HAKUNILAN KAUPPAKESKUS SUUNNITELMASELOSTUS

HAKUNILAN KAUPPAKESKUS SUUNNITELMASELOSTUS 28.6.2006

2 HAKUNILAN KAUPPAKESKUS LIIKENNEVERKKO JA TEKNISEN HUOLLON ESISUUNNITELMA Esipuhe Hakunilan kauppakeskuksen liikenneverkon ja teknisen huollon esisuunnitelman tavoitteena on tuottaa tarvittavat lähtötiedot alueen asemakaavoitusta, maankäyttösopimusneuvotteluja ja tie- ja katusuunnittelua varten. Työ on aloitettu tammikuussa 2006 ja se valmistui kesäkuussa 2006. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet: Vantaan kaupunki: Hannu Laakso, pj. Erkki Lång Vesa Karisalo Matti Holtari Leila Nuotio Tuomas Anttila Reijo Kiukkonen Seppo Hämäläinen Mikael Kaukoranta Leena Tuominen Tuula Sarvas Jukka Peura Elisa Sanasvuori Kari Hillo Raimo Mäki-Paakkanen liikennesuunnittelu liikennesuunnittelu asemakaavoitus geotekniikka joukkoliikenne Helsingin Osuuskauppa Elanto Tradeka Oy Tradeka Oy Miksei Oy Forma Futura Oy Forma Futura Oy Tiehallinto Tiehallinto Strafica Oy Pakse ky, hankekonsultti Esisuunnitelma on laadittu Kiinteistö Oy Itäkehän toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut konsulttina WSP LT-Konsultit Oy alikonsulttinaan Geomap Oy.

3 SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja suunnittelutyön tavoitteet 1.2 Liikenneverkko 1.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet 1.4 Pilaantuneet maat 1.5 Liikennemelu 1.6 Vesihuolto ja tekniset verkostot 2 SUUNNITELMAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 2.1 Kuvaus 2.2 Ennusteet 2.3 Toimivuus 3 ESISUUNNITELMA 3.1 Tie- ja katujärjestelyt, sillat 3.2 Maanalaisten verkostojen muutostyöt 4 KUSTANNUSARVIOT

4 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja suunnittelutyön tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Hakunilan asuinalueen länsipuolella rajoittuen lännessä Lahdenväylään, pohjoisessa Jokiniementiehen, idässä Lahdentiehen ja etelässä Pitkäsentiehen. Jokiniementien suunnassa tarkempi rajaus on lännessä Kalkkikalliontien liittymä ja idässä Liinakkokuja. Jokiniementien eteläpuolelle nykyisen bussivarikon paikalle on suunnitteilla suuri kauppakeskus ja asuinkortteleita osana Hakunilan keskustan kehittämissuunnitelmaa. Alue on Vantaan kaupungin omistuksessa. Bussivarikon itäpuolella on nykyinen Lahdentielle johtava ramppi, joka jää tulevan kauppakeskuksen alle. Työn tavoitteena on selvittää asemakaavamuutoksen edellyttämässä laajuudessa hankkeen liikenteelliset vaikutukset sekä nykyisiin tie ja katujärjestelyihin, siltoihin ja johto- ja laitesiirtoihin liittyvät muutostarpeet kustannuksineen. 1.2 Liikenneverkko Alueen nykyisen liikenneverkon rungon muodostavat Jokiniementie ja Lahdentie (maantie 140) ramppeineen. Pientaloalueen liikennöinti hoidetaan Pitkäsentien kautta. Jokiniementien pohjoispuolella ja Lahdentien itäpuolella sijaitsevat nykyiset jk+pp-tiet. Vantaan yleiskaavaan Jokiniementien pohjoispuolelle on merkitty pikaraitiotievaraus. Lahdenväylälle on laadittu kehittämisselvitys (Tiehallinto 1999), jossa suunnittelualueelle on esitetty vaihtopysäkkejä Jokiniementien pohjoispuolelle. Tiehallinto on käynnistämässä jatkosuunnittelua vuoden 2006 aikana. Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen erikoiskuljetusreitti, joka kulkee Jokiniementien ja Lahdentien välisen rampin kautta Kehä III:lle. Ramppi tulee poistumaan kauppakeskuksen tieltä. Tämän reitin kautta kulkee (n. kerran 20 vuodessa) suurmuuntajakuljetus. Suurmuuntajakuljetuksen vaatima sillan vapaan aukon korkeuden ehdoton minimivaatimus on 6.145 m, mutta toivottava korkeus on 6.5 m. Tulevaisuudessa muiden kuin suurmuuntajien erikoiskuljetusreittiä ollaan siirtämässä Sipoon reitille eikä Lahdentien silta-aukossa siten tarvitse varautua muihin erikoiskuljetuksiin.

