1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 ASIA HAKIJA Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä tuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Oulu Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 5 Varastointi ja jätteet... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 6 Tuotantoalueen nykytila... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 7 Vesistö... 7 Maaperän happamuus... 9 Pöly, melu ja liikenne... 9 Ympäristöriskit... 9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 10 Kalatalousmaksu... 10 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja tuleva maankäyttö... 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 10 Hakemuksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 11 Hakijan vastine... 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 Ympäristölupamääräysten tarkistamista ja jälkihoitotoimien vahvistamista koskeva ratkaisu... 12 Lupamääräykset... 12 Luvan voimassaolo... 16 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Lupamääräysten tarkistamisen ja jälkihoitotoimien vahvistamisen edellytykset... 17 Lupamääräysten perustelut... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 20 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 21 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 21 KÄSITTELYMAKSU... 21 Ratkaisu... 21 Perustelut... 21 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22
3 HAKEMUS Vapo Oy on 22.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Oulun kaupungissa sijaitsevan Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 7/03/2 lupamääräysten tarkistamista sekä tuotannon päättämiseen liittyvien jälkihoitoa ja -käyttöä koskevien toimien vahvistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Hangassuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 19.2.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro 7/03/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 19.2.2003 antamallaan päätöksellä nro 7/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hangassuon turvetuotantoon noin 74,6 ha:n suuruisella turvetuotantoalueella sekä toimintaa varten oikeuden vesien johtamiseen laskuojien ja Juopulinojan kautta Kiiminkijokeen. Kalasto- ja kalastusvahinkojen estämiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muita edunmenetyksiä. Vaasan hallinto-oikeus on 5.11.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0351/3 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen kohdan Korvausratkaisun täydentäminen ja palauttanut asian raputaloudellista vahinkoa koskevan ratkaisun osalta Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristölupaviraston on tullut antaa ratkaisu myös Ylikiimingin kalastuskunnan rapumenetysten selvityskulujen korvaamisesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 43/06/2, joka on annettu 4.5.2006, hylännyt vaatimuksen ravustuksen tuoton menetyksien korvaamisesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 6.4.2009 hyväksynyt hakijan esittämän Hangassuon kuivatuksen ja vesiensuojelun parantamissuunnitelman.
Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistettu vuonna 2006 lainvoimaiseksi tullut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Hangassuo on tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Lohkon 4 poikki on merkitty moottorikelkkareitti. Kaavan mukaan turvetuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Juopulinojan kohdalla on maakuntakaavaan Natura 2000 -verkostoon liitettäväksi esitetyn vesialueen merkintä. Sitä ei kuitenkaan ole liitetty Naturaan. Maakuntakaavan tarkistaminen on vireillä ja sen on tarkoitus tulla maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hangassuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä hakijan omistamilla kiinteistöillä noin kaksi kilometriä Ylikiimingin taajamasta kaakkoon. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1977. Hakija arvioi tuotannon päättyvän vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotantoalueella on viisi lohkoa, joiden tuotantoala on yhteensä 13,7 hehtaaria sekä neljä auma-aluetta, joiden yhteisala on 7 hehtaaria. Alueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat luontainen metsittyminen tai kosteikko. Hangassuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on 8 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen. Polttoturvetta toimitetaan pääasiassa Oulun alueen voimalaitoksille. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hangassuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltailta vanhan pumppausaltaan kautta laskuojassa 75 metrin matka Juopulinojaan, joka laskee Kiiminkijokeen noin 2,6 km suon alapuolella. Lohkoilta 1 ja 2 vedet johdetaan laskutusaltaiden 1 ja 2 kautta pumppausaltaaseen. Pumppaus laskuojaan on lopetettu vuonna 2008, kun lohkojen 1 3 kuivatustarve on loppunut. Lohkojen 3 5 vedet käsitellään laskeutusaltaassa 3. Lisäksi lohkojen 4 ja 5 kuivatusta ja vesienkäsittelyä tehostetaan pumppaamalla vedet lohkon 3 kokoojaojan reunoille laskeutusaltaan 3 yläpuolelle muodostuvaan kosteikkoon. Pumppaus on aloitettu vuonna 2009 ja on käytössä tuotantokaudella. Hangassuolla on tarkkailtu tuotantoalueelta lähteneen veden laatua vuosina 2004 ja 2008 sekä ph:ta erikseen vuodesta 2009 alkaen. Hangassuolta lähtevän veden ph on vuonna 2009 ollut keskimäärin 3,6 ja alin arvo on ollut 3,1 sekä vuonna 2010 keskimäärin 3,1 ja alin arvo 2,8 eli erittäin alhainen. Juopulinojassa Hangassuon laskuojan yläpuolella ph:n keskiarvo on ollut 5,5 vuonna 2009 ja 4,7 vuonna 2010. Hangassuon veden kemiallinen hapenkulutus on tarkkailuvuosina ollut matalasta ph:sta johtuen alhainen. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet ollen
