Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin? Työeläkepäivä 20.10.2010 Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisältö Suomalainen sosiaalipolitiikka ulkomaailman paineissa Juridiikka EU:n toimivalta ja subsidiaritettiperiaate Politiikka Suomen sosiaaliturvan peruspiirteet ja sen aiheuttamat haasteet Reaalimaailma Toimintaympäristö, päätöksentekoprosessit ja muutospaineet
Globaalistuva talous => työelämän muutokset liikkuvuuden lisääntyminen kilpailuneutraliteetin yliote EU:n toimivallan kasvu; päätöksenteon muutokset Poliittinen paine yhdenmukaisiin sääntöihin yksilöllisyyden merkityksen kasvu: yksilön oikeudet vastaan kollektiivin tarpeet
Juridiikka EU:n toimivallan asettamat reunaehdot kansalliselle päätöksenteolle
Juridiikka EU:n toimivalta Komission aloiteoikeus: asetukset, direktiivit <-> yhteispäätösmenettely Neuvosto + Euroopan Parlamentti Soft law Verkostot, raportit, vertailut, indikaattorit; Neuvoston päätelmät Tuomioistuin määrittelee lainsäädännön tulkinnan ->
Juridisen toimintaympäristön muutokset sosiaalipolitiikan osalta EU:n muodollinen toimivalta Lissabonin sopimuksen jälkeen laajentunut Enemmistöpäätösmenettely rajoittaa erilaisuutta Vapaaehtoisesta yhteistyöstä syntyy enemmän (puoli)velvoittavia muotoja => EU:n vaikutus kasvaa ja kansallinen liikkumavara pienenee
Mikä muuttui - Lissabonin sopimuksen perusta Unionin arvot ja tavoitteet muokattu vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden haasteita Muokattu ottaen huomioon tapahtunut kehitys ( ml. ECJ kannanotot) Tavoitteet koskevat unionin toiminnan kaikkia aloja Kestävä kehitys : talous-, sosiaali- ja ympäristöulottuvuus Kv-suhteissa arvot näkyvämmin nostettu esille Tavoitteiden ja toimivallan suhde pääpiirtein ennallaan
Mikä muuttui - säädöspohja Lissabonin sopimuksen kokonaisuus: EU:n sopimuksen konsolidoitu toisinto perusoikeuskirja SEU (kansalaisten perusoikeudet ja niihin liittyvät periaatteet) EU:n toiminnoista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto SEUT (EU:n toimivalta, politiikka-alueet, lainsäädännön säätämisjärjestys, horisontaaliset periaatteet) EU:n perusoikeuskirja (SEU 6.art. viittaus) > Euroopan Ihmisoikeussopimuksen yleiset periaatteet (SEU 6 art) > jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet (SEU 6 art)
Mikä muuttuu toimivalta / horisontaaliperiaatteet Jaettu toimivalta: sisämarkkinat sosiaalipolitiikka Jäsenvaltion toimintaa tukeva toimivalta sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus terveyden suojelu Horisontaaliset periaatteet - Uutta sosiaalinen suojelu syrjäytymisen torjuminen syrjinnän torjuminen (ml. sukupuolinen syrjintä)
Mikä muuttui - säädöspohjamuutokset Sosiaalipolitiikka Toimivalta ennallaan jäsenvaltio määrittelee sosiaaliturvajärjestelmänsä MUTTA uusi horisontaalimääräys unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämisen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamisen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen => toimivaltaa edistää yhteistyötä ja helpottaa toiminnan yhteensovittamista AKM menettelyt toimivallan piiriin
Mikä muuttui - säädöspohja Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturva koordinaatio Uusi artikla 48 (ent. 42) koordinaatioasetus => siirrytään yksimielisyyden vaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin Hätäjarru! sosiaaliturvasta ja sosiaalisesta suojelusta muiden kuin liikkuvien työntekijöiden osalta ( asuminen, sosiaalipalvelut ja sosiaaliavustus) päättäminen edellyttää yksimielisyyttä ( 21 art 3) - mutta onko tosiasiallista merkitystä?