5 Kuva 1. Suunnitellun Hakunilan kauppakeskuksen seudun liikenneverkon nykytilanteen liikenne-ennuste, arjen iltahuipputunti (2005 tilanne), liikennemäärät ja verkon kuormittuminen (Strafica Oy). Jokiniementien nykyinen arjen huipputuntiliikenne on n. 770 ajon./h ja Lahdentien liikenne vaihtelee välillä 800 950 ajon./h 1.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet Pohjasuhteet Varsinaisen kauppakeskuksen alue sijaitsee painanteessa, jonka maanpinta on melko tasainen ja vaihtelee länsireunaa ja koilliskulmaa lukuun ottamatta välillä +20.5 +22. Koilliskulmalla ja länsireunalla maanpinta itse kauppakeskuksen alueella nousee tasolle +25. Suunnitellun pysäköintitalon kohdalla varikkoalueen länsipuolella on kallio, joka nousee tasolle +40. Maanpinta nousee myös itäpuolen tutkitulle metsäkaistaleelle mentäessä. Metsäkaistaleen maanpinnan taso vaihtelee +22..+27,5. Länsipuolen kallioinen mäki on suurimmaksi osaksi avokalliota, kitkamaakerrosten paksuus kallion pinnalla on enimmäkseen ohut 0 2 m. Bussivarikon kohdalla on pinnassa täytemaakerroksia, asfaltti ja sen alla rakennekerrokset noin 0.9 1.1 m. Rakennekerroksiin on käytetty osin rakennusjätettä. Painanteessa savikerroksen paksuus vaihtelee 1 8 m, kuivakuori on enimmäkseen melko ohut 0.5 1.5 m. Savi on erittäin pehmeää, siipikairalujuus kuivakuoren alla vaihtelee välillä 10 15 kpa ja vesipitoisuus 50 110 %. Saven alapuolella on paksuudeltaan voimakkaasti vaihteleva pehmeä/löyhä kerrostuma savista silttiä, silttiä ja silttistä hiekkaa. Kerrostuman paksuus vaihtelee 0 7 m. Alueella saattaa esiintyä paineellista pohjavettä. Pohjavesiputkia asennettiin 4 kpl rakennusalueen eripuolille. Pohjavedenpinta oli havaintohetkellä tasolla +20.6 +20.7 alueen

6 itä ja länsireunalla ja tasolla +20.4 alueen pohjoisreunalla. Eteläpuolella pohjavesi oli tasolla +20.5. 1.4 Pilaantuneet maat Tutkimuksissa löydettiin öljyllä ja PCB:llä pilaantuneita maa-aineksia varikkoalueen maaperästä. Öljyllä pilaantunutta maata löydettiin neljästä pisteestä, joista kahdessa todettiin SA- MASE-raja-arvoylitys. Varikkoalueen öljypilaantuneet kohdat todettiin läpimenevän valtaojan eteläosassa sijaitsevan öljynerottimen läheisyydessä sekä varikon luoteisnurkassa ja pohjoisosassa liikennöinti/pysäköintialueella täytekerroksessa, sekä rakennuksen alla säiliötilan läheisyydessä. Varikkoalueella on lisäksi lievää öljyyntyneisyyttä (alle SAMASEohjearvojen) täyttökerroksessa. Tutkimuspisteet ovat perustutkimuksen luonteen vuoksi etäällä toisistaan. Tutkimusten perusteella pilaantuneisuutta voi esiintyä myös muualla pistemäisinä tai laajempina alueina varikon piha-alueella. PCB:n ohjearvoylitys todettiin täytekerroksessa (0-1 m) yhdessä pisteessä. Varikkoalueen tutkimuksissa löydettiin lisäksi vähäisiä määriä tiiltä. Tiilen osuus koekuoppien tietojen perusteella oli alle 10 %. Runsaita rakennusjäte-esiintymiä ei perustutkimuksessa todettu, vaikka historiatietojen mukaan aluetta oli täytetty useista eri kohteista tuoduilla jätemassoilla. Varikkoalueen ja Lahdentien välisellä metsäkaistaleella ei tutkimuspisteissä tutkittuja haitta-aineita todettu. Suunnitellun kauppakeskuksen laajuuden vuoksi rakennustöiden yhteydessä alueella joudutaan suorittamaan myös pilaantuneiden maiden kaivutöitä. Tontin ostajan edustaja on käsityksenään ilmoittanut, että pilaantuneet maat tulisi poistaa etukäteen tontin myyjän toimesta. Kunnostuskustannusten arvioimiseksi perusselvityksessä saatuja tietoja on syytä täydentää lisätutkimuksilla. Mahdollista rakennusjätteen esiintymistä on myös syytä selvittää aikaisempaa tarkemmin samassa yhteydessä. 1.5 Liikennemelu Suunnittelutyön yhteydessä selvitettiin läheisyydessä olevien teiden ja katujen aiheuttaman tieliikennemelun leviämistä ja sen mahdollista vaikutusta alueiden maankäytön suunnitteluun sekä tarvittavat meluntorjuntatoimet asuinalueen suojaamiseksi melulta. Melun leviämistä Lahdenväylän, Lahdentien, Jokiniementien ja Pitkäsentien liikenteestä laskettiin nykyisellä liikennemäärällä sekä ennustetulla liikennemäärällä v. 2030. Liikennemäärien kasvu nostaa alueiden melutasoja n. 2-3 db. Laskennoissa on huomioitu alueen nykyiset rakennukset sekä maastonmuodot sekä ennustetilanteen laskennoissa myös suunnitellut rakennukset (kauppakeskus ja sen eteläpuolelle suunnitellut asuinrakennukset). Alueen melutasot ylittävät päiväajan ohjearvon 55 db jo nykyisillä liikennemäärillä useiden rakennusten kohdalla ja alueelle tulisi rakentaa jo nykyisellä liikenteellä meluesteitä.