suhteellisen lähellä Pohjois-Pohjanmaan vastaavien soiden pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuus on ollut hieman korkeampi vertailusoilla. Rautapitoisuus on ollut 2,5 5 kertaa suurempi kuin laskeutusaltaallisilla vertailusoilla ja kymmenkertainen pintavalutuskentällisiin vertailusoihin verrattuna. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut hieman suurempi sekä kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus ovat olleet jonkin verran pienemmät kuin hakijan arviot pitoisuuksista edellisessä lupahakemuksessa. Tuotannossa olevan 20,7 ha:n alan arvioidut päästöt on laskettu Pohjois- Suomen keskimääräisten virtaamansäädöllä varustettujen laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kiintoaineen bruttopäästö on arviolta 1 300 kg/vuosi ja nettopäästö 1 100 kg/vuosi. Kokonaisfosforipäästöt ovat vastaavasti 7 kg/vuosi ja 5 kg/vuosi sekä kokonaistyppipäästöt 260 kg/vuosi ja 190 kg/vuosi. Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hangassuon turvetuotantoalueen pölypäätöt syntyvät pääasiassa kesäisin poutajaksoilla. Eri lohkoilla pölyävä työskentelyjakso jää kuitenkin lyhyeksi. Turpeen lastaus aumasta kuorma-autoon aiheuttaa pölyämistä talvikaudella. Turvekuormat suojataan, ettei pölyä leviä ympäristöön kuljetuksen aikana. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan tuotantoalueelta avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli kilometrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto aina keskeytetään tulipaloriskin takia. Pölyn leviämistä Hangassuon tuotantoalueelta on selvitetty laskeumamittauksilla vuosina 2006 ja 2007. Laskeumat mittausjaksoilla ovat olleet lähellä taustalaskeuman tasoa. Lähiasutukselle vuosina 2006 2010 tehtyyn pöly- ja meluhaittakyselyyn ei tullut vastauksia. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Melu ei ole jatkuvaa, mutta tuotantopäivinä melua voi syntyä läpi vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua 100 200 m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus ulottuu 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 m:n etäisyydelle. Energiaturvetta toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Turvetta ajetaan alueelta noin 66 rekkakuormaa vuodessa. Turve toimitetaan tuotantoalueelta työmaatietä pitkin tielle 836 ja edelleen Ylikiimingin kautta Ouluun. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan alueelle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantokoneissa polttoaineena käytettävän kevytpolttoöljyn vuosittainen kulutus on noin 1 000 litraa. Polttoaineet on varastoitu pelastussuunnitelmassa esitetyissä paikoissa kantavalla alustalla oleviin säiliöihin riittävän etäälle avo-ojista. Tukikohdassa on lisäksi varastoituna voiteluöljyjä 60 litraa ja muita voiteluaineita 20 kg. Turveaumojen suojamuovia käytetään noin 500 kg vuodessa. 5
Jätteitä varten on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat astiansa. Erilaiset jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu tuotantoalueen tukikohdassa niille erikseen osoitettuun varastoon. Toiminnassa syntyy seuraavassa taulukossa esitettyjä jätteitä. 6 Jätelaji Jätetunnus* Jätemäärä/vuosi Varastointi ja käsittely Jäteöljy 130208 60 l säiliö keräyspisteessä, keräily Kiinteä öljyjäte 150202 10 kg säiliö keräyspisteessä, keräily Sekajäte 200301 300 l säiliö, kaatopaikalle Aumamuovit 020104 0,5 t paalaus Rautaromu 200140 50 kg kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Hyväksytty jäteyrittäjä toimittaa jätteet sovittuihin vastaanottopaikkoihin. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit varastoidaan, paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hangassuon toiminnassa koko jäljellä olevana tuotantoaikana syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään seuraavasti: Kannot ja muu puuaines (12 400 m³) välivarastoidaan tuotantoalueella ja toimitetaan polttoaineeksi. Kivet (10 m³) käytetään teiden rungoissa tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivusta (5 200 m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maaalueiden pohjamaana tai ojien vierellä. Laskeutusaltaiden lietteet (20 m³) käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Hangassuon vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hangassuon alueesta on turvetuotannossa 20,7 ha. Vuoden 2010 loppuun mennessä on tuotannosta poistunutta alaa 61,5 ha. Sille on jätetty paikoin 15 30 cm:n turvekerros. Lohkot 1 3 ovat poistuneet tuotannosta aumaalueita lukuun ottamatta ja lohkolla 5 on tuotannossa auma-alueen lisäksi joitakin reunaosia. Tuotannosta poistuneet alueet ovat osittain jo luontaisesti kasvittuneita. Osa lohkon 3 alueesta on ollut vuodesta 2009 lähtien kosteikkona osana lohkojen 4 5 vesienkäsittelyä. Asutus ja maankäyttö Lähimmät viisi asuinkiinteistöä sijaitsevat lohkon 5 länsipuolella 200 500 metrin etäisyydellä. Hangassuon läheisyydessä tai Juopulinojan varrella ei ole vapaa-ajanasutusta. Lohkojen 4 ja 5 vierellä niiden itäpuolella on peltoja. Pienentyneen tuotantoalan myötä Hangassuon turvetuotannon vaikutukset ympäröivään maankäyttöön vähenevät.
