Logistiikka-alan pk-yritykset versus globaalit suuroperaattorit

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Logistiikka-alan pk-yritykset versus globaalit suuroperaattorit Jari Handelberg, tutkimusjohtaja, Helsingin kauppakorkeakoulu Juhani Talvela, tutkimusjohtaja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotka 2009 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 53 1

Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Publisher Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Layout and printing Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 6/2009 ISBN (NID.): 978-952-5681-45-1 ISBN (PDF.): 978-952-5681-46-8 ISSN: 1239-9094 ISSN: 1797-5972 (verkkojulkaisu) 2

sisällys 1 Johdanto 5 1.1 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet 5 1.2 Tutkimusaineisto ja menetelmät 5 2 Yleistä logistiikkatoimialasta ja sen kansainvälisestä Kehityksestä 6 3 Neljä suurta logistiikkaoperaattoria 8 3.1 DHL 8 3.2 ups 8 3.3 Federal Express 9 3.4 Schenker-Bax 10 4 Haastatteluiden tuloksia logistiikka-alan kehitysnäkymistä 11 4.1 Alan yleinen kehitys ja Suomen asema verkostoissa 11 4.2 Alan menestystekijät 12 4.3 Alan erityisiä haasteita 12 4.4 Keskeiset sektorit ja niiden yleisnäkymät 13 4.5 Keskeiset toiminnalle ja alihankkijoille/kumppaneille asetetut haasteet sektoreittain 14 4.5.1 Pikakuljetussektori 14 4.5.2 Rahtikuljetussektori 19 4.5.3 Kokonaislogistiikkasektori 21 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 25 Haastattelut 31 Lähde- ja linkkiluettelo 32 3

4

1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tässä tutkimuksessa kuvataan logistiikka-alan globaaleja kehitysnäkymiä ja selvitetään sitä, minkälaisia kehityshaasteita suurimmat logistiikkaoperaattorit asettavat alihankkijoina ja kumppaneina toimiville pk-yrityksille Suomessa ja Etelä- Kymenlaaksossa. Tutkimuksessa lähestytään logistiikka-alan kehitystä ja kehityshaasteita neljän suuren logistiikkaoperaattorin näkökulmasta. Nämä logistiikkaoperaattorit ovat: DHL, UPS, Fedex ja Schenker & BAX. Tutkimusraportti kuvaa ensin yleisesti alan kehitystä ja neljän suuren globaalisti toimivan logistiikkaoperaattorin toimintaa ja selvittää sitten, minkälaisia kehityshaasteita ja -vaatimuksia globaalit logistiikkaoperaattorit asettavat verkostoissaan toimiville alihankinta- ja kumppanuusyrityksilleen. Tarkastelu kohdistuu erityisesti suomalaisiin logistiikka-alan yrityksiin ja alan kehitykseen ja yritysten toimintaan Suomessa. 1.2 Tutkimusaineisto ja menetelmä Tutkimuslähteinä on käytetty logistiikka-alan globaalia kehitystä kuvaavia raportteja, globaalien logistiikkaoperaattoreiden julkaisemaa ja niistä julkaistua materiaalia sekä globaalien logistiikka-operaattoreiden Suomen maatoimintojen johtajien haastatteluita. Lisäksi on haastateltu suomalaisia logistiikka-alan muita asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin ajanvälillä syyskuu 2006 ja tammikuu 2007. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu seitsemän johtajan ja kahden asiantuntijan teemahaastatteluista. Luettelo haastatteluista on liitteenä 1. Haastatteluiden teemat on esitetty liitteessä 2. Haastatteluiden toteutuksesta vastasi KTL Jari Handelberg. 5

2 YLEISTÄ LOGISTIIKKATOIMIALASTA JA SEN KANSAINVÄLISESTÄ KEHITYKSESTÄ Globaali logistiikkatoimiala on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Taustalla on nopean globalisaatiokehityksen mukanaan tuoma tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin ja toisaalta näiden maiden lisääntynyt kulutus- ja investointikysyntä, jotka molemmat tekijät ovat lisänneet tavara-, informaatio- ja rahavirtoja sekä taloudellista vaihdantaa maiden ja maanosien välillä. Lisääntynyt logistiikkapalveluiden kysyntä ja tunnistetut uudelleenorganisointi- ja kasvumahdollisuudet alalla ovat tehneet alasta kiinnostavan myös sijoittajille myös sellaisille sijoittajille, jotka tavoittelevat keskimääräistä suurempia tuottoja sijoittamalleen pääomalle. Useiden yritysostojen, fuusioitumisten ja yhdistymisten kautta alalle on muodostunut muutamia markkinoita hallitsevia suuryrityksiä. Yritysten yhdistymisiä on kiihdyttänyt tarve tarjota kokonaisasiakkuuksia ja tarve hallita koko logistiikkaverkkoa. Tämän vuoksi suurten logistiikkayritysten toiminta on laajentunut useille logistiikkasegmenteille mukaan lukien postitoiminta, pikapostitoiminta, rautatie-, lento-, maantie- ja merikuljetukset ja varastointi. Samalla näille segmenteille tarjottujen palveluiden määrä on kasvanut ja asiakkuuksien hoito on syventynyt. Logistiikka-alan kasvava trendi on asiakasyritysten koko kuljetuksesta ja varastoinnista ja osittain myös kokoonpanosta, viimeistelystä, pakkauksesta, lajitelmista, esillepanosta jopa huollosta ym. vastaaminen. Asiakasyritysten keskittyessä ensisijaisesti yrityksen kokonaisuuden johtamiseen ja tuotekehitykseen, uusien houkuttelevien ja asiakkaille lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja palveluiden tunnistamiseen sekä brandinrakentamiseen, yhä suurempi osa tuotannosta, varastoinnista ja logistiikasta annetaan kumppaneiden ja alihankkijoiden tehtäväksi. Globaalit logistiikkaoperaattorit kilpailukykyisiin palvelukokonaisuuksiin ja hintaan kykenevinä toimijoina ovat avainkumppaneita. Asiakasyritysten tiedostaessa myös sen, että logistiikkaoperaattorit eivät kykene kehittämään kilpailukykyistä ja kustannustehokasta palvelukokonaisuutta ilman, että he tuntevat hyvin asiakasyritysten tarpeiden kehitystä, seurauksena on ollut asiakasyritysten toimintojen suurempi avautuminen ja edelleen lisääntynyt yhteistyö mainittujen osapuolien välillä. Tämä puolestaan vaikeuttaa entisestään verkostojen ulkopuolella toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää ja päästä tarjoamaan kilpailukykyisiä palvelukokonaisuuksia asiakasyrityksille. Tuloksena on, että globaalit logistiikkaoperaattorit ovat merkittävässä portinvartijan ja alan kehittäjän roolissa logistiikka-alan pienempiin toimijoihin nähden. Alalla toimiville pk-yrityksille tilauksien ja tuotekehityksen siirtyminen yhä enemmän suurten logistiikkaoperaattoreiden 6

hallinnoimaksi asettaa uusia haasteita. Niiden täytyy olla hyvin perillä suurten toiminnasta, jotta ne kykenisivät tunnistamaan ja kehittämään muotoutuneihin olosuhteisiin sopivaa, osuvaa ja houkuttelevaa toimintaa ja osaamista. 7

3 NELJÄ SUURTA LOGISTIIKKAOPERAATTORIA Kokonaismyynnillä ja työntekijämäärillä mitattuina neljä maailman suurinta logistiikka-alan yritystä ovat DHL, UPS, Schenker-Bax ja Federal Express. 3.1 DHL (Deutche Post World Net, DPWN) DHL kuuluu Deutche Post World Net (DPWN) ryhmään, johon kuuluvat myös Deutche Post ja Postbank. Tämä toisiinsa integroitu ryhmä tarjoaa räätälöityjä, asiakaslähtöisiä ratkaisuja tavaroiden, tiedon ja rahasuoritusten kuljettamiseksi/ siirtämiseksi ja tämän kokonaisuuden johtamiseksi. Ryhmän liikevaihto on runsaat 60 mrd (2006). Vuonna 2005 liikevaihto oli noin 45 mrd. Yli 35 prosentin myynnin kasvu selittyy paljolti englantilaisen Exellogistiikkayrityksen ostolla. Ryhmä työllistää noin 500 000 työntekijää ja toimii 220 maassa. Se on yksi maailman suurimpia työllistäjiä. Ryhmä on jakanut toimintansa viiteen divisioonaan (Mail, Express, Logistics, Financial services ja Services). Mail- ja Express divisioonat pitävät sisällään normaalin postitoiminnan ja pikapostitoiminnan. Logistics-divisioonaan kuuluvat ilma- ja merirahti, maarahti ja sopimuslogistiikka (varastointi). Financial services -divisioona koostuu pankkitoiminnasta ja Services-divisioona on perustettu palvelemaan koko konsernin kehitystarpeita. Ryhmän tavoitteena on olla johtava toimija kaikilla valituilla toiminta-alueilla. Ryhmän strategiaksi on kirjattu muun muassa, että ryhmä on aina paras ja ensimmäinen vaihtoehto logistiikkatoimijaa maailmanlaajuisesti valittaessa. 3.2 UPS (United Parcel Service) UPS on maailman johtava pikalähettitoiminnan yritys sekä yksi johtavista kuljetus- logistiikka-, rahoitus- ja e-liiketoimintapalveluiden tarjoajista. Sen liikevaihto on 47,5 mrd US$ (2006). Sillä on toimintaa yli 200 maassa ja se työllistää 427 700 henkilöä. Yritys on perustettu vuonna 1907. UPS jakaa toimintansa kahteen pääryhmään. Valtaosa myynnistä tulee UPS Package Operationsilta ($39,5 mrd). Jäljelle jäävän osan myynnistä tekee UPS Supply Chain and Freight -ryhmä ($8 mrd). 8

Yrityksen visiona on sovittaa yhteen liiketoiminta maailmanlaajuisesti ratkaisemalla kokonaisvaltaisesti asiakkaiden logistiikkatarpeita. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa ja kilpailuetua kaiken kokoisille asiakasyrityksille mahdollistamalla niille asiakkaiden paremman valikoinnin ja saavutettavuuden, mahdollistamalla tuotteiden pidemmälle viedyn erilaistamisen, parantamalla asiakkaiden palvelua ja lisäämällä kassavirtaa. UPS näkee olevansa sekä kansainvälisen kaupan edistäjä että siitä hyötyjä. Sen mukaan logistiikka-ala on kriittinen globaalille kaupalle. Toisaalta yrityksen asema alalla on vahva. Yrityksellä on vahvat näytöt myös taloudellisen tuloksen tekemisestä. 3.3 Federal Express (Fedex) Federal Express tarjoaa yksityishenkilöille ja yrityksille laajan valikoiman kuljetus-, e-liiketoiminta- ja yrityspalveluita maailmanlaajuisesti. Yrityksen liikevaihto on runsaat US$33 mrd (2006). Yritys tarjoaa integroituja business-ratkaisuja FedEx-brandin alla johdetun yritysverkostonsa kautta. FedEx työllistää runsaat 260 000 työntekijää ja toimijaa. Sillä on toimintaa 220 maassa. FedExin toiminnan laajuutta konkretisoi esimerkiksi se, että sillä on hallinnassaan 677 lentokonetta ja 43 000 moottoriajoneuvoa. FedEx Corp. koostuu ryhmästä yrityksiä, jolle emoyhtiö tarjoaa strategisen johtamisen ja yhdistetyn taloudellisen raportoinnin. Nämä yritykset ovat: 1) FedEx Express, 2) FedEx Ground, 3) FedEx Freight, 4) FedEx Kinko s Office and Print Services, 5) FedEx Custom Critical, 6) FedEx Trade Networks, 7) FedEx Supply Chain Services ja 8) FedEx Services. FedEx Express keskittyy pikapostitoimintaan. FedEx Ground keskittyy postitoimintaan. FedEx Freight keskittyy pieniin rahtikuljetuksiin. FedEx Kinko s Office and Print Sevices keskittyy dokumenttien tuottamiseen ja palveluihin yrityksille (esim. videoneuvottelujen järjestäminen). FedEx Custom Critical keskittyy arvo- ja vaarallisen postin ja rahdin kuljetuksiin. FedEx Trade Networks keskittyy tullikäsittelyiden ym. kaupankäyntiin liittyvien asioiden hoitoon, joko erillisenä palveluna tai muihin FedEx palveluihin liittyvänä palveluna. FedEx Services toimittaa konsernin sisäiset palvelut. FedEx in missiona on tuottaa erinomaista taloudellista tuottoa omistajilleen tarjoamalla korkean lisäarvon logistiikka-, kuljetus- ja muita asiakkailleen tärkeitä liiketoimintaan liittyviä palveluja. Asiakkaiden vaatimuksien toteuttamisessa päästään korkealle tasolle tunnistamalla hyvin kullekin asiakassegmentille tarkoituksenmukaiset laatuvaatimukset. FedEx jatkaa molemminpuolisia hyötyjä tuottavien suhteiden kehittämistä asiakkaisiin, kumppaneihin ja hankkijoihin. Turvallisuus on yrityksen mukaan asia numero yksi kaikilla toiminnan alueilla. Yritystoimintaa ohjaavat tiukat eettiset arvot ja korkeat ammattimaisuuden standardit. 9

3.4 Schenker-Bax (Deutsche Bahn Logistics) Schenkerin (Saksa) ja Baxin (Yhdysvallat) yhdistyminen muodosti 2006 uuden globaalin logistiikan ja kuljetusten merkittävän toimijan. Schenker-Bax kuuluu Deutche Bahn AG konserniin. Koko konsernin liikevaihto on 30 mrd (2006), ja työntekijöitä sillä on 229 000. Schenker-Bax muodostaa suuren osan DB (Deutsche Bahn) Logisticsista, Deutsche Bahnin kuljetus- ja logistiikkadivisioonasta, jonka liikevaihto on noin 15 mrd ja työntekijämäärä noin 74 000. Deutsche Bahn on kasvattanut määrätietoisesti kuljetus- ja logistiikkadivisioonaansa. Kuuden liiketoimintayksikön, 1) Land Transport, 2) Air and Sea Freight, 3) Contract Logistics, 4) BAX Global, 5) Rail Freight Transport ja 6) Intermodal, avulla, DB tarjoaa logistiikkaosaamisen, rautatiekuljetuksiin liittyvän maakuljetusosaamisen ja globaalin hankinta- ja toimitusketjun johtamisen. 130 maassa sijaitsevien 1600 toimipisteen kautta DB Logistics on yksi maailman johtavista kuljetus- ja logistiikkaoperaattoreista. 10

4 HAASTATTELUIDEN TULOKSIA LOGISTIIKKA-ALAN KEHITYSNÄKYMISTÄ Tutkimuksessa haastateltiin kaikkien neljän suuren (DHL, UPS, Schenker-Bax ja Federal Express) logistiikkaoperaattorin Suomen maajohdosta vastaavia henkilöitä. Lisäksi haastateltiin kahta muuta globaalia logistiikka-alaan tuntevaa asiantuntijaa. Haastattelut selvittivät alan yleistä kehitystä ja kehitysnäkymiä ja alan alihankkijoille ja kumppaneille asetettuja haasteita ja niiden kehitystä. Haastatellut peilasivat asioita oman yrityksensä ja edustamansa sektorin kautta sekä yleisemmin alan toimijana. Yksittäisen haastatellun vastauksia ei tarkastella raportoinnissa erikseen, vaan haastatteluiden tulokset esitetään teemoittain yhteen koostettuna. 4.1 Alan yleinen kehitys ja Suomen asema verkostoissa Haastatteluissa vahvistuu kirjallisuuskatsauksessa esille noussut yleinen kehitystrendi siitä, että alalla siirrytään yleisesti kokonaisvaltaisten logistiikkapalveluiden ja -ratkaisujen tarjoamiseen. Toisaalta globaaleissa yrityksissä toimivien johtajien haastatteluista hahmottuu myös Suomen asema Euroopan ja maailmanlaajuisessa logistiikkaketjussa ja -verkostossa. Suomi nähdään verkostoissa perifeerisenä toimijana. Yhdessä haastattelussa nousi esille Suomen sijainti tietyllä tavalla pussin perällä kansainvälisissä logistiikkaverkostoissa. Euroopan kannalta keskeinen varastoliiketoiminta keskittyy logistisiin solmukohtiin Keski- ja Itä-Euroopassa ja vastaavasti perifeerisillä alueilla logistiikan kehittäminen liittyy enemmän kuljetusten kehittämiseen. Haastatteluissa nousi esille kuitenkin myös Suomen mahdollisuus Venäjälle suuntautuvassa varastoliiketoiminnassa. Tämä tarjoaisi luonnollisesti mahdollisuuksia erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle. Alan yleinen kehitys ja Suomen asema kansainvälisissä verkostoissa Alalla siirrytään yleisesti kokonaisvaltaisten logistiikkapalveluiden ja -ratkaisujen tarjoamiseen. Suomi pussin perällä ; Suomeen ei keskity paljon varastoliiketoimintaa, muuten kuin Venäjää varten. Suomessa keskeiseksi nousee kuljetuspuolen hallinta. Toisaalta Venäjälle suuntautuva varastoliiketoiminta tarjoaa mahdollisuuksia Suomelle ja erityisesti sen Kaakkoisosille. 11

4.2 Alan menestystekijät Haastatteluiden mukaan keskeiseksi tekijäksi globaalien logistiikkaoperaattoreiden menestyksen kannalta nousee koko logistiikkaketjun hallinta. Toinen keskeinen menestystekijä, joka liittyy osaltaan ensin mainittuun seikkaan, on erilaisten tietojärjestelmien hallinta ja yhteensopivuus. Erilaisten tietojärjestelmien keskustelevuudesta ja integroitavuudesta tulee hyvin tärkeä osa logistiikkaketjun hallintaa. Tästä tullaan puolestaan alan seuraavaan haasteeseen yhteiseen, hyvin laajasti yhteensopivaan tietojärjestelmään. Tietojärjestelmien kehittymisen, keskustelevuuden ja yhteensopivuuden myötä, päästään puolestaan entistä parempaan tietoon ja sitä kautta ennakoitavuuteen logistiikkaketjun tehostamiseksi ja palvelun parantamiseksi. Tiedon sopivasta ja oivaltavasta prosessoinnista tulee yksi menestyksen avaintekijöistä. Tietojärjestelmien kehittyminen ei kuitenkaan poista logistiikkaprosessin ja -palvelun fyysisen toteutuksen merkitystä yhtenä keskeisempänä menestystekijänä. Logistiikka-alan yleiset menestystekijät Koko logistiikkaketjun hallinta Tietojärjestelmien hallinta Yhteinen tietojärjestelmä Tiedon prosessointi Fyysinen toteutus 4.3 Alan erityisiä haasteita Logistiikkaoperaattoreiden ja niiden maailmanlaajuisten verkostojen kasvu on nostanut niiden suureksi haasteeksi organisaation ja sen osien ja ketjun/verkoston tiedottamisen ja tiedon ajan tasalla pitämisen. Tiedon täytyy kulkea nopeasti, ja se täytyy ottaa käyttöön samanaikaisesti ketjun eri osissa, muuten ketju ei toimi eikä kehity. Omat velvoitteensa globaaleille toimijoille asettaa myös se, että ne ovat julkisesti pörssilistattuja yrityksiä, joissa strategisesti tärkeän tiedon tulee olla osakkeenomistajien ja julkisesti saatavilla samaan aikaan eri puolilla maailmaa. Globaalien toimijoiden erityinen haaste Tiedottaminen ja ketjun tiedon ajan tasalla pitäminen globaalissa verkostossa. 12

4.4 Keskeiset sektorit ja niiden yleisnäkymät Logistiikka-alaa tarkasteltaessa on haastateltujen mukaan tarkoituksenmukaista tunnistaa sen osin toisistaan eroavat sektorit. Nämä sektorit ovat: 1) pikakuljetuspalvelut (tai pika- ja pakettitoimituspalvelut), 2) rahtikuljetuspalvelut ja 3) kokonaislogistiikkapalvelut/logistiset ratkaisut. Alan yleinen jako Pikakuljetukset (Express) Rahtikuljetukset (Freight) Kokonaislogistiikka (Logistics) Pikakuljetussektori Haastattelut vahvistavat tilastotietoja siitä, että pikakuljetussektori kasvaa. Kasvua ruokkii yritysten toiminnan kansainvälistyminen ja toisaalta kansallisten postijärjestelmien avautuminen kilpailulle. Pikakuljetussektori on kolmesta logistiikkasektorista pisimmällä palveluiden tuotteistuksessa. Toisaalta pikakuljetussektorin maailmanlaajuisiin vuorokauden toimituksiin ja täten tiukkoihin aikatauluihin ja aikatauluissa pysymiseen liittyen, organisaatioissa vallitsee tehokas hierarkia. Myös organisaatioiden leviäminen ja kasvu noudattavat pitkälle tuotteistettua kaavaa. Sitä mukaa kun lähetysten vastaanottojen ja lähetysten määrä alueella kasvaa, edetään myös vahvempiin ja kiinteämpiin organisoitumismuotoihin. Rahtikuljetussektori Myös rahtikuljetussektoria luonnehtii pitkälle standardoitu toimintamalli. Rahtikuljetussektorin operaattorit eivät tyypillisesti omista muuta kuin perävaunuja (trailereita) ja kontteja. Kuljetukset ostetaan suurimmaksi osaksi alihankintana kuljetus- ja rekkafirmoilta. Samoin meri- ja lentorahtikuljetukset ostetaan alojensa toimijoilta. Ainoastaan erityisiin kuljetuksiin (esim. arvotavara) kuljetuksiin on käytössä omia kuorma-autoja. Kokonaislogistiikkapalvelut Kokonaislogistiikka-ala ja -palvelut on vasta alkuvaiheessa tuotteistamisessa ja standardoinnissa. Jos sillä tällä hetkellä on vielä absoluuttisesti suhteellisen pieni osuus globaalien operaattoreiden toiminnasta, se kasvaa suhteellisesti nopeimmin. 13

Samoin sen kehittämisesä suhteen nähdään suurimmat mahdollisuudet globaalien yritysten ulkoistaessa enenevässä määrin omaa logistiikkatoimintoaan, kuljetuksia, varastointia, kokoonpanoa, pakkaamista, viimeistelyä, huoltoa ja tuotteiden esillepanoa ja esillä olon ylläpitoa myymälätiloissa ym. 4.5 Keskeiset toiminnalle ja alihankkijoille/kumppaneille asetetut haasteet sektoreittain Seuraavassa käydään läpi eri logistiikkasektoreiden toiminnan luonnetta ja alihankkijoille asetettuja haasteita ja vaatimuksia sektoreittain. 4.5.1 Pikakuljetussektori Pikakuljetussektorin ydintoiminta keskittyy seuraavien asioiden ympärille. Ensimmäisenä on toiminnan kannalta keskeisten lentokäytävien hallinta. Toisena tulee tärkeiden lento- ja pintaliikenteen solmukohtien hallinta. Kolmantena esiin nousee pintaliikenteen solmukohtien ja niihin liittyvien terminaalien hallinta. Neljäs toiminnan kantava tekijä ovat tarkat ja täsmälliset prosessikuvaukset läpi koko ketjun. Tiukkojen toimitusaikataulujen toteutumisen varmistamiseksi ja myös muista käytännön syistä globaalit logistiikkaoperaattorit omistavat suuren osan lentokuljetusten vaatimista lentokoneista itse. Ne ovatkin maailman suurimpia lentoyhtiöitä. Aikataulujen ja prosessien yhteensopivuuden varmistamiseksi myös keskeisten lento- ja pintaliikenteen sekä pintaliikenteen solmukohtien toiminta ja kalusto ovat omassa hallinnassa. Pikakuljetussektorin ydintoiminta Air gatewayt Lento- ja pintaliikenteen solmukohdat Pintaliikenteen solmukohdat/terminaalit Täsmälliset tarkat prosessikuvaukset Globaalien logistiikkaoperaattoreiden pikakuljetussektorit Suomessa ovat organisoituneet hyvin paljon samalla tavalla. Suomen päälajittelukeskus sijaitsee pääkaupunkiseudulla, josta käsin toteutetaan myös pääkaupunkiseudun jakelu ja noudot. Muun Suomen osalta jakelun ja noudot ja mahdollisen alueellisen lajittelun toteuttavat alihankkijasuhteessa olevat pikakuljetusyritykset. 14

Pikakuljetussektorin organisointi Suomessa Päälajittelukeskus pk-seudulla, josta myös pk-seudun jakelu ja noudot Lähes kaikki muu alihankintana Globaalien logistiikkaoperaattoreiden tulo Suomen markkinoille on noudattanut myös hyvin paljon samanlaista kaavaa. Toiminta on lähtenyt käyntiin ja lisääntynyt ensin sitä mukaa, kun muualta on lähetetty Suomeen pikapostia ja sille on täytynyt organisoida jakelu Suomessa. Toiminta on organisoitu aluksi agenttipohjalta niin kauan, kunnes volyymi on kasvanut suuremmaksi ja oma toiminta on tullut tarkoituksenmukaiseksi ja kannattavaksi. Volyymi on kasvanut tasaisesti myös sitä mukaa, kun kansainvälisen postin jakelijasta Suomeen on päästy aktiivisen myyntityön avittamana myös noutoihin ja kv-pikapostitoimituksiin muualle maailmaan samoilta asiakkailta. Jakelijat on kytketty lisäpalkkioihin sen mukaan, kuinka hyvin he onnistuvat saamaan jakeluasiakkaista myös uusia lähettäviä asiakkaita. Heidät on myös tarkasti ohjeistettu siitä, miten heidän tulee toimia uusien asiakkaiden hankinnassa. Kansainvälisten pikakuljetusyritysten kasvu Suomessa Toiminta käynnistynyt ulkomailta Suomeen toimituksista. Toimitusten ja systemaattisen myyntityön kautta kiinni uusiin noutoasiakkaisiin. Alihankkijoille/kumppaneille asetettuja vaatimuksia pikakuljetussektorilla Globaalien logistiikkaoperaattoreiden alihankkijat Suomessa ovat 1 10 auton yrityksiä. Mukana on myös muutama yli 10 auton yritys. Logistiikkaoperaattoreiden tavoitteena on saada kumppaneikseen alueidensa parhaita yrittäjiä. Kaluston tulee olla kunnossa. Kumppaneilla täytyy olla hyvä maine kyvykkäinä toimijoina alueillaan. Merkkinä kyvykkäästä toiminnasta ja talouden hyvästä hoidosta yritysten tulee olla vakavaraisia. Lisäksi ehtona kiinteällä alihankintasuhteelle on, että yritykset eivät aja muille pikakuljetusyrityksille. Tästä esiintyy joillakin operaattoreilla kuitenkin myös poikkeavia ja tilannekohtaisia järjestelyitä. 15

Alihankkijayrityksiltä edellytetään, että ne omaksuvat globaalin logistiikkaoperaattorin arvot ja toimintatavat ja kokevat itsensä näiden yritysten vastuussa oleviksi toimijoiksi. Tähän vastuulliseen toimintaan liittyy myös tiettyjen tarkasti määriteltyjen rutiinien hoitaminen. Käytäntönä on myös, että kiinteässä alihankintasuhteessa olevien yrittäjien autot maalautetaan operaattorin väreihin. Alihankkijoille asetetut vaatimukset pikakuljetuksissa 1 10 auton tai suurempia yrityksiä Parhaita yrittäjiä alueiltaan Kalusto pitää olla kunnossa Kumppanin täytyy olla toimintakykyinen ja vakavarainen. Ei samanaikaisesti muiden kuljetuksia. Täytyy sisäistyä osaksi ketjua Täytyy omaksua tiettyjen rutiinien hoitaminen Miehistö/ kalusto yrityksen väreihin Operaattori kouluttaa: Prosessien toiminnan Skannerin/tietojärjestelmän käytön Globaalien logistiikkaoperaattoreiden toimintatapoihin liittyy yrittäjien koulutus siitä, miten eri prosessit toimivat. Keskeistä on myös lukijalaitteen, skannerin ja tietojärjestelmien käytön oppiminen. Haastatteluiden perusteella alihankkijoille ei aseteta sinänsä paljon vaatimuksia teknologian/tietotekniikan hankinnan ja ylläpidon suhteen. Perus-pc-valmiudet on syytä osata. Pikakuljetussektorin alihankkijoille asetettuja teknologisia vaatimuksia Alihankkijoille ei aseteta suurta vaatimusta teknologian hankkimisessa ja ylläpidossa. Globaalin logistiikkaoperaattorin alihankkijana toimimiseen liittyy jatkuva, lähes reaaliaikainen laadun seuranta. Laadunseuranta sisältää mm. seurannan siitä, ovatko toimitukset ja noudot toteutuneet ajallaan. Erityistä huomiota kiinnitetään 1. kerran noutojen toteutumiseen, koska uusien asiakkaiden hankinnassa tällä on ehdottoman suuri merkitys. Samoin luvattujen ennen klo 12:ta toimitusten koh- 16

dalla laadunseuranta on korostettua. Alihankkijan toimitusten ja noutojen kontrolli perustuu analyysiin 100 150 paketin erittäin. Pikakuljetussektorin alihankkijoiden laadun seuranta Lähes reaaliaikainen laadunseuranta Pakettien toimitus Noudot 1. kerran jakelu Ennen klo 12:ta toimitukset Arviointi 100 150 paketin tarkasteluittain Latuun panostamiseksi ja sen varmistamiseksi, sopimuksessa on määritelty seuraamukset (mm. sakko) mm. noutojen ja toimitusten viivästyksistä, kuittausten puuttumisista tai unohtamisista tai katoamisista. Erityisen vakavana pidetään esimerkiksi noudon tai toimituksen unohtamista tai siinä myöhästymistä. Pikakuljetussektorin alihankkijoiden laadun varmistus Laatuun panostamiseksi ja sen varmistamiseksi, sopimuksessa on määritelty seuraamukset (esim. sakko) mm. noutojen ja toimitusten viivästyksistä, kuittausten puuttumisista, unohtumisista, katoamisista. Erityisen vakavaa on esim. noudon unohtaminen tai siinä myöhästyminen. Esimerkkinä siitä, miten logistiikkaoperaattorin ja alihankkijan välinen toiminta on organisoitu, voidaan kuvata seuraava tyypillinen tapaus. Logistiikkaoperaattorin ja alihankkijan välistä toimintaa ohjaa, koordinoi ja valvoo operaattorin palkkalistoilla oleva alihankintakoordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on seurata laatua ja kustannuksia sekä hoitaa alihankkijan koulutus ja tiedotus. Käytännössä koordinaattori on jatkuvassa läheisessä tekemisessä yrittäjien kanssa. Alihankkijat liitetään myös yrityksen myyntiohjelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljettajat saavat lisäpalkkion osoittaessaan uuden asiakkaan, joka alkaa käyttää 17

operaattorin palveluita. Palkkio perustuu esimerkiksi kymmenen kuukauden seurantajaksoon. Tilanteen mukaan operaattori voi auttaa myös kaluston hankinnassa. Autovalmistajilla voi olla erikoisesti kyseistä operaattoria varten suunniteltuja ja valmistettuja erikoismalleja, joita voidaan tilata sopimusalihankkijoille tiettyyn sopimushintaan. Autot tulevat myös tietyissä väreissä ja varusteissa tai ne maalautetaan ja varustetaan operaattorien tarkkojen ohjeistusten mukaan. Kun autot poistuvat kyseisen operaattorin käytöstä, ne maalautetaan pois operaattorin väreistä. Tämä kompensoidaan alihankkijoille. Esimerkki alihankintasuhteesta Operaattorin alihankkijakoordinaattori seuraa alihankkijan kustannuksia ja laatua hoitaa tiedottamista ja kouluttamista Alihankkijoille myyntityötä varten kannustus- ohjelma Jos osoittaa uuden asiakkaan, joka alkaa käyttää palveluita (seurataan 10 kk), alihankkija saa korvauksen toiminnastaan. Operaattori voi auttaa myös kalustohankinnassa voivat tilata auton valmistajalta suoraan operaattorin-väreillä. voivat tilata myös operaattorille erityisesti räätälöidyn mallin (mm. käynti ohjaamosta tavaratilaan) käytöstä poistuvat autot maalautetaan pois operaattorin väreistä. Tämä kompensoidaan yrittäjälle. Pikakuljetussektorin alihankinnan kehitysnäkymiä Globaalien logistiikkaoperaattoreiden pikakuljetussektorin alihankinta on kehittymässä samansuuntaisesti useissa maissa, joissa on saavutettu tietty volyymi ja kuljetusverkoston peitto. Alihankkijoiden lukumäärä on hitaasti pienentynyt, samalla kun jäljellä olevien alihankkijoiden toiminta on laajentunut ja kasvanut. Syynä tähän on mm. se, että lukumääräisesti pienen alihankkijayrittäjien ryhmän tiedotus, koulutus ja kontrollointi on helpompaa kuin suuren ryhmän. Alihankkijoiden koon kasvu lisää myös niiden taloudellisia edellytyksiä toimia. Tavoitteena on jatkossakin nykyisen kumppanikentän kehittäminen, ei niinkään uusien kumppanien hakeminen. 18