Mikä muuttui - säädöspohja Työeläketurva Liittymissopimukset säilyvät sellaisenaan voimassa => TyEL :n aseman säädöspohja ennallaan eli EI muutosta
Politiikka Suomen sosiaaliturvan peruspiirteet ja sen aiheuttamat haasteet
Mikä muuttuu politiikka? Komission toimivalta sosiaalisen suojelun, syrjäytymisen ehkäisyn ja syrjinnän ehkäisyn osalta lisääntyy -> indikaattorit -> vertailut -> suositukset???? -> tavoitteiden asettaminen??? -> vähimmäisstandardit??? Neuvoston päätelmät
Mikä muuttuu politiikka Koordinaatiota koskeva säädöstö -> yhden tai parin maan erityistarpeista ei tarvitse välittää -> ominaispiirteet ahtaammalle -> komissio tavoittelee yhtenäisempää kokonaisuutta ei poikkeussääntöjä kansallinen sopeuttaminen vaikuttaminen vain lobbaamalla, ei neuvotteluissa vaatimalla
Reunaehdot itsenäiselle päätösvallalle Jokainen maa määrää itse oman sosiaaliturvansa sisällöstä ja rahoituksesta (subsidiariteettiperiaate) MUTTA niin ettei se ole ristiriidassa EU- lainsäädännön kanssa => EU-säännöstön lisääntyminen kaventaa omaa liikkumavaraa
Suomen sosiaaliturvan pääpiirteet Universaalit etuudet <-> maassa asuvien perusturva Yksilölliset etuudet (<-> ei perhekäsitteeseen pohjautuva) Kolmijako: asumisperusteiset raha-etuudet asumisperusteiset (kunnalliset) palvelut vakuutuspohjaiset rahaetuudet muodostavat sosiaaliturvan kokonaisuuden Verorahoitteinen perusturva ja maksuilla rahoitetut ansioon suhteutetut etuudet
EU:n sosiaaliturvaa koskevan säännöstön periaatteet ja niiden kehittyminen Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja sosiaaliturvaoikeuksien suojaaminen perheiden johdetut oikeudet EU-kansalaisille Alueiden rinnastaminen; oikeudet säilyvät -> maksetaan EU:n alueella Oikeus terveydenhoitoon asuinvaltiossa työskentelyvaltion (eläkeläisillä entisen) kustannuksella Kaikki aktiivit (myös yrittäjät) -> kaikki EU-kansalaiset myös ei-aktiivit Myös muut laillisesti oleskelevat henkilöt Kausien ja tosiasioiden laaja rinnastaminen Terveydenhoitoa koskevat palvelut ja sisämarkkinat; laajenevat oikeudet sosiaali- ja terveyspalvelut sisämarkkinoiksi
Lainsäädännöllinen perusta EU Perustamissopimus EU-kansalaisten yhdenvertaisuus työvoiman vapaa liikkuvuus palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus Sosiaalisten perusoikeuksien peruskirja (1989) Sosiaaliturvan koordinaatioasetus 883/2004 Asetus 1612/68 (työntekijöiden vapaa liikkuminen) Tuomioistuimen oikeuskäytäntö Suomi Asumisen sos.turva Soveltamisalalaki asumisen perusteella syntyvä sosiaaliturva (ellei kv-sopimuksesta muuta johdu sovalan mukaan ratkaistaan onko henkilö sos.turvan kannalta Suomessa asuva) Kotikuntalaki Työskentelyn sos.turva
Suomen sosiaaliturva ja koordinaatioasetus Työskentelyyn perustuva Työeläke Kansaneläke (perhe-eläke) Lapsilisät 1) sv-pvr, äitiys- isyysvanhempainpvr Sairausvakuutus 1) Asumiseen perustuva Lasten kotihoidon tuki Tapaturmavakuutus Työttömyysturva Terveydenhoito Sotilasavustus Hoitotuet Yks.hoidon tuki Maahanmuuttajien erityistuki Elatustuki työmarkkinatuki Takuueläke?
Koordinaation pääperiaatteet Yhdenvertainen kohtelu koordinaatioon kuuluvissa järjestelmissä Yksi maa kerrallaan periaate (lainvalinta: vakuuttaminen ja maksujen periminen) Eri maissa kertyneiden vakuutuskausien yhteenlasku oikeuksien avaamiseen ja määräämiseen Etuuksien eksportointi (erikseen päätetyt poikkeukset) Päätösten hyväksyminen
EU-periaatteiden kehitys Liikkuuvuuden edistäminen Jäsenmaiden kansalaiset + työntekijä (perheineen) 1950 - Pitkään oleskellut TCN + työntekijä 2003- < - > sosiaaliturvaoikeuksien turvaaminen ei menetyksiä ----------> Yhdenvertainen kohtelu EUkansalaisuuden käsite Kaikki jäsenmaiden kansalaiset ( ml ei-aktiivit) 2004 (2010-) Kaikki pitkään oleskelleet TCN Kaikki aina? Heti? 2010 Laillisesti maahan saapuvat ei-eu:sta
Reaalimaailma Toimintaympäristö, päätöksentekoprosessit ja muutospaineet
