Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro
Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen laajennettu raportti varsinaisessa toimintakertomuksessa esitetystä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevasta osiosta. Henkilöstötilinpäätöksessä esitetään valtiovarainministeriön vahvistamat tulostavoitteet, tulostavoitteiden toteumatiedot sekä tulosanalyysi jokaisesta tulostavoitteesta ja toteumatiedosta. Lisäksi henkilöstötilinpäätökseen on koottu muita henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä tärkeimpiä tunnuslukuja Valtion työmarkkinalaitoksen antamien henkilöstötilinpäätösohjeiden mukaisesti. Tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden toteutuminen Hallinnonalan strategiaperustan linjausten mukaisesti henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä painopisteiksi asetettiin osaamisen johtaminen, johtamisen vahvistaminen ja hyvän esimiestyön varmistaminen sekä työn tekemisen uusien muotojen ja toimintatapojen käyttöönotto. Vuonna 2011 vietiin loppuun mittava, useassa vaiheessa toteutettu palvelukeskusten yhdistämiseen liittyvä organisaatiomuutos, joka toi mukanaan tehtävien, esimiesten ja työpisteiden vaihdoksia monille. Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli mm. edistää onnistunutta töiden jakamista ja yhtenäisten toimintatapojen kehittämistä. Vuoden aikana työstettiin prosessikuvauksia ja muutettiin organisaatiota uusien prosessien mukaiseksi. Myös virkanimikkeet yhtenäistettiin monien vaiheiden jälkeen. Muutokset ovat olleet suuria, mikä on aiheuttanut haastetta työhyvinvoinnin ylläpidolle. Henkilöstön kanssa muutoksia on käsitelty yhteistoimintaryhmässä, joka kokoontui säännöllisesti. Viestinnän ja välittömän yhteistoiminnan varmistamiseksi pidettiin henkilöstöinfotilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tämän lisäksi vuoden aikana toimintansa aloitti erillinen viestintäverkosto. Vuoden loppupuoliskolla ilmestyi henkilöstölle suunnattu Välipala-lehti kaksi kertaa. Yhtenäiset kokouskäytännöt varmistavat sisäisen tiedon kulun. Intrassa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Henkilöstöinfojen vuorovaikutuksellisuuden lisäämiseksi niiden määrää lisättiin ja infoja pidettiin kaikilla toimipaikoilla videoyhteyksien sijasta. Lähes kaikissa infoissa oli johtajia paikalla. Henkilöstön kannanottoja yhteisiin asioihin kuultiin myös luottamusmiestapaamisissa ja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Johdon edustajat kiersivät toimipaikoilla aktiivisesti. Uudesta palkkausjärjestelmästä saatiin aikaan sopimus. Käyttöönotto käynnisti muutosesitysten vyöryn tehtävien vaativuustasoihin. Viitetehtäväkuvien päivittämistä ja yhtenäistämisponnisteluja jatketaan. Työaikapankki- ja etätyökokeilut siirtyivät toteutettavaksi myöhemmin. Työaikaohjeeseen tuli useita muutosesityksiä. Kiekun käyttöönottoihin valmistautuminen eteni työpajoissa ja Viitta-arviointiin osallistumalla.
Dnro 3 (9) Taulukko 1: Tulossopimuksessa määriteltyjen henkilöstötunnuslukujen toteutuminen HENKILÖSTÖTUNNUSLUKU Toteuma 2011 Toteuma 2010 Tavoite 2011 Muutos 2010-2011 Henkilötyövuodet 734,6 768,2 780-4,4 % Työtyytyväisyys 3,1 3,0 3,5 1,0 % Henkilötyövuodet alittivat kehykseksi asetetun tavoitearvon. Uusrekrytoinnit tehtiin harkiten ja ennakoiden myöhemmille vuosille asetetut henkilöstömäärän vähennystarpeet. Vuoden loppupuolella tehtiin selvitys palveluverkkorakenteen kehittämistä varten. VMBaro-kyselyllä selvitettiin mielipiteitä työilmapiiristä. Työtyytyväisyyden tulos jäi asetetusta tavoitteesta. Arvo on kuitenkin hieman edellisvuotta korkeampi, mikä on positiivista huomioiden tapahtuneet suuret organisaatiomuutokset vuoden aikana. Vastausprosentti oli erittäin korkea (80). Tiedonkulussa oli edellisvuoden kyselyyn verrattuna tapahtunut selkein parannus. Vuoden aikana tiedonkulun vahvistamiseksi perustettiin mm. viestintäryhmä. Paikkakunnittain katsottuna joensuulaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Ikäryhmistä tyytyväisimpiä olivat alle 30-vuotiaat. Kyselyn tuloksia käytiin läpi eri tilaisuuksissa ja otetaan huomioon Palkeiden toiminnassa. Taulukko 2. Työtyytyväisyyskyselyn osa-alueet tyytyväisyysjärjestyksessä / Työtyytyväisyys sukupuolen mukaan Osa-alue Toteuma 2011 Toteuma 2010 Muutos 2010-2011 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,65 3,59 1,7 % Työolot 3,26 3,27-0,3 % Työn sisältö ja haasteellisuus 3,21 3,27-1,8 % Johtaminen 3,14 3,10 1,3 % Tiedon kulku 2,86 2,51 13,9 % Työnantajakuva 2,81 2,90-3,1 % Kehittymisen tuki 2,81 2,70 4,1 % Palkkaus 2,43 2,41 0, 8 % YHTEENSÄ 3,05 3,02 1,0 % Yhteensä / naiset 3,05 3,02 1,0 % Yhteensä / miehet 3,09 3,00 3,0 % Palkeet lähti vuonna 2011 mukaan myös Työterveyslaitoksen toteuttamaan Innostuksen spiraali -kehittämishankkeeseen. Hankkeeseen liittyen henkilöstölle järjestettiin internetkysely. Henkilöstö osallistui kyselyihin kiitettävästi. Tulosten perusteella saadaan tietoa työyhteisön voimavaroista ja vahvuuksista sekä niiden yhteydestä työhyvinvointiin, uudistumiskykyisyyteen ja tuottavuuteen. Hanke jatkuu vuonna 2012. Työhyvinvoinnin kehittämiseen panostettiin myös kouluttamalla Palkeisiin kaksi Kaiku-kehittäjää. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi 3,25. Substanssikoulutuksen ohella oli kaikille tarjolla yhteistä koulutusta mm. asiakasviestinnästä, henkilötietojen käsittelystä ja hallintomenettelystä. Myös yhteisesti käytössä olevista järjestelmistä järjestettiin koulutusta.
Dnro 4 (9) Koulutuksessa panostettiin paljon esimiesten tietojen ja taitojen kehittämiseen. Koulutustilaisuuksia oli useita monilta eri aihealueilta. Lisäksi esimiestyöhön panostettiin säännöllisillä johdon ja esimiesten foorumeilla. Kuukausittain esimiehille pidettiin info- ja keskustelutilaisuus ajankohtaisista asioista. Johtoryhmätyön kehittämiseksi saatiin Valtiokonttorin Kaikurahaa. Keväällä 2011 koko Palkeiden henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua hyvän esimiestyön määrittelyyn vastaamalla kyselyyn. Kyselyyn vastasi lähes kolmasosa koko henkilöstöstä. Kyselyn kautta kartoitettiin henkilöstön odotuksia omalle esimiehelleen. Tulokset tukivat hyvin aikaisempia tutkimustuloksia palvelukeskusympäristön hyvästä johtajuudesta. Kommunikointitaitojen todettiin olevan keskeisessä roolissa kaikilla esimiestasoilla. Johdon roolissa strategiset johtamistaidot painottuvat kun taas palveluesimiehiltä odotetaan myös vankkaa substanssiosaamista. Hyvää johtajuutta todettiin olevan myös luottamuksen ja avoimuuden vaaliminen hajautetussa toimintaympäristössä työskennellessä. Palkeissa on voimassa oleva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaan toimitaan rekrytoinneissa ja muussa päätöksenteossa. Suunnitelma päivitetään vuoden 2012 aikana. Palkkauksellisen tasa-arvon työkaluna toimii uusi palkkausjärjestelmä. Muut henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Lisää henkilöstöä koskevia tunnuslukuja on koottu seuraavaan taulukkoon. Mukana ovat myös tiedot edellisvuodelta sekä vuoden kuluessa tapahtuneet lukujen prosenttimuutokset. Taulukko 3: Henkilöstöä koskevia tunnuslukuja (Lähteet: Tahti- ja Prima-järjestelmät) 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, Yksikkö Toteuma Toteuma Muutos-% RAKENNE JA KULUT 2011 2010 Henkilöstömäärä 31.12. lkm 730 774-5,7 % naiset lkm 663 708-6,4 % miehet lkm 67 66 1,5 % Vakinaiset lkm 642 667-3,7 % naiset lkm 588 619-5,0 % miehet lkm 54 48 12,5 % Määräaikaiset lkm 88 107-17,8 % naiset lkm 75 89-15,7 % miehet lkm 13 18-27,8 % Keski-ikä vuotta 44,8 43,6 2,8 % naiset vuotta 45,6 44,3 2,9 % miehet vuotta 36,3 35,7 1,7 % Tehdyn työajan osuus % 80,1 81,3-1,2 %-yks. säännöllisestä vuosityöajasta Palkkasumma euroa 25 228 295 25 689 411-1,8 % Tehdyn työajan palkat euroa 19 260 555 19 833 650-2,9 % Välilliset työvoimakustannukset euroa 11 755 930 12 092 478-2,8 % Kokonaistyövoimakustannukset euroa 31 016 486 31 926 128-2,8 % Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 61 61 0
Dnro 5 (9) Henkilötyövuoden hinta (sis. euroa 42 457 41 558 2,2 % välilliset ja välittömät työvoimakustannukset) 2. TYÖHYVINVOINTI Yksikkö Toteuma Toteuma Muutos-% 2011 2010 Lähtövaihtuvuus % 7,9 4,9 3 %-yks. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % 0,14 0,26-0,12 %-yks. % henkilöstöstä Sairauspoissaolot pv/htv 10,6 10,3 2,9 % Työterveyshuolto (vähennetty euroa/htv 337,1 432-22,0 % saadut palautukset) Työkunnon ja tyytyväisyyden euroa/htv 337,1 402-16,1 % edistäminen (liikunta, työpaikkaruokailu, virkistystoiminta) 3. OSAAMINEN Koulutustasoindeksi ind 5 4,9 2,0 % naiset ind 5 4,9 2,0 % miehet ind 5,3 5,1 3,9 % Koulutuspäivät pv/htv 3,25 3,4-4,4 % Koulutus euroa/htv 716 793-9,7 % Henkilöstön arvo euroa 336 155 000 322 555 000 4,2 % Henkilöstön määrä ja rakenne Toiminta jakautui vuoden 2011 lopussa paikkakunnittain kaavion 1 mukaisesti. Hallinnolliset tehtävät ja johto on keskitetty Joensuuhun ja Hämeenlinnaan. Palvelutuotanto toimi koko vuoden ajan kuudella paikkakunnalla. Tilapäiseen Kiekun käyttöönottotyöhön perustettuun Helsingin toimipisteeseen rekrytoitiin henkilöt joulukuun alusta. Hämeenlinnassa toimi kaksi eri toimipaikkaa. Aiemmat Oulun ja Kouvola toimipaikat lakkasivat vuoden aikana. Muutokset jatkuvat tulevina vuosina. Kaavio 1: Henkilöstö paikkakunnittain (Lähde: Prima) Kuopio; 24 Helsinki; 3 Turku; 44 Pori; 51 Joensuu; 201 Mikkeli; 96 HML / Suomen kasarmi; 124 HML / Linnankasarmi; 187
Dnro 6 (9) Palkeiden työssä oleva (palkkaa saava) henkilöstö oli vuoden 2011 lopussa 730. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisvuoden tapaan 91 prosenttia. Kaikkien palvelussuhteessa olevien määrä oli vuodenvaihteessa 780. Palkattomalla virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli 50 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 88 prosenttia, 642 henkilöä. Näistä 32 oli virkavapaalla omasta virastaan hoitaen Palkeissa virkasuhteessa muuta kuin vakinaista tehtäväänsä. Varsinaisia määräaikaisia virkamiehiä oli 88. Näistä suoraan jonkin virkavapaalla olijan sijaisena toimi 39 henkilöä. Työllistettynä oli yksi henkilö. Tämän lisäksi työllistettyjä työskenteli koko vuoden aikana yhteensä kahdeksan eri henkilöä. Vuoden lopussa Palkeissa ei ollut palkallisia opiskelijaharjoittelijoita, mutta vuoden aikana tällaisessa harjoittelussa oli 15 henkilöä. Oppilaitosyhteistyöhön panostetaan jatkossakin. Vuodenvaihteessa Palkeissa oli yksi siviilipalvelusvelvollinen ja yksi työelämävalmennettava. He eivät ole palvelussuhteessa eivätkä siten mukana luvuissa. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 44,8 vuotta. Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli 45 54 -vuotiaat. Miehet ovat keskimäärin yhdeksän vuotta naisia nuorempia. Kaavio 2: Henkilöstön ikäjakauma (Lähde: Prima) 300 250 200 150 100 50 0 242 128 135 145 12 5 27 24 9 2 1 17 155 159 251 147 1 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- nainen mies Työhyvinvointi Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämisessä jatkettiin edellisvuoden linjoilla. Jaossa oli kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, ergonomia- ja työterveystarkastuksia suoritettiin työterveyshuollon kanssa yhteistyössä sekä järjestettiin erillisiä virkistystilaisuuksia. Työhyvinvointitoiminnan tukena ja koordinoijana toimi erillinen tyhy-ryhmä, jossa oli edustus jokaiselta toimipaikkakunnalta. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (päättyneiden vakinaisten palvelussuhteiden osuus htv:stä) oli 7,9 %. Vakinaisia palvelussuhteita päättyi vuoden 2011 aikana 58 kappaletta.
Dnro 7 (9) Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lisäksi mukana ovat lakkautuneiden toimipaikkojen myötä päättyneet palvelussuhteet sekä yksi henkilön menehtymisen myötä päättynyt virkasuhde. Eläkkeelle lähtijöitä oli kahdeksan henkilöä, ja heidän keski-ikänsä oli 62,2 vuotta. Eläkkeelle siirtyneistä yksi jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi toistaiseksi tai määräaikaisesti myönnetyillä osatyökyvyttömyyseläkkeillä vuoden 2011 lopussa oli yhteensä viisi henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä samana ajankohtana oli 11 virkamiestä. Suurimman osa-aikaisten osuuden muodostavat osittaisella hoitovapaalla olevat pienten lasten vanhemmat. Osittaisella hoitovapaalla oli vuoden 2011 lopussa 24 henkilöä. Palkeissa oli ulkoisessa haussa 125 työpaikkaa. Vakinaisia virkoja oli avoinna 62 ja määräaikaisia virkasuhteita 63 kappaletta. Paikkoihin oli 2888 hakijaa eli 23,1 hakijaa työpaikkaa kohti. Rekrytoinneissa käytettiin valtion yhteistä Heli-järjestelmää. Henkilötyövuosiin suhteutettuna sairauspoissaolopäivät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Sairaustapausten lukumäärä väheni, mutta sairaustapaukset edellyttivät pitempää poissaoloa kuin edellisvuonna. Terveysprosentti oli 37,2; tällä osuudella henkilöstöstä ei ollut sairauspoissaolopäiviä lainkaan. Luvussa ovat mukana kaikki vuoden 2011 aikana palvelussuhteessa olleet henkilöt. Taulukko 4. Sairaustapausten ja -päivien määrä (Lähde: Tahti) Toteuma 2011 Toteuma 2010 Muutos pv / tapaus 5,3 4,6 15,2 % tapauksia / edunsaaja 2,8 2,9-3,5 % pv / edunsaaja 14,8 13,3 11,3 % tapauksia / htv 2,0 2,3-13,0 % Suurin osa, 73 prosenttia, sairaustapauksista oli lyhyitä, maksimissaan kolmen työpäivän pituisia poissaoloja. Pitkiltä sairauslomilta on joissain tapauksissa päästy palaamaan töihin Kelan osasairauspäivärahajärjestelmän ja Kevan työkokeilujärjestelmän kautta. Vuoden 2011 lopussa osasairausvapaalla oli yksi henkilö. Lisäksi vuoden aikana tätä mahdollisuutta käytti kuusi muuta henkilöä. Työkokeilussa vuoden aikana oli seitsemän virkamiestä. Kaavio 3. Sairaustapaukset pituuksien mukaan (Lähde: Tahti) yli 130 66-130 46-65 1 9 8 Sairauspäivien lkm 11-45 123 4-10 255 3 224 2 364 1 477 0 100 200 300 400 500 600
Dnro 8 (9) Osaamisen hallinta Keskitetysti järjestettyä koulutusta palvelukeskuksessa järjestettiin sekä ulkoisina ostopalveluina että sisäisenä koulutuksena. Tämän lisäksi henkilöstöä osallistui avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin. Koordinoitua palvelukeskukselle kohdennettua ulkoista koulutusta ostettiin sekä substanssikoulutuksena talous- ja henkilöstöhallintoon että asiantuntija- ja esimieskoulutukseen. Painopiste koulutuksessa oli edelleen esimiesten kouluttamisessa. Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssikoulutus järjestettiin pääosin HAUS:n kautta. Videoneuvottelujärjestelmien hyödyntäminen koulutuksessa vakiintui ja suurin osa koulutuksista järjestettiinkin niitä hyödyntäen. Pääpaikkana toimi joko Hämeenlinna tai Joensuu, josta otettiin yhteys 2 4 muuhun toimipaikkaan videoneuvottelujärjestelmillä. Tekniset hankaluudet, kuten yhteyksien katkeaminen ja tai ettei materiaali näkynyt kaikissa toimipisteissä, haittasivat koulutuksia, mutta muuten videoneuvottelukoulutus todettiin kustannustehokkaaksi ja hyväksi tavaksi pitää luentotyyppistä koulutusta. Videoneuvotteluyhteydet koulutuksessa vähentävät huomattavasti matkakustannuksia ja helpottavat koulutuksen järjestelyjä. Vuoden 2011 aikana palvelukeskuksen keskitetysti järjestettyihin koulutuksiin on osallistunut yhteensä 1 589 henkilöä. Koko henkilöstölle tarkoitettua yleistä ja yhteistä koulutuksesta järjestettiin yhdeksän eri tilaisuutta (ei sisällä asiakastuen koulutuksia). Näitä koulutuksia olivat Virkamies ja palvelussuhteen ehdot -koulutukset, Hallintomenettelykoulutukset, Henkilötietojen käsittely sekä julkisuuslaki -koulutukset, Asiakasviestintä puhelimitse- sekä Sähköinen asiakasviestintä -koulutukset. Esimiehille järjestettiin ulkoista koulutusta palvelussuhteen ehdoista ja arjen johtamisesta. Esimiehille tarkoitettujen koulutusten palautteen keskiarvo oli 8,76 asteikolla 4 10. Varsinkin palvelussuhteiden ehtojen käsittelyä pidettiin oman työn kannalta hyvin hyödyllisenä (9,5). Taloushallinnon osalta koulutusta järjestettiin perinnästä ja ulosotosta ja henkilöstöhallinnon osalta henkilöstöhallinnon perusteista sekä virka- ja työsuhteen ehdoista. Asiakkuuden hallinnasta pidettiin kaksipäiväinen koulutus, jolle järjestetään tulevana vuonna jatkoa. HAUS:n avoimiin koulutuksiin palvelukeskuksesta on osallistunut henkilöstöä sekä talousettä henkilöstöhallinnosta. Valtion Vuosilomamääräykset koulutuksen osallistui 15 henkilöä. Valtion maksuliikepäivään ja Valtion taloushallinnon päivään palvelukeskuksen henkilöstöstä osallistui palvelukeskuksesta yhteensä 35 henkilöä. Osallistujia oli useampia myös Kirjanpidon jatkokurssille, tilinpäätöskoulutukseen sekä käyttöomaisuuskirjanpidon koulutuksiin. Sisäistä koulutusta on järjestetty esimiehille Heli-järjestelmästä, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä (HRM, WebTallennus) sekä taloudesta ja taloudenseurantajärjestelmä TA- NEsta. Esimiehille kerrattiin myös kehityskeskustelua ja arviointijärjestelmää ennen kehitysja arviointikeskustelujen alkua. HELI-järjestelmäkoulutusta annettiin kahdella tasolla, sekä perus- että jatkokoulutuksena. Asiakastuen koulutukseen osallistui kuluneen kauden aikana yli 450 henkilöä. Näitä koulutuksia järjestettiin sekä alkeiskoulutuksena, peruskoulutuksena, jatkokoulutuksena että kertauskoulutuksena ja niistä saatiin erinomaista palautetta. Vuoden 2011 aikana oppilaitosyhteistyötä tiivistettiin. Tämän seurauksena palvelukeskuksesta kävi useita asiantuntijoita alustamassa ja tuomassa luennoille tuntumaa työelämän käytäntöihin sekä Hämeenlinnan että Mikkelin ammattikorkeakoulujen liiketalouden opintolinjoilla. Myös HAUS käyttää kouluttajinaan palvelukeskuksemme henkilöitä. Omaehtoista opiskelua on tuettu tarvittaessa. Johtamisen erikoistutkinnon (JET) on suorittanut vuoden aikana muutama esimies ja myös henkilöstöasiain hoidon tutkinnon on suorittanut kulu-
Dnro 9 (9) neena vuonna 8 henkilöä. Kokopäiväinen opiskelu on mahdollistettu myöntämällä opintovapaata. Kokonaisuutena vuoden 2011 tavoite oli panostaa edelleen esimies- ja substanssikoulutuksiin. Tämä tavoite palvelukeskuksessa saavutettiin kohtuullisesti. Videoneuvottelujärjestelmien käyttöönotto koulutuksissa tehosti koulutuksia huomattavasti matka- ja aikasäästöinä. Videoneuvottelujärjestelmien käyttö vakiintuikin yhtenä koulutusmuotona palvelukeskuksessa. Taulukko 5. Palvelukeskuksen keskitetysti järjestämät koulutukset vuonna 2011 Koulutus Osallistujamäärä Koulutusten määrä Koulutuspalaute keskiarvo (4-10) Kaikille yhteiset koulutukset Henkilötietojen käsittely 157 3 8,6 työelämässä, julkisuus ja salassapito Virkamies ja palvelussuhteen 155 2 8,9 ehdot Hallintomenettelyn perusteet 54 1 8,8 Asiakasviestintä puhelimitse 52 1 8,9 Sähköinen asiakasviestintä 33 2 8,8 AT-koulutukset 453 37 - Taloushallinnon substanssikoulutus Perintä ja ulosotto 24 1 8,9 Valtion maksuliikepäivä 15 1 - Valtion taloushallinnon päivä 20 1 - Henkilöstöhallinnon substanssikoulutus Henkilöstöhallinnon perusteita 70 2 8,8 Virka- ja työsuhteen ehdot 198 2 8,8 Muu substanssikoulutus Asiakkuuden hallinta 9 1 - Esimiehille kohdistettu koulutus Esimies ja palvelussuhteen 62 3 9,3 ehdot Arjen johtaminen 56 3 7,7 Esimies ja haastavat esimiestilanteet 38 2 9,0 Esimiesten HRM- ja webtallennus, 45 2 7,4 Taloushallinnon esimieskoulutus, 59 2 8,1 Taloushallinnon TANEkoulutus, 6 2 - Kehityskeskustelu- ja suoritusarviontikoulutus, 46 1 - sisäinen koulutus HELI-järjestelmä peruskoulutus, 12 1 - HELI-järjestelmä jatkokoulutus, 25 2 -