Espoo 15.2.2012 Anne Birgitta Pessi



Samankaltaiset tiedostot
Pyhäkoulusymposium Dosentti, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi

Helsinki Anne Birgitta Pessi

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat Reija Salovaara

Halko-ryhmä. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus Anne Birgitta Pessi

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

Kaarina Kaarina-teatteri Anne Birgitta Pessi

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Jyväskylä Anne Birgitta Pessi

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa

Tuoko vapaaehtoistyö kirkon iholle?

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Lions-toiminnan julkisuuskuvatutkimus

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

/ sivusto Toinen luonnos hakukriteereiksi

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Muutoksessa elämisen taidot

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Mitä partio on?

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Kansalais- ja vapaaehtoistyö


Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies,

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Johtamisen kehittämisverkosto Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

NUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI

Alakouluhanke Workshop

Unelma hyvästä urheilusta

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Positiivisuudella työhyvinvointia

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017


IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Transkriptio:

Espoo 15.2.2012 Anne Birgitta Pessi

Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Miksi mukaan? Miten uusia mukaan? 2

Onnittelut! 3

Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle 4

Ketkä? Vapaaehtoisuus? Mitä? Missä? Aineisto v. 2001 / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008, 2011 5

Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. 6

Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk (2001) n. 10 h/kk (2011) 7

Moninaisuus, monipuolisuus! (v. 2011) 5. Mitä seuraavista olette tehnyt vapaaehtoistoiminnassa? % joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (n=885) Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät Urheilu-, urheiluseura- tai liikuntaseuratoiminta Varainhankinta, keräykset Koulutus, valmentaminen Kunnostus- ja siistimistehtävät, piha- ja puutarhatyöt Ryhmän tai leirin ohjaus Kulttuuri-, musiikki- tai taidetoiminta Hallinto, kehittämistehtävät Kuljetustehtävät Kampanjointi, vaikuttamistyö, lobbaus Ruoanvalmistus Projektit, projektiluontoiset tehtävät Hoivatoiminta Ystävätoiminta, viriketoiminta, asiointiapu Tukihenkilötoiminta, vertaistukitoiminta Pelastustoiminta Viestintätehtävät Internetiin liittyvät tehtävät Neuvonta, auttava puhelinpalvelu tai auttava nettipalvelu Vapaaehtoistoiminta ulkomailla Muu vapaaehtoistoiminta 8 3 4 5 13 13 12 11 10 9 8 8 7 21 21 19 17 17 24 31 34 41 %

SUKUPUOLIEROJA? Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. M: ei mitään annettavaa, N: ajanpuute, terveys 9 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. 10 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Entäpä uuden sukupolven silmin? (15-24 v.) Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: Auttaminen on oikein Tunnen myötätuntoa Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. 11 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Entä kuinka kiinnostunut olette osallistumaan vapaaehtoistoimintaan lähivuosina? % haastatelluista (n=1003) Erittäin paljon 14 Jonkin verran 33 Melko vähän 26 En lainkaan 26 En osaa sanoa 1 IMU S OY T3985 0 10 20 30 40 50 12 % Kuv io 3

Minkä asioiden edistämiseksi tai parissa olisitte valmis tekemään vapaaehtoistoimintaa? % vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (ainakin vähän) kiinnostuneista (n=1099) Lapset, nuoret Eläimet, luonto Liikunta, urheilu Vanhukset Lähiympäristö, asukastoiminta Kulttuuri, musiikki, taide Ympäristö, kestävä kehitys Ihmisoikeudet Pelastuspalvelut Kansainvälisyys Vammaiset Maanpuolustus Kehitysyhteistyö Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus Syrjäytyneet, päihdeongelmaiset Poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta Uskonto Ammattiyhdistystoiminta Jokin muu Ei osaa sanoa 54 42 41 36 32 27 26 22 22 20 18 18 15 15 13 12 11 9 1 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % TU TKIMU S OY T3985 13 Kuv io 16