7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hangassuo sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla Kiiminkijoen vesistöalueella. Hakijan arvion mukaan toiminnan päästöt ovat vähäiset, eivätkä heikennä merkittävästi luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Kiiminkijoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Hangassuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hangassuo sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueen Juopulinojan valumaalueella (64.025), jonka pinta-ala on 49 km 2 ja järvisyys 4,7 %. Keskivirtaama Juopulinojan suulla on 0,7 m³/s. Hangassuon turvetuotannossa olevan alueen (20,7 ha) osuus Juopulinojan valuma-alueesta on 0,4 %. Kiiminkijoen alueen pinta-ala on noin 3 800 km 2 ja järvisyys 5,7 %. Keskivirtaama on 36 m³/s Kiiminkijoen Mieskosken alapuolella noin 13 km Juopulinojan suusta alaspäin. Kiiminkijoen suurin ravinnekuormittaja on maa- ja metsätalous. Lisäksi jokea kuormittavat haja-asutus sekä turvetuotanto. Kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista. Turvetuotantoalueiden (noin 1 500 ha) osuus Kiiminkijoen vesistöalueen pinta-alasta on 0,4 %. Hakijan arvion mukaan turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat Kiiminkijoessa alle 1 %. Virkistyskäyttö on joen merkittävin käyttömuoto. Nuorittajoen alueen turvetuotantosoiden ja Hangassuon lisäksi Kiiminkijokeen Nuorittajoen yhtymäkohdan alapuolelle laskevat neljän muun tuotantoalueen vedet. Juopulinojan valuma-alueella vesistökuormitus on peräisin hajaasutuksesta, maa- ja metsätaloudesta, hulevesistä, laskeumasta ja turvetuotannosta. Sillä ei ole Hangassuon lisäksi muita turvetuotantoalueita. Vedenlaatu Hangassuon vaikutustarkkailua on toteutettu osana Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailua. Vaikutuksia on tutkittu vedenlaadun tarkkailupisteiltä, joista näytteet otetaan vuosittain, sekä turvetuotantoalueiden valuma-alueilla olevilta tarkkailupisteiltä. Vuosittain otetaan näytteitä Kiiminkijoesta noin kilometri Juopulinojan suun alapuolelta 834-tien sillan kohdalta (K55) ja Juopulinojan yläpuolelta Nuorittajoesta pisteistä N47 ja N0. Kiiminkijoessa Juopulinojan alapuolella veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 2006 2010 ollut 28 33 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut vuosina 1998 2009 hieman alle 500 µg/l ja 642 µg/l vuonna 2010. Kemiallinen hapenkulutus on noussut vuosien 2001 2003 tasosta (noin 15 mg/l) ollen vuosina 2007 2009 noin 22 mg/l. Kiintoainepitoisuus on vuosina 1998 2010 vaihdellut välillä 3 6 mg/l ja väriluku välillä 130 190 mg/l. A-klorofyllipitoisuus on vuonna 1990 ollut 8 µg/l, laskenut vuosittain ja oli vuosina 2009 ja 2010 noin 5 µg/l. Vaikutukset vesistöön Hakija on arvioinut Hangassuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä laimenemissuhteen avulla Juopulinojan suulla sekä noin 13 km alempana Kiiminkijoen Mieskoskessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.
Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Hangassuon turvetuotantoalueen kuormituksesta johtuvasta kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen brutto- ja nettolisäyksestä Juopulinojan suulla ja Kiiminkijoessa Mieskosken alapuolella. 8 Brutto Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Juopulinojan suu 0,1 0,3 11 0,1 0,2 8 Kiiminkijoki Mieskosken alap. 0 0,1 2 0 0 1 Laskennallisen arvion perusteella Hangassuon kuormitusvaikutukset Juopulinojassa ja Kiiminkijoessa ovat vähäiset, eikä niitä voi erottaa vedenlaadun luontaisesta vaihtelusta. Kiiminkijoen varrella on asutusta. Hakemuksen mukaan joen tila ei muutu turvetuotannon vaikutuksesta eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Kalasto ja kalastus Hakija arvioi, että Juopulinojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kiiminkijoen kalataloudellinen merkitys on suuri. Joessa lisääntyvät lohi, harjus, taimen ja useat kevätkutuiset lajit. Kiiminkijoen vesistöalueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvat sähkökoekalastukset määrävuosina sekä kirjanpitokalastus. Sähkökalastuskohteet sijaitsevat Juopulinojasta 6,3 km alavirtaan Aittokoskessa ja noin 20 km ylävirtaan Inninkoskessa. Ylemmässä kohteessa lohitiheys oli vuonna 2008 kohtalaisen suuri. Kesänvanhojen luonnonpoikasten osuus oli kuitenkin vain 9 %. Aittokoskella kesänvanhoja poikasia ei tavattu. Lohet olivat kaksikesäisiä ja peräisin joko luonnonkudusta tai istutuksista. Taimentiheys oli pieni aiempien vuosien tapaan. Molemmissa koskissa harjustiheys on pienentynyt. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman purojen tila- ja kunnostustarvekartoituksessa on todettu arvokalakantojen taantuneen. Keskeiseksi syyksi on nimetty metsäojituksen aiheuttama liettyminen. Kiiminkijoella on ollut vuosina 2008 ja 2009 kaksi kirjanpitokalastajaa. Alueella kalastettiin pääasiassa avovesikaudella ja vuonna 2009 eniten koukuilla, katiskoilla, verkoilla ja vapavälineillä. Saaliista 70 % oli haukea. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hangassuon turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vähäisessä määrin Kiiminkijoen kalastoon ja kalastukseen. Eri kuormittajien yhteisvaikutuksesta näkyviä kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen vaikuttavia haittoja ovat esimerkiksi veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Kalataloustarkkailun mukaan Aittokoskessa ja Inninkoskessa on ollut lohia kohtalaisen hyvin. Kuivatusvesillä ei ole ollut suoranaista vaikutusta lohitiheyksiin tai rapukannan elpymiseen.
Vesienhoitosuunnitelman huomioiminen Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Kiiminkijoen suun liettymistä tulee vähentää vähentämällä kiintoainekuormitusta. Se on tärkeää lohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Kiiminkijoen alaosalla tulee maankuivatustoimenpiteissä ottaa huomioon happaman sulfaattimaan esiintyminen. Myös turvetuotannon jälkihoito tulee suunnitella happamuus huomioiden. Kiiminkijoki on suuri turvemaiden joki, jonka alaosan ekologinen tila on ympäristöhallinnon luokituksen mukaan hyvä. Kiiminkijoen alaosan ja yläosan rajalla jokeen yhtyy tyydyttävässä tilassa oleva Nuorittajoki. Kiiminkijoen yläosa on erinomaisessa tilassa. Vesienhoidon tavoitteena on säilyttää hyvä tai erinomainen tila tai saavuttaa hyvä tila. Turvetuotannolle on esitetty lisätoimenpiteitä vanhojen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteiden hoidossa sekä jälkihoidon ja -käytön suunnittelussa. Uusien turvetuotantoalueiden vaikutukset vesistön happamuuteen tulee arvioida ja haitat estää sekä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormitusta tulee vähentää ympärivuotisella pintavalutuksella tai muulla tehostetulla vesienkäsittelyllä. Hangassuon vesienkäsittely on vesienhoitosuunnitelman mukaista. Turvetuotantoalueen vedet eivät heikennä Kiiminkijoen hyvää tilaa. Maaperän happamuus Hangassuon alueen maaperässä on sulfideja. Kuormitustarkkailussa seurataan ph:n muutoksia ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä, joilla haitalliset vesistövaikutukset ehkäistään. 9 Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Hangassuon turvetuotantoalueelta voi ajoittain kulkeutua pölyä lähiympäristöön. Tuotantoa on lohkoilla 4 ja 5. Auma-alueet sijaitsevat tuotantoalueen teiden varsilla. Lähin asutus on noin 200 metrin päässä lohkon 5 reunasta ja 300 metrin päässä lähimmästä aumasta. Lähimmät pellot rajoittuvat lohkoihin 4 ja 5. Pölytarkkailua on tehty vuosina 2006 ja 2007. Tulosten perusteella toiminnasta ei aiheudu pölyhaittaa naapurikiinteistöille pienenevästä tuotantoalasta, asutuksen etäisyydestä ja ympäröivästä maankäytöstä johtuen. Läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepöly voisi kulkeutua. Työmaatien varrella ei ole asutusta, joten liikenteestä ei aiheudu haittoja. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle on otettu ympäristövahinkovakuutus.