Pikakuljetussektorin alihankinnan kehitysnäkymiä Alihankkijoiden lukumäärä on laskenut hitaasti, samalla kuin jäljellä olevien alihankkijoiden toiminta on laajentunut. Tavoitteena nykyisen kumppanikentän kehittäminen, ei niinkään uusien kumppanien hakeminen. 4.5.2 Rahtikuljetussektori Globaalien logistiikkaoperaattoreiden rahtikuljetussektorin toimintamallit ovat keskenään myös hyvin samanlaisia. Niillä ei ole paljon omaa kuljetuskalustoa perävaunuja ja kontteja lukuun ottamatta. Omaa kalustoa on lähinnä arvokuljetuksia varten. Suuri osa liikennöintipalveluista ostetaan kuljetusliikkeiltä, jotka voivat olla yrityksen väreissä ajavia sopimuskuljetusliikkeitä tai tilanteen niin vaatiessa myös muita kuljetusliikkeitä. Rahtipalveluiden vaatimat merikuljetukset samoin kuin lentokuljetukset ostetaan alan toimijoilta. Rahtikuljetukset Ei juuri omaa kuljetuskalustoa perävaunuja ja kontteja lukuun ottamatta. Liikennöintipalvelut ostetaan. Merikuljetukset ostetaan Lentokuljetukset ostetaan. Alihankkijoille/kumppaneille asetettuja vaatimuksia rahtikuljetussektorilla Rahtikuljetussektorilla alihankkijayrityksiltä odotetaan ensinnäkin kokemusta alalta. Näin varmistetaan, että yrittäjä tuntee alaa ja sen toimintatapoja sekä siihen liittyviä keskeisiä haasteita ja rutiineja. Myös yrittäjän taustojen ja talouden täytyy olla kunnossa. Taustojen täytyy olla kunnossa jo senkin takia, että rahtikuljetuksissa liikkuu arvokkaita lasteja, eikä niitä voi antaa kenenkä tahansa kuljetettavaksi. Hyvä taloudenpito taas vaaditaan toiminnan läpinäkyvyyden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Myös vakuutusten tulee olla kunnossa juuri arvokkaiden lastien ja kaluston takia. Yhtenä kattoteemana rahtikuljetussektorilla nousee myös turvallisuus. Turvallisuudella tarkoitetaan niin liikenneturvallisuutta kuin kuljetustenkin ja lastin tur- 19

vallisuutta. Myös kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismivaaran lisääntyminen pakottavat kiinnittämään entistä enemmän huomiota turvallisuuteen liittyviin tekijöihin alihankkijoita valittaessa. Rahtikuljetussektoriin on aina liittynyt tarve suunnitella hyvin aikataulut ja menoja paluukuljetukset. Tulevien työaikasäännösten (kuljettajaa kohden enintään 9 tuntia/pv) myötä ajojen suunnittelun merkitys korostuu entisestään. Haasteeksi tulevat esimerkiksi pitkän matkan kuljetukset, jolloin matkalla tarvitaan useampia kuljettajia mahdollisimman yhtäjaksoisen ja nopean kuljetuksen toteuttamiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on vaihtuvien kuljettajien käyttö. Tällöin yksittäinen kuljettaja toteuttaa edestakaisia meno-paluu kuljetuksia tietyn alueen sisällä, luovuttaen kuljetuksen taas seuraavalle kuljettajalle ja ottaen vastaan toisen kuljetuksen, jonka tuo taas asuinpaikkaansa sallitun työajan sisällä. Tällä tavalla ketjuttamalla on mahdollista toimia erityisesti säännöllisten pitkänmatkan kuljetusten kohdalla. Oman haasteensa rahtikuljetusten operaattoreille ja alihankkijoille tuottavat viikoittaiset ruuhkapäivät maanantai ja perjantai. Niille ajoittuu merkittävä osa koko viikon rahdeista. Ne ovat haasteellisia senkin takia, että kuljettajat mielellään lähtisivät viikonlopun viettoon perjantaina normaalina toimistoaikana ja palaisivat sieltä taas töihin maanantaiaamuna normaalien työaikojen puitteissa. Logistiikkaoperaattoreiden mukaan rahtikuljetusalihankkijoille ei aseteta suuria vaatimuksia tietoteknologisessa osaamisessa. Kännykkä- ja perus-pc-osaaminen riittävät. Teknologiaa kuitenkin hyödynnetään koko ajan enemmän, mm. arvokuljetukset toteutetaan ajoneuvoilla, joissa on paikannusjärjestelmät. Rahtikuljetustoiminnan perusvalmiuksia on myös peruskielitaito. Välttävä peruskielitaito on välttämättömyys kansainvälisessä rahtiliikenteessä. Tullitoimenpiteistä ja muista välttämättömistä toimenpiteistä suoriutuminen vaatii peruskielitaitoa. Alihankkijoille asetetut vaatimukset rahtikuljetussektorilla Kokemus, taustat, talous, vakuutukset kunnossa Turvallisuuden varmistamiseen liittyvät asiat Ajoaikarajoitteiden takia ajojen suunnittelun tärkeys lisääntyy; vaaditaan kykyä ja halua tähän Maanantai ja perjantai ruuhkapäiviä ja vaativat erityistä suunnittelua Perustekniikan hallinta. Peruskielitaito. 20