Tunturialueen hirsikoulut 2016 Ylläsjärven ja Äkäslompolon koulut KOLARIN KUNTA

Tunturialueen hirsikoulut 2016 Ylläsjärven ja Äkäslompolon koulut KOLARIN KUNTA HIRSIRAKENTEIDEN TYÖSELITYS URAKKALASKENTAA VARTEN 1

01 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET... 3 01.1 Esitiedot rakennuskohteesta... 3 01.11 Rakennuskohde ja sijainti... 3 01.12 Tilaaja ja rakennuttaja... 3 TILAAJA... 3 01.13 Suunnittelijat ja asiantuntijat... 4 POHJATUTKIJAT... 4 01.14 Noudatettavat määräykset ja ohjeet... 4 01.15 Hirsien valmistussuunnittelu... 5 02 RUNKOJÄRJESTELMÄ... 6 02.1 Yleistä... 6 03 HIRSIEN VALMISTAMINEN... 6 03.1 Yleistä... 6 03.2 Laadunvalvonta... 6 03.3 Hirsien tekniset vaatimukset... 7 03.31 Hirsien kosteus... 8 03.32 Hirsien käsittely... 8 03.33 Hirsien jatkaminen... 8 03.34 Hirsien höyläys ja työstäminen... 8 03.35 Hirsien tapitus ja pulttaus... 9 03.36 Ikkuna- ja oviaukot... 9 03.37 Painumavarat... 9 03.38 Hirsiseinän lämmönläpäisykerroin (u-arvo)... 9 03.39 Rakennuksen tiiveys (n 50 -luku)... 10 03.40 Nurkat... 10 03.5 Aloitustarkastus ja katselmukset... 10 03.6 Hirsiosissa vaadittavat merkinnät... 11 03.7 Nostoelimet... 11 03.8 Varaukset, tartunnat ja reiät... 11 04 LAATUVAATIMUKSET... 12 04.1 Yleistä... 12 04.2 Puupintojen vaatimukset... 12 04.3 Halkeamat... 13 04.4 Oksat... 13 04.5 Laho- ja hyönteisviat... 13 04.6 Muotoviat... 13 04.7 Hirsien suojaus... 13 04.8 Hirsirungon toimittajan huoltotakuu... 13 05 HIRSIEN VARASTOINTI JA KULJETUS... 14 06 HIRSIEN ASENTAMINEN... 14 06.1 Asennussuunnitelma... 14 06.2 Asennusmenetelmät... 15 06.3 Hirsien kiinnitystavat... 15 07 HIRSIEN SAUMAUS... 15 08 SUORITUSVELVOLLISUUS... 16 2

01 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET 01.1 Esitiedot rakennuskohteesta 01.11 Rakennuskohde ja sijainti Rakennuskohteet ovat uusia, osittain 1-kerroksisia koulurakennuksia Kolarin kunnan Ylläsjärven ja Äkäslompolon kyliin. Rakennuksen laajuustiedot Ylläsjärven koulu kerrosala 361 kem 2 bruttoala 390 brm 2 huoneistoala 335 hum 2 tilavuus 1654 m 3 Äkäslompolon koulu kerrosala 506 kem 2 bruttoala 537 brm 2 huoneistoala 470 hum 2 tilavuus 2285 m 3 Rakennuspaikat sijaitsevat Kolarin kunnan Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylissä asemapiirroksen osoittamissa paikoissa. Rakennusten paloluokka on P3. Rakennushanke sisältää edellä kuvatun kohteen rakennustekniset työt. Tämä työselitys koskee rakennuskohteen tulevaa erillistä hirsiurakkaa. Hirsiurakka sisältää hirsitoimituksen asennusosineen ja asennuksineen urakkapyyntöasiakirjojen, arkkitehtipiirustusten, rakennesuunnitelmaluonnosten LVIS- luonnosten ja tämän työselityksen mukaisesti. 01.12 Tilaaja ja rakennuttaja TILAAJA Kolarin kunta Isopalontie 2, 95900 KOLARI Tekninen johtaja Aimo Korpi 040 489 5050 aimo.korpi@kolari.fi Rakennusmestari Perttu Orava 040 489 5076 perttu.orava@kolari.fi 3