10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hangassuon käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailua on tehty ja tullaan tekemään Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Pöly- ja meluhaittojen tarkkailuun kuuluu edelleen lähiasutukselle osoitettu pyyntö ilmoittaa havaituista haitoista. Hakemuksen liitteenä on esitys tarkkailuksi. Kalatalousmaksu Hakija esittää Hangassuon toiminnasta aiheutuvan kalataloushaitan ehkäistäväksi 150 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Muuta korvattavaa haittaa ei aiheudu. Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja tuleva maankäyttö Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään ja rakennelmat puretaan sekä jätteet poistetaan. Alueet saatetaan mahdollisimman nopeasti uuteen maankäyttöön tuotannon päätyttyä. Tuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai laskeutusaltaan koko valuma-alueella altaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Tällöin tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi ja irtonainen pinta-aines sitoutuu. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa päisteputket voidaan poistaa, mikäli se on tarpeen jatkokäytön kannalta. Lietesyvennyksiä ja altaita ei enää tarkkailla. Laskeutusaltaat ja sarkaojarakenteet pidetään vielä kunnossa. Vuoden 2015 tuotantokausi on arviolta viimeinen Hangassuolla. Vedet johdetaan sen jälkeen laskeutusaltaiden kautta vähintään kahden vuoden ajan tai niin kauan, että kaikki tuotannosta poistuneet alueet on otettu uuteen maankäyttöön tai kasvittuneet. Lohkolla 1 tuotanto on päättynyt vuonna 2009, joten sen tila tarkastetaan kesällä 2011 ja päätetään, voidaanko laskeutusallas 1 poistaa käytöstä. Hangassuon jälkikäytön suunnittelussa on huomioitu maaperän happamuus. Pohjaveden pinta ei suunnitelluissa jälkikäyttömuodoissa laske. Lohkojen 1 4 korkeimmat alueet sekä lohko 5 ja auma-alueet metsitetään. Lohkojen 1 ja 2 pohjoisosaan sekä lohkojen 3 ja 4 keskiosaan muodostuu kosteikkoa yhteensä noin 15 hehtaaria. Sen keskisyvyys on 50 cm. Suunniteltua metsätalousmaata ei muokata happamuushaittojen ehkäisemiseksi ja tarvittaessa alueelle levitetään kalkkia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Oulun kaupungissa 26.8. 26.9.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Oulun kaupungilta sekä Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
11 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Hangassuon pöly- ja meluhaitoista on tullut kaksi valitusta vuonna 2006. Hakemuksen liitteenä ei ole tehdyn maaperätutkimuksen tuloksia eikä kuvausta, miten maaperän happamuus otetaan huomioon. Suolta lähtevän veden happamuus on Hangassuon ongelma. ph on ollut vuosina 2004 ja 2008 keskimäärin 3,2 ja vuonna 2009 alle 3. Hakemuksessa olisi tullut tarkastella myös veteen liuenneiden metallien vaikutuksia vesieliöstölle (esimerkiksi rauta, alumiini, elohopea ja kadmium). Tarkkailutulosten mukaan rautapitoisuus on ollut hyvin korkea. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet tulee maaperän happamuuden vuoksi johtaa laskeutusaltaiden kautta niin kauan, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu ja alueet ovat kasvittuneet. Altaita täytyy edelleen huoltaa vuosittain. Kosteikkoalueita syntyy Hangassuolle vain pienelle osalle. Pääosa alueesta on tarkoitus metsittää luontaisesti. Alueen maapohjaa ei voi happamuuden takia muokata, joten metsittyminen voi olla erittäin hidasta. Sitä tulee edistää kalkituksella. Hakijan on vastuutettava henkilöitä seuraamaan kasvittumisen edistymistä ja alueelta johdettavan veden ph:ta tuotannon lopettamisen jälkeen niin kauan, että tilanne on hallinnassa. Eroosion estämiseksi on tehtävä jotain muuta, jos metsittyminen ei etene riittävästi kahdessa vuodessa. Hangassuolta lähtevää vettä on neutraloitava, jos sen laatu huononee eliöstölle haitalliselle tasolle. Veden happamuutta tulee tarkkailla nykyisiltä kolmelta havaintopaikalta niin kauan, kunnes tilanne on normalisoitunut. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Kiiminkijoen vesistö on rakentamaton ja muutenkin suhteellisen luonnontilainen. Sen virkistyskäyttöarvo on poikkeuksellisen suuri. Koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia. Merellisten vaelluskalojen poikastuotantoedellytykset ovat parantuneet. Alue on suosittu kalastuskohde. Hangassuon kuormitus lisää osaltaan haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Kalataloudelliseksi kompensaatioksi voidaan edelleen määrätä kalatalousmaksu. Hakijan esittämä 150 euron kalatalousmaksu on riittävä. Kalataloudellinen tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana vuoden 2018 loppuun voimassa olevaa Kiiminkijoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Hangassuo on jo mukana. Maksu- ja tarkkailuvelvoitteen tulee jatkua kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on Oulun kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että lähiasutus tulee ottaa ympäristölupapäätöksessä huomioon. Jäljellä oleva tuotantoala ja yksi aumaalueista sijoittuu asutuksen itä-koillispuolelle lähimmillään noin 200 metrin päähän. Ajoittaiset pöly- ja meluhaitat ovat ilmeisiä. Kasvittuminen ja metsittyminen happamalla maalla voi olla hyvin hidasta kalkitsemisesta huolimatta. Kasvittumisen edistymistä tulee seurata ja