Toimintaympäristön luomat haasteet Suomen järjestelmän laajahko poikkeaminen keskiverto-eurooppalaisesta) => asuminen merkittävänä kriteerinä ja verorahoitteisuuden laajuus => eläkejärjestelmässä 1-pilarin laajuus ja poikkeava järjestämistapa (yksityisoikeudelliset laitokset) valtioiden välisen lyhytkestoisen liikkuvuuden lisääntyminen ( työn ketjutus ja alihankinta)
Suomen kansallisen lainsäädännön haasteet Asumisen vakinaisuuden vaatiminen on poikkeava edellytys Suomen sosiaaliturvassa asuminen on keskeinen käsite Etuudet rahoitetaan ja järjestetään kotikunnassa Soveltamisalalaki määrittelee milloin henkilö voidaan asuvana vakuuttaa asumisperusteisten etuuksien osalta Asuminen oikeutta antavana on käsitteellisesti hyvin vaikea sovittaa yhteen EU-sääntelyn kanssa jossa pohjana vakuutusperusteiset järjestelmät [= määritellään vakuutettuna olo, mahdollinen vähimmäisaika etuuksien avautumiselle, edellyttää maksujen maksamista]
Asumiskriteerin aiheuttamat haasteet Miten asuminen eroaa laillisesta oleskelusta (englanniksi kumpikin on Residence) EU:n määrittely siitä miten arvioidaan henkilön asuinmaa poikkeaa Suomen asumismäärittelystä => asumiskriteerejä vaikea saada mukaan teksteihin => asialle ei saada ymmärrystä koska vieras
Laajat verorahoitteiset etuudet Liikkuvuuden lisääntyessä veroilla rahoitettujen etuuksien oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino yhä heikompi ( vapaamatkustajat ) Suomessa vielä yhdistyy perusturvaan ja asumisen perusteella annettaviin etuuksiin
Liikkuvuuden lisääntyminen EU:n keskeinen tavoite edistää työvoiman liikkuvuutta ja sallia muu liikkuvuus => työolojen muutos tuottaa lyhytkestoista liikkuvuutta johon vakinaisen asumisen käsite ei sovellu => rajatyönteko lisääntyy: etuuksien yhteensovitus ongelma kun työskentelyvaltio ja asumisvaltio eivät samat
Yhdenvertaisuusperiaate Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ja epäsuoran syrjinnän kieltäminen -> vaikea sanoa mikä epäsuoraa syrjintää, mutta tuomioistuimella ollut taipumus tulkita laajasti (mm. asumisvaatimusta on pidetty epäsuorana syrjintänä työntekijöiden oikeuksien osalta) -> liikkuvuutta ja maahanmuuttoa koskeva sääntely edellyttää yhdenvertaista kohtelua =>? voiko edelleen arvioida vakinaista asumista kokonaisharkinnan perusteella vai ei?
Mikä kehityksen taustalla?? EU-rakenteen tuottamat: Integraation jatkuvan syventämisen periaate Järjestelmiin sisäänrakennettu jatkumon tarve (korkeammalle, pidemmälle, paremmin = enemmän) Tuomioistuimen asema ja rooli ( ei voida palata taaksepäin ) META-trendit: Talouden globalisoituminen (tekninen mahdollistaminen) - > yritysten liikkuvuus <-> henkilöiden liikkuvuus Individualismin lisääntyminen <-> yhdenvertaisuus - vaatimusten kasvu Oikeudet korostuvat velvoitteiden yli
Haasteet, haasteet Ristiriitaiset tavoitteet: Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahantulosäännösten harmonisointi EU:ssa Sosiaaliturvajärjestelmien taloudellisen kestävyyden turvaamisen vaatimus <-> valtiotalouden EMU-vaatimukset Yhdenvertaiset oikeudet (+ maksimointiperiaate) Ympäristömuutos: Globaalistuva yritysmaailma ja (lyhytaikaisen ja toistuvan) liikkuvuuden lisääntyminen Julkisten järjestelmien solidaarisuuslogiikan hajoaminen <-> niiden vakuutusperiaatteen heikkeneminen > liikkuvuus ryhmästä toiseen: missä maksajat?
Mikä muuttuu vaikutukset? Maailma muuttuu => yhdenmukaisuuspaine lisääntyy sopeuduttava Suomessa (olemme pieni maa) => EU:n asettamat tavoitteet, vertailu ja suositukset myös sosiaalipolitiikan alalle -> poliittista painetta => sosiaalipolitiikasta päätetään kokonaan muilla areenoilla (talous, työllisyys, kilpailu, maahanmuutto, perusoikeudet, tasa-arvo, ulkosuhteet) => kansalliset ykkösprioriteetit määriteltävä; voimavarat eivät riitä kaikkeen
Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin? Yhteisvaikutus yhdentyvistä markkinoista, talouspaineista ja yhdenmukaisuuden tavoitteista EU:ssa pienentävät Suomen reaalista liikkumavaraa Muodollisesti päätökset perusrakenteista omissa käsissä, mutta hinta voi muodostua korkeaksi jos kovin poikkeavat periaatteet