01.13 Suunnittelijat ja asiantuntijat PÄÄ- JA ARKKITEHTISUUNNITTELU ja RAKENNESUUNNITTELU Arkkitehti- ja insinööritoimisto Jussi Tervaoja Oy Klyyvari 3 A, 90150 OULU rakennesuunnittelu Jussi Tervaoja 0400 688608 arkkitehdit@tervaoja.com arkkitehti ja pääsuunnittelija Ville Tervaoja 0400 958218 ville@tervaoja.com LVIA-SUUNNITTELU Insinööritoimisto Kuukasjärvi Oy www.kuukasjarvi.eu Ilkka Kuukasjärvi 0400 59969564 ilkka.kuukasjarvi@kuukasjarvi.eu Timo Vuento 040 3537106 timo.vuento@kuukasjarvi.eu SÄHKÖSUUNNITTELU Insinööritoimisto KT Sähkö Kari Tanska 040 5969564 kari.tanska@ktsaahko.fi www.ktsahko.fi. POHJATUTKIJAT Äkäslompolo PMB Toni Karjalainen 040-6537772 Ylläsjärvi Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy Kiertotie 16, 98100 Kemijärvi 016-815255/ Jouni Taipale 01.14 Noudatettavat määräykset ja ohjeet 1 Puurakenteiden suunnitteluohjeet RIL 120-2004 2 RunkoRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt 3 Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmapitävyyden laadunvarmistusohje. (2009) RT 80-10974 4 Hirsitalon suunnitteluperusteet RT 82-11168 5 Hirsitalon laatuvaatimukset RT 14-10436 (SFS 4895) 6 Puutavara. Sahattu, höylätty ja jatkojalosteet. (2009) RT21-10978 7 Puutavaran ominaisuuksien ja vikojen määrittäminen RT 21-10188 8 Muut voimassa olevat säännökset ja määräykset sekä 4

B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). + lisälehti. (2005) C3 Rakennusten lämmöneristys. Määräykset 2010. Suomen rakentamismääräyskokoelma (2009) D3 Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset ja ohjeet 2010. Suomen rakentamismääräyskokoelma (2009). (2. korjattu painos, lokakuu 2009) D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2007) HIRSITALON LAATUVAATIMUKSET HIRSITALOTEOLLISUUS HTT RY 4/2011 01.15 Hirsien valmistussuunnittelu Hirsien yksityiskohtaiset valmistussuunnitelmat laatii hirsitoimittajan toimeksiannosta ko. suunnittelualaan perehtynyt suunnittelija. Valmistussuunnitelmien pohjana käytetään kohteen arkkitehti-, rakenne- ja LVISsuunnittelijoiden laatimia luonnoksia. Kaikki suunnitelmat esitetään dwg- ja pdfformaateissa. Hirsitoimittaja luovuttaa tilaajalle lopulliset toteutussuunnitelmat ko. formaateissa CD-levylle ja muistitikulle tallennettuina. Varsinainen suunnittelutyö jatkuu hirsitoimittajan valinnan jälkeen, jolloin valitun hirsitoimittajan tuotantotekniset vaatimukset huomioidaan muissa, hirsirakenteisiin liittyvissä suunnitelmissa. Valittavan hirsitoimittajan, tilaajan ja kohteen muiden suunnittelijoiden väliset, teknisistä yksityiskohdista käymä keskustelu ja kehitystyö ovat luottamuksellisia. Ainoastaan ne suunnitelmat, jotka paikallinen rakennusvalvontaviranomainen vaatii tarkastettavaksi, ovat julkisia. Lopulliset hirsien asennussuunnitelmat laatii hirsitoimittaja hirsien valmistussuunnittelijan sekä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan laatimien valmistus- ja rakennesuunnitelmien sekä liitosdetaljien pohjalta. 5

02 RUNKOJÄRJESTELMÄ 02.1 Yleistä Rakennuksen kantavana pystyrakenteena ovat kantavat hirsiseinät 1. kerroksessa. Hirsirunko tehdään tasakorkuisena, ks. arkkitehdin leikkauspiirustus. Vesikatto ja välipohjat kannatetaan hirsirungon varaan. Hirsirunko toimii osaltaan rakennusta jäykistävänä osana. Ullakon seinät tehdään rankarakenteisina ja hirsipaneelilla verhottuna. Hirsitoimitukseen kuuluu tasakerran yläpuolelle tehtävä hirren julkisivupintaa muistuttava liimatusta puusta valmistettu hirsipaneeliverhous, paneelin paksuus min 32 mm, korkeus sama kuin hirrellä. Ulkonäkövaatimukset kuten hirrellä. Asennus kuuluu rakennusurakkaan. Hirsivalmistaja toimittaa paneelit työmaalle. Välipohjat ovat puurakenteisia, Kertopuupalkein kannatettuja puupalkistoja. Kertopuupalkeista tehdyn välipohjalaataston päälle valetaan mahdollisesti pintalaatta (IV- konehuone) tai tehdään askeläänieristetty välipohja rakennesuunnitelmien mukaan. Rakennus jäykistetään 1. kerroksen osalta hirsiseinien ja ullakon osalta puurankaseinien sekä välipohja- ja vesikattorakenteiden avulla. Ulkoseinissä alin hirsikerta on n. 20mm alapohjalaatan pintaa alempana. Perustusliittymä suunnitellaan yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennus perustetaan maanvaraisesti teräsbetonirakenteisten anturoiden ja perusmuurien varaan. Alapohja on maanvarainen. 03 HIRSIEN VALMISTAMINEN 03.1 Yleistä Hirsirakenteita valmistavan tehtaan laitteiden sekä työnjohdon ja työntekijöiden ammattitaidon on oltava sellaisia, että lopputuotteelta vaadittu lujuus, mittatarkkuus, pinnan vaadittu tasaisuus ja esteettinen taso voidaan saavuttaa. Kantavien rakenteiden valmistamisessa on noudatettava RYL:n, puurakenteiden suunnitteluohjeiden ja rakentamismääräysten esittämiä vaatimuksia. 03.2 Laadunvalvonta Hirsirakenteiden valmistuksen ja asennuksen kuvaamiseksi hirsitoimittaja esittelee rakennuttajalle tuotannon laadunvarmistusmenettelyn (esim. laatujärjestelmä) ja sitoutuu toimittamaan tuotteensa esittelemänsä tuotantomallin mukaisesti. 6

Hirsitoimittajan on esitettävä vastaava selvitys myös tässä kohteessa käyttämistään alihankkijoista. Valmistaja esittää hirsirakenteille toimitus- ja asennusaikataulun, joka sidotaan muuhun projektiaikatauluun varsinaisen suunnittelutyön aikana. 03.3 Hirsien tekniset vaatimukset Sekä ulkoseinät ja osa väliseinistä ovat kantavia. Runko sisältää myös keveitä, hirrestä ja muurattuina rakenteina tehtäviä väliseiniä. Rakennesuunnittelija antaa kantaville seinille tulevat kuormitukset, ks. runko- ja vesikattopiirustus. Hirren valmistaja tarkistaa ja vastaa tuotteensa kantavuudesta ko. kuormilla. Hirsikerran nousun tulee olla noin 275 mm (+/-15mm). Käytettävä ulkoseinän hirsi on teollisesti valmistettava liimaamalla vähintään kolmesta lamellista koostuva lamellihirsi. Lisäksi seinärakenteen on täytettävä sille ja rakennukselle asetetut lämmönläpäisy- ja tiiveysvaatimukset. Puumateriaali on vaihtoehtoisesti kuusi tai mänty. Puulaji valitaan tarjousten perusteella ja valittua puumateriaalia käytetään kohteen kaikissa hirsiosissa. Hirsiseinien paksuusvaatimukset (valmistajakohtainen vaihtelu sallitaan) - ulkoseinä min. 264-275 mm - kantava väliseinä n. 200 275 mm - kevyt väliseinä n. 135 205 mm Hirsitoimittaja vastaa kantavien seinien kuormituskapasiteetin riittävyydestä. Hirsiseinille tulevat suurimmat kuormat ks. rakennesuunnitelmat (tai rakennesuunnittelija ilmoittaa kun hirsitoimittaja on valittu). Osalle väliseinistä asetetaan myös palo- ja ääniteknisiä vaatimuksia, ks. arkkitehtisuunnitelmat. Hirren valmistajan tulee osoittaa, että paloluokaltaan REI 30 olevien kantavien väliseinien kuormituskapasiteetti riittää vielä puolen tunnin palon jälkeen. Ääneneristys vaatimus R'w 40 db koskee opetustilojen hirsiväliseiniä (VS1 paksuus 205mm). Se on merkitty arkkitehdin pohjapiirustuksiin. Äänieristäviin seiniin ei tehdä hirren lisäksi muita rakennekerroksia. Hirsien liimauksista ei saa vapautua formaldehydiä. Liima ei saa toimia höyrynsulkuna. Liimasta pyydetään esittämään tarvittavat dokumentit. 7