edistää sitä muilla keinoilla, mikäli se ei etene. Suolta lähtevän veden ph:ta tulee seurata niin kauan kuin happamuusongelma on havaittavissa. Tarvittaessa happamuudesta aiheutuvat haitat on ehkäistävä. Polttonesteiden, muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastointiin sekä jätehuollon asianmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Varastoalueet tulee puhdistaa sekä maa- ja kiviaineskasat maisemoida tuotannon päättyessä. Ympäristön kannalta parasta käytäntöä tulee toteuttaa kaikissa turvetuotanto- ja jälkihoitotoimissa. Ympäristöhaittoja aiheuttavista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa välittömästi myös Oulun seudun ympäristötoimelle. 12 Hakijan vastine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hakija vastaa, että on tiedostanut maaperän happamuusongelman. Se otetaan huomioon tuotannon jatkamisessa ja jälkikäytössä. Tarkkailuun kuuluu edelleen säännöllinen ph:n seuranta. Suunniteltu jälkikäyttö ei aiheuta pohjaveden korkeuden alentumista. Aikaisemmissa mittauksissa Hangassuon happaman veden ei ole todettu vaikuttavan Juopulinojan veden ph-arvoon. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnoista. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista ja jälkihoitotoimien vahvistamista koskeva ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Vapo Oy:lle myönnetyn Oulun kaupungissa Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsevan Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 7/03/2 lupamääräykset jäljempänä ilmenevästi ja vahvistaa tuotannon lopettamiseen liittyvät jälkihoitotoimet. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 82,2 ha, josta tuotannosta poistunutta aluetta on 61,5 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Juopulinojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 5 olevan 27.10.2010 päivätyn piirustuksen "Hangassuon työmaakartta, vesienjohtaminen" MK 1:10 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden sekä lohkoilta 4 ja 5 kevytpumppauksen ja laskeutusaltaan ja muulta alalta laskeu-
Päästöt ilmaan ja melu tusaltaiden avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päässä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki ja kokoojaojissa virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueella tehtävistä kaivutöistä on esitettävä suunnitelmat Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkistettavaksi. Ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan asti tai nykyistä syvemmälle kivennäismaahan niin, että niissä johdettava vesi kaivun seurauksena happamoituu. Hangassuolta Juopulinojaan johdettavan veden ph:n tulee olla yli 5. Luvan haltijan tulee esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle välittömästi suunnitelma veden happamuuden vähentämisestä, jos ph on liitteen 3 mukaisessa tarkkailumittauksessa alle 5. Tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä kevytpumppaamon edusta on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Sarkaojat voi jättää kahtena viimeisenä tuotantovuotena puhdistamatta. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarvittaessa verhoiltava tukimateriaaleilla eroosion estämiseksi. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 4. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista, viljelyssä olevista pelloista ja Juopulinojasta. Turpeen noston pölyävät työvaiheet, turpeen kuormaus, aumaus ja lastaus on tehtävä tai ajoitettava niin, ettei pölyä leviä asuttujen kiinteistöjen pihaalueille, viljelyssä oleville pelloille tai Juopulinojaan. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyn leviämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 300 metrin päässä asutuksesta, kun tuuli käy asutukseen päin. Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. 13
Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 5. Alueen turvetuotanto, varastointi, lastaus ja jälkihoitotoimet on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Tuotantoalueelta pois vietävistä vaarallisista jätteistä on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman liitekohdassa 5 esitettyä 29.10.2010 päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14 Tarkkailut 9. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Erityisesti on tarkkailtava kosteikkojen muodostumista ja kasvillisuuden kehittymistä. Jälkihoitovaiheessa käyttötarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on kokonaisuudessaan siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
15 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Jälkihoitovaiheen tarkkailusta on määrätty lupamääräyksessä 22. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailussa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailu tulee tehdä Kiiminkijoen kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kiiminkijoen kalastusalueelle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiiminkijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä määrityksissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13. Luvan haltijan on osallistuttava turvetuotantoalueen laskuojan ja Juopulinojan yhtymäkohdan lähivesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 150 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Maksun maksaminen voidaan lopettaa, kun valvontaviranomainen on todennut, että Hangassuon turvetuotantoalueen vesien käsittely voidaan lopettaa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Turvetuotanto tulee lopettaa 31.12.2015 mennessä ja jälkihoitotoimet tulee olla tehtynä 31.12.2019 mennessä. 16. Hangassuon tuotannosta poistettu turvetuotantoalue metsitetään ja osalle alueesta muodostuu kosteikkoja. Alueen jälkikäyttö tulee toteuttaa hakemuksen liitekohdassa 5 olevan 27.10.2010 päivätyn piirustuksen Hangassuon työmaakartta, vesienjohtaminen ja arvio kosteikkoalueiden muodostumisesta, MK 1:10 000 mukaisesti. 17. Happaman pohjamaan muokkaamista on vältettävä ja kasvittumista on edistettävä kalkitsemalla. Selvitys kasvittumisesta ja muista kasvittumisen
