Paluu hitaaseen kasvuun

Transkriptio

1 Suhdanne-ennuste/Tammikuu 13 OP-Pohjola-ryhmä Paluu hitaaseen kasvuun

2 n suhdanne-ennuste Tammikuu 13 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, 11 1e 13e 1e Bruttokansantuote,7,,8 1,7 Tuonti,7 -,8,8, Vienti, -1, 1, 3,3 Kulutus 1,8 1, 1, 1,1 - yksityinen, 1,9 1,3 1,3 - julkinen, -,,, Investoinnit,8 -,3-1,, Muita keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e Kuluttajahintojen muutos, 3,,8, 1,3 Ansiotason muutos,,8 3,, 1, Työttömyysaste, 7,8 7,7 8,1 8, Vaihtotase, BKT:sta -1, -1, -1, -1, Julkisyhteisöjen alijäämä, BKT:sta -, -1, -1, -, Julkisyhteisöjen velka, BKT:sta 9,,7,7, BKT:n kasvu maailmalla Osuus*, e 13e 1e Maailma 1, 3,8 3, 3,3 3,7 USA 19,1 1,8,,, Euroalue 1, 1, -,, 1, Japani, -,, 1, 1, Ruotsi, 3,7 1, 1,3,3 Kehittyneet maat yht. 1,1 1,8 1,7 1,8, Kiina 1,3 9,3 7,8 8, 8, Intia,,8,,, Brasilia,9,8,8 3,, Venäjä 3,,3 3,7 3,8, Viro, 8,3 3,1 3,, Kehittyvät maat yht. 8,9,,,1, * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, IMF ja OP-Pohjola-ryhmä

3 Suhdanne-ennuste Paluu hitaaseen kasvuun Maailmantalous kasvaa vuonna 13 jokseenkin samaa vauhtia kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1 maailmantalouden vauhti piristyy keskinkertaiseksi. Vuosi 13 alkaa useissa kehittyneissä maissa vaisusti, mutta tahti paranee vähitellen jatkossa. Kasvu on silti keskivertoa vaisumpaa myös vuonna 1. Kehittyvillä markkinoilla taloudet kasvavat kohtuullisen hyvin, mutta vauhti ei paljoa parane vuonna 1. Suurista talouksista Yhdysvaltain talous kasvaa vaisusti vuoden alussa verotuksen kiristymisen syödessä ostovoimaa. Yhdysvallat pysyy kuitenkin noin kahden prosentin kasvuputkessa myös tänä vuonna. Euroalueen talous alkaa elpyä kuluvan vuoden aikana, mutta keskimäärin euromaiden talous ei kasva tänä vuonna. Ennusteet perustuvat arviolle, että euroalueen velkakriisi pysyy verrattain rauhallisessa tilassa. Levottomuus tosin nostaa todennäköisesti välillä päätään, ja on hyvin mahdollista, että keskuspankki joutuu lunastamaan lupauksensa valtionlainostoista. Lyhyet euribor-korot pysyvät jokseenkin nykytasollaan sekä tänä että ensi vuonna. Euroopan keskuspankin ohjauskorko pysyy, -,7 haarukassa. Arvioimme Yhdysvaltain keskuspankin alkavan nostaa korkoa jo vuoden 1 lopulla, mikä nostaa tuolloin pitkiä korkoja myös euroalueella. Euro säilyy varsin vahvana pitkälle vuoteen 1, mutta Fedin alkaessa kiristää rahapolitiikkaa euron kurssi kääntyy laskuun. Vuoden alkupuolella talouden riskikartalla ovat edelleen tutut aiheet, kuten Yhdysvaltain talousjyrkänne ja euroalueen velkakriisi. Vähitellen vanhat uhkakuvat korvautuvat uusilla. Euroalueella varsinainen testi on vuosina 1 1, jolloin kriisimaiden on lunastettava nykyiset odotukset elpymisestä. Vuoden 1 aikana katseet siirtyvät entistä selvemmin myös poikkeuksellisen rahapolitiikan lopettamiseen erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä on ollut perinteisesti riskialtis ajankohta. Kiinassa yritysten ja alueiden velkaantuminen pysyy esillä. Suomen talous kääntyy kasvuun jo talvella pienen notkahduksen jälkeen. Varsinaisesta elpymisestä on turha puhua. Kyse on enemmänkin paluusta hitaaseen kasvuun. Kasvu alkaa elpyä selvemmin vuonna 1, mutta vasta vuodella 1 on edellytykset kunnon suhdannenousulle. Talouskasvun vähittäinen nopeutuminen perustuu viennille. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja investoinnit tuskin lainkaan. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää vähäiseksi niin tänä kuin ensi vuonna. Vuonna 1 ansiotason nousu hidastuu noin prosenttiin, mikä on hitainta vauhtia viiteen vuosikymmeneen vuotta 1993 lukuun ottamatta. Myös inflaatio hidastuu jyrkästi, joten reaalipalkkojen lasku jää pieneksi. Työttömyys nousee vuosikeskiarvona ainoastaan hieman. Sekä vaihtotaseen että julkisen talouden vaje pienenee. Suomen talouden pitkän ajan kasvuedellytykset ovat heikentyneet finanssikriisin seurauksena. Talouspolitiikassa ei ole näköpiirissä muutoksia, jotka korjaisivat merkittävästi tilannetta. 1

4 Maailmantalous Maailmantalous kohenee lievästi Maailmantalous kasvoi loppuvuonna vaisusti niin teollisuustuotannolla kuin maailmankaupalla mitattuna. Kehittyneissä maissa vuosi päättyi alavireisesti yllättävän hyvän kolmannen vuosineljänneksen jälkeen. Erityisesti teollisuustuotanto notkahti ikävästi. Kehittyvillä markkinoilla talous sen sijaan koheni vuoden loppukuukausina, mikä tasapainotti teollistuneiden maiden heikkoa kehitystä. Teollisen suhdanteen osalta kyselyt lupaavat hieman parempaa vuoden alkupuoliskolle, mutta merkit ovat toistaiseksi vaisuja ja hajanaisia. Selvemmin tilanne on kohenemassa kehittyvillä markkinoilla Aasiassa, mutta voimakasta elpymistä ei sielläkään ole näköpiirissä. Kehittyneissä maissa talouspolitiikan kiristyminen jarruttaa talouskasvua Yhdysvalloissa ja pitää tilanteen heikkona euroalueen ongelmamaissa erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Loppuvuonna edellytykset paremmalle elpymiselle lisääntyvät ja vuodelle 1 näkymät ovat lievästi tätä vuotta paremmat. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu on jäämässä keskimäärin samoihin lukemiin kuin viime vuonna. Inflaatiopaineet vähentyneet Inflaatiopaineet ovat hellittäneet maailman laajuisesti, kun talouskasvu on hidastunut ja raakaaineiden hinnat ovat laskeneet. Kesän ruoan hintapiikkikin jäi tilapäiseksi. Kuluvan vuoden inflaationäkymät ovatkin maltilliset. Vuoden 1 aikana piristyvä talous alkaa jälleen nostaa myös maailmanmarkkinahintoja, mikä alkaa myös vähitellen heijastua kuluttajahintainflaatioon. Raaka-aineiden hintanäkymät ovat verrattain vakaat. Suurin riski liittyy öljyn hintaan Lähiidässä jatkuvien levottomuuksien vuoksi. Öljyn markkinatasapaino on kuitenkin vakaa tai jopa koheneva, joten perustekijöiden puolesta voimakkaiden hintaheilahteluiden riski on pieni Maailmantalouden kasvu e Lähteet: IMF, OP-Pohjola-ryhmä Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi Indeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo Muutos ed. vuodesta, Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Kuluttajahinnat ja tuontihinnat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Tuontihinnat maailma Kuluttajahinnat OECD

5 Yhdysvallat Talouspolitiikka keskiössä Yhdysvaltain talous kasvoi vuonna 1 jo kolmatta vuotta peräjälkeen noin kahden prosentin vauhtia. Tänä vuonna tahti jatkuu samana. BKT:n keskimääräiset vuosiluvut antavat kuitenkin liioitellun vakaan kuvan kehityksestä. Talouskasvu on ollut riittävää pitämään työttömyyden laskussa, mutta riittämätöntä pitämään yllä jatkuvasti vankkaa luottamusta talouden elpymiseen. Kuluvan vuoden aikana epävarmuus säilyy etenkin alkuvuonna, kun kongressissa väännetään edelleen talousjyrkänteeseen liittyvistä menoleikkauksista. Vähitellen talouskuva alkaa kuitenkin kirkastua ja vuonna 1 näkymät ovat jälleen hieman kuluvaa vuotta paremmat. Yksityinen kysyntä ajurina Yhdysvaltain talouskasvu on maltillisuudestaan huolimatta varsin laajapohjaista. Ainoastaan julkinen kysyntä jarruttaa talouden vauhtia selvästi. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna hieman viime vuotta hitaammin, kun verotuksen kiristyminen puree käytettävissä oleviin tuloihin. Reaalinen ostovoima lisääntyy kuitenkin lähes parin prosentin vauhtia, mikä takaa alkuvuoden notkahduksesta huolimatta kohtuullisen vakaan kulutuksen kasvun. Investointien veto jää vuonna 13 selvästi viime vuotta vaisummaksi, mutta ne lisääntyvät silti kysyntäeristä voimakkaimmin. Asuinrakennusinvestoinnit ponnistavat pohjalukemista kaksinumeroista vauhtia. Viennin ja teollisuuden notkahdus heijastuu viiveellä yritysten investointeihin, joiden kasvu jää muutamaan prosenttiin. Vuonna 1 investointien kasvu jälleen vauhdittuu yritysten vetämänä. Yritysten kannattavuus on kokonaisuutena hyvä ja rahoitusmahdollisuudet kunnossa. Edellytykset investoinneille ovat näin kohdallaan, kunhan kysyntänäkymät puoltavat kapasiteetin kasvattamista Yhdysvallat Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, 1,8,,, Inflaatio, 3,1,1 1,, Työttömyysaste, 8,9 8,1 7,,7 Vaihtotase, BKT:sta -3,1 -,8 -, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -8, -7,1 -,7 -,8 Julkinen velka, BKT:sta 1,9 17, 11, 113, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Yksityinen kulutus ja BKT Yhdysvalloissa muutos ed. neljänneksestä vuositasolla, Yksityinen kulutus BKT Asuinrakennusinvestoinnit Yhdysvalloissa Mrd USD, hintoihin, vuositaso Asuinrakennusinvestoinnit Milj. asuntoa, Aloitetut asunnot,,, 1,7 1, 1, 1,,7,, Vienti kasvaa tänä vuonna jokseenkin viime vuoden vauhtia. Maailmantalouden elpyminen piristää vientikysyntää vuonna 1 ja viennin 3

6 Yhdysvallat osuus kokonaistuotannosta säilyy nousevalla uralla. Vienti on nyt korkeimmalla tasollaan suhteessa BKT:een toisen maailmansodan jälkeen. Inflaatio hidastuu Yhdysvaltain talouden tasapaino koheni viime vuonna ja sama suunta jatkuu pohjimmiltaan vuonna 13. Raaka-aineiden hintojen noususta johtunut inflaatiopiikki on jäänyt taakse ja inflaatio painuu alkuvuonna lähemmäksi yhtä prosenttia. Inflaationäkymät ovat maltilliset myös vuodelle 1. Jälleen kerran riskinä ovat lähinnä raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Työllisyys on kasvanut kohtalaista vauhtia ja työttömyys on pysynyt alenevalla uralla. Sama suunta jatkuu niin tänä kuin ensi vuonnakin ja työmarkkinoiden kehityksellä on edellytykset yllättää myönteisesti. Vaihtotaseen vaje säilyi viime vuonna kolmen prosentin tuntumassa BKT:sta. Lähivuosina vaje pienenee hieman, kun talouskasvu painottuu aiempaa enemmän vientiin. Markkinoiden huomio työttömyyteen Yhdysvaltain keskuspankki jatkaa määrällistä elvytystä aloittamalla tammikuussa jälleen valtionlainojen suorat ostot. Ultrakevyttä rahapolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin on tarve. Näillä näkymin ainakin ensi vuoteen, vaikka Fedin johdon mielipiteissä alkaa jo olla hajontaa sen suhteen, kuinka kauan määrällistä elvytystä kannattaa jatkaa. Rahapolitiikan tavoitteenasettelua tarkennettiin joulukuussa. Keskuspankki kiinnitti joulukuussa politiikkansa entistä selvemmin tiettyyn työttömyyden ja inflaation tasoon. Fed ilmoitti, että se pitää ohjauskoron nollan tuntumassa niin kauan kuin työttömyys pysyy yli, :n, inflaatio pysyy alle, :n ja inflaatio-odotukset aisoissa. Fed oli aiemmin ilmoittanut pitävänsä ohjauskorkonsa ennallaan vuoteen 1, jolloin sen arvioiden mukaan työttömyyskin olisi laskemassa alle ilmoitetun rajan. Historiallisesti on myös tyypillistä, että Fed lähtee kiristämään politiikkaansa työttömyyden laskettua, :n tuntumaan Kuluttajahinnat Yhdysvalloissa muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Kuluttajahinnat Pohjahinnat Yhdysvaltain työttömyysaste Kausitasoitettu Yhdysvaltain korkoja Fed Funds-korko Libor (1 kk) Valtion obligaatiot (1 v)

7 Yhdysvallat Käytännössä Fedin ilmoitus ei näin muuttanut markkinoilla käsitystä tulevasta politiikasta. Arvioimme työttömyyden kuitenkin laskevan keskuspankin arviota nopeammin. Tämän vuoksi ohjauskoron nosto tulee ajankohtaiseksi jo vuoden 1 jälkipuoliskolla. Tämä todennäköisesti vahvistaa tuolloin Yhdysvaltain dollaria. Toistaiseksi vuoden 1 tapahtumat ovat monestakin syystä markkinoiden horisontin ulkopuolella. Fedin ilmoitus täsmällisestä työttömyystavoitteesta alkaa sävyttää odotuksia jo tämän vuoden jälkipuoliskolla. Samalla teemaksi väistämättä nousee, miten Fed onnistuu palaamaan normaaliin rahapolitiikkaan ja korkotasoon vaarantamatta talouden kehitystä Ind. Yhdysvaltain kuluttajien luottamusindeksi ja teollisuuden ostopäälliköiden indeksi Ostopäälliköt (ISM) Kuluttajat (Conference Board 198=1) Ind ja talousjyrkänteeseen Suurin huolenaihe oli viime vuoden lopulla niin sanottu fiscal cliff, eli talousjyrkänne. Jos mitään ei olisi tehty, niin voimaan olisivat astuneet veronkorotukset ja menoleikkaukset, joiden suuruus olisi ollut 3,8 BKT:sta. Kongressi pääsi sopuun veronkorotuksista vuodenvaihteessa. Tämän seurauksena liittovaltion budjettivajeen arvioidaan supistuvan 1, -yksikköä suhteessa BKT:een. Lisäksi tulevat menoleikkaukset, joista on päästävä sopuun helmikuun loppuun mennessä. Kokonaisuutena kiristykset liikkuvat 1,, :ssa BKT:sta. Finanssipolitiikka hidastaa talouskasvua hieman enemmän kuin vuonna 1, mutta ei läheskään niin paljoa, että elpyminen olisi uhattuna. 3 3 Talousjyrkänneneuvottelut pitävät yllä epävarmuutta vielä tammi-helmikuussa. Jälleen kerran päätöksiä syntyy vasta pakon edessä. Lähiaikojen talousnäkymien osalta on myönteistä, että 1 talouspolitiikka ei kiristy liikaa. Keskipitkällä aikavälillä velkaantuminen on silti saatava taittu- 1 maan ja lähivuodet tulevat olemaan jatkuvaa tuskailua tämän yhtälön parissa Yhdysvaltain kauppa- ja vaihtotase BKT:sta Mrd. USD Fedin valtionlainojen ostot ja taseen loppusumma Taseen loppusumma Arvopaperiostot Kauppatase Vaihtotase

8 Euroalue Talous alkaa elpyä Euroalueen talous vajosi taantumaan vuonna 1. Talouden supistuminen johtui yksityisen kulutuksen ja investointien heikosta kehityksestä. Sen sijaan vienti euroalueen ulkopuolelle kasvoi myönteisesti ja etenkin muihin teollisuusmaihin. Eteläisten ja pohjoisten euromaiden väliset kasvuerot säilyivät suurina myös viime vuonna. Saksan kansantalous kasvoi viennin vetämänä,7. Ranskan BKT kasvoi hieman. Julkisten talouksien sopeuttamisohjelmat vaikuttivat osaltaan siihen, että Espanjan ja Italian taloudet ajautuivat taantumaan. Kreikan talous jatkoi supistumistaan viidettä vuotta peräkkäin ja Portugalissa talouden taantuma voimistui entisestään. Vaimea talouskehitys näkyi työllisyyden laskuna ja työttömyyden nousuna vuonna 1. Keskimäärin euroalueen työttömyysaste oli 11, viime vuonna. Vuoden mittaan työttömyysaste jatkoi kipuamistaan ylöspäin ja marraskuussa se oli ennätyskorkealla 11,8. Euromaiden väliset työttömyyserot jatkuivat poikkeuksellisen suurina. Saksassa työttömyysaste painui historiallisen alas, :iin viime vuonna. Espanjassa ja Kreikassa työttömyysasteet olivat puolestaan vuoden 1 lopulla yli. Suhdannenäkymät vuodelle 13 ovat varsin vaisut. Vuoden 1 loppupuolella luottamusindikaattorit kohenivat hieman, mutta viittaavat edelleen heikkoon talouskehitykseen. Euroalueen talous kääntyy lievään kasvuun kuluvan vuoden aikana, mutta jää kuitenkin keskimäärin nollaan koko vuoden osalta. Kriisimaiden säästötoimet painavat talouden toimeliaisuutta. Korkea työttömyys ja euroalueen velkakriisin ylläpitämä epävarmuus vaimentavat yksityistä kulutusta. Runsas vapaana oleva kapasiteetti hidastaa yksityisiä investointeja. Toisaalta muun maailman kasvu tukee euroalueen vientiä. Ennusteen lähtökohtana on, että velkakriisin tervehtyminen etenee verrattain rauhallisesti, mutta välillä luottamusta koetellaan ja Euroopan keskuspankki voi joutua tekemään luottamusta vahvistavia toimia. BKT, määrän muutos, 11 1e 13e 1e Saksa 3,1,7, 1, Ranska 1,7,,3 1, Italia, -, -,7,7 Espanja, -1,3-1,3,8 Irlanti 1,,3 1,, Kreikka -7,1 -, -,, Portugali -1, -3, -1, 1, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Euroalue Kysyntäerät euroalueella määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, 1, -,, 1, Inflaatio,,7, 1, 1, Työttömyysaste, 1, 11, 1, 1, Vaihtotase, BKT:sta,,9 1, 1, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,1-3,3 -, -, Julkinen velka, BKT:sta 87,3 93, 9, 9, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Julkinen kulutus Yksityinen kulutus Vienti Investoinnit

9 Euroalue Vuonna 1 talouskasvu voimistuu, kun velkakriisin euroaluetta kiristävä ote hellittää lisää. Kriisimaiden rakenteelliset uudistukset ja velkakestävyyttä vahvistavat toimet konkretisoituvat talouskasvuna ja yleisen luottamuksen vahvistumisena. Kotimainen kysyntä alkaa vähitellen lisääntyä, ja vienti elpyy maailmantalouden kasvun vanavedessä. Lisäksi elvyttävä rahapolitiikka tukee talouden aktiviteettia. 3 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Euroalue Saksa Ennustejaksolla euroalueen ydinmaiden (Saksa ja Ranska) talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna, mutta alkaa vahvistua uudelleen vuoden 1 aikana. Ongelmamaissa Irlantia lukuun ottamatta taloudet taantuvat myös kuluvana vuonna. Selvempi käänne parempaan tapahtuu vuoden 1 aikana, kun myös eteläiset euromaat pääsevät kiinni talouskasvuun. Velkakriisin hoito etenee Tilanne euroalueen velkakriisin suhteen alkoi parantua vuoden 1 kesän jälkeen. Euroopan keskuspankin ja jäsenmaiden yhteiset toimet ovat rauhoittaneet markkinatilannetta. Valtionlainojen korkojen lasku on helpottanut kriisimaiden rahoituksen saantia markkinoilta. Euromaiden yhteiset toimet, talous- ja rahaliiton syventäminen (pidemmän aikavälin tiekartta) ja Euroopan vakausmekanismin aloitus, ovat omalta osaltaan helpottaneet markkinatilannetta ja palauttaneet luottamusta. Vuoden 1 joulukuun EU-huippukokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen eurooppalaisen pankkivalvonnan aloittamisesta vuonna 1. Muissa pidemmän aikavälin tiekartan kohdissa otettiin aikalisä. Tiekartasta tehdään seuraavan kerran päätöksiä vuoden 13 kesäkuun huippukokouksessa lisäselvitysten pohjalta. Euroopan vakausmekanismi aloitti toimintansa vuoden 1 lokakuussa. EVM:n pääomia käytettiin joulukuussa Espanjan pankkisektorin tukemiseen ( mrd. euroa). Seuraavaksi EVM:n pääomia tarvitaan, kun Kyproksen rahoitusavusta sovitaan keväällä. Riskitekijänä ennustejaksolla on, että markkinoiden luottamus Espanjan valtion kykyyn hakea Teollisuuden luottamusindikaattori Saldoluku Saksa Ranska Italia Euroalue Espanja Työttömyysaste euroalueella Espanja Saksa Euroalue Kausitasoitettu Suomi Lähde: Eurostat Ranska Italia

10 Euroalue markkinaehtoista rahoitusta heikkenee. Maan työttömyysaste on ennätyskorkealla ja talous on taantumassa. Espanjan itsehallintoalueiden taloudet ovat pahasti alijäämäisiä ja ne ovat pyytäneet rahoitusapua maan hallitukselta. Espanjan valtion rahoitustarve vuodelle 13 on yhteensä 1 3 mrd. euroa. Nämä tekijät yhdessä muiden mahdollisten riskitekijöiden (esim. Italian ja Saksan vaalit) kanssa voivat heikentää markkinoiden haurasta luottamusta ja pakottaa Espanjan pyytämään apua Euroopan vakausmekanismilta, jotta EKP pystyy aloittamaan valtionlainojen osto-ohjelman. Velkakriisin hoidossa on nähtävissä myös myönteisiä merkkejä ongelmamaiden osalta. Kriisimaiden kilpailukyky on kohentunut palkkojen laskun ja tuottavuuden paranemisen johdosta. Lisäksi vaihtotaseen alijäämät ovat pienentyneet ja viennin kasvu on jatkunut. Verrattuna aiempiin vuosiin tilanne velkakriisin hoidossa on nyt parempi. Jäsenmailla ja EUinstituutioilla on selkeämpi käsitys ja toimintasuunnitelma siitä, miten velkaongelmiin ajautuvaa maata autetaan taloudellisesti. Inflaatio hidastuu tänä ja ensi vuonna Viennin arvo 1 kk:n liukuva keskiarvo Indeksi 8=1 Kreikka Irlanti Italia Espanja Portugali Kuluttajahinnat euroalueella muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat Pohjainflaatio Euroalueen inflaation hidastuminen jatkui viime vuonna. Hintojen nousu oli keskimäärin,, kun se vuonna 11 oli,7. Viime vuoden lopulla inflaation vaimeneminen nopeutui. Inflaation hidastumiseen ovat vaikuttaneet matkaviestintäpalveluiden ja -laitteiden halpeneminen ja energian hintojen nousuvauhdin hidastuminen. Inflaatiota on ylläpitänyt alkoholin ja tupakan hintojen nousu sekä asumisen kallistuminen. Inflaatio hidastuu asteittain ennustevuosina. Euroalueen vaimea taloudellinen toimeliaisuus ja korkea työttömyys vähentävät hinta-, kustannus- ja palkkapaineita. Talouden toimijoiden inflaatio-odotukset viittaavat myös siihen, että hintojen nousuvauhti pysyy maltillisena. Energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen vaimea hintakehitys hidastaa inflaatiota jatkossa. Inflaatio painuu alle Euroopan keskuspankin :n tavoitetason vuosina 13 ja , 7, 7,,,,,,, Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Italia Espanja 8

11 Euroalue EKP aktiivinen velkakriisin hoidossa Euroopan keskuspankki toimi aktiivisesti velkakriisin hoidossa vuonna 1. Alkuvuonna eurooppalaisille pankeille tarjotun kolmivuotisen rahoitusoperaation jälkeen keskuspankki laski heinäkuussa ohjauskoron,7 :iin ja talletuskoron, :iin. Keskuspankkikorot pysyivät näillä tasoilla vuoden 1 loppuun asti. EKP:n ohjauskorko ja 3 ja 1 kuukauden euriborit 1 kk euribor Tärkeänä toimena olivat myös EKP:n kesällä ja syksyllä tekemät päätökset uudesta valtionlainojen osto-ohjelmasta. Näiden yhteydessä luotiin samalla uskoa talous- ja rahaliiton tulevaisuuteen vakuuttamalla, että euro on peruuttamaton ja EKP tekee mandaattinsa puitteissa kaikkensa euron säilyttämiseksi. EKP:n päätökset rauhoittivat selvästi rahoitusmarkkinoita. Pörssikurssit kääntyivät nousuun, ja kriisimaiden valtionlainojen korot alkoivat laskea. Jälkimarkkinoilla tapahtuvien valtionlainojen ostojen tavoitteena on turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys euroalueella. Ostoohjelman tarkoituksena on laskea kriisimaiden valtionlainojen korkoja. Näin helpotetaan maiden rahoituksen hankintaa ja ostetaan aikaa talousuudistusten toteuttamiselle. Ostoohjelmaan liittyy tiukka ehdollisuus, ja se aloitetaan vain silloin, jos kriisimaat pyytävät ensin apua Euroopan vakausmekanismilta , 1, 1, 1,,8,,,, Lähde: Suomen Pankki EKP:n ohjauskorko 3 kk euribor EKP:n rahapoliittiset likviditeettiä tukevat operaatiot 1 mrd. EUR Pitempiaikaiset operaatiot Perusrahoitusoperaatiot Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit Nykyisessä matalassa korkoympäristössä perinteisen rahapolitiikan (korkopolitiikan) merkitys on vähentynyt ja epätavanomaisen rahapolitiikan rooli korostuu. Vuoden 13 alussa mielenkiinto kohdistuu siihen, miten paljon eurooppalaiset pankit maksavat etuajassa takaisin EKP:lle kolmivuotisista rahoitusoperaatioista lainaamaansa rahaa. Arvioimme ohjauskoron pysyvän,,7 :n haarukassa vuoden 1 loppuun asti. Mahdollinen koronlasku näillä korkotasoilla olisi enemmän symbolinen eikä sillä olisi suurempaa vaikutusta rahoitusmarkkinoille. 1 kuukauden euriborin arvioimme pysyvän noin, :ssa vuoden 13 loppuun asti Eurojärjestelmän Target-tasapaino Mrd. EUR Korkean luottoluokituksen maita* * Saksa, Alankomaat, Luxemburg ja Suomi GIIPS Lähde: Euro Crisis Monitor, Institute of Empirical Economic Research, Osnabrück University 9

12 Japani ja Iso-Britannia Japanin uusi hallitus elvyttää taloutta Japanin talouskehitys oli kaksijakoista vuonna 1. Hyvän alkuvuoden jälkeen maan talous ajautui taantumaan vuoden lopulla. Kokonaisuudessaan Japanin BKT kasvoi noin vuonna 1. BKT:n kasvua tukivat yksityisen kulutuksen ja investointien selvä nousu. Vuoden 11 maaliskuun luonnonkatastrofin jälkeinen jälleenrakentaminen näkyi julkisten investointien noin 1 :n lisäyksenä. Japani Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, -,, 1, 1, Inflaatio, -,3,, 1, Työttömyysaste,,,,3,3 Vaihtotase, BKT:sta, 1, 1,8 1,8 Viime vuonna inflaatio pysyi keskimäärin nollassa, vaikka loppuvuonna deflaatio nosti päätään. Joulukuussa aloittaneen uuden hallituksen tavoitteena on pysäyttää maata vuosia vaivannut yleinen hintojen lasku. Tämä lisää painetta Japanin keskuspankkia kohtaan keventää rahapolitiikkaansa. Hallituksen toiveena on, että keskuspankki nostaa inflaatiotavoitetta 1 - yksiköllä :iin ja lisää tuntuvasti rahapoliittista elvytystä. Vuosina 13 1 talouskasvu on keskimäärin 1,. Talouskasvua tukee hallituksen elvytyspaketti ( BKT:sta). Ison-Britannian talous kääntyy kasvuun Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9,8-1, -9, -8, Julkinen velka, BKT:sta 9, 3,, 7, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä BKT:n määrä Japanissa ja Isossa-Britanniassa Indeksi 7=1 Japani Iso-Britannia Ison-Britannian talous oli taantumassa viime vuonna. Talouden supistuminen johtui pääosin viennin vaimeudesta. Talouskehitystä tukivat olympialaiset ja kuningattaren Diamond Jubilee -juhlat. Ison-Britannian talousnäkymiä tummentavat kotitalouksien velkataakan purku, korkeahko työttömyys, julkisen talouden leikkaukset ja heikko luottojen saatavuus. Englannin keskuspankki on omalta osaltaan pyrkinyt tukemaan talouden elpymistä. Ohjauskorko on pysynyt, :ssa ja keskuspankki on lisännyt määrällistä elvyttämistä laajentamalla arvopaperien osto-ohjelmaa. Tänä vuonna Ison-Britannian talous kääntyy lievään kasvuun. Elvyttävä rahapolitiikka ja inflaation hidastuminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Vienti vahvistuu vähitellen euroalueen talouskurimuksen helpottaessa ja globaalin talouden vilkastuessa. Kasvu voimistuu vuonna Iso-Britannia Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,9 -, 1,, Inflaatio,,,8,3, Työttömyysaste, 8, 8, 7,9 7,7 Vaihtotase, BKT:sta -1,9-3, -, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -8, -, -7, -, Julkinen velka, BKT:sta 81,8 89, 93, 9, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä

13 Ruotsi Maltillista menoa Vientimarkkinoiden hidastuminen ja lisääntynyt taloudellinen epävarmuus iskivät vuonna 1 selvästi Ruotsin talouteen. Useimpiin Euroopan maihin verrattuna Ruotsin BKT kasvoi silti mukavasti noin prosentin. Talouden vauhti hidastui varsin laaja-alaisesti, niin kulutuksen, investointien kuin vienninkin kehitys vaimeni. Ruotsi ei silti vajonnut taantumaan BKT:lla mitattuna, mutta työttömyys kääntyi nousuun. Lähivuosina talous elpyy hieman. Vienti hyötyy vähitellen vientimarkkinoiden kääntyessä parempaan suuntaan. Päämarkkina-alueilla Euroopassa kysyntä on vuonna 13 vielä heikkoa. Vientiteollisuuden kustannuskehitys on ollut maltillista, mutta verrattain vahva kruunu hidastaa hieman elpymistä. Vuonna 1 vientitoimitukset lisääntyvät jo kohtuullisesti. Kotimarkkinoilla kulutus piristyy vähitellen vuoden 13 aikana, mutta investoinneissa käänne tulee asuntorakentamista lukuun ottamatta vasta vuonna BKT ja teollisuuden luottamusindikaattori Ruotsissa BKT määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Teollisuuden luottamusindikaattori Saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori työttömyysaste Ruotsissa Saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori Ruotsin talouden tasapaino on monessa suhteessa hyvällä mallilla. Vaihtotaseessa on suuri ylijäämä. Julkisen talouden tasapaino ja velan taso mahdollistavat talouden elvyttämisen muun muassa infrastruktuurihankkeilla Työttömyysaste (kausitasoitettu) 8 7 Tukea matalasta inflaatiosta Työttömyys on silti noussut ja nuorisotyöttömyys on verrattain korkealla tasolla. Inflaatio puolestaan on hidastunut lähelle nollaa ja näkymät ovat hyvin maltilliset. Tämä tukee kotitalouksien ostovoimaa etenkin tänä vuonna. Keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaa inflaation hidastuessa. Riksbanken laski ohjauskoron prosentin tasolle joulukuussa ja se arvioi pitävänsä koron ennallaan tänä vuonna. Kruunu on tällä erää tasapainotasoaan vahvempi, eikä merkittävää heikentymistä ole näköpiirissä kuluvana vuonna Ruotsi Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, 3,7 1, 1,3,3 Inflaatio, 3,,9, 1, Työttömyysaste, 7, 7,7 8, 8, Vaihtotase, BKT:sta 7,3 7,,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta, -, -1,1-1, Julkinen velka, BKT:sta 38,3 38,, 39, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Ruotsin merkittävimmät riskit tulevat ulkomailta. Tämän lisäksi myös Ruotsia koettelee vientiteollisuuden murros. 11

14 Viro Talouskasvu jatkuu tasaisena Viron talouskasvu hidastui 3 :iin viime vuonna. Kasvun vaimeneminen johtui pääasiassa vientikysynnän pienentymisestä, kun keskeinen vientimarkkina euroalue oli taantumassa. Kotimainen kysyntä sen sijaan pysyi vahvana, sillä investointien ja yksityisen kulutuksen kasvu oli tuntuvaa. Vuosina 13 ja 1 Viron talous kasvaa vakaasti, mutta hieman keskivertoa hitaammin. Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua Pienenä avoimena kansantaloutena Viro on suuresti riippuvainen viennin kehityksestä. Päävientialueen Euroopan heikko talouskasvu näkyy ennustejaksolla Viron viennissä. Vientisektorin hintakilpailukyky on säilynyt varsin hyvänä, vaikka palkat ovatkin nousseet hieman tuottavuuden lisäystä nopeammin. Palkkojen nousu ja työllisyyden kasvu tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Nämä yhdessä hidastuvan inflaation kanssa vahvistavat yksityisen kulutuksen kasvua. Investoinnit ovat kasvaneet kahtena viime vuotena keskimäärin viidenneksen vauhtia energian päästökauppatulojen ja EU:n rakennerahastojen tuen turvin. Ennustejaksolla investointien kasvuvauhti hidastuu selvästi, kun näihin tulolähteisiin nojautuneet hankkeet valmistuvat. Alhainen korkotaso, pankkien lainanantokyky ja viennin veto ylläpitävät kotitalouksien ja yritysten kulutus- ja investointimahdollisuuksia. Työmarkkinoiden näkymät ovat suotuisat. Työllisyys paranee ja työttömyys jatkaa laskuaan. Paikoittain tietyillä toimialoilla saattaa esiintyä työvoimapulaa. Euroalueen pienin julkinen velka Viron julkisen talouden velka on selvästi euroalueen pienin. Julkisen talouden rahoitusasema on parista viime vuodesta poiketen alijäämäinen. Vuoden 1 alijäämä johtui kertaluonteisista julkisista investointihankkeista. Eläkkeiden nosto ja virkamiesten palkankorotukset pitävät julkisen talouden hieman alijäämäisenä Viro BKT:n määrä Baltian maissa muutos ed. vuoden vastaavasta neljänneksestä Saldoluku Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, 8,3 3,1 3,, Inflaatio,,1,3 3,, Työttömyysaste, 1,1 1, 9, 9, Vaihtotase, BKT:sta,1-1,1 -, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta 1, -1, -,7 -, Julkinen velka, BKT:sta, 8,7 1, 1, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Viro Liettua Latvia Luottamusindikaattoreita Virossa Kuluttajat Teollisuus Palvelut Rakentaminen

15 Latvia EU:n nopeinta talouskasvua Latvian talous kasvoi vuonna 1 odotettua paremmin. Koko vuoden BKT:n kasvu EU:n nopeinta oli noin. Kotimainen kysyntä vahvisti talouden kasvua. Erityisesti investointien voimakas lisäys jatkui vuoden 1 alkupuoliskolla yritysten hyvän tuloskehityksen sekä laajennus- ja korjausinvestointitarpeiden tukemina. Ennustejaksolla BKT:n kasvu jää hieman trendikasvua hitaammaksi. Kasvuveturina kotimainen kysyntä Vuosina 13 ja 1 yksityinen kulutus kasvaa suotuisasti. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistavat palkkojen nousu, työllisyyden lisäys, maltillinen inflaatio ja veronkevennykset. Työllisyys lisääntyy tasaisesti tänä ja ensi vuonna. Työttömyyden lasku on kuitenkin työllisyyden kasvua hitaampaa työvoiman lisäyksen takia. Inflaatio hidastuu asteittain, muun muassa heinäkuussa 1 tehdyn arvonlisäverokannan 1 -yksikön laskun takia. Lisäksi ansiotuloverotuksen keventäminen vuosina 13 1 parantaa kotitalouksien ostovoimaa. Kahden viime vuoden voimakkaan kasvupyrähdyksen jälkeen investointien kasvuvauhti hidastuu. Viennin kasvu ja alhainen korkotaso pitävät kuitenkin olosuhteet investoinneille edelleen suotuisina. Vientinäkymiin vaikuttavat maan kilpailukyky, joka parani muutaman vuoden takaisella sisäisellä devalvaatiolla, ja kysyntä vientimarkkinoilla. Latvian tärkeimmillä vientimarkkinoilla lähialueen maat ja euroalue nähdään taloudellisen aktiviteetin kohentuvan ennusteperiodilla. Euroalueen jäseneksi vuonna 1? Julkinen talous on hyvällä tolalla Latviassa. Julkinen talous on lähellä tasapainoa ja velkasuhde on selvästi alle Maastrichtin raja-arvon. Latvia täyttää myös muut talous- ja rahaliiton kriteerit. Maan hallituksen tavoitteena on, että Latvia on euroalueen jäsen vuoden 1 alusta lähtien. Latvia Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,,1 3,7 3, Inflaatio,,,,,1 Työttömyysaste, 1, 1, 1, 13, Vaihtotase, BKT:sta -1, -1,8 -, -3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -3,1 -, -1, -1,3 Julkinen velka, BKT:sta,,,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Työttömyysaste Baltian maissa 18 Latvia Liettua Viro Lähde: Eurostat Luottamusindikaattoreita Latviassa Saldoluku Teollisuus Palvelut - Kotitaloudet - Rakentaminen

16 Liettua Vakaata talouskasvua Liettuan BKT kasvoi noin 3, viime vuonna. Talouskasvu nopeutui vuoden loppua kohden ennätyshyvän viljasadon ja myönteisen vientikehityksen ansiosta. Myös kotimainen kysyntä tuki talouden aktiviteettia. Vuosina 13 ja 1 talouskasvu jatkuu varsin hyvänä, keskimäärin yli 3 :ssa. Kulutus ja vienti tukevat kasvua Julkisen talouden alijäämä BKT:sta Viro Latvia Liettua Talouskasvu on laajapohjaista. Kotitalouksien kulutus lisääntyy tasaisesti. Työllisyyden paraneminen, vaikka hieman hitaammassa tahdissa, tukee kotitalouksien luottamusta ja ostovoimaa. Korkeahkolla pysyttelevä inflaatio vaimentaa kotitalouksien reaalisen ostovoiman kehitystä. Elintarvikkeiden ja hallinnollisten kustannusten nousu vaikuttaa olennaisesti inflaatioon. Jälkimmäisiä on nostettu julkisen talouden alijäämän paikkaamiseksi. Ennustejaksolla investointien kasvuvauhti on pitkän aikavälin keskimäärää hitaampaa. Liettuassa yksityiset investoinnit riippuvat pitkälti vientisektorin menestyksestä. Matala korkotaso ja luottojen saatavuus mahdollistavat investointien rahoituksen. Vienti on noussut ennätystasolle ja sen BKTosuus on 8. Keskeisissä vientimaissa Venäjällä, Latviassa ja Saksassa talouskasvu jatkuu verraten suotuisana tänä ja ensi vuonna. Tämä on Liettuan raaka-aineisiin sekä koneisiin ja laitteisiin pohjautuvalle vientisektorille hyvä asia. Myös viennin kilpailukyky säilyy hyvänä, kun reaalisten yksikkötyökustannusten aleneminen jatkuu. Julkisen talouden vakauttaminen jatkuu Ennustejaksolla Liettuan julkisen talouden sopeuttaminen etenee. Tiukka menokuuri jatkuu. Julkisen sektorin palkat on jäädytetty ja sosiaalietuuksien kasvua hillitään. Myös verotulojen lisäys välillistä verotusta kiristämällä kohentaa julkisen talouden tilaa. Julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 :iin BKT:sta ja velkasuhde on noin e 13e 1e Lähde: OP-Pohjola-ryhmä Luottamusindikaattoreita Liettuassa Saldoluku Palvelut Teollisuus Kotitaloudet Rakentaminen Liettua Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,9 3, 3, 3, Inflaatio,,1 3,1 3,,8 Työttömyysaste, 1, 13, 1, 11, Vaihtotase, BKT:sta -1, -,7 -,9-3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -, -3,1 -,8 -, Julkinen velka, BKT:sta 38,, 1,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä

17 Venäjä Venäjän talous piristyy hieman Venäjän talouskasvu hyytyi selvästi vuoden 1 aikana. Kolmannella neljänneksellä BKT oli ainoastaan,9 edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi, mikä oli heikointa vauhtia sitten finanssikriisin. Talouskehityksen vaimeneminen johtui ennen kaikkea viennin kasvun hidastumisesta. Maailmantalouden kangertelu on heijastunut myös energiaraaka-aineiden kysyntään. Vientiä heikentävät myös riittämättömät investoinnit vientikapasiteettiin. Talouskasvu on viime aikoina pohjautunut ennen kaikkea kulutukseen. Vaihtotaseen tasapaino on kärsinyt, mutta säilynyt selvästi ylijäämäisenä. Kuluvana vuonna talous piristyy viennin vetämänä, mutta kokonaistuotannon kasvu jää keskivertoa vaisummaksi. Vuonna 1 talous elpyy jo laajemmalla rintamalla, mutta BKT laajenee silti finanssikriisiä edeltänyttä vuosikymmentä hitaammin. Venäjän BKT on ylittänyt finanssikriisiä edeltäneen tason, mutta kasvutrendi on jäämässä aiempaa vaisummaksi. Tasapaino hyvällä mallilla Venäjän talouden myönteisiin asioihin kuuluu suotuisa kokonaistaloudellinen tasapaino. Vaihtotase on turvallisesti ylijäämäinen. Julkinen talous on jokseenkin tasapainossa ja vähävelkainen. Öljystä saatuja verotuloja on rahastoitu käytettäväksi tarvittaessa elvytykseen Venäjän kuluttajahinnat muutos. ed. vuoden vast. kuukaudesta BKT:n määrä Venäjällä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Inflaatio on perinteisesti ollut yksi Venäjän talouden ongelmista. Tällä kertaa inflaationäkymät ovat silti verrattain maltilliset. Vuonna 1 ruoan hinnan nousu heijastui kuluttajahintojen nousuun, mutta vaikutus poistuu kuluvan vuoden aikana. Rahapolitiikan kiristämiseen ei ole tarvetta lähiaikoina. Myös ruplan kurssi oli vuonna 1 suhteellisen vakaa ja näkymät ovat pohjimmiltaan samankaltaiset myös vuodelle 13. Venäjä Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,3 3,7 3,8, Inflaatio, 8,,1,, Työttömyysaste,,,3,, Vaihtotase, BKT:sta,3 3, 3, 3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta 1,,, -, Julkinen velka, BKT:sta 1, 11, 11, 1, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä WTO-jäsenyys parantaa Venäjän talouden pidemmän ajan näkymiä. Lähiaikoina vaikutukset 1

18 Intia ja Brasilia Intian taloutta elvytetään Intian BKT:n kasvu jäi viime vuonna edellisiä vuosia vaisummaksi. Maatalouden ja teollisuuden aktiviteetti jäi varsin vaimeaksi, sen sijaan palveluiden ja rakentamisen kasvu oli melko vahvaa. Talouskasvun vaimenemisesta huolimatta inflaatio pysyi korkealla tasolla, osittain veronkorotusten johdosta. Taloustilanne on haasteellinen Intian keskuspankille. Keskuspankki on laskenut vähimmäisvarantovaatimuksia helpottaakseen pankkien lainanantoa. Sen sijaan ohjauskoron laskuun keskuspankki on suhtautunut nihkeästi. Vuoden 1 huhtikuun koronlaskun jälkeen ohjauskorko on pysynyt 8 :ssa. Intia Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,8,,, Inflaatio, 8,9 1, 9, 8, Työttömyysaste, Vaihtotase, BKT:sta -3, -3,7-3, -3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9, -9, -9, -9, Julkinen velka, BKT:sta 7, 8, 7,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Kasvua pyritään vauhdittamaan infrastruktuurihankkeilla ja houkuttelemalla ulkomaisia suoria sijoituksia maahan. Ennustejaksolla maailmantalouden aktiviteetin vilkastuminen ja elvytystoimet nopeuttavat BKT:n kasvua. 1 1 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Intia Brasilian talouskasvu nopeutuu Vuonna 1 Brasilian BKT:n kasvu jäi alle 1 :iin, mikä on selvästi trendikasvua hitaampaa. Talouskasvu nojautui julkiseen ja yksityiseen kulutukseen investointien ja viennin kehittyessä heikommin. Vaimentuneesta talouskasvusta huolimatta työllisyys on lisääntynyt ja mahdollistanut kotitalouksien kulutuksen jatkumisen. Toisaalta hyvä työllisyystilanne on näkynyt palkkojen nousuna ja maan hintakilpailukyvyn heikentymisenä. Brasilian taloutta elvytettiin finanssi-, raha- ja valuuttakurssipolitiikalla vuonna 1. Julkinen kulutus kasvoi, keskuspankin ohjauskorko laskettiin 7, :iin ja valuuttakurssi heikkeni. Viimeaikainen hintojen nousuvauhdin nopeutuminen hankaloittaa ohjauskoron laskujen jatkumista, sillä inflaatio lähestyy asteittain keskuspankin inflaatiotavoitehaarukan ylärajaa (, ) Brasilia Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos,,8,8 3,, Inflaatio,,,,, Työttömyysaste,,,, 7, Vaihtotase, BKT:sta -,1 -, -,8-3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -, -,1-1,8-1,8 Julkinen velka, BKT:sta,9,,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä Brasilia Talouden elvyttämistoimet yhdessä maailmantalouden elpymisen kanssa nopeuttavat talouskasvua vuosina

19 Kiina Kiinan unelma Kiinan vallanvaihto sujui suunnitellun rauhallisesti ja ilman yllätyksiä. Uusi johto on liputtanut uudistusten puolesta, mutta toistaiseksi lähinnä retoriikka on muuttunut. Presidentti Xi Jinping on alkanut puhua kiinalaisesta unelmasta, jonka varsinainen sisältö tosin on jäänyt toistaiseksi ohueksi. Uudistukset ovat tarpeen, jotta huikea talouskasvu jatkuu aiempaa tasapainoisemmissa merkeissä ja rauhoittuu ajan myötä kestävälle tasolle. Uusi johto toteuttaa uudistuksia todennäköisesti rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Äkkikäänteitä ei ole luvassa. Lyhyellä aikavälillä talouden kasvunäkymät ovat edelleen kohtuulliset kiinalaisella mittapuulla. Tämä merkitsee talouskasvun piristymistä vuoden 1 luvuista. BKT:n kasvu notkahti viime vuoden aikana alle tavoitellun 7, :n vauhdin. Monilla mittareilla kehitys vaimeni paljon kansantuotetta voimakkaammin. Muun maailman kannalta tuonnin kasvun pysähtyminen, ja jopa tilapäinen supistuminen, oli huonoin uutinen BKT:n määrä Kiinassa muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kiinan tuonti ja teollisuustuotanto muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Teollisuustuotanto* 1 Merkkejä piristymisestä Talouskasvun hidastuminen oli osin seurausta tietoisesta politiikasta. Tiukalla raha- ja finanssipolitiikalla pyrittiin hillitsemään inflaatiopaineita. Vuoden 1 aikana inflaatio hidastui selvästi, mikä mahdollisti korkojen laskun sekä investointien tukemisen talouspolitiikalla. - - Tuonti* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Tällä erää suhdanneindikaattorit viestivät jo hieman paremmasta kehityksestä. Voimakasta elpymistä ei silti ole näköpiirissä. Vientimarkkinoiden kasvu teollistuneissa maissa on parhaimmillaankin kohtuullista. Kotimaassa hidastuva inflaatio tukee ostovoimaa ja elvytystoimet piristävät investointeja. Kiinalla olisi mahdollista elvyttää voimakkaamminkin, mutta finanssikriisin jälkeisen talouspaketin jäljet eivät ole olleet kaikilta osalta rohkaisevia. Tuolloin merkittävä osa elvytyksestä kanavoitiin luotonannon kasvuna ja alueet ja monet yritykset ovat nyt pahoin velkaantuneita. Tämä vaikeuttaa kasvumahdollisuuksