuus, kognitiiviset taidot Lasten oppimismotivaation ja keskittymiskyvyn on osoitettu paranevan, kun lapsi voi leikkiä ja toimia mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä. (Wilson 2008) Kognitiiviset kyvyt parantuvat luontoympäristössä Syy seuraussuhteiden oppiminen konkreettista luontoympäristössä Kriittiset ajattelutaidot kehittyvät Havaintojen teko myös opittu ominaisuus ei synnynnäinen < tarvitsee aikaa ja luonnonmukaisen oppimisympäristön
Sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja ympäristö Leikkiessään luonnossa lapsi havainnoi, tutkii ja oppii Leikki vaatii sisätilaa enemmän motorisia, sosiaalisia ja kielellisiä taitoja samalla kehittäen näitä Yhteisten kokemusten ja elämysten kautta sosiaaliset vuorovaikutussuhteet lujittuvat Luontoympäristö vahvistaa kyvykkyyttä (tunne pystyvyydestä), sinnikkyyttä, itsetuntoa ja minäkuvaa Luonto rentouttaa ja rauhoittaa, stressitekijät laskevat Luonnossa ei ole meluhaittoja eikä saa olla kiireen tunnetta Huom! Metla 2010-2011: Luonnon virkistyskäyttö http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212. pdf
Arvokasvatusta Our values are shaped by our lived experience (Richard Dawson) Onko olemassa arvoneutraalia kasvatusta? Jokainen kasvattaja on ympäristökasvattaja. Kokemus > arvojen muokkautuminen > kokemus > arvojen muokkaus > jne Esim kokemus luonnon kauneudesta luo arvoja luonnonsuojelun edistämiseksi (toistettava) Sisäiset arvot omaavat ovat onnellisimpia
Kokonaishyvinvointia Terve luontosuhde rakennetaan varhain. Lapsena ja nuorena saadut luontokokemuksilla on merkittävä vaikutus läpi ihmiselämän. Merkittäviä hyvän luonto- ja ympäristösuhteen hyötyjä ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä sosiaalinen kompetenssi. Luonnossa opitaan toisista sekä ympäristöstämme välittämistä sekä luodaan yhteishenkeä, jolla on merkittävä vaikutus kiusaamisen ehkäisemiseen. Luonto toimii eheyttävänä paikkana, jossa voi olla yksin ja jossa pääsee irtautumaan arkielämän odotuksista ja paineista kunhan ensin yhteys luontoon on löydetty.
LAPSEN TAIDOT KUVAUS ja KESYP-malli Motoriikkaan liittyvät Tasapainon hallinta, (keho) kiipeäminen, ryömiminen, kaivaminen, kantaminen, kerääminen, roiskuttelu, rakentelu, leikkien monipuolisuus, jne. Sensomotoriset Eri aistien käyttö, taidot (keho ja havaitseminen, estetiikka, sydän) ilo ja nauttiminen Sosioemotionaaliset Keskittymiskyky, taidot (sydän ja mielikuvitus, leikkien pää) monipuolisuus (erit. roolileikit), samaistuminen, itsetunto ja pettymysten sieto Vuorovaikutustaido Kommunikointi: kuvailu, t (sydän ja pää) leikkien suunnittelu ja toteutus, kuvittelu, jakaminen, kysyminen ja vastaaminen, erilaisten roolien käyttö Kognitiiviset (pää Kuvailu, kertominen, ja sydän) keksiminen, kokeilu, havaintojen teko, vertailu, luokittelu, käsitteiden käyttö -tietoisuus, tiedot ja ymmärtäminen, toteuttaminen, ongelmanratkaisutaidot LUONNONMUKAISEN YMPÄRISTÖN TARJOUMAT Epätasaiset, vaihtelevat pinnat, maaston muodot, kivet, puiden rungot maassa ja kiipeilyyn soveltuvat puut, kerättävät ainekset, vesi, lumi, jää yms. Monipuolisuus: Pinnat, värit, muodot, tuoksut, tuntemukset, äänimaisemat, jne. Ympäristön, vuodenaikojen monipuolisuus, huolehtiminen ja toisaalta itsestä/ muista ihmisistä riippumattomat ilmiöt (esim. säätilat) Monipuolisen ympäristön tarjoumat erilaisiin leikkeihin piiloista rakentelumahdollisuuksiin sekä erilaisiin leikkimateriaaleihin Ympäristön monimuotoisuus yksilöinä, lajeina, elinympäristöinä, elottoman luonnon vaihteluna ja muutoksina Luonnonmukaisen ympäristön merkitys lasten taitojen kehittymiselle ( vrt.wilson 2008)
Mitä opettaa majan rakennus? Karkea- ja hienomotoriset taidot (kehon käyttö, voima, silmän käden yhteistyö, solmiminen, veisto jne) Avaruudellinen (spatiaalinen) hahmotuskyky Matemaattiset taidot (järjestykseen asettaminen, vertailu, mittaaminen, jopa laskutehtävät) Ongelmanratkaisutaidot Sosiaaliset taidot (vuorovaikutus, ryhmätyöskentelytaidot) Luovuus
Ops 2016 Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Toimintakulttuuri: Oppimisen ja oivalluksen ilo, Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana Oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Jne..
Omia tutkimuksia: 2012 Hirsimäessä jaettiin kysely kaikille siihen mennessä ryhmässä olleille perheille (kuusi eri ryhmää) 80 kyselyä 40 vastausta Kysymykset suunnattu sekä lapsille että vanhemmille Lasten vastausikä haitari 7-13v (1lk 6lk)
Kysely Neljä avointa / kuvailevaa kysymystä Lapsen ensimmäinen ajatus / muisto esiopetusvuodesta Kuvaile lapsen tämänhetkistä suhdetta luontoon ja ympäristöön Negatiivisia vaikutuksia koulunkäyntiin? Millaisia? Sana on vapaa
Viisi monivalintakysymystä: Millaisin perustein valitsitte ryhmän esiopetuspaikaksi Miten merkittäväksi lapsi on kokenut osallistumisen toimintaan (asteikko 1-5) Miten toiminta on näkynyt lapsessa esiopetusvuoden jälkeen ( Gardnerin kahdeksas intelligenssi Nature smart lisättynä kysymyksellä harrastuneisuudesta) Millaista on lapsen toiminta koulussa Millaisia koululaisen valmiuksia ryhmä tarjosi
Syitä ryhmän valinnalle vastausta
Lapsen valmiudet kouluun (esiopetusvuoden jälkeen)
Lapsen toiminta koulussa
Pitkän aikavälin merkitys vaikutus lapsen toimintaan
Lopuksi Lapsi oli kummitätinsä kanssa Korkeasaaressa eskarivuoden jälkeen. Lapsi oli kävellyt silmät kiinni. Kummitäti oli sanonut, että älä kävele noin, ettet vaan törmää mihinkään tolppaan. Lapsi vastasi: Mun täytyy kulkea näin, että mä kuulen paremmin meren ja tuulen ja voin haistaa luonnon. Vastaus pysäytti myös kummitädin ajattelemaan joten kyllä metsäeskarilla on ollut selkeä vaikutus lapsen elämässä. Ja vaikka vanhempana on vähän kiinnostuksen kohteet vaihtuneet, niin varmasti siellä muistoissa on kokemukset eskarista!