Ei suuren suuria ikä- tai sp-eroja näissäkään Ikäryhmät erityisen tasaisen kiinnostuneita Naiset hieman miehiä kiinnostuneempia 14

Tuttua, pitkäkestoista? Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) 15 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Vapaaehtoistoiminta tuo mieleen Vapaaehtoistoiminta herättää suomalaisissa todella runsaasti erilaisia ja värikkäitä mielleyhtymiä Useimmille suomalaisille (34%) tulee spontaanisti mieleen jokin kohde tai järjestö. Vapaaehtoistoiminnan suurin sarka, urheilu, ei nouse mielikuvissa kovinkaan voimakkaasti esille. 16 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

- Rinkulat sun muut. - Kaikkea köyhien avustamista. - Kävin naapuria katsomassa. - Joku huumepalvelu. - Vanhuksen ja lapsiperheet tarvitsevat apua ja siinä on nämä vapaaehtoistoiminnat hyviä. - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia. - Kahdenlaisia ihmisiä: toiset auttaa, toiset muuten vain hyörii kukkona tunkiolla. - Humpalla käyntiä. - Vihreisiin takkeihin puettuja ihmisiä, kaulahuivit, marttyyrejä. - Elämäntapa. - Hauskanpitoa. - Saa tehdä ihan mitä haluaa. 17 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! AUTTAMISESTA LAAHEMMIN: Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% Reilusti yli puolet: Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista 18

Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää eli mitkä elementit sitä edistävät? 19

Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, Jonkin verran: taloudelliset tekijät Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) 20

Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtoistoimintaan! Lisäksi elämänlaadun ytimet: * hyvä mieli, ilo * tyytyväisyys myös itseen! * ystävät, tuttavat * elämän mielekkyys * toimintakyky, virikkeet * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! 21

22

TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: 41% halu auttaa 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä 9% tuttava pyysi 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä 6% olen saanut apua 5% uskonnollinen vakaumus 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta 23

TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA 44% ei aikaa 13% ei erityistä syytä 11% ei ole pyydetty mukaan 5% ei ole tullut ajatelleeksi 3% en tiedä miten pääsee mukaan 3% minulla ei ole annettavaa 1% aiemmat huonot kokemukset 1% en usko asiaan 24

Haastattelututkimus motivaatiosta ja sitoutumisesta 767 vapaaehtoistoiminnan motivaation elementtiä Motivaation neljästä ulottuvuutta: saaminen antaminen jatkuvuus uusi etäisyys läheisyys pohdinta toiminta Minä ja oma motivaationi pyhäkoulussa? 25 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

26

Mitä vapaaehtoistoiminnasta saadaan? Esim. oman hyvinvoinnin edistäminen itsensä toteuttaminen ryhtiä ajankäyttöön tunne, varmuus Mitä vapaaehtoistoiminnassa annetaan? Esim. halu auttaa ja edistää toisten hyvinvointia oma luonne omat elämänkokemukset 27

Millä tavoin vapaaehtoistoiminta voi tarjota etäisyyttä? Esim. epämuodollisuus riittävä etäisyys toiminnan joustavuus Vapaaehtoistoiminta kanavana läheisyyteen? Esim. ryhmähenki tutustuu ihmisiin vuorovaikutuksen edistäminen 28

Millä tavoin vapaaehtoistoiminnassa voi ilmentää arvojaan tai pohdintojaan? Esim. arvot toiminnassa tai taustalla henkinen kasvu omien asioiden läpikäyminen/- eläminen Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta? Esim. ylimääräistä aikaa toiminnallisuus, puuhaa 29

Millä tavoin vapaaehtoistoiminta tarjoaa jatkuvuutta? Esim. elämänkaari, kasvatus jatkoa palkkatyölle Mitä uutta vapaaehtoistoiminnasta? Esim. oma muutos uuden oppiminen vastapainoa 30

Vapaaehtoistoiminta oppimisen areena! (v. 2011) 23. Entä mitä näistä taidoista olette oppinut enemmän vapaaehtoistoiminnassa kuin opiskellessanne tai palkkatyössä? % joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (n=885) Tapahtumien järjestäminen 36 Ihmisten kohtaaminen 34 Vuorovaikutustaidot 27 Kokous- ja neuvottelutaidot 23 Organisointitaidot 19 Asiantuntijuus jossain aihepiirissä Ongelmanratkaisu 15 16 Vaikuttaminen Johtaminen Talousasiat Joku kädentaito Päätöksenteko Luovuus 13 13 12 11 10 10 Viestintä Projektiosaaminen 8 9 0 10 20 30 40 50 % OTANTATU TKI MU S OY T3985 31 Kuv io 10

Tuoreimman datan (2011) profiilit HOIVAAJA (29%) (n; myös varainhankinta, kulttuuri) VALMENTAJA (25%) (m) MAAILMANPARANTAJA (16%) (n; korkea koulutus yhteiskunnallisuus, kulttuuri) TOIMINTASANKARI (8%) (m; hyödyllisyys) JOSSITTELIJA (21%) (m, iäkkäät; kiinnostuneisuus) 32

Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa? * toiminnan mielekkyys * sosiaaliset sidokset * myönteinen palaute

Tuki toimijoille Käytetyimmät keinot järjestöissä: virkistystilaisuudet, opastus, koulutus. Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan myös sangen monissa Tuki on hyvinkin monimuotoista, joskin vain osassa järjestöjä. Sitouttaminen virkistys, tuki ja toiminnanohjaus (esim. työnohjaus), pienet huomionosoitukset, positiivinen palaute, yhteydenpito, koulutus. Lisaksi osassa järjestöjä pyritään tukemaan toiminnan elämänkaarta kehityskeskusteluilla ja muilla keskusteluilla, koulutuksella, tehtävien kierrolla sekä toimintojen ja toimintatapojen kehittämisellä.

Kannustava ohjaus, tuki Työnohjauksellisen otteen viisi kulmakiveä: toimijasta ollaan kiinnostuneita: jaksamisestaan, intresseistään, ideoistaan toimijaa kuunnellaan aidosti; kohdataan, ollaan läsnä, annetaan aikaa hänen toimintaansa arvostetaan ja kiitetään, ja tämä osoitetaan sanoin ja teoin hänen omaa erityistä panostusta tarvitaan ja pidetään tärkeänä, ja tämäkin osoitetaan hänen muutostarpeitaan kuunnellaan; miten toiminta voi elää mukana elämänkaaressa ja muuttuvissa elämäntilanteissa?

Sitoutuminen rakentuu koko ajan Toiminnan aloittaminen mielikuvat, innostus, alkumotivaatio, toiveet, tarpeet Toiminta Koulutus, tehtävät, integroituminen, ryhmä Uuden oppiminen, vaikutusmahdollisuudet, muutos, sos.verkosto, oma merkityksellisyys, kasvu Itsearviointi, keskustelut, uudet haasteet Toiminnan tulevaisuus?

minun, meidän hyvä elämä lukuisat pääomat muiden hyvä elämä V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

Vapaaehtoistoiminta laajentaa hyvää elämää Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! Laajeneva, arvokkaampi aika Pienet teot valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Vapaaehtoisista pidettävä huolta! Pessi, HY, 2011

Vapaaehtoistoiminta laajentaa hyvää elämää pieni esimerkki lopuksi: ilonpuutostauti ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa sarjakuvatesti) Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

Kiitos! Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtoistoiminnassa! 40

Yhteystiedot: Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Dosentti, Akatemiatutkija, varajohtaja, Tutkijakollegium PL 4 (Fabianinkatu 24)00014 Helsingin yliopisto anne.b.pessi@helsinki.fi 41