edistämiseksi tarvittavista toimista tulee esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuoden 2017 loppuun mennessä. 18. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut veden ph:n normalisoituneen vesistölle ominaiselle tasolle. Tuotannosta poistettujen alueiden vesienjohtamiseen voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. 19. Vesienkäsittelyrakenteet ja laskuojat on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa kunnes ne poistetaan käytöstä. 20. Tuotannosta poistettu alue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat on poistettava. Alueelle saadaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljystä ja muista kemikaaleista puhdas. 21. Jätteet on lajiteltava Oulun kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jätteistä on pidettävä kirjaa. 22. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Hangassuolta lähtevän veden ph:ta on tarkkailtava jatkuvatoimisella tai muulla ELY-keskuksen hyväksymällä mittauslaitteella laskuojaan johdettavasta vedestä patorakenteen yläpuolelta sekä Juopulinojasta Hangassuon ylä- ja alapuolella olevista tarkkailupisteistä, kunnes ph on laskuojaan johdettavassa vedessä noussut vesistölle ominaiselle tasolle. Tuotantoalueen jälkihoitovaiheen ajan pidettävään käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: jälkihoitotoimien toteutus kasvittumisen eteneminen kosteikkojen vettyminen vesienkäsittelyrakenteiden kunnon seuranta ja kunnostukset tai poistot laskeutusaltaiden lietetilan tyhjennykset. 16 Käyttötarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. 23. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Luvan haltijan vastuu tuotannosta poistetusta alueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY-keskus on todennut alueelta johdettavan veden ph:n palautuneen normaaliksi, jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen otetun uuteen maankäyttöön. Luvan voimassaolo Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2019 saakka.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Voimassaolon perustelut Tuotantotoiminnan loppuessa ja turvetuotantoalueen jälkihoidon ja -käytön edetessä ympäristöön ei enää sanottavasti aiheudu päästöjä turvetuotantoon käytetystä alueesta. Jälkihoidon toteuttamista seurataan Hangassuolla tämän päätöksen lupamääräysten ja liitteen 3 mukaisella tarkkailulla. Ennalta arvioiden tämän päätöksen mukaisin toimin alue on siirtynyt aktiiviseen jälkikäyttöön ja vesistöön johdettavan veden ph on normalisoitunut vuoden 2019 loppuun mennessä, eikä alueella siten enää ole ympäristölupaa edellyttävää toimintaa tai kuormitusta. Ympäristölupa voidaan asian laatu huomioon ottaen myöntää määräaikaisena. Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, joten erillinen hakemus luvan raukeamiseksi ja sen lupavelvoitteista vapautumiseksi ei ole tarpeen. Määräaikaisen luvan raukeaminen ei kuitenkaan poista luvan haltijan vastuuta turvetuotantoalueesta johtuvissa ennalta arvaamattomissa vahinkotapauksissa. Myöntämällä lupa määräaikaisena turvataan se, että velvoitteet täytetään, luvanvarainen toiminta lopetetaan ja luvan haltijan vastuu tulee riittävän selkeästi määrätyksi. 17 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus vaatia korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen ja jälkihoitotoimien vahvistamisen edellytykset Kyseessä on Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston 19.2.2003 antamalla päätöksellä nro 7/03/2. Toiminta supistuu ja siitä aiheutuvat päästöt vähenevät aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa ottaen huomioon, että lupa on muutettu määräaikaiseksi lyhyestä jäljellä olevasta tuotantoajasta johtuen. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä turvetuotannon ympäristönsuojeluvaatimuksia. Hangassuon turvetuotantoalueella käytettävä vesienkäsittely laskeutusaltailla ja virtaamansäädöllä on Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen käsittelymenetelmä alueella, jonka tuotanto on päättymässä lyhyen ajan kuluessa. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille, mutta vesistön happamoitumisriski on otettava huomioon. Vesistön
Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu happamoitumisriski on huomioitu määräämällä toimimaan tuotannossa niin, että happaman pohjamaan enempää paljastumista tai happamien vesien muodostumista ja pääsyä vesistöön ehkäistään sekä veden ph:ta nostetaan tarvittaessa. Jälkihoitotoimien aikaisia maaperän happamuudesta aiheutuvia haittoja ehkäistään maaperän muokkauskiellolla, eroosion vähentämisellä, kasvittumista edistämällä sekä Juopulinojaan johdettavan veden ph:ta tarkkailemalla. Luvan haltija on tarvittaessa velvollinen nostamaan veden ph:ta eliöstölle haitattomalle tasolle. Hangassuon turvetuotantoalue on mahdollista tuottaa loppuun hakemuksen mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja saada jälkihoitotoimet tehtyä neljässä vuodessa tuotannon lopettamisesta. Jälkihoitotoimien asianmukaisen loppuun saattamisen varmistamiseksi lupa on annettu määräaikaisena vuoden 2019 loppuun asti. Toiminta täyttää ympäristösuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet, kun jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä. Tuotanto päättyy vuoteen 2015 mennessä ja ympäristöluvanvaraiset päästöt vähenevät ja loppuvat jälkihoitotoimien edetessä. Toiminnan päästöt eivät heikennä Kiiminkijoen luontoarvoja, joiden perusteella joki on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka ovat luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty. Lupamääräykset 1 3 on annettu vesistöhaittojen rajoittamiseksi. Sarkaojat voi jättää kahtena viimeisenä tuotantovuotena puhdistamatta alueen kasvittumisen edistämiseksi. Hangassuolta johdettavan veden ph on ollut tarkkailutulosten mukaan vuonna 2009 alimmillaan alle 3. Alueella esiintyville kaloille kuolettava phraja on lajista riippuen 4 5,5. Happamimpia olosuhteita kestävä kalasto häviää, jos ph on alle 4,5 ja kalojen lisääntyminen häiriintyy jo vähemmästä happamuudesta. Lisäksi happamuudesta voi seurata metallien liukenemista veteen eliöstölle haitallisina pitoisuuksina. Hangassuon tarkkailutuloksissa raudan pitoisuus on ollut erittäin korkea. Veden ph:n nostamisella ehkäistään vesieliöstölle aiheutuvia haittoja. Aluehallintovirasto on happamuudesta johtuvien vesistöhaittojen ehkäisemiseksi määrännyt lisäksi, että ojia ei saa syventää kivennäismaahan asti tai syvemmälle kivennäismaahan ja tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Pöly- ja melupäästöjä koskeva määräys on annettu ja niistä aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Melutason raja- 18
Varastointi ja jätteet arvot on annettu melutasoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaisina. Lähimmät asutut kiinteistöt ovat noin 200 metrin päässä lohkoista 4 ja 5. Viljelyssä olevia peltoja rajoittuu mainittuihin lohkoihin. Määräykset 6 8 on annettu jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveysja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä 9 varmistetaan oikea ja tehokas toiminta enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kyseisissä tilanteissa. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä varsinaisen turvetuotantotoiminnan että jälkihoidon aikana. Tarkkailuun muuttaminen lupamääräysten 10 12 mukaiseksi on tarpeen, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjen vaikutusta vesistöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vesistöhaittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Kiiminkijoen virkistyskäyttöarvo on poikkeuksellisen suuri ja alue on suosittu kalastuskohde. Koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia. Mereltä vaeltavien kalojen poikastuotannon olosuhteet ovat parantuneet Kiiminkijoessa. Toisaalta Hangassuon turvetuotantoalueesta suurin osa on poistunut tuotannosta ja osa jo kasvittunut jonkin verran. Maksu on määrätty hakijan esityksen ja kalatalousviranomaisen vaatimuksen mukaisena. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Lupamääräykset 15 23 ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen sekä ympäristöhaittojen rajoittamiseksi. Oikeus jättää alueen jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita tuotantoalueelle on katsottu tarpeelliseksi määrätä päätöksessä. 19
Tuotannon ja jälkihoitotoimien loppuun saattamiselle on annettu määräyksessä 15 määräaika, jotta tuotantoalue saatetaan aktiivisesti jälkikäyttöön ja kasvipeitteiseksi viivyttelemättä sekä toiminnan vesistöhaitat rajattua mahdollisimman lyhyelle ajalle. Määräyksellä 16 varmistetaan, että hakemuksessa esitetty jälkikäyttömuoto toteutuu. Hangassuon pohjamaan on todettu olevan hapanta, mistä johtuen kasvittuminen ei mahdollisesti etene suotuisasti. Eroosion ja vesistöhaittojen ehkäisemiseksi kasvittumista tulee edistää ja tarkkailla. Kalkitsemisen lisäksi tarvitaan muita toimia, jos kahden vuoden seurannan jälkeen valvontaviranomainen toteaa, ettei kasvittuminen ole edennyt riittävästi (määräys 17). Määräyksillä 18 ja 19 ehkäistään vesistöhaittoja. Suolta poistuvan veden haitattomuudesta tulee varmistua ennen kuin vesienkäsittely voidaan lopettaa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuneesta pilaantumisesta, esimerkiksi maaperän öljyyntymisestä ja on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän. Alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista (määräykset 20 ja 21). Mittaamalla ph laskuojassa olevan patorakenteen yläpuolelta sekä Juopulinojasta laskuojan suun ylä- ja alapuolelta saadaan selville, milloin suolta tuleva veden ph ei enää poikkea vesistön luontaisesta ph:sta. Muilla liitteen 3 mukaisesti tehtävillä määrityksillä ja käyttötarkkailulla saadaan riittävät tiedot turvetuotantoalueen jälkikäyttöön siirtämisen ja jälkikäytön ympäristövaikutuksista (määräys 22). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle valvovana viranomaisena on annettu määräyksellä 23 oikeus tarkentaviin määräyksiin toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidon ohjaamista ja valvontaa varten. 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta, lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tällä päätöksellä korvataan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 19.2.2003 antama päätös nro 7/03/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin.