Suhdanne-ennuste/Elokuu 1 OP-Pohjola-ryhmä Märkiä puita sytytellessä
n suhdanne-ennuste Elokuu 1 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, 1 11 1e 13e Bruttokansantuote 3,3,7,7 1, Tuonti,9,7 -,8 1, Vienti 7,, -,8, Kulutus,1 1,8 1, 1, - yksityinen 3,3, 1,9 1, - julkinen -,3,,9, Investoinnit 1,9,8 -, 1, Muita keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e Kuluttajahintojen muutos, 1, 3,,9,7 Ansiotason muutos,,,8 3,,8 Työttömyysaste, 8, 7,8 7, 7, Vaihtotase, BKT:sta 1, -1, -1, -1,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, BKT:sta -, -, -,9 -, Julkisyhteisöjen velka, BKT:sta 8, 9,1 1,3, BKT:n kasvu maailmalla Osuus*, Määrän muutos, 11 1 11 1e 13e Maailma 1,,3 3,9 3,3 3,7 USA 19,1, 1,8,3, Euroalue 1,, 1, -,3, Japani,, -,7, 1, Ruotsi,, 3,9 1,,1 Kehittyneet maat yht. 1,1 3, 1, 1,9,1 Kiina 1,3 1, 9,3 8, 8, Intia,7 1,3 7,1,, Brasilia,9 7,,7,, Venäjä 3,,3,3 3,, Viro,,3 7,, 3, Kehittyvät maat yht. 8,9 7,,,, * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, IMF ja OP-Pohjola-ryhmä
Suhdanne-ennuste 7.8.1 Märkiä puita sytytellessä Maailmantalouden kasvu hidastui keväällä verrattain myönteisen vuoden alun jälkeen, eikä kesällä saatu selviä merkkejä käänteestä parempaan. Osake- ja hyödykemarkkinoilla hinnat kuitenkin nousivat ja osa ennakoivista indikaattoreista alkoi kohentua. Vuoden jälkipuoliskolla maailmantalouden vauhti piristyy lievästi. Ensi vuonna kasvu on keskimäärin hieman kuluvaa vuotta nopeampaa. Yhdysvaltain talous kasvaa edelleen pohjimmiltaan vakaasti mutta verkkaisesti. Kiinassa talous kohenee hieman elvyttävän politiikan saattelemana. Euroalue on lievässä taantumassa, mutta elpyy hitaaseen kasvuun ensi vuonna vientikysynnän, heikomman euron ja kevyen rahapolitiikan tukemana. Osassa maita taantuma jatkuu myös ensi vuonna, mutta aiempaa lievempänä. Euroalueen velkakriisi pitää yllä epävarmuutta myös jatkossa. Uusia tukitoimia tarvitaan matkan varrella. EKP:n ja EVM:n resursseja joudutaan käyttämään. Epävarmuudesta huolimatta kriisi ei pääse kärjistymään ja ongelmamaat vähitellen tervehdyttävät talouksiaan. Luonnollisesti velkakriisin hoitoon liittyvät ennusteen suurimmat riskit. Myös Yhdysvaltain vaalit ja noudatettava talouspolitiikka sekä Kiinan vallanvaihto voivat hermostuttaa tilapäisesti markkinoita. EKP ottaa käyttöön uusia keinoja rahoitusmarkkinoiden toiminnan tervehdyttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa likviditeetin lisäämistä epätavanomaisin keinoin. EKP:n uusilla toimilla on markkinoiden luottamusta kohentava vaikutus ja niillä voi rauhoittaa tarvittaessa valtionlainamarkkinoita. Lyhyet korot ovat jo niin matalalla, että niihin ei enää paljoa vaikuta, vaikka EKP laskisi ohjauskoron edelleen, :iin ja talletuskoron hieman negatiiviseksi. Suomessa talous kasvaa tänä vuonna hitaasti ja tilanteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin. BKT:n kasvu painui kesällä miinukselle yllättävän hyvän vuoden alun jälkeen. Loppuvuosi sujuu vaisuissa merkeissä, mutta talous elpyy silti kasvuun loppuvuoden aikana. Ensi vuonna talouskasvu piristyy hieman, mutta jää verkkaiseksi. Kasvu on kuluvaa vuotta vientipainotteisempaa. Kotitalouksien kulutuksen vauhti jää vaisuksi, mutta asuntomarkkinat piristyvät hieman matalien korkojen siivittämänä. Yritysten investoinnit polkevat paikallaan. Hintojen nousu hidastuu ainoastaan hieman ensi vuonna arvonlisäveron nousun vuoksi. Työttömyys pysyy keskimäärin jokseenkin samalla tasolla kuin tänä vuonna. Julkisen talouden vaje supistuu hieman. 1
Maailmantalous Maailmantaloutta heikottaa tilapäisesti Globaali teollinen tuotanto notkahti vuoden toisella neljänneksellä varsin hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Pelkästään euroalueen velkakriisiä ei käy syyttäminen, sillä teollisuuden suhdanteet onnahtelivat niin Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. Monilta osilta kyse on tilapäisestä notkahduksesta. Maailmantalouden kehitys alkaa piristyä kesän jälkeen. Voimakasta elpymistä ei silti ole luvassa ja toistaiseksi käänteestä parempaan on näkyvissä ainoastaan alustavia merkkejä. Maailmantalous kasvaa ensi vuonna ainoastaan hieman tätä vuotta vahvemmin pitkän ajan keskiarvon tuntumassa. Teollistuneissa maissa talouden vauhti jää vaisuksi ja tunnelmat vaihtelevat. Riskejä on muuallakin kuin Euroopassa. Kiinassa valta vaihtuu syksyllä, mikä voi luoda epävarmuutta. Samoin Yhdysvaltain vaalit ja epävarmuus talouspolitiikasta. Inflaatio hidastuu Inflaatiopaineet ovat hellittäneet tänä vuonna. Hintojen nousu on silti hidastunut verkkaisemmin kuin on odotettu. Erityisesti öljyn hinnan nousu kevättalvella jarrutti inflaation vaimenemista. Teollistuneiden maiden hidas kasvu ei juuri luo hintapaineita lähimmän vuoden aikana. Kevyen rahapolitiikan luomat inflaatioriskit ovat vasta vuosien päässä. Kehittyvien maiden kasvu on myös hidastunut siinä määrin, että niiden inflaatio on maltillista. Globaali inflaatio hidastuu edelleen ensi vuonna. Raaka-aineiden hintojen vaihtelut ovat edelleen selkein inflaatiokehityksen arviointia vaikeuttava tekijä. Kehittyvien maiden talouksien piristyminen nostaa nopeasti raaka-aineiden hintoja, mikä välittyy inflaatioon ja heikentää talouskasvua. Hyödykemarkkinat ovatkin merkittävä lyhytaikaisen epävarmuuden lähde. Vailla huolia ei olla nytkään. Heikon sadon seurauksena viljan ja maissin hinta on nyt jyrkässä nousussa, mikä osaltaan heikentää talouskehitystä. Vaikutus on kuitenkin pieni ja runsas riisisato parantaa osaltaan tilannetta. 3 1-1 - -3 7 3 3 9 97 99 1 3 7 9 11 13e Lähteet: IMF, OP-Pohjola-ryhmä 1 8 - - - Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi Indeksi Maailmantalouden kasvu * 3 kk:n liukuva keskiarvo 3 7 8 9 1 11 1 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Muutos ed. vuodesta, Raaka-ainehinnat ja kuluttajahinnat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Raaka-ainehinnat HWWI-kokonaisindeksi 7 8 9 1 11 1 Kuluttajahinnat OECD 1 1 - -1-1 - 3 1-1 - -3
Yhdysvallat Vakaata mutta verkkaista Yhdysvaltain talous kasvoi verkkaisesti vuoden alkupuoliskolla. Vajaan kahden prosentin vauhti lisää työpaikkoja hitaasti ja laskee työttömyyttä tuskin lainkaan. Yhdysvaltain talouskuva ei silti ole synkkä. Pelkoja talouden selvemmästä notkahduksesta ei juuri ole. Talous kasvaa laajalla pohjalla ja pahimmissa ongelmissa olleet asuntomarkkinat ovat elpymässä. Verkkaisen kasvuvaiheen jälkeen luvassa on hieman parempaa tahtia. Voimakkaaseen talouskasvuun ei ole silti kunnon edellytyksiä ensi vuonnakaan. - - - -8 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa BKT muutos ed. nelj. vuositasolla Ostopäälliköt (ISM) Indeksi 3 3 Yhdysvaltain yksityinen kulutus kasvoi vuoden alkupuoliskolla vaisusti. Lähiaikoina kulutuksen jarruna ovat ontuva luottamus ja vaisu työllisyyden kasvu. Hidastuva inflaatio tukee kuitenkin ostovoimaa. Yksityinen kulutus jatkaa kohtuullisessa vauhdissa. Kotitaloudet pyrkivät edelleen vähentämään velkataakkaansa ja kulutus kehittyy linjassa tulojen ja työllisyyden kanssa. Teollisuuden verrattain hyvä vire on tukenut investointeja jo jonkin aikaa. Tänä vuonna myös rakennusinvestoinnit ovat alkaneet elpyä. Asuntomarkkinoiden indikaattorit kielivät jo varsin selvästä nousutrendin alusta. Varsin reipas investointien kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Kokonaisuutena investoinnit ovat silti edelleen matalammalla kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ennen finanssikriisiä. Investointien suora vaikutus talouskasvuun on siis hyvän aikaa tavanomaista pienempi. Velkakriisi murheena Euroalueen kriisi on myös Yhdysvaltain päänsärky. Euroalueen osuus Yhdysvaltain viennistä on 13 ja koko EU:n. Viennin hiipuminen Eurooppaan painaa Yhdysvalloissakin. Euroaluetta ei kuitenkaan voi syyttää viennin kangertelemisesta kuin osin, sillä vientikehitys on ollut hidastumaan päin muillakin markkinoilla. Vuoden lopun ja ensi vuoden aikana maailmanmarkkinat piristyvät, mikä vauhdittaa hieman vientiä. Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain suhdannenäkymille on silti ratkaisevinta kotimarkki- -1 8 7 7 3 3 7 8 9 1 11 1 Yhdysvallat Asuinrakennusinvestoinnit Yhdysvalloissa Mrd USD, hintoihin, vuositaso Asuinrakennusinvestoinnit Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,, 1,8,3, Inflaatio, 1, 3,1, 1,8 Työttömyysaste, 9, 8,9 8, 7,7 Vaihtotase, BKT:sta -3, -3,1-3, -3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -1, -9, -8,1 -, Julkinen velka, BKT:sta 98, 13, 1, 11, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Milj. asuntoa,7 9 97 98 99 1 3 7 8 9 1 11 1 Aloitetut asunnot,,, 1,7 1, 1, 1,,7,, 3
Yhdysvallat noiden kehitys. Tällä erää kasvu ei ole tasapainoista. Vaihtotaseen vaje suurenee jälleen. Tämä painaa pidemmän ajan näkymiä ja muodostaa myös riskin, jota ei kannata sivuuttaa olan kohautuksella. Alkuvuoden verkkainen talouskasvu heijastui kesällä myös työmarkkinoille. Työttömyysaste nousi ja työllisyyden kasvu hidastui. Odotamme työttömyyden palaavan hitaasti laskevalle uralle, kun talous piristyy loppuvuoden aikana. Työmarkkinoilta ei ole odotettavissa inflaatiopaineita. Hintakehityksen vaihtelut ovatkin pääasiassa peräisin raaka-ainemarkkinoilta. Alkuvuonna öljyn hinta loivensi inflaation hidastumista. Kuivuus nostaa syksyllä ruoan hintaa, mutta inflaatio hidastuu edelleen hieman ja säilyy maltillisena. Finanssipolitiikka kiristyy Keskuspankin ei tarvitse toistaiseksi kantaa huolta inflaatiosta. Fed perusteli aiemmin valtionlainaostojaan deflaatiouhkalla. Vastaavaan perusteluun ei ole ollut aineksia viime aikoina ja se onkin tyytynyt seuraamaan tilannetta sivusta. Fed ei ole koskemassa korkoihin ensi vuoden aikana, mutta saattaa jälleen käynnistää epätavanomaisia toimia. Aiemmilla toimilla on ollut myönteinen mutta lyhytaikainen vaikutus talouteen. Suurin kotimainen uhka taloudelle on finanssipolitiikan äkkinäinen kiristyminen. Nykyisen lainsäädännön perusteella eri elvytystoimia on erääntymässä vuoden vaihteessa lähes BKT:sta vastaava summa. Vaalit hankaloittavat päätösten tekemistä entisestään. Osa toimista tulee päättymään, mikä kiristää finanssipolitiikkaa ja hidastaa talouskasvua. Osaa epäilemättä tullaan jatkamaan, mutta yhdistettynä siihen, että juridinen velkakatto on myös katkolla loppuvuodesta, maaperä on otollinen tilapäiselle epävarmuuden nousulle. 3 1-1 - -3 11 1 9 8 7 3 8 7 3 1 Kuluttajahinnat Yhdysvalloissa muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Kuluttajahinnat Pohjahinnat 1 3 7 8 9 1 11 1 Yhdysvaltain työttömyysaste Kausitasoitettu 9 9 9 9 98 8 1 1 1 3 7 8 9 1 11 1 Yhdysvaltain korkoja Fed Funds-korko Libor (1 kk) Valtion obligaatiot (1 v)
Euroalue Taantumasta hienoiseen kasvuun Euroalueen talouskehitys jatkui velkakriisin värittämänä vuoden 1 ensimmäisellä puoliskolla. Ensimmäisen neljänneksen nollakasvun jälkeen kokonaistuotanto supistui huhti kesäkuussa. Vaisuun toisen neljänneksen kehitykseen vaikutti kotitalouksien kulutuksen ja investointien vaimeneminen. Myös velkakriisin kärjistyminen uudelleen (Kreikan kahdet parlamenttivaalit ja huolet Espanjan pankkisektorista) näkyi varovaisuutena kotitalouksien ja yritysten keskuudessa. Kasvuerot eteläisten ja pohjoisten euromaiden välillä jatkuivat suurina. Saksan talous oli kasvussa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ranskassa kasvu oli nollassa. Espanjan ja Italian taloudet olivat taantumassa. Myös rahoitustuen piirissä olevissa maissa (Irlanti, Kreikka ja Portugali) taloudellinen toimeliaisuus oli laskussa. Heikon talouskehityksen johdosta euroalueen työttömyysaste on kivunnut ylöspäin tänä vuonna. Kesäkuussa työttömyysaste oli 11,. Euromaiden välillä on kuitenkin suuria eroja työmarkkinoiden tilassa. Saksassa työllisyyden kasvu on jatkunut ja työttömyysaste painunut historiallisen alas (kesäkuussa, ). Sen sijaan velkaongelmaisissa euromaissa työttömyys on lisääntynyt. Espanjassa ja Kreikassa työttömyysasteet ovat huolestuttavan korkealla yli. Euroalueen suhdannenäkymät loppuvuodelle ovat varsin vaisut. Kotitalouksien ja yritysten luottamusindikaattorit heikkenivät kesän aikana. Toisaalta heikentynyt euro ja muun maailman kasvu luovat perustaa sille, että euroalueen talous alkaisi vähitellen elpyä vuodenvaihdetta kohden. Myös Euroopan keskuspankin valmius toimia rahoitusmarkkinajännitteiden helpottamiseksi kohentaa kotitalouksien ja yritysten luottamusta talouteen. 3 1-1 - -3 BKT, määrän muutos, Espanja BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Euroalue 1 11 1e 13e Saksa, 3, 1, 1, Ranska 1,7 1,7,,8 Italia 1,8, -, -, Espanja -,1,7-1,1 -,8 Irlanti -,,7,1 1, Kreikka -3, -,9-7, -, Portugali 1, -1, -3,3 -, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Euroalue Saksa Ranska Italia 1 11 1 Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,, 1, -,3, Inflaatio, 1,,7,3 1,9 Työttömyysaste, 1,1 1,1 11,1 11,3 Vaihtotase, BKT:sta,3,3,,8 Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,3 -,1-3,3 -, Julkinen velka, BKT:sta 8,7 88,1 91, 9, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Ennusteen lähtökohtana on, että velkakriisiä hoidetaan pienin askelin ja kriisin kärjistymiseltä vältytään. Tänä vuonna euroalueen talous supistuu. Vuonna 13 euroalueen BKT
Euroalue kasvaa,. Velkakriisihuolet lievenevät, ja muun maailman kasvu tukee euroalueen vientiä. Myös hidastuva inflaatio vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa ja tukee näin yksityistä kysyntää. Julkisten talouksien säästötoimien kiristävä vaikutus talouskasvuun lievenee myös ensi vuonna. Maiden väliset kasvuerot pysyvät kuitenkin suurina. Euroalueen keskeisten maiden (Saksa ja Ranska) taloudet säilyvät kasvuuralla. Sen sijaan Espanjassa ja Italiassa kokonaistuotanto supistuu edelleen, tosin edellisvuotta hitaammin. Kreikassa ja Portugalissa kasvunäkymät säilyvät heikkoina. Talouden säästötoimet tuntuvia Useissa euromaissa toteutetaan tänä vuonna huomattavia julkisen talouden säästöohjelmia. Rahoitustuen piirissä olevat maat toteuttavat Euroopan komission ja IMF:n vetoista talouden sopeuttamisohjelmaa. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden silmätikuksi joutuneissa maissa (Espanja ja Italia) on tehty tuntuvia säästötoimia ja rakenteellisia uudistuksia. Espanjan viimeaikaiset monivuotiset säästötoimet vastaavat yli 1 BKT:sta ja Italian noin BKT:sta. Kohti syvempää talous- ja rahaliittoa? Alkuvuoden rauhallisemman jakson jälkeen euroalueen velkakriisi kärjistyi uudelleen loppukeväästä. Kreikan parlamenttivaalien jälkeinen umpisolmu ja Espanjan pankkisektorin tuki huolestuttivat markkinat ja poliittiset päättäjät. Suurien euromaiden (Espanja ja Italia) valtionlainojen korot ovat nousseet tasoille, joita pidetään pidemmällä aikavälillä kestämättöminä. Huoli euroalueen tulevaisuudesta ja keskustelu joidenkin euromaiden erosta on pysynyt pinnalla. Tilanteen vakavuuden johdosta velkakriisin hoitoon on esitetty järeämpiä toimia. Eurooppa -neuvoston puheenjohtajan Van Rompuyn johdolla on laadittu tiekarttaa kohti tiiviimpää talo- 3 3 8, 7, 7,,,,,, 1 1 Ind. Ostopäälliköiden indeksejä euroalueella 7 8 9 1 11 1 Teollisuus Työttömyysaste euroalueella Hollanti Palvelut Espanja Euroalue Saksa 1 3 7 8 9 1 11 1 Lähde: Eurostat Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Italia 11 1 Espanja Kausitasoitettu
Euroalue us- ja rahaliittoa. Tavoitteena on pyrkiä siirtymään kohti yhdennettyä talous- ja rahaliittoa rahoitussektorin sekä finanssi- ja talouspolitiikan saroilla. Keskustelu talous- ja rahaliiton syventämisestä tulee jatkumaan. Euroopan pysyvän vakausmekanismin piti aloittaa toimintansa heinäkuun alussa, mutta ratifiointiprosessi on edelleen kesken. Vakausmekanismi ja väliaikainen vakausväline pystyvät helpottamaan markkinatilannetta varsinkin, jos euromaat aktivoivat ne toimimaan rahoitusmarkkinoilla. Inflaatio hidastuu alle EKP-tavoitteen Euroalueen inflaatio oli tammi heinäkuussa keskimäärin,. Inflaatio on hidastunut kuluvan vuoden aikana. Hintojen nousuvauhdin hidastumiseen on vaikuttanut matkaviestintäpalveluiden ja -laitteiden halpeneminen. Inflaatiota on ylläpitänyt etenkin energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Inflaation hidastuminen jatkuu ennustejaksolla. Euroalueen vaisu taloudellinen aktiviteetti ja kohonnut työttömyys vähentävät hinta-, kustannus- ja palkkapaineita. Talouden toimijoiden inflaatio-odotukset ovat myös maltilliset. Energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen vaimentuva nousuvauhti hidastaa inflaatiota jatkossa. Inflaation ennustetaan laskevan alle Euroopan keskuspankin :n tavoitetason ensi vuonna. Keskuspankki tukee velkakriisin hoitoa Euroopan keskuspankki toimi aktiivisesti velkakriisin hoidossa alkuvuonna. Toisen helmikuisen kolmivuotisen rahoitusoperaation jälkeen EKP oli tarjonnut eurooppalaisille pankeille ylimääräistä likviditeettiä yli 1 mrd. euron verran. Rahoitusmarkkinoiden jännitteiden lisäännyttyä alkukesästä keskuspankki laski ohjauskoron,7 :iin heinäkuussa. Samalla EKP laski talletuskoron, :iin pankkien luotonannon stimuloimiseksi. Markkinakorot ovat laskeneet poikkeuksellisen alas. 3 1-1 3 1 1, 1, 1, 1,,8,,,, Kuluttajahinnat euroalueella muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Pohjainflaatio Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat 7 8 9 1 11 1 EKP:n ohjauskorko EKP:n ohjauskorko ja 3 ja 1 kuukauden euriborit 7 8 9 1 11 1 Lähde: Suomen Pankki 3 kk euribor 1 kk euribor EKP:n rahapoliittiset likviditeettiä tukevat operaatiot 1 mrd. EUR 7 8 9 1 11 1 Pitempiaikaiset operaatiot Perusrahoitusoperaatiot Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit 7
Euroalue Arvioimme ohjauskoron pysyvän,,7 :n haarukassa ensi vuoden loppuun asti ja 1 kuukauden euriborin vastaavasti,8 :n tuntumassa. Vaikka keskuspankki on ilmaissut tyytyväisyytensä viimeaikaisten EU:n huippukokousten päätöksiin (mm. tiekartta ja pankkivalvonta), se on enenevästi siirtänyt velkakriisin hoidon vastuuta euromaiden hallituksille. Elokuun korkokokouksen yhteydessä EKP:n neuvosto ilmoitti valmiutensa markkinainterventioihin, mikäli euromaat aktivoivat Euroopan rahoitusvälineet toimimaan markkinoilla tiettyjen ehtojen täyttyessä. Keskuspankki on viestittänyt tekevänsä kaikkensa velkakriisin hoidon suhteen. Tilanteen vaatiessa kyseeseen tulevat muun muassa ohjausja talletuskorkojen laskut, markkinainterventiot ja ylimääräisen likviditeetin tarjoaminen. Mrd. euroa EKP:n velkapapereiden ostot jälkimarkkinoilta 1 1 /1 9/1 1/11 /11 9/11 1/1 /1 9/1 Tärkeitä ajankohtia euroalueella 1 Syyskuu. EKP:n neuvoston kokous. 1.-1. EU-maiden valtiovarainministerien kokous. syyskuussa Portugalin täytyy vakuuttaa troikka siitä, että se pystyy palaamaan markkinoille vuonna 13. Irlannille tukipaketin 7. lainaerä. Parlamenttivaalit Alankomaissa. Euroopan vakausmekanismin odotetaan aloittavan toimintansa. Troikan raportti Kreikasta. Lokakuu Kreikalle toisen tukipaketin 3. lainaerä.. EKP:n neuvoston kokous. 8.-9. EU-maiden valtiovarainministerien kokous. 18.-19. Eurooppa-neuvoston kokous. kuun lopulla Toinen erä EVM:n pääomasta maksetaan. Portugalille tukipaketin. lainaerä. Marraskuu 8. EKP:n neuvoston kokous. 1.-13. EU-maiden valtiovarainministerien kokous. Joulukuu 3.-. EU-maiden valtiovarainministerien kokous.. EKP:n neuvoston kokous. 13.-1. Eurooppa-neuvoston kokous. Irlannille tukipaketin 8. lainaerä. Kreikalle toisen tukipaketin. lainaerä. 8
Japani ja Iso-Britannia Keskuspankki elvyttää Japanin taloutta BKT:n kasvu nopeutui Japanissa vuoden 1 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua tukivat kotitalouksien kulutus, maanjäristyksen jälkeinen uudelleenrakentaminen ja vienti. Japanin keskuspankki on kääntänyt kurssiaan rahapolitiikassaan ja asettanut 1 :n inflaatiotavoitteen. Tällä tavoin keskuspankki pyrkii katkaisemaan maan taloutta pitkään vaivanneen deflaatiokierteen. Tavoite on haastava, sillä inflaatio on ollut viime aikoina nollan tuntumassa. Inflaation nopeutumista ja talouden kasvua pyritään tukemaan keskuspankin arvopaperien osto -ohjelmalla. Japani Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,, -,7, 1, Inflaatio, -,7 -,3,3,1 Työttömyysaste,,1,,, Vaihtotase, BKT:sta 3,, 1,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9, -1,1-9,8-8,8 Julkinen velka, BKT:sta 1,3 9,8 3,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Ennustejaksolla Japanin talouskasvu nojautuu aiempaa enemmän yksityiseen kulutukseen. Myös investointien lisäys tukee BKT:n kasvua. Sen sijaan vahvana säilynyt jenin valuuttakurssi hankaloittaa vientiä. Japani on aiempaa riippuvaisempi energian tuonnista, kun maanjäristyksen jälkeen on suljettu ydinvoimaloita. Kauppatase onkin kääntynyt alijäämäiseksi ensi kertaa 3 vuoteen. Vuonna 13 BKT:n kasvu hidastuu hieman tästä vuodesta. 1 1 98 9 9 BKT:n määrä Japanissa ja Isossa-Britanniassa Indeksi 7=1 Japani Iso-Britannia Ison-Britannian talous taantumassa Ison-Britannian talous oli lievässä taantumassa vuoden 1 ensimmäisellä puoliskolla. Kotitalouksien kulutuksen lasku ja viennin vaimea kehitys ovat painaneet talouden taantumaan. Kotitalouksien velkataakan vähentäminen ja korkealla pysyttelevä työttömyys pitävät yksityisen kulutuksen kasvun vaatimattomana. Punnan heikko arvo on lisännyt viennin kilpailukykyä. Toisaalta euroalueen velkakriisi on heikentänyt maan vientisektorin kasvunäkymiä. Maan talous kääntyy lievään kasvuun ensi vuonna, kun maailmantalouden kasvu vahvistuu. BKT:n kasvu on kuitenkin tavanomaista vaatimattomampaa, sillä muun muassa julkisen talouden säästötoimet vaimentavat talouden aktiviteettia. Englannin keskuspankki jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaansa. Ohjauskoron ollessa lähellä nollaa painopiste on epätavanomaisessa rahapolitiikassa. 9 9 7 8 9 1 11 1 Iso-Britannia Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, 1,8,8 -, 1, Inflaatio, 3,3,,, Työttömyysaste, 7,9 8, 8,3 8, Vaihtotase, BKT:sta -3,3-1,9 -, -1, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9,9-8,7-8,3-7, Julkinen velka, BKT:sta 7,1 8, 89, 91, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 9
Ruotsi Kasvu kohtalaista Ruotsin talous on useimpiin muihin maihin verrattuna varsin hyvässä kunnossa, mutta sekään ei välty eurokriisin aikaansaamasta epävarmuuden lisääntymisestä ja kysynnän vähenemisestä. Vuoden alkupuoliskon melko ripeästä kasvusta huolimatta tämän vuoden kasvu jää noin 1, :iin. Ensi vuonna talous elpyy kansainvälisessä imussa, mutta kasvu jää silti viime vuosia vaatimattomammaksi. Kotimainen kysyntä vetovastuussa Talouskasvun hidastuminen aiheutuu etupäässä viennin vaimenemisesta. Tänä vuonna vienti polkee lähes paikoillaan, mutta kasvu nopeutuu ensi vuonna hieman. Investoinnit lisääntyvät vielä yllättävänkin ripeästi, mutta ensi vuonna niitä painaa alhainen kapasiteetin käyttöaste. Kotitalouksien varovaisuus näkyy nyt yksityisen kulutuksen vaimeutena, mutta ensi vuonna kulutusta vauhdittaa säästämisasteen lasku. 3 1-1 - -3-1 1 Saldoluku 1 3 7 8 9 1 11 1 Kuluttajien ja teollisuuden luottamusindikaattori Ruotsissa BKT ja kysyntäerät Ruotsissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Vienti Kuluttajat Teollisuus Investoinnit Heikentyneestä suhdannetilanteesta huolimatta työttömyys ei ole juurikaan kasvanut. Yritykset tulkitsevat kysynnän vaimeuden väliaikaiseksi ja pitävät työntekijöistään kiinni. Ensi vuonna työttömyys nousee vain lievästi. Raha- ja finanssipolitiikassa pelivaraa Julkisen sektorin alhainen velka mahdollistaa talouden elvyttämisen julkista kysyntää kasvattamalla tänä vuonna. Ensi vuonna finanssipolitiikka on neutraalia. Ylijäämätavoitteen saavuttaminen merkitsee finanssipolitiikan kiristämistä vuodesta 1 alkaen. Jos talouskehitys kuitenkin osoittautuu ennakoitua heikommaksi, finanssipolitiikassa on varaa elvyttäviin toimiin. Rahapolitiikassa keskuspankin ohjauskorko säilyy nykytasollaan alhaisena vielä ensi vuonnakin, sillä inflaatiopaineet ovat vähäiset. Elvytystarpeen vaatiessa keskuspankki voi myös laskea korkoa. Ruotsin talouden vahvuus näkyy osaltaan myös pitkissä koroissa, jotka ovat ennätysalhaisia. Kulutus - -1 BKT -1-1 3 7 8 9 1 11 1 Ruotsi Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,, 3,9 1,,1 Inflaatio, 1, 3, 1, 1, Työttömyysaste, 8, 7, 7, 7, Vaihtotase, BKT:sta,8 7,,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,1,1 -,1 -, Julkinen velka, BKT:sta 39, 38, 37, 3, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1
Viro Kasvu hidastuu, mutta on kohtalaista Viron talouskasvu hidastuu tänä vuonna tuntuvasti, mutta säilyy silti kohtuullisena ja euroalueen keskimäärää selvästi nopeampana. Kasvun hidastuminen selittyy Virossakin vientimarkkinoiden vaimenemisella. Kasvu nopeutuu jälleen ensi vuonna kansainvälisen talouden elpyessä. Kotimainen kysyntä vahvaa Kotimainen kysyntä jatkuu tänä vuonna vahvana. Kotitalouksien yli :n kulutuskasvua tukee työllisyyden paraneminen, samalla kun palkat nousevat edelleen yli :n vuosivauhtia. Lisäksi investointipiikki jatkuu vielä tänä vuonna 1 :n kasvulla. Yksityisiä investointeja suosii alhainen korkotaso ja julkiset investoinnit lisääntyvät energian päästökaupan tulojen ja EU:n rakennerahastojen tuen turvin. Ensi vuonna investointien kasvu pienenee tuntuvasti. Myös kulutus lisääntyy tämänvuotista vähemmän. Suhdannenäkymien riskit tulevat ulkomailta. Eurokriisin tuoma epävarmuus vähentää vientikysyntää, vaikka Viron vienti kriisimaihin onkin vähäistä. Ensi vuonna vienti elpyy, mutta tuonnin vientiä nopeampi kasvu kääntää vaihtotaseen alijäämäiseksi tänä ja ensi vuonna. Työttömyys jatkaa alenemistaan, mutta säilyy silti ensi vuonnakin varsin korkeana. Inflaatio on alentunut ennusteita hitaammin ja on edelleen ensi vuonna euroalueen keskimäärää nopeampaa. 1 1 - -1-1 - - - - -8 BKT:n määrä Baltian maissa muutos ed. vuoden vastaavasta neljänneksestä 7 8 9 1 11 1 Saldoluku Viro Liettua Latvia Luottamusindikaattoreita Virossa Kuluttajat 7 8 9 1 11 1 Teollisuus Palvelut Rakentaminen Julkinen sektori lievästi alijäämäiseksi Viron julkinen velka on euroalueen pienin. Julkisen sektorin rahoitusasema on ollut viime vuosina lievästi ylijäämäinen. Vuosina 1-13 julkiset menot kasvavat tuloja nopeammin mm. eläkeuudistuksen takia, ja julkiseen sektoriin syntyy lievä alijäämä. Hallituksen tavoite on julkisen sektorin kääntäminen jälleen ylijäämäiseksi, mikä edellyttää menojen karsintaa lähivuosina. Viro Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,,3 7,, 3, Inflaatio,,7,1 3,9 3, Työttömyysaste, 1,9 1,1 1, 1,1 Vaihtotase, BKT:sta 3, 3, -, -,3 Julkinen ylijäämä, BKT:sta,3 1, -, -,7 Julkinen velka, BKT:sta,7, 8,7 8,8 Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 11
Latvia Elpyminen jatkuu Viime vuonna alkanut talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna huolimatta kansainvälisen talouden vaikeuksista. Kasvu tosin hidastuu selvästi, mutta nopeutuu jälleen ensi vuonna vientimarkkinoiden elpyessä. Investoinnit ja vienti kasvuvetureina Investoinnit romahtivat finanssikriisin aikana vuosina 8-1 noin kolmannekseen aiemmasta määrästään. Viime vuonna alkanut toipuminen jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta kasvu ei vielä yllä korvaamaan kuin runsaat puolet pudotuksesta. Myös vienti jatkaa tänä ja ensi vuonna olosuhteisiin nähden kohtuullista kasvua, ja ylittää selvästi notkahdusta edeltäneen tasonsa. Ratkaiseva merkitys viennin kasvun ylläpitämisessä on maan kilpailukyvyn tuntuvalla paranemisella viime vuosina niin sanotulla sisäisellä devalvaatiolla, sillä työvoimakustannukset alenivat merkittävästi. Yksityinen kulutus sen sijaan palautuu varsin hitaasti edellisvuosien kuopasta, koska kotitaloudet sulattelevat edelleen suurta velkaantumistaan pankkisektorin ongelmien varjossa. 18 1 1 1 1 8 - - Työttömyysaste Baltian maissa Latvia Viro Liettua 7 8 9 1 11 1 Lähde: Eurostat Luottamusindikaattoreita Latviassa Saldoluku Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Talouden tasapaino paranee Latvian talouden tasapaino paranee monelta osin. Työttömyysaste jatkaa laskuaan tänä ja ensi vuonna muiden Baltian maiden tavoin, vaikka säilyykin edelleen naapurimaita korkeampana. Vaikeaa työttömyysongelmaa helpottaa osaltaan työvoiman virta ulkomaille. Inflaatio on hidastumassa. Inflaation vaimenemiseen vaikuttaa paitsi raaka-ainehintojen nousun laantuminen ennen kaikkea viime vuoteen ajoittuneen ALV:n nousuvaikutuksen poistuminen. Maan keskuspankki on inflaation hidastuessa laskenut korkojaan viimeksi heinäkuussa. Lisäksi myös julkisen sektorin rahoitusasema kohenee. Alijäämää pienentää veropohjan laajentaminen mm. varallisuusverotuksessa ja julkisen sektorin palkkojen jäädyttäminen sekä subventioiden vähentäminen. - Rakentaminen -8 7 8 9 1 11 1 Latvia Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, -,3,, 3, Inflaatio, -1,,,, Työttömyysaste, 18,7 1, 1, 13,8 Vaihtotase, BKT:sta 3, -1, -1,8 -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -8, -3, -,1-1, Julkinen velka, BKT:sta,7, 3,,7 Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1
Liettua Liettua toipuu muun Baltian tavoin Liettuan suhdannekehitys on ollut ja on jatkossakin pääpiirteissään samantapaista Baltian naapurimaiden kanssa. Kasvu hidastuu tänä vuonna kansainvälisen vetoavun heiketessä, mutta säilyy silti EU-maiden keskimäärää nopeampana. Ensi vuonna kasvu nopeutuu hieman. Kaikki kysyntäerät kasvussa Liettuan kasvu lepää laajalla pohjalla. Yksityinen kulutus lisääntyy kansainvälisessä vertailussa ripeää 3- :n tahtia, vaikka kasvu toki hidastuukin selvästi viime vuodesta. Investoinnit yltävät tänä ja ensi vuonna yhteensä yli kymmenyksen kasvuun. Osittain investointeja nostavat EU-rahoituksella toteutettavat projektit. Sekä kulutus että investoinnit ovat kasvustaan huolimatta edelleen pienemmät kuin ennen finanssikriisiä vuonna 8. Sen sijaan vienti nousi jo toissa vuonna ennätystasolle. Tänä ja ensi vuonna kasvua kertyy yhteensä runsas kymmenys. Liettuan päävientimarkkinoilla Baltiassa, Venäjällä, Saksassa ja Puolassa kysyntä kasvaa koko ajan. Lisäksi Liettuan kilpailukyky on hyvä. Reaaliset yksikkötyökustannukset alenevat ensi vuonnakin neljättä vuotta peräkkäin. Tuottavuus on noussut huomattavasti, minkä kääntöpuolena työttömyys pysyy muiden balttimaiden tapaan lievästä laskusta huolimatta erittäin korkeana. - - - -8-1 -1 - - - -8-1 Julkisen talouden alijäämä BKT:sta Viro Latvia Liettua 7 8 9 1 11 1e 13e Lähteet: Eurostat, ennusteet OP-Pohjola-ryhmä Luottamusindikaattoreita Liettuassa Saldoluku Palvelut Teollisuus Kotitaloudet Rakentaminen 7 8 9 1 11 1 Julkinen sektori täyttää EMU-kriteerit Julkisen sektorin alijäämä on viime vuosina pienentynyt ja alenee tänä ja ensi vuonna noin 3 :iin kokonaistuotannosta. Menokuri on tiukkaa: julkisen sektorin palkat on jäädytetty ja sosiaalietuuksien kasvua rajoitetaan. Tulopohjaa on laajennettu mm. osinkojen verotusta kiristämällä. Julkisen sektorin velka suhteessa kokonaistuotantoon on yli kaksinkertaistunut finanssikriisiä edeltäneeltä tasolta, mutta lievästä kasvusta huolimatta velkasuhde likimain stabiloituu tänä ja ensi vuonna. Liettua Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, 1,,9, 3, Inflaatio, 1,,1 3,,8 Työttömyysaste, 17,8 1, 13,8 1, Vaihtotase, BKT:sta 1,1-1, -, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -7, -, -3, -,9 Julkinen velka, BKT:sta 38, 38,, 1, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 13
Venäjä Tasainen kasvu jatkuu Euroalueen velkakriisin vaikutukset Venäjän talouteen jäävät muita maita vähäisemmiksi, sillä Venäjän energiavaltaiselle viennille on kysyntää hitaankin kasvun markkinoilla. Vientimäärien sijasta talouskehityksen riskit kohdistuvat enemmänkin energian hintaan. 1 Öljyn hinta ja Venäjän RTS-osakeindeksi USD Ind. 3 Kotimainen kysyntä edelleen voimissaan Öljy ja kaasu vastaavat kahta kolmasosaa Venäjän viennistä. Viennin kasvu on kuitenkin vaatimatonta ja lähinnä kaasun varassa, sillä öljyn kotimainen kulutus kasvaa ripeästi. Energian nykyhinnat riittävät silti rahoittamaan nopeasti kasvavan tuonnin ja pitämään ulkomaankaupan ylijäämäisenä. Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan vilkastuttavan aikaa myöten ulkomaankauppaa muun muassa tullien alentuessa. Verraten tasaisen kasvun jatkuminen lepää pääosin kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvaa lähes :n vuositahtia palkkojen nousun ja työllisyyden paranemisen tukemana. Lisäksi inflaation hidastuminen parantaa ostovoimaa. Tosin inflaation hidastuminen alkuvuonna aiheutui poikkeustekijöistä eli hallinnollisesti säädeltyjen energiahintojen nostamisen myöhentämisestä vuodenvaihteesta. Inflaatio nopeutuu hieman loppuvuonna. Myös investointien kasvu jatkuu ripeänä. Vuoden alkupuoliskolla kasvu nopeutui 1 :iin. Investointeja vauhdittavat kapasiteetin käyttöasteen nousu ja luotonsaannin helpottuminen. Luottojen reaalikasvu kiihtyi alkuvuonna :iin. Inflaatiotavoite rahapolitiikan ohjenuoraksi Venäjän keskuspankki laajensi viimeksi heinäkuussa ruplan vaihteluväliä suhteessa euron ja dollarin valuuttakoriin tarkoituksenaan lisätä ruplan joustavuutta. Keskuspankki vähentää myös valuuttainterventioita ja lisää pankkien likviditeetin sääntelyä kaventamalla luotto- ja talletuskorkojensa vaihteluväliä. Toimien lopullisena tarkoituksena on toteuttaa inflaatiotavoite rahapolitiikan ohjenuoraksi. 1 1 8 - - - -8 Öljyn hinta (urals) Osakeindeksi RTS 1 3 7 8 9 1 11 1 Suhdannenäkymät ja luottamusindikaattori Venäjällä Saldoluku 7 8 9 1 11 1 Venäjä Saldoluku Teollisuuden suhdannenäkymät Kotitalouksien luottamusindikaattori Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos,,3,3 3,, Inflaatio,,9 8,,, Työttömyysaste, 7,,,, Vaihtotase, BKT:sta,7,,3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -3, 1, -1, -1, Julkinen velka, BKT:sta 11,7 11,7 1,1 1,7 Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1 - -1-1 - - -3-3 - 1
Intia ja Brasilia Talousnäkymät tummentuneet Intiassa Intian BKT:n kasvu vaimeni kuluvan vuoden alkupuolella. Kasvuvauhdin hidastuminen johtui lähinnä maatalouden ja teollisuuden vaimentuneesta kehityksestä. Taloudellisen aktiviteetin hidastumisesta huolimatta inflaatio on pysynyt kohonneella tasolla. Tilanne on hankala maan keskuspankille, sillä se pyrkii tasapainoilemaan elvyttävän ja kiristävän rahapolitiikan välillä. Intian taloutta vaivaa kaksoisvaje: julkinen talous ja vaihtotase ovat selvästi alijäämäisiä. Tasapaino-ongelmat ja aktiviteetin hidastuminen luovat painetta maan hallitusta kohtaan talouskasvun vauhdittamiseksi. Intia Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, 1,3 7,1,, Inflaatio, 1, 8, 8,1 7, Työttömyysaste, - - - - Vaihtotase, BKT:sta -3,3 -,8-3,3-3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9, -8,7-8,3-8, Julkinen velka, BKT:sta 9, 8,1 8, 7, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Talouskuvan heikkeneminen on näkynyt myös Intian valuutan rupian kurssin selvänä heikentymisenä viimeisten neljännesten aikana. Suhdannekyselyt viittaavat kasvuvauhdin hidastumiseen loppuvuonna 1. Ensi vuonna BKT:n kasvu elpyy maailmantalouden aktiviteetin vahvistuessa. 1 1 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Intia Brasilian taloutta elvytetään Vuoden 1 ensimmäisellä neljänneksellä Brasilian talouden vuosikasvu hidastui,8 :iin. Investointien supistuminen ja vahvana jatkunut tuonnin kasvu leikkasivat kansantalouden kasvua. Kotitalouksien kulutusta tukivat palkkojen nousu ja työllisyyden hyvä kehitys. - 1 3 7 8 9 1 11 1 Brasilia Hidas talouskasvu ja vaimentumaan päin oleva inflaatio ovat mahdollistaneet Brasilian keskuspankin elvytystoimet. Keskuspankki on jatkanut ohjauskoron laskuja ja heinäkuussa ohjauskorko oli 8,. Vaimea talouskasvu ja vähäiset inflaatiopaineet viittaavat elvyttävään rahapolitiikkaan myös jatkossa. Talouskasvua tuetaan myös investointeihin ja infrastruktuuriin kohdistetulla elvytyspaketilla (3 /BKT). Suhdanneindikaattorit osoittavat talouden vaimean kehityksen jatkuvan loppuvuonna. Ensi vuonna talouskasvu vahvistuu yksityisen kulutuksen vetämänä. Lisäksi elvytystoimet vahvistavat investointeja ja vientiä. Brasilia Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, 7,,8,, Inflaatio,,,,,8 Työttömyysaste,,7,,, Vaihtotase, BKT:sta -, -,1-3, -3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,8 -, -,3 -, Julkinen velka, BKT:sta,,, 3, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1
Kiina Talouspolitiikka elvyttää kasvua Kiinan viime vuonna alkanut talouskasvun hidastuminen jatkui tämän vuoden alkupuoliskolla, jolloin BKT:n kasvu painui alle 8 :n. Taloudessa on kuitenkin merkkejä elpymisestä, jota maa vauhdittaa ekspansiivisella talouspolitiikalla. Kasvu nopeutuukin loppuvuonna ja ensi vuonna. Ind. Kiinan ostopäällikköindeksi Viennin kasvu vaimentunut Talouskasvun hidastumisen on aiheuttanut ennen kaikkea viennin kasvun vaimeneminen ja varastojen pieneneminen. Kiinteät investoinnit lisääntyivät vuoden alkupuoliskolla lievästä alamäestä huolimatta viidenneksellä. Myös kotitalouksien kulutus on jatkanut verraten tasaista kasvua. Merkkejä talouden elpymisestä näkyi vähittäiskaupan kasvun voimistumisesta alkukesällä. Kotitalouksien kulutusta tukee ripeänä jatkunut palkkojen nousu, samalla kun inflaatio on hidastunut. Finanssipoliittisen elvytyksen kohteena ovat julkisen sektorin lisääntyvät infrastruktuurihankkeet. Myös eläkkeitä on nostettu. Näille luovat hyvät edellytykset valtion alhainen velkaantuneisuus ja vain lievä alijäämä julkishallinnon rahoitusasemassa. Talouspolitiikan kasvuhakuisuus näkyy osaltaan myös viennissä, sillä Kiina on antanut tänä vuonna valuuttansa juanin hieman heikentyä pitkän vahvistumistrendin jälkeen. 3 3 1-1 - -3 7 8 9 1 11 1 Kiinan vienti ja investoinnit muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Vienti* * 3 kk:n liukuva keskiarvo Investoinnit 7 8 9 1 11 1 Rahapolitiikkaa keveämmäksi Kasvua piristääkseen maan keskuspankki on laskenut lyhyen ajan sisällä kahdesti keskeisiä korkojaan. Keveämmälle rahapolitiikalle antaa tilaa paitsi alentunut inflaatio myös kiinteistökuplan helpottaminen, kun asuntohintojen kehitys on tasaantunut. Keskuspankilla on tarpeen vaatiessa lisäksi muitakin keinoja käytettävissään, kuten pankkien kassavarantovelvoitteiden alentaminen likviditeetin lisäämiseksi. Kiina Keskeisiä ennusteita 1 11 1e 13e BKT, määrän muutos, 1, 9, 8, 8, Inflaatio, 3,,, 3, Työttömyysaste,,1,,, Vaihtotase, BKT:sta,,8,3 1,7 Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,3-1, -1,3-1, Julkinen velka, BKT:sta 33,,8, 19, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1
Suomi Yhteenveto Kasvu piristyy hieman vuonna 13 Talouskasvu oli yllättävän hyvää vuoden 1 ensimmäisellä neljänneksellä. Etenkin kotitalouksien kulutus lisääntyi osin kertaluonteisten tekijöiden johdosta. Kesän aikana kokonaistuotannon kasvu kuitenkin painui miinukselle. Myös loppuvuosi sujuu vaisuissa merkeissä, mutta talous elpyy silti kasvuun. Ensi vuonna talouskasvu piristyy hieman. BKT-ennusteita on laskettu hieman alaspäin vuoden alusta. BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna,7 ja ensi vuonna 1,. Maailmantalouden vaikutukset heijastuvat Suomeen viennin kautta. Heikko vientikysyntä pitää viennin kehityksen vaimeana ennustejaksolla. Myös kotimaisten vientiyritysten kapasiteetin pieneneminen heikentää kasvunäkymiä. Yksityisen kulutuksen kasvu on tänä ja ensi vuonna tavanomaista hitaampaa. Kotitalouksien ostovoimaa leikkaavat ansiotulojen veronkiristykset ja välilliset veronkorotukset. Yksityisen kulutuksen kasvu lepää vaimean työllisyyskehityksen ja säästämisasteen laskun varassa. Inflaatio on ripeää vuosina 1 13. Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna. Väheneminen on laaja-alaista, sillä kaikkien keskeisten investointierien suunta on alaspäin. Lupakehityksen perusteella asunto- ja muu talonrakentaminen supistuvat loppuvuonna. Rakennusinvestointien väheneminen kääntää myös kone- ja laitehankinnat lievään laskuun jatkossa. Ensi vuonna asuntorakentamisen virkoaminen vetää myös muut investoinnit kasvuun. Asuntomarkkinoiden tila säilyy vakaana matalan korkotason ja kohtuullisen työmarkkinatilanteen takia. Työllisyys kasvaa vain hieman ennustejaksolla. Työttömyysaste on ensi vuonna 7,. Julkinen talous ja vaihtotase pysyvät alijäämäisinä vuosina 1 13. 8 - - - -8-1 -1 3 1-1 - 1 8 - - - -8-1 Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Tuotannon suhdannekuvaaja* Työpäiväkorjatut sarjat 7 8 9 1 11 1e 13e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Julkisen talouden vaje ja vaihtotase BKT:sta Vaihtotase Julkisen talouden vaje * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen kuluttajahinnat 1 kk:n muutos 9899137891111e13e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä 9 9 1 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä 17
Suomi Vienti Vienti takkuaa tänä vuonna... Viennin kehitys on ollut vaatimatonta kuluvana vuonna. Palvelujen vienti on vähentynyt. Tullin tilastojen mukaan tammi kesäkuussa viennin arvo oli 1 laskussa. Viennin volyymi on supistunut arvoakin enemmän, sillä vientihinnat ovat nousseet. Päätoimialoista vienti on vähentynyt elektroniikka- ja metsäteollisuudessa. Myös metallien vienti on laskenut. Kasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla on sen sijaan ollut kemianteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden viennissä. Viennin vaisu kehitys johtuu koto- ja ulkoperäisistä tekijöistä. Suomen vientiteollisuus on keskellä rakennemuutosta, kun elektroniikka- ja metsäteollisuus järjestelevät toimintojaan. Nokian leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti Suomen ulkomaankauppaan. Myös vientisektorin kilpailukyky on heikentynyt viime aikoina. Velkakriisin jatkuminen on vähentänyt Suomen vientiä euroalueelle....mutta elpyy hieman ensi vuonna 1 11 1 9 8 7 13 1 Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä Indeksi 8=1 8 9 1 11 1 Lähteet: CPB, Tulli Kehittyneet maat Suomi Teollisuuden uudet tilaukset* toimialoittain Indeksi 1=1 Metalliteollisuus Kemianteollisuus Maailmankaupan ja -talouden tavanomaista hitaampi kasvu heijastuu Suomen vientiin ennustejaksolla. Vaimea taloustilanne näkyy Suomen viennille tärkeiden investointihyödykkeiden heikkona kysyntänä. Myös teollisuuden saamien uusien tilausten määrä kertoo heikosta kehityksestä. Tammikesäkuussa uudet tilaukset vähenivät 1 :ia edellisvuodesta. Päätoimialoista kasvussa on ollut vain kemianteollisuus. Vienti supistuu vajaan prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna vienti on hieman plussalla, kun talouskasvu asteittain vahvistuu keskeisissä vientimaissa (Ruotsi, Saksa ja Venäjä) ja maailmantalous elpyy. Euron viime vuosia heikompi kurssi tukee myös vientisektorin kilpailukykyä. 11 Tehdasteollisuus 1 Paperiteollisuus 9 Tekstiiliteollisuus * Trendisarja 8 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus Vienti, tuonti ja vaihtotase 1 11 1e 13e Määrän muutos, Vienti 7,, -,8, Tuonti,9,7 -,8 1, Vaihtotase, BKT:sta 1, -1, -1, -1,3 Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä Suomen vaihtotase pysyy alijäämäisenä tänä ja ensi vuonna. Monia vuosia jatkunut vaihtosuhteen heikkeneminen pysähtyy, kun vientihintoihin vaikuttava matkapuhelinten vienti käytännössä loppuu. 18
Suomi Yksityinen kulutus Kotitalouksien kulutus vahvaa alkuvuonna Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli vahvaa kuluvan vuoden alkupuolella osin kertaluonteisten tekijöiden johdosta. Autokaupassa nähtiin selvä piikki ensimmäisellä neljänneksellä ennen huhtikuun alun autoveron nostoa. Huhtikuusta eteenpäin autokaupan kehitys on ollut vaatimatonta. Tammi kesäkuussa vähittäiskaupan määrä kasvoi keskimäärin,1, mutta kasvuvauhti hidastui toisella neljänneksellä. Alkuvuoden hyvää kulutuksen kasvua selittävät myös palkankorotusten ajoittuminen siihen. Palkankorotukset kertaerien kanssa tukivat kotitalouksien ostovoimaa. Tammi kesäkuussa palkkasumma kasvoi keskimäärin, edellisvuodesta. Kulutuksen kasvu vaimenee Kotitalouksien luottamus heikkeni kesällä velkakriisin kärjistyttyä uudelleen. Kuluttajat ovat huolissaan Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden lisääntymisestä. Loppuvuonna kotitalouksien kulutuksen kasvu hidastuu. Vaimea talous- ja työllisyyskehitys ja näkymiin liittyvä epävarmuus eivät luo edellytyksiä kovin hyvälle kulutuksen kasvulle. Myös hidastumisesta huolimatta korkealla pysyttelevä inflaatio leikkaa kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvuvauhti vaimenee tästä vuodesta. Ansiotuloveron kiristykset ja arvonlisäveron nosto leikkaavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Palkkasumman kasvu jää vaimeaksi ensi vuonna, sillä työllisyys lisääntyy vain vähän. Edelleen varsin korkealla pysyvä inflaatio nakertaa kotitalouksien ostovoimaa. Toisaalta matala korkoympäristö tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. 3 1-1 - -3 1 1 - -1-1 Saldoluku Kotitalouksien talousodotukset arvio taloudesta vuoden kuluttua Talous muuttuu paremmaksi Talous muuttuu huonommaksi Oma talous Suomen talous 1 3 7 8 9 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori * Muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 3 kuukauden liukuvista keskiarvoista 7 8 9 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus Kulutuksen ja tulojen muutos, Vähittäiskauppa 1 11 1e 13e Ansiotaso,,8 3,,8 Yksityinen kulutus 3,3, 1,9 1, Käytettävissä olevat reaalitulot,, 1, 1, 1 8 - - - Ennustejaksolla kotitalouksien säästämisaste laskee, sillä kuluttajat kompensoivat ostovoiman kasvun hidastumista vähentämällä säästämistään. Säästämisaste* 3, 1,,7, * Säästäminen/Käytettävissä olevat tulot Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä 19
Suomi Investoinnit Investoinnit laskussa Investoinnit kasvoivat vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lievästi, mutta suunta on jatkossa selvästi alaspäin. Rakennusinvestoinnit vähenivät jo alkuvuonna, ja kasvua ylläpitivät kone- ja laitehankinnat. Julkiset investoinnit lisääntyivät tuntuvasti, kun taas yksityinen pääomanmuodostus ei juuri kasvanut. 18 1 1 Milj. m3 Asuntotuotanto vuosisumma Luvat Valmistuneet Asuntojen uustuotannon määrä on vähentynyt vuoden 11 lopulta lähtien. Toukokuussa volyymi laski vuodentakaisesta. Asunnoille myönnetyissä rakennusluvissa alamäki on alkuvuonna jyrkentynyt, sillä tammi toukokuussa luvat vähenivät kymmenyksen, mutta toukokuussa jo lähes viidenneksen. Lupakehityksen perusteella asuntoinvestoinnit supistuvat loppuvuonna selvästi alkuvuotta enemmän. Ensi vuonna talouden lievä elpyminen, alhainen korkotaso ja kohtuullinen työllisyyskehitys mahdollistavat asuntoinvestointien kääntymisen pieneen kasvuun. Muissa talonrakennusinvestoinneissa alkuvuoden pientä kasvua ylläpitivät lähinnä julkiset rakennushankkeet. Sen sijaan liike- ja toimistorakentaminen sekä teollisuusrakentaminen olivat tuntuvassa laskussa. Näille erille myönnetyt rakennusluvat vähenivät tammi toukokuussa yli kolmanneksen, joskin tämä johtui osittain viime vuoden vertailuajankohtaan osuneista suurista kohteista. Yhtä kaikki myös muut talonrakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun tänä vuonna. Kone- ja laitehankinnat kasvoivat vielä alkuvuonna ripeästi. Rakennusinvestointien väheneminen kääntää kuitenkin myös kone- ja laitehankinnat lievään laskuun jatkossa. Korjausrakentaminen vakaata Asuntoinvestointien supistumisen vastapainona asuntojen korjausrakentamisen kasvu jatkuu vakaata noin 3 :n tahtia, vaikka suhdanneluonteiset korjausavustukset loppuivatkin viime vuonna. Kasvua ylläpitävät rakennuskannan vanheneminen ja teknisen laadun parantaminen. 1 1 8 3 1 1 1 3 7 8 9 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus Milj. euroa Investointien määrän muutos, Aloitukset Investointien määrä pääomatavararyhmittäin* Koneet ja laitteet * Kausitasoitetut sarjat hinnoin Lähde: Tilastokeskus 3 7 8 9 1 11 1 1 11 1e 13e Asunto,, -,, Muu talonrakentaminen -7, 7, -3,, Maa- ja vesi -3, -1,9,, Kone- ja laite -1,1 19, -, -, Muut, -, -1, -3, Investoinnit yhteensä 1,9,8 -, 1, Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä Asunnot Muu talonrakennus
Suomi Asuntomarkkinat Asuntomarkkinoilla ei suuria mullistuksia Asuntojen hintakehitys on pysynyt verrattain tasaisena. Tämän vuoden toisella neljänneksellä asuntohinnat olivat vain, korkeammat kuin vuosi aiemmin. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat nousseet hieman muuta maata nopeammin, joten jo ennestään suuri hintaero on jatkanut kipuamistaan uusiin ennätyslukuihin. Asuntomarkkinoiden melko rauhalliseen peruskuvioon ei kohdistu lähiaikoina merkittäviä muutospaineita. Yleisen suhdannekehityksen epävarmuus on kuitenkin heijastunut asuntomarkkinoille lievänä myyntiaikojen pidentymisenä ja asuntokauppojen vähenemisenä. Kotitalouksien perusasenteissa ei silti ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Asunnonostoaikeet ovat pysyneet jopa hieman pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa suurempana viime kuukausina. Asuntomarkkinoiden vakaan tilanteen jatkumiseen vaikuttaa merkittävästi kehitys korko- ja työmarkkinoilla. Korkojen osalta ei ole näkyvissä nousua pitkään aikaan. Lainakorot pysyvät siten matalina, vaikka pankkien marginaaleihin kohdistuukin jonkinasteisia nousupaineita. Myös työmarkkinoilla näkymät viittaavat suhteellisen vakaaseen kehitykseen. Hitaasta talouskasvusta huolimatta työttömyys ei kasva, vaan päinvastoin edelleen lievästi alenee. Suomen asuntomarkkinoilla ei ole monien muiden maiden tavoin esiintynyt hintakuplia viime vuosina. Asuntohintojen pieni nousu on jäänyt kuluttajahintojen tai palkkojen nousua vähäisemmäksi, joten reaalisesti asuntohinnat ovat halventuneet. Myös tämä on tekijä, joka puoltaa rauhallisen kehityksen jatkumista. 18 1 1 1 1 98 9 1 8 1 1 1 1 8 1 8 Vanhojen asuntojen hinnat Indeksi 1=1 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus euroa/m² Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Asuntohintojen ero pk-seudun ja muun Suomen välillä Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräisten neliöhintojen erotus vuoden 11 rahassa 9 9 9 9 98 8 1 1 Lähde: Tilastokeskus Asunnon ostoaikeet ( kotitalouksista) Aikoo ostaa Ehkä Talouskasvun nopeutuminen ensi vuoden loppua kohti voi hieman nopeuttaa asuntohintojen nousua. Varmasti 3 kuukauden liukuva keskiarvo 1 3 7 8 9 1 11 1 Lähde: Tilastokeskus 1
Suomi Inflaatio Veronkorotukset nostaneet inflaatiota Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 3, tammi heinäkuussa. Inflaatiota on nopeuttanut etenkin elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Välillisen verotuksen kiristykset, muun muassa ALV ja autovero, ovat siirtyneet varsin täysimääräisesti lopputuotteiden hintoihin. Tammi heinäkuussa välillisten veronkorotusten hintoja nostava vaikutus oli keskimäärin,8 -yksikköä. Inflaatiota on hillinnyt matkaviestintäpalveluiden ja -laitteiden halpeneminen. Alkuvuonna inflaatiota kiihdytti myös raakaöljyn kallistuminen Iranin ydinvoimakiistan johdosta. Raakaöljyn hinta kääntyi laskuun keväällä, mutta on kesän aikana alkanut nousta uudelleen. Teollisuuden raaka-aineiden hinnat ovat olleet laskussa vaimean taloudellisen toimeliaisuuden johdosta. Sen sijaan elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa heikkojen satonäkymien vuoksi. Huolimatta vaimeasta talouskehityksestä inflaatio hidastuu loppuvuonna vain vähän. Tänä vuonna inflaatio on keskimäärin,9. Inflaatio hidastuu vain hieman Hintojen nousuvauhti on ensi vuonna vähän tämän vuotuista hitaampaa. Maailmantalouden kasvun painottuminen kehittyviin talouksiin ylläpitää energian ja raaka-aineiden kysyntää. Myös elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnoissa on korotuspaineita. Välilliset veronkiristykset nostavat hintoja myös ensi vuonna. Kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 13 alusta. Jos ALV:n nosto siirtyy kokonaan kuluttajahintoihin, niin sen vaikutus inflaatioon on,7 prosenttiyksikköä. Toisaalta inflaatiota hidastaa ensi vuonna matkaviestintäpalveluiden ja -laitteiden halpeneminen. Myös poikkeuksellisen matalat korot vaimentavat inflaatiota. Vuonna 13 inflaatio on keskimäärin,7. 1 1 8 - - - -8 3 1-1 - Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 7 8 9 1 11 1e Lähde: Tilastokeskus Inflaatio ja inflaatio-odotukset muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Inflaatio Inflaatio-odotukset 7 8 9 1 11 1 13 Lähde: Tilastokeskus Liikenne Bensiini 9 E 1 Vapaarahoitteiset vuokrat Ulkomaan valmismatkat Matkaviestintäpalvelut Lähde: Tilastokeskus Olut Tietokone Elintarvikkeet Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä tammi-heinäkuu 1 -, -, -,7,1,13,1 -, -,1,,1,,3 Vaikutus, -yksikköä