Kuva 2. Melun leviäminen nykyisillä liikennemäärillä päiväaikana 7

8 Kuva 3. Melun leviäminen ennustetuilla liikennemäärillä päiväaikana 1.6 Vesihuolto ja tekniset verkostot Vesijohto: Lahdentien länsipuolella kulkee vuonna 1975 rakennettu 400 V vesijohto, joka kauppakeskuksen kohdalla on saneerattu 355 M sujutuksella vuonna 1999. Tämä osuus on jäämässä kauppakeskuksen alle, joten se on siirrettävä. Pitkäsentietä pitkin kulkee vuonna 2004 rakennettu 315 M vesijohto, joka liittyy vesitornilta tulevaan 600 V vesijohtoon. Em. runkovesijohto alittaa Lahdenväylän betonitunnelissa 1600x1800, joka sijoittuu uuden Porttipuiston alueelle johtavan kadun pohjoispuolelle. Jokiniementien pohjoispuolella kulkee vuonna 2000 rakennettu 315 M vesijohto länsi/itä suunnassa. Jätevesi: Lahdentien länsipuolella, tulevan kauppakeskuksen puolella kulkee vuonna 1972 rakennettu 800 B jätevesiviemäri. Tämä osuus on jäämässä kauppakeskuksen alle, joten se on siirrettävä. Tässä viemärissä on Vantaan kaupungin ilmoituksen mukaan kapasiteettia kauppakeskuksen tuleville jätevesille.

9 Pitkäsentiellä on rakennettu sekä DN 315 M että DN 250 M jätevesiputkea. Jokiniementien pohjoispuolella sijaitsee rakennettu DN 400 M jätevesiviemäri. Sadevesi: Pohjoisesta tuleva laskuoja sekä Jokiniementien pohjoispuolella kulkevat avo-ojat johdetaan nykyisin varikon alla kulkevaa DN 1400 putkea pitkin Pitkäsentien ali. Täällä avo-oja osuus jatkuu etelään Lahdentien länsipuolella. Muita rakennettuja sadevesilinjoja alueella ei ole. Sähkö: Tällä hetkellä Fazer Oy:lle johtava 20 kv syöttökaapeli kulkee rakennusalueen keskellä olevan muuntajan kautta Jokiniementien pohjoispuolelle ja sieltä edelleen Lahdentien länsipuolella etelään päin. Kaukolämpö: Varikkoalueen länsireunalla sijaitsee KL-linja DN 400, joka jää kauppakeskuksen alle. Jokiniementien pohjoispuolella kulkee KL-linja DN 250. Kaasu: Gasumin PV-asema ja sen korkeapaineinen kaasujohto sijaitsevat nykyisen bussivarikkoalueen länsipuolella. Vantaan Energian kaasujohto DN 200 M sijaitsee Jokiniementien eteläpuolella ja nykyinen Fazerille johtava kaasulinja DN 160 M kulkee Pitkäsentien kautta Lahdentielle. Teleoperaattorit: Jokiniementiellä ja Pitkäsentiellä sijaitsee nykyisiä ilmajohtoja. Jokiniementien pohjoispuolella kulkee ilmajohtona liikennevalojen ohjauskaapeli.

10 2 SUUNNITELMAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 2.1 Kuvaus Kuva 4. Suunnitelman liikenneverkko Lopullisessa liikenneverkkoratkaisussa Jokiniementiellä on 2+2 kaistaa. Kauppakeskuksen pysäköintihallin ja Lahdentien rampin liittymä on varustettu liikennevalo-ohjauksella ja Porttisuontien, Pitkäsentien ja Liinakkokujan liittymät kiertoliittymillä. Lahdentie on 2+2-kaistainen välillä Orsikatu- Ramppi. Lahdentien länsipuolelle on esitetty jk+pp-tie varaus. Orsikadun ja Jokiniementien rampin liittymät ovat kiertoliittymiä. 2.2 Liikennemäärät Jokiniementien nykyinen arjen huipputuntiliikenne on n. 770 ajon./h ja Lahdentien liikenne vaihtelee välillä 800 950 ajon./h. Vuoden 2010 ennustetilanteessa Porttipuiston alueen ja kauppakeskuksen alueen kokonaisliikennetuotos kasvaa nykytilanteesta merkittävästi, noin 4500 ajoneuvoa perjantain ja 5500 ajoneuvoa lauantain huipputunteina. Tällöin Jokiniementien liikenne Porttipuistontien ja Pitkäsentien välillä kasvaa lähes kolminkertaiseksi nykyisestä ja Lahdentiellä lähes kaksinkertaiseksi. Vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnittelualueen lähtevien ja saapuvien matkojen tuotos kasvaa vuoden 2010 ennustetilanteesta n. 20 %. Ulkoisen liikenteen kasvu on vastaavalla ajalla noin 48 %. Hakunilan kauppakeskuksen on arvioitu lisäävän alueen liikenneverkon liikennettä perjantain iltahuipun aikaan 2010 noin 2200 2400 ajoneuvoa ja lauantaina noin 2200 ajoneu-