03.31 Hirsien kosteus Hirsien kosteus toimitettaessa ja työstettäessä on enintään 18 % puun kuivapainosta. Kosteuden mittaus suoritetaan noin 20 mm:n syvyydeltä. Toimittajan tulee osoittaa hirsien kosteus mittaamalla työmaalla. Tilaajalle ja pääurakoitsijalle on varattava tilaisuus olla mukana mittaustilaisuudessa. Lamellien liimaustyön aikana puun kosteuspitoisuuden tulee täyttää myös liiman valmistajan esittämät vaatimukset. 03.32 Hirsien käsittely Hirret käsitellään värittömällä sinistymän-/ homeenestoaineella. Sisätiloihin tulevan pinnan tulee täyttää M1-päästövaatimukset. Lopullinen pintakäsittey tulee olemaan kuultava puunsuoja tai sisällä puuvaha (tehdään työmaalla, ei kuulu hirsitoimitukseen). 03.33 Hirsien jatkaminen Pääosa hirsien jatkoksista sijoitetaan ristinurkkien tai kiinteiden tukien kohdille. Kahta päällekkäistä hirttä ei saa jatkaa samassa kohdassa. Seinärakenteet pyritään valmistamaan ilman näkyviä jatkoksia käyttämällä mahdollisimman pitkiä ja sormijatkettuja hirsiä. Hirsiä voidaan jatkaa tarvittaessa puskusaumoin, kun liitososana käytetään vetoa kestävää liitososaa. Liitososan on myös estettävä hirsien päiden hammastaminen. Asennustyön asettamat rajoitukset tulee huomioida hirsien pituutta valittaessa. 03.34 Hirsien höyläys ja työstäminen Nurkkasalvokset tehdään lohenpyrstösalvoksen tyyppisinä lyhytnurkkina (ei ulkonevaa nurkkaa), jotka peitetään ulkoa nurkkalaudoilla arkkitehdin detaljisuunnitelmien mukaisesti. Lyhytnurkassa hirren päät ovat risteävän hirren reunan tasalla. Hirren profiilin yksityiskohtien suunnittelua jatketaan yhteistyössä hirsitoimittajan kanssa. Nurkkalaudat ja muut julkisivun peitelaudat kuuluvat hirsitoimitukseen ks. julkisivupiirustukset. Laudat valmistetaan liimaamalla ja leveys on 275-305mm ja paksuus vähintään 28mm. Laudan tulee peittää kokonaan salvoksen ulospäin näkyvä osa. Asennus kuuluu rakennusurakkaan. Hirsivalmistaja toimittaa nurkkalaudat työmaalle. 8

03.35 Hirsien tapitus ja pulttaus Päällekkäisiin hirsikertoihin tehdään tehtaalla valmiit reiät tapeille ja pulteille. Tapitus tehdään puutapein, joiden koko on esim. 32 mm * 32 mm ja tapin reikä Ø 30 mm. Tappien maksimijako valmiissa seinässä on 2000 mm ja jokaisella seinällä on vähintään yksi tappi, jonka etäisyys on enintään 700 mm ristinurkasta tai seinän kiinteästä tuesta. Hirsien puskujatkoksen molemmilla puolilla tulee olla tappi. Jokaisessa ulkonurkassa ja kiinteän tuen kohdalla tulee olla yhdelle läpipulttaukselle seinän läpi menevä pystyreikä. 03.36 Ikkuna- ja oviaukot Ikkuna- ja oviaukkoihin asennetaan arkkitehdin detaljisuunnitelmien mukaisesti nk. T-malliset karapuut 42 45mm*170mm + kara n. 45mm*45mm (kuuluvat hirsiurakkaan, valmistajakohtainen vaihtelu sallitaan). Valmiin aukon koko karapuineen on 15 mm ikkunan nimellismittaa suurempi vaakasuunnassa. Aukon pystykokoa määritettäessä huomioidaan seinän rakennus- ja käytönaikainen kokoonpuristuminen. Ikkuna- ja ovilistoitukset tehdään arkkitehdin detaljisuunnitelmien mukaisesti. Ulkopuolen listat ovat peltisiä ja sisäpuolen puisia. Ne eivät kuulu hirsitoimitukseen. 03.37 Painumavarat Rakennuksen runko suunnitellaan siten, että hirsirunko voi painua vapaasti ja tasaisesti. Mikäli runko sisältää kantavia pystyrakenteita, niin ne suunnitellaan siten, että hirsirakenteen painumat pääsevät tapahtumaan vapaasti. Em. kohdissa käytetään pystyrakenteissa säädettäviä, kuumasinkittyjä kiinnityselimiä. Hirsiseinän kokoonpuristuma saa olla korkeintaan n. 1,5%. Hirsien painuminen kuivumisesta johtuen on hirsitoimittajan vastuulla, ja sen tulee osoittaa painumisen huomioiminen jo suunnitelmissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkotiloissa ja lämmitetyissä tiloissa sijaitsevien hirsiseinien painumaerojen hallintaan ja eliminoimiseen. Hirsiseinien painumasta aiheutuvat liikkeet tulee huomioida LVI- ja sähköasennusten lävistyskohdissa. Ullakolla olevan IV-konehuoneen kuorma tulee kantaville hirsiseinille. 03.38 Hirsiseinän lämmönläpäisykerroin (u-arvo) Hirsiseinän u-arvo tavoite ulkoseinässä korkeintaan = 0,4 W/m 2 K (ks. RakMK C3). 9

Puun lämmönjohtavuus hirren syytä vastaan kohtisuorassa suunnassa riippuu käytettävän puumateriaalin tiheydestä alla esitetyn taulukon mukaan. Hirren valmistajan tulee osoittaa laskelmin miten kyseinen u-arvo saavutetaan käyttämällään hirsimateriaalilla. lämmönjohtavuuden tiheys (kg/m 3 Puutavara 450 0,120 500 0,130 700 0,180 suunnitteluarvo (W/mK) SFS-EN ISO 10456 03.39 Rakennuksen tiiveys (n 50 -luku) Koko rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä kuvaava n 50 - luku saa olla korkeintaan 1,0 l/h. Vaipan tiiveys mitataan rakennuksen valmistuttua. 03.40 Nurkat Katso kohta 03.34 03.41 Liittymät muihin rakenteisiin Liittymät muihin rakenteisiin suunnitellaan hirsitoimittajan kanssa yhteistyössä. Hirsirungon valmistaja toimittaa periaatepiirroksen hirsirungon liittymisestä perustuksiin ja yläpohjarakenteisiin. Hirsiseiniin tehdään n. 40 mm syvät urat muurattuja ja puurankaväliseiniä varten. Perustusliittymän tiiveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alimman hirsikerran tulee olla n. 20mm lattialaattaa alempana. Molemmissa kouluissa on yksi siirtoseinä, jonka ympärillä oleva seinä on hirttä (VS1 paksuus 205mm. Ääneneristys vaatimus R'w 40 db). Se on merkitty arkkitehdin pohjapiirustuksiin. Siirtoseinä ripustetaan hirsipalkista. Rakennesuunnittelija määrittää siirtoseinän kuorman ja ripustustavan, joka huomioi hirren painumisen. 03.5 Aloitustarkastus ja katselmukset Hirsiosien valmistus saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun tehtaalla on suoritettu aloitustarkastus, jossa rakennuttajalle esitetään valmistussuunnitelmat sekä 10

hyväksyttävät mallit hirsityypeistä pintamalleineen. Malli voi olla lopullinen, kohteeseen tulevien hirsien ryhmä, joista ilmenee erityyppiset liitokset. Aloitustarkastuksessa todetaan myös valmistussuunnitelmien toteuttamiskelpoisuus valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen kannalta. Kun perustukset ovat valmiit, pidetään katselmus ennen hirsirungon pystytystä. Kun hirsirunko on valmis ja rakennusurakoitsija voi aloittaa vesikattotyöt pidetään toinen katselmus, Katselmuksissa on oltava paikalla hirsiurakoitsijan ja rakennusurakoitsijan vastaavat työnjohtajat sekä tilaajan edustaja (valvoja). Kun hirsirunko on valmis ja katselmus pidetty hyväksytysti, rakennusurakoitsija ottaa vastuun hirsirungon suojauksesta (sääsuojaus, likaantumisen ja kolhiintumisen estäminen jne,) Aloitustarkastuksesta ja katselmuksista pidetään pöytäkirjaa. 03.6 Hirsiosissa vaadittavat merkinnät Kussakin hirressä tulee olla merkinnät, joista ilmenee hirren tunnus, pituus, valmistuspäivämäärä ja laaduntarkastus. Lisäksi merkinnöissä voi olla valmistuksen kannalta myös muita valmistajan merkintöjä. Merkinnät tulee tehdä rakenteessa näkymättömäksi jääviin pintoihin tai merkintä tehdään erilliselle tunnuslaatalle hiiren päähän. Tunnuslaatta tulee pystyä poistamaan ilman huomattavia jälkiä lopullisessa rakenteessa. 03.7 Nostoelimet Hirsiosiin lisätään tarvittaessa asennustyön ja hyvän työturvallisuuden vaatimat nostoelimet tai varaukset nostoelimille. Mahdolliset nostoelimet esitetään valmistuspiirustuksissa. 03.8 Varaukset, tartunnat ja reiät Hirsiosiin kiinnitettävät liitososat ovat kuumasinkittyjä Lk A, SFS 2765, lukuun ottamatta ruostumattomia ja haponkestäviä teräslaatuja. Sähköputkitukset ja rasioinnit tehdään hirsirakenteen sisään nk. uppoasennuksina. Kaikki LVI- ja sähkölaitteiden vaatimat varaukset (ks. LVIS-suunnitelmat), ikkuna- ja 11

oviaukkojen reiät, karapuut varauksineen, tapitus- ja pulttausreiät sekä mahdolliset följarit tulee olla hirsissä esivalmistettuina. Ainoastaan hirren läpi vaakasuunnassa menevät yksittäiset Ø <35 mm reiät voidaan tehdä rakennuspaikalla. Hirsiosiin tulevat varaukset esitetään lopullisissa hirsien valmistuspiirustuksissa. Hirsirungon valmistaja tekee ja vastaa hirsiseiniin tulevien aukkojen toteutuksesta, kiinnitysten ja IV- kanavia varten tehtyjen aukkojen kohdalla katkaistujen hirsien tuennan oikeellisuudesta sekä hirren painumasta ja mahdollisten epätasaisten painumien vaikutuksista hirsirunkoon ja muihin rakenteisiin (ks. kohta 04.8 huoltotakuu). Hirsirungon valmistaja tekee seinien reikäkuvat, jotka suunnittelijat tarkistavat. IV-kanavat viedään hirsikerran yläosaan tehtävien alakattojen sisään, ks. arkkitehdin leikkauspiirustus ja LVI-suunnitelmat. Ilmanvaihtoputkien vaatimien aukkojen tiivistyksen ja palo- / äänikatkoineen tekee pääurakoitsija rungon pystytyksen jälkeen. Pystytyksen jälkeen tehtävät pienet aukot, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on pääurakoitsijan tehtävä työ- ja rakennepiirustusten ja alitai sivu-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaan. Hirsitoimittaja toimittaa rakennusurakoitsijalle ennen perustuksen tekoa ankkurointitarvikkeet, joilla runko ankkuroidaan perustuksiin. Perustukset ovat rakennus-urakassa, mutta hirsitoimittajan ankkurointitarvikkeet asennetaan siihen valun yhteydessä. 04 LAATUVAATIMUKSET 04.1 Yleistä Hirsien höyläyspinnan tasalaatuisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pinnan höyläyslaatu ja pinnoittaminen esitetään arkkitehtisuunnitelmissa. Mittatoleranssit noudattavat RT14-10436 (SFS 4895) vaatimuksia, lukuun ottamatta tässä selityksessä erikseen esitettyjä vaatimuksia. Puutavaran vuosilustoväli saa olla enintään 5 mm. 04.2 Puupintojen vaatimukset Puun luonnolliset värierot sallitaan. Pinnoissa ei sallita sinistymää eikä likaantumisia. Työstölohkeamisia ei sallita näkyviin jäävissä pinoissa. Pieniä työstölohkeamia sallitaan piiloon jäävissä pinnoissa, kun ne eivät vaikeuta asennusta eivätkä saumojen eristystä. Puupinnan lopullinen pintakäsittely on läpikuultava. 12

04.3 Halkeamat Lamellihirressä sallitaan ainoastaan puutavaran luonnollisesta kuivumisesta johtuvia vähäisiä halkeamia. Halkeaman syvyys saa olla enintään 50 % lamellin paksuudesta. 04.4 Oksat Valmis pinta voi sisältää terveitä oksia. Oksien koko mitataan lamellikohtaisesti ja yksittäisen lamellin tulee täyttää oksien määrän ja koon suhteen C-24 vaatimukset (1). Irtoavia tai lahoja oksia ei sallita. Yksittäisiä pieniä oksalohkeamia sallitaan. Lohkeamat tulee paikata. 04.5 Laho- ja hyönteisviat Laho- ja hyönteisvikoja ei sallita. 04.6 Muotoviat Hirren poikkileikkauksen poikkeamat saavat olla enintään ±1,5 mm nimellismitoista. Kierous 2 m:n matkalla saa olla enintään 5 mm. Syrjävääryys 2 m:n matkalla saa olla enintään 5 mm. Lapevääryys 2 m:n matkalla saa olla enintään 10 mm. 04.7 Hirsien suojaus Hirret suojataan kuljetuksen ja välivarastoinnin ajaksi säältä ja kuljetusvaurioilta suojaaviin paketteihin. Asennuksen aikana hirsikehikko ja avatut hirsipakkaukset peitetään asennuspäivän päätteeksi tuulensuojakankaalla, jotta sadevesi tai lumi ei pääse porauksiin ja varauksiin. Ks. RT 82-11168 kappale 5. Tarvittaessa rakennusaikaisesta sääsuojauksesta huolehditaan väliaikaisilla katoksilla. 04.8 Hirsirungon toimittajan huoltotakuu Katso kohta 03.37 Painumavarat Huoltotakuu sisältää sen, että hirsitoimittaja vastaa määrätyn ajan (5 vuotta) hirsirunkoon asentamiensa pilarien kierrejalkojen, väliseinien säätöruuvien ym. 13

säätämisestä niin, ettei hirsirungon painuminen aiheuta vauriota. Hirsitoimittaja tarkkailee myös, että hirsikehikon painuminen on tasaista, hirsikerrat pysyvät suorina, eivätkä karapuut, följarit tai hirsirunkoon liittyvät muut rakenteet estä painumista ja tiivisteet pysyvät varauksissa. Ikkunoiden ja ovien avautuminen tarkastetaan. Siirtoseinien ripustuksien kiristäminen painuman mukaan huoltotakuun ajan kuuluu hirsitoimittajalle. Molemmissa kouluissa on yksi siirtoseinä. Huoltokäyntejä on oltava vähintään: Rakennuksen ensimmäisen vuoden aikana 2 kertaa vuodessa 6kk välein. Toisen- viidennen vuoden aikana 1 kertaa vuodessa. Ongelmien ilmaannuttua korjaustoimenpiteet tehdään viipymättä. Näitä käyntejä ei lueta huolto-ohjelmaan kuuluviksi, vaan ovat normaaleja takuukorjauksia. Hirsitoimittaja vastaa muihin rakennusosiin hirsirakenteiden painumisesta aiheutuneista vaurioista. Muita rakennusosia ovat esim. välipohja ja yläpohjarakenteet, jotka lepäävät hirsirungon päällä. Korvausvastuu kestää 5 vuotta rakennusurakan vastaanotosta. Kaluste-, alakatto- ja LVIS ja muut asennukset ohjeistetaan tekemään niin, että hirsirakenteiden painuminen huomioidaan. Se joka jättää em. asian huomioimatta, vastaa itse korjauksista. Hirsitoimittaja raportoi havaituista ongelmista tilaajalle. 05 HIRSIEN VARASTOINTI JA KULJETUS Varastointi- ja kuljetusvaiheessa kuljetuspakettien alla on käytettävä niin tiheää ja tukevaa koolausta, että hirsiosiin ei synny pysyviä muodonmuutoksia. Kaikissa kuljetuspaketeissa tulee olla paketin sisällön ilmaiseva tunnus osakohtaisesti. Kuljetuspaketit tulee valmistaa siten, että pakettien nostot, kuljetus ja purkaminen voidaan suorittaa hirsituotteita ja niiden pintoja vaurioittamatta. Kuljetuspakettien käsittelystä antaa hirsivalmistaja kirjalliset ohjeet työmaata ja asentajaa varten. Ks. RT 82-11168 kappale 5. 06 HIRSIEN ASENTAMINEN 06.1 Asennussuunnitelma Hirsiurakoitsija laatii asennustyöstä yksityiskohtaisen asennussuunnitelman, joka sidotaan urakkaohjelmaan ja pääurakoitsijan työmaa-aikatauluun. 14

Asennustyön suorittajan on tutustuttava työmaahan riittävän ajoissa, jotta asennusolosuhteet tulevat asentajan tietoon. 06.2 Asennusmenetelmät Hirsien asennuksessa käytettävät työmenetelmät eivät saa huonontaa käytettävien tarvikkeiden tai valmiiden rakennusosien ominaisuuksia tai laatua. Hirret kiinnitetään paikoilleen huolellisesti sovittaen niin, että hirsi tulee sille määrätylle paikalle ja pystyy ottamaan sille tulevat rasitukset vahingoittumatta (kuormitus-, lämpö-, kosteusliikkeet). Asennuksessa on estettävä hirsien valmistuspoikkeaminen kasaantuminen. Hirsien asentamisesta tehdään tarkemittauspöytäkirja, jossa ilmenee kaikkien hirsien mitat ja valmiiden hirsikehien tarkemitat. Vastuullinen asennustyönjohtaja luovuttaa mittauspöytäkirjan allekirjoitettuna työmaan valvojalle. 06.3 Hirsien kiinnitystavat Hirret kiinnitetään hirsi- ja rakennesuunnittelijan esittämien detaljipiirustusten mukaan. 07 HIRSIEN SAUMAUS Saumattavien pintojen tulee olla sileät, ehyet, puhtaat ja kuivat. Ennen seuraavan kerroksen asennusta on saumakohta puhdistettava huolella lumesta, jäästä, roskista yms. Varauksen ulkopuolella ei saa roikkua tiivisteitä, jotka keräävät vettä ja roskaa. Varauksen muodon tulee olla sellainen, että se estää sadeveden pääsyn saumoihin. Hirsien saumoihin asennettaan tiivistysnauha, joka on huonetiloihin soveltuvaa laatua. Lisäksi nurkkasalvoksiin asennetaan lopullisen suunnittelutyön aikana määritelty salvoseriste ja kara-uraan eristenauha. Tiivistystarvikkeiden päästöluokka on M1. Tiivisteet ovat tarkoitukseen sopivia, pitkäaikaiskäytössä hyväksi koettuja tiivistykseen tarkoitettuja materiaaleja esim. kumiontelotiivisteitä (myös puukuitumatosta valmistettu). Hirsitoimittajan tulee esittää tiivistysratkaisunsa tarjouksen yhteydessä. 15

08 SUORITUSVELVOLLISUUS Jos asennettuja toleransseja ei täytetä, on rakennuttajalla oikeus hylätä yksittäisiä hirsitoimitukseen kuuluvia osia. Hylätyt rakennusosat on hirsitoimittajan korvattava uusilla, virheettömillä osilla korvauksetta. Rakennuttajalla on oikeus otattaa hirsitoimittajan kustannuksella valmiista puuosista koekappaleita materiaalitarkastusta varten, mikäli on syytä epäillä käytetyn puutavaran laatua. Hirsitoimittajan on esitettävä todistus kaikkien käytettyjen materiaalinen päästöluokista. Vähäisiä oksapaikkauksia saa suorittaa, mikäli paikkaus ei häiritsevästi erotu hirren pinnasta. Oulussa 28.1.2016 Jussi Tervaoja LIITTEET Arkkitehtisuunnitelmat asemapiirustukset pohjapiirustukset leikkauspiirustukset julkisivupiirustukset Rakennesuunnitelmat rakennetyypit ja detaljit runko- ja vesikattopiirustukset rakenneleikkaukset 16