11 voa. Lähialueen liikenneverkolla kauppakeskuksen liikenteen osuus on perjantain iltahuipputunnin aikana 2010 noin 24 35 %. Vuoden 2030 tilanteessa kauppakeskuksen osuus alueen lähiverkon liikenteestä on perjantain iltahuipputunnin aikana noin 20 35 %. Vanha Porvoontie: 2370 ajon./h, josta kauppakeskus 133 ajon./h (5,6 %) Jokiniementie: 1860 ajon./h, josta kauppakeskus 448 ajon./h (24 %) Jokiniementie: 1650 ajon./h, josta kauppakeskus 391 ajon./h (24 %) Jokiniementie: 1440 ajon./h, josta kauppakeskus 389 ajon./h (27 %) Lahdentie: 1650 ajon./h, josta kauppakeskus 426 ajon./h (25,8 %) Kehä III: 3220 ajon./h, josta kauppakeskus 181 ajon./h (5,6 %) Kuva 5. Liikennemäärät ja verkon kuormittuminen vuoden 2010 ennustetilanteessa (PHT).

12 Kuva 6. Kauppakeskuksen liikenne, perjantain iltahuipputunti 2010 Kuva 7. Liikennemäärät ja verkon kuormittuminen vuoden 2010 ennustetilanteessa (LHT). Kuva 8. Kauppakeskuksen liikenne, lauantain huipputunti 2010

13 Vanha Porvoontie: 2900 ajon./h, josta kauppakeskus 158 ajon./h (5,4 %) Jokiniementie: 1990 ajon./h, josta kauppakeskus 430 ajon./h (21,6 %) Jokiniementie: 2370 ajon./h, josta kauppakeskus 435 ajon./h (18,4 %) Lahdentie: 2040 ajon./h, josta kauppakeskus 708 ajon./h (34,7 %) Jokiniementie: 1980 ajon./h, josta kauppakeskus 399 ajon./h (20 %) Lahdentie: 1890 ajon./h, josta kauppakeskus 468 ajon./h (24,8 %) Kehä III: 5300 ajon./h, josta kauppakeskus 197 ajon./h (3,7 %) Kuva 9. Liikennemäärät ja verkon kuormittuminen 2030 ennustetilanteessa (PHT). Kuva 10. Kauppakeskuksen liikenne, perjantain iltahuipputunti 2030

14 Kuva 11. Liikennemäärät ja verkon kuormittuminen vuoden 2030 ennustetilanteessa (LHT). Kuva 12. Kauppakeskuksen liikenne, lauantain huipputunti 2030 2.3 Liikenteen toimivuusanalyysit Liikenteen toimivuusanalyysit on tehty vuoden 2010 ja vuoden 2030 liikennetilanteissa. Työ on tehty paramics-simulointiohjelmalla. Työssä on tutkittu valo-ohjattuja ja kiertoliittymäratkaisuja Jokiniementien ja Pitkäsentien liittymään, Jokinimentien ja Kauppakeskuksen pysä-

15 köinnin liittymään ja Jokiniementien ja Lahdenväylän rampin liittymään. Lisäksi on tutkittu Porttipuiston ja Pitkäsentien välisen Lahdenväylän alittavan uuden katuyhteyden vaikutuksia ja merkitystä verkossa ja Lahdentien mitoitusta (1+1 / 2+2). Vanhan Porvoontien liittymien toimivuutta arvioitiin Syncro-ohjelmalla ja Kehä III:n sekoittumisalueiden toimivuutta Lahdenväylän molemmin puolin HCS:llä. TOIMIVUUS: Vuoteen 2015 asti simuloinneissa esitetty ratkaisu toimii hyvin, mutta 2030 ongelmia ilmenee Lahdentiellä (1+1-kaistaisena) ja jonkin verran Lahdenväylän länsipuolisella verkolla. Lahdentiellä 2+2-kaistaisuuteen Kehä III:lta Jokiniementien pohjoispuolelle tulisi varautua liikenne-ennusteiden perusteella noin v. 2020 2025. Jokiniementien 2+2-kaistaistukseen myös Lahdenväylän länsipuolella tulisi varautua. Porttipuiston alueen ja Hakunilan välinen uusi Lahdenväylän alitus on tärkeä, ilman sitä Jokiniementie ruuhkautuu voimakkaasti vuoden 2015 jälkeen. Vanhan Porvoontien liittymät: Kehä III pohjoispuolisen ramppiliittymän toimivuus ilman valoohjausta on erittäin huono. Liittymään tulisi toteuttaa liikennevalo-ohjaus, jossa rampilta pohjoiseen kääntyvä virta voisi olla vapaana. Vanhan Porvoontien ja Jokiniementien liittymän toimivuus on nykyisin järjestelyin palvelutasolla E/F sekä 2015 että 2030 tilanteessa. Jokiniementien 2+2-kaistaistus sekä mahdolliset pääkääntyvien virtojen 2-kaistaistukset parantavat toimivuutta. Kehä III:n tutkitut sekoittumisalueet ovat 2015 liikennetilanteessa HCM-palvelutasolla B ja C ja 2030 tilanteessa palvelutasolla D ja E. Kauppakeskuksen vaikutus Kehä III:n liikennemääriin on vähäinen. Kuva 13. Valitun liikenneverkkoratkaisun simulointimalli

16 Vuoden 2010 tarkastelujen tulokset Jokiniementie 2+2-kaistainen, Lahdentie 1+1-kaistainen, ei Porttipuiston ja kauppakeskuksen välistä uutta yhteyttä Viivytykset Kohonneita viivytyksiä oli havaittavissa Jokiniementien liikennevalo-ohjatussa liittymässä. Keskimääräiset viivytykset olivat kuitenkin lyhyempiä kuin valokierron pituus, Jokiniementiellä 31-35 s, Lahdentien rampilla 11,9 s ja kauppakeskuksen pysäköintihallin ulosajossa 16,8 s. Kuva 14. Viivytykset (s) liikenneverkolla. Kuvan asteikon maksimi on 30 s. Liittymien palvelutasot Jokiniementien kiertoliittymän palvelutaso oli A ja liikennevalo-ohjatun liittymän C.

17 Kuva 15. Liittymien palvelutasot. Jononpituudet Jonoja havaittiin kertyvän jonkin verran kauppakeskuksen pysäköintiyhteyden ja Lahdentien rampin ympäristöön. Kuva 16. Maksimijononpituudet liikenneverkolla.

18 Vuoden 2030 tarkastelujen tulokset Jokiniementie 2+2-kaistainen, Lahdentie 2+2-kaistainen, Porttipuiston ja kauppakeskuksen välinen uusi yhteys toteutettu Viivytykset liikenneverkolla Kohonneita viivytyksiä oli havaittavissa Jokiniementien liikennevalo-ohjatussa liittymässä. Keskimääräiset viivytykset olivat kuitenkin lyhyempiä kuin valokierron pituus, Jokiniementiellä noin 31 s, Lahdentien rampilla 27,9 s ja kauppakeskuksen pysäköintihallin ulosajossa 18,1 s. Kuva 20. Viivytykset (s) lisätarkasteltavalla liikenneverkolla. Kuvan asteikon maksimi on 60 s. Liittymien palvelutasot Jokiniementien kiertoliittymän palvelutaso oli A ja liikennevalo-ohjatun liittymän C.

19 Kuva 21. Liittymien palvelutasot lisätarkasteltavalla liikenneverkolla. Maksimijononpituudet Jonoja havaittiin kertyvän Jokiniementien liikennevalo-ohjatun liittymän tulosuunnille mukaan lukien kauppakeskuksen pysäköintiyhteys, Porttisuontielle ja Lahdentien rampille. Kaistamäärän kasvattaminen pienensi heti maksimijonojen pituutta huomattavasti. Kuva 22. Maksimijononpituudet lisätarkasteltavalla liikenneverkolla.

20 3 ESISUUNNITELMA 3.1 Tie- ja katujärjestelyt, sillat Liikenne- ja katujärjestelyjen lähtökohtina ovat olleet aikaisempien suunnitteluvaiheiden ja toimivuustarkastelujen mukaiset liikenneverkot. Teiden ja katujen liikenteelliset ja alustavat rakenteelliset mitoitukset on tehty Tiehallinnon ja Vantaan kaupungin ohjeiden mukaisesti. Tie-, katu- ja siltajärjestelyjen periaate on seuraava: Jokiniementie Jokiniementie parannetaan välillä Porttisuontie - Liinakkokuja 2+2 kaistaiseksi pääkaduksi, jonka molemmilla puolilla on jk+pp-tiet Jokiniementielle on suunniteltu kaksikaistaiset kiertoliittymät Porttisuontien, K1/Pitkäsentien ja Liinakkokujan liittymiin. Lahdentien rampin liittymä on varustettu liikennevaloilla. Jokiniementien linja-autopysäkit on mitoitettu kahdelle telibussille. Jokiniementien ajoradan leveys on 2*7 m, välikaistojen 6 + 3 m sekä jk+pp-teiden 2*3,5 m. Jokiniementien pohjoispuolelle on esitetty pikaraitiotievaraus ( rata 7 m ja pysäkit 2*3 m) Jokiniementielle on esitetty katupuita keskikaistalle ja pohjoispuolen välikaistalle Valaisimet ovat ajoradan yläpuolella riippuvia ja pylväät varustetaan orsilla tms. pidikkeillä, jotka mahdollistavat mm. mainosten tai koristeiden ripustamisen kampanjaaikoina. Lahdentien 2+2 kaistaistamisen yhteydessä nykyinen Kaskelan risteyssilta puretaan ja korvataan kahdella uudella kolmiaukkoisella risteysillalla (kokonaispituus n. 61 m, hyötyleveys 12 m, vapaa alikulkukorkeus min n. 6,15 m). Lahdenväylän vaihtopysäkkien rakentamisen yhteydessä rakennetaan nyk. Hakunilan risteyssiltojen alle linja-autopysäkit maatukien ja pilarilinjojen väliselle alueelle. Pysäkkien rakentaminen edellyttää n. 4 m korkeiden tukimuurien rakentamista. Pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää nykyisen Hakunilan risteyssillan uusimista tai jatkamista siten, että nykyinen päätytuki muutetaan välitueksi ja sillan eteläpuolelle rakennetaan uusi erillinen silta, joka liitetään nivelellä nykyiseen. Lahdentie ja ramppi Lahdentien ramppi siirretään Jokiniementien ja Lahdentien liittymän luoteisneljännekseen. Lahdentien tasausta alennetaan Kaskelan risteyssillan kohdalla, jotta mahdollistettaisiin suurmuuntajakuljetusten edellyttämä min. 6,5 m alikulkukorkeus. Lahdentie parannetaan välillä Jokiniementien ramppi Orsikatu 2+2 kaistaiseksi ja varustetaan keskikaistalla. Itäpuolen jk+pp-tie säilyy pääosin ennallaan ja tien länsipuolelle on esitetty jk+pp-tievaraus. Ramppiliittymä ja Orsikadun liittymät varustetaan kaksikaistaisilla kiertoliittymillä. Linja-autopysäkit mitoitetaan yhdelle telibussille Lahdentien ajoradan leveys on 2*7 m sekä jk+pp-teiden 3,0 m (varaus myös 3 m). K1 ja Pitkäsentie Porttisuon alueelle rakennetaan uusi poikittaisyhteys K1 Lahdenväylän alitse Uudet risteyssillat on esitetty kehäsiltoina (hyödyllinen leveys 23 27 m), vapaa aukko n. 11 m ja vapaa alikulkukorkeus n 5,6 6,8 m

21 Nykyinen Pitkäsentie rakennetaan kaduksi sekä varustetaan jk+pp-tiellä Ajoradan leveys on 5 m sekä jk+pp-tien 3,0 m. 3.2 Pohjanvahvistukset Perustaminen Rakenteet Kauppakeskus perustetaan suurimmaksi osaksi teräsbetonisilla lyöntipaaluilla tiiviin kitkamaan tai kallion varaan. Aivan länsireunassa ja koilliskulman/ itäreunan alueella voidaan rakenteet perustaa maan-/ kallionvaraisesti. Kerrostalot perustetaan lyöntipaaluilla ja pysäköintitalo kallionvaraisesti. Alapohjat Alapohjat perustetaan kauppakeskuksen paalutetuilla osilla kantavina paalujen varaan ja maan-/ kallionvaraisilla osilla maanvaraisesti. Kerrostalojen lattiat tehdään kantavina. Piha-alueet ja kadut Savialueilla aiheuttavat uudet täytöt suuria painumia. Tästä syystä täyttöalueet perustetaan stabiloinnin varaan. Alle 2 m täytöt voidaan perustaa pilaristabiloinnilla ja tätä korkeammilla penkereillä massastabiloinnin varaan. Erittäin korkeat (yli 4 m) penkereet saattaa olla taloudellista perustaa paalulaatalle. Pohjanvahvistustapaa valittaessa tulee ottaa huomioon alueen kautta suunniteltu sadevesiviemäri. Jokiniementie Jokiniementien levennys perustetaan kaivamalla tehtävällä massanvaihdolla. Massanvaihto joudutaan tekemään jyrkkäluiskaisena (n. 2:1) aivan nykyisen penkereen viereen. Levennyksen alueella saven alapuoliset silttikerrokset painuvat vanhaa katua enemmän ja tästä syystä painumien nopeuttaminen ylipenkereellä on suositeltavaa. Lahdentien ylittävän sillan kohdalla massanvaihtokaivua ei voi ulottaa maatuelle asti vanhan sillan rakenteiden vaarantumisen takia. Tästä syystä uuden sillan taakse rakennetaan massanvaihtoalueen ja sillan väliin paalulaatta. Lahdentie Lahdentien 2+2-kaistainen ratkaisu edellyttää pilaristabilointia. Ramppi Lahdentieltä Jokiniementielle perustetaan pilaristabiloinnille. K1 Katu K1 Jokiniementieltä Lahdenväylän alitse Porttisuon puolelle perustetaan välittömästi Jokiniementien kiertoliittymän lähellä massanvaihdolle. Tämän jälkeen seuraa syvä kallioleikkaus ja kallioleikkauksen ja Lahdenväylän välillä savipehmeikkö, jolla katu perustetaan pilaristabiloinnilla. Lahdenväylän kohdalla ja Porttisuon puolella katu perustetaan kallion-/ maanvaraisesti. Pitkäsentie

22 Pitkäsentien kohdalla K1:n ja Lahdentien välillä nykyinen linjaus ja tasaus eivät merkittävästi muutu. Alustavasti katu voidaan perustaa ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä, mutta kadun tarkemmat painumatarkastelut tulee kuitenkin tehdä, kun painumakokeiden tulokset on saatu. Sillat Jokiniementien silta Lahdentien yli perustetaan suuriläpimittaisilla teräsputkipaaluilla moreenin tai kallion varaan. Kadun K1 alikulkusillan eteläpään maatuki perustetaan todennäköisesti louhittuun kallioon ulottuvan murskepatjan päälle. Välituet ja pohjoinen maatuki perustetaan todennäköisesti maanvaraisesti moreenin varaan. Myös kallioon ulottuvan murskepatjan varaan perustaminen on mahdollista. Sillan kohdalta puuttuu pohjatutkimustietoa ja lisätutkimukset porakonekairauksilla tulee tehdä ennen jatkosuunnittelua. Putkijohdot Kaduilla sijaitsevat putkijohdot perustetaan samalla tavalla kuin ko. katu. 3.3 Pilaantuneiden maiden kunnostus Bussivarikon alueen maaperän kunnostamisessa on kaksi vaihtoehtoa: Alueen pilaantuneiden maiden lajittelu kaivutöiden yhteydessä tai alueen kunnostus ennen rakentamista. Päätöksen perustaksi on suositeltavaa tehdä alueelta lisätutkimuksia saastuneiden alueiden laajuuden ja tarkemman sijainnin arvioimiseksi. 3.4 Melunsuojaus Melunsuojauksen tavoitteena on suojata nykyisten ja suunniteltujen asuinrakennusten pihaalueita melulta. Meluntorjunnan tehokkuutta alueella tarkasteltiin kahdella eri meluntorjunta vaihtoehdolla. Lahdenväylän varteen rakennetaan kaksi tien tasausviivasta n. 3 m korkeaa, noin 300 metriä pitkää meluaitaa. Lisäksi Lahdentien varteen, tien itäpuolelle, toteutetaan noin 700 metrin matkalle 2 metrin korkuista meluaitaa ja osalle matkasta 1,1 metrin korkuinen melukaide. Myös Jokiniementien varteen rakennetaan 200 metriä pitkä 1,1 metriä korkea melukaide sekä Jokiniementielle tulevan Lahdentien rampin varteen itäpuolelle 1,1 metriä korkea melukaide. Lahdentien länsipuolelle asuinrakennusten kohdalle rakennetaan eteläosaan 200 metriä pitkä 1,1 metriä korkea melukaide ja pohjoisosaan 200 metriä pitkä 2 metrin korkuinen meluaita. Esitetyn meluntorjuntavaihtoehdon arvioidut kustannukset ovat 1,4 1,7 milj. euroa. Esitetyllä meluntorjunnalla ennusteliikenteen päiväajan yli 55 db keskiäänitaso ja yöajan yli 50 db keskiäänitaso leviää Lahdentien itäpuolelle ensimmäiseen asuntorivistöön saakka. Lahdenväylän ja Lahdentien välissä päiväajan yli 55 db keskiäänitaso ja yöajan yli 45 db keskiäänitaso leviää koko alueelle ylittäen kuitenkin vain hieman ohjearvot. Esitetyillä meluntorjuntaratkaisulla alueen melutasot saadaan olemassa olevien rakennusten piha-alueilla lähelle ohjearvoja. Monin paikoin alueen melutasot saadaan nykytilannetta alhaisemmiksi, vaikka alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan huomattavasti.

23 Kuva 23. Melun leviäminen ennustetuilla liikennemäärillä päiväaikana esteet Ve1 3.5 Maanalaisten verkostojen muutostyöt Vesijohto: Lahdentien länsipuolella, tulevan kauppakeskuksen puolella kulkee vuonna 1975 rakennettu 400 V vesijohto, joka kauppakeskuksen kohdalla on saneerattu 355 M sujutuksella vuonna 1999. Tämä osuus on jäämässä kauppakeskuksen alle, joten se on siirrettävä lähemmäksi Lahdentietä. Suunnitelmassa esitetään DN 160 vesijohdon rakentamista Pitkäsentieltä K1:stä pitkin ja sen liittämistä Jokiniementien pohjoispuolella kulkevaan vesijohtolinjaan. Jätevesi: Lahdentien länsipuolella, tulevan kauppakeskuksen puolella kulkee vuonna 1972 rakennettu 800 B jätevesiviemäri. Tämä osuus on jäämässä kauppakeskuksen alle, joten se on siirrettävä. Tässä viemärissä on Vantaan kaupungin ilmoituksen mukaan kapasiteettia kauppakeskuksen tuleville jätevesille. K1:stä pitkin rakennetaan uusi jätevesiviemäri huoltamolta etelään ja liitetään Pitkäsentiellä rakennettuun DN 315 M putkeen.

24 Tarvittaessa osaltaan voidaan käyttää myös Pitkäsentietä pitkin kulkevaa DN 250 M jätevesiputkea. Sadevesi: Suunnitelmassa esitetään pohjoisesta tulevan avo-ojan johtamista DN 1200 sadevesiviemärin kautta Lahdentielle johtavan rampin länsipuolelle, jossa se liitetään uuteen Jokiniementien ali rakennettavaan DN 1600 putkeen. Jokiniementien eteläpuolella putkilinja viedään tien etäreunaa pitkin Lahdentien reunaan, josta se viedään etelään. Rakennettuun avo-ojaan liitytään Pitkäsentien sillan itäpuolella. Em. putkilinja risteilee kolmessa kohdassa rakennettujen jv-viemäreiden kanssa. Siitä syystä putkilinjan kaltevuudeksi saadaan vain 0,05 %. Lahdentien alittavan kevyenliikenteen tunnelin pohjoispuolella DN 1600 linja on muutettava kahdeksi DN 1200 putkeksi. Alikulkutunnelin kohdalle on rakennettava putkille suojalaatta liikenne kuormia vastaan. Linjan loppuosa risteilee rakennetun kaukolämpöjohdon kanssa samassa korkeustasossa. Siksi kaukolämpöjohdon sekä korkeus- että vaakalinjausta on muutettava. Kaskelan risteyssillan kohdalla sadevedet johdetaan rakennettavaan DN 1600 linjaan sillan eteläpuolella. Rampin pintavedet johdetaan sen ali kulkevaan avo-ojaan rampin eteläpuolella. Jokiniementien kuivatusvedet sekä kauppakeskuksen pohjoisen paikoitusalueen pintavedet johdetaan Jokiniementien eteläpuolelle rakennettavaan DN1600 linjan kaivoon. Myös Lahdenväylän alituksesta tulevat kuivatusvedet sekä tulevan huoltoaseman pihamaan pintavedet johdetaan samaan viemäriin. Huoltamon sadevesille on rakennettava öljynerotuskaivo. Huoltamosta etelään kulkevan K1:sen pintavedet sekä kauppakeskuksen länsiosan sadevedet johdetaan etelään olemassa olevaan avo-ojaan. Sinne johdetaan myös Pitkäsentien pintavedet uusien rakennusten kohdalla. Uudelta alueelta poisjohtavalta Pitkäsentien osuudelta kevyenliikenteen Lahdentien alitukseen saakka sadevedet johdetaan DN 1600 linjaan. Kauppakeskuksen itäosan pintavedet sekä salaojavedet johdetaan DN 1600 linjaan. Kauppakeskuksen korkeusasema on viemäriin nähden alempana, joten salaojavesiä varten on rakennettava pumppaamo. Sähkö: Tällä hetkellä Fazer Oy:lle syöttö kulkee rakennusalueen keskellä olevan muuntajan kautta. Linjan uusimisen aikataulussa tulee huomioida Fazerin sähkön saannin jatkuvuus. Fazer Oy:n 20 kv syöttö tullaa uudelleen rakentamaan joko K1:n tai Lahdentien vartta pitkin. Riippuu kauppakeskuksen muuntajien sijoituksesta. Jokiniementien alle jäävä 20 kv kaapeli siirretään pohjoiseen niin kauas tiestä kuin mahdollista. Toiveena on löytää paikka, jossa kaapeli säilyy myös mahdollisen pikaraitiotien rakentamisen aikana. Nykyinen Lahdentien suuntainen 20 kv:n kaapeli on sadevesiputken rakentamisen aikana suojattava siten, että se ei vahingoitu. Pitkäsentiellä sekä Lahden moottoritien ali kulkevat kaapelit säilynevät ennallaan.

25 Kytkentäajat on kaapelisiirroissa pyrittävä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Kaukolämpö: Kauppakeskuksen alta siirrettään KL-linja DN 400 K1:n katualueelle. Jokiniementien pohjoispuolella kulkeva KL-linja DN 250 rakennetaan uudelleen. Rakentamisjärjestys on mietittävä massanvaihdon kanssa. Etelässä, SV-linjan DN1600 purkupäässä kulkee KL-linja DN 400 (putken alapinta +19.65)samassa tasossa esitetyn SV-linjan kanssa (vesijuoksu +18.70). KL-linjaa on muutettava siten, että sadevedet saadaan johdettua olemassa olevaan ojaan (+18.20). Kaukolämmön vieressä kulkee ohjauskaapeli, joka myös on siirrettävä. Kaasu: Gasumin PV-asema on esitetty siirrettäväksi Lahdenväylän länsipuolelle ja Jokiniementien pohjoispuolelle. Uudelta PV-asemalta rakennetaan Hakunilan risteyssillan aukon kautta kaksi DN 200 kaasuputkea, joista toinen johdetaan etelään K1:n katualueella Pitkäsentielle, jossa se liitetään nykyiseen Fazerille menevään kaasulinjaan. Liitostyössä on huomioitava Fazerin seisokit. Toinen, Hakunilan suuntaan johtava DN 200 kaasuputki rakennetaan Jokiniementien pohjoispuolelle. Kaasujohtojen siirron ajoituksessa ja työjärjestyksessä on otettava huomioon, että uuden PV-aseman kaasujohtoineen on oltava käytössä ennen nykyisen PV-aseman purkamista. Elisa: Jokiniementiellä kulkevat kaapelit rakennetaan eteläisen kevyenliikenteen tien alle. Tarve on 4x 50 mm putkia sekä 2x 100 mm putkia. Näiden lisäksi varalle 2x 100 mm putket. Pitkäsentiellä olevat kaapelit säilynevät entisellään. Sonera: Alueen nykyiset johdot ovat ilmajohtoja, jotka rakentamisen yhteydessä tullaan sijoittamaan maan alle. Moottoritien alittavan sillan välissä maakaapeli nousee pylväisiin. Tästä kaapeli siirretään Jokiniementien eteläisen kevyenliikenteentien alle. Kaapelireitti kulkee rakennettavan rampin pohjoispuolella ja liitetään Lahdentien itäpuolella oleviin rakennettuihin kaapeleihin. K1:n risteykseen tulee jakokaivo, josta kaapelit johdetaan pohjoiseen sekä K1:stä pitkin etelään ja liitetään Pitkäsentiellä olemassa oleviin kaapeleihin. Orsikatua pitkin johdetaan kaapelit ostoskeskuksen läpi ja liitetään Lahdentien itäpuolella oleviin rakennettuihin kaapeleihin. Soneran tarpeeseen asennetaan kaikkialla kaapelireiteillä 2x 100 mm suojaputket. Liikennevalojen viestikaapeli: Jokiniementien pohjoispuolella kulkee ilmajohtona liikennevalojen ohjauskaapeli, joka rakentamisen yhteydessä tullaan sijoittamaan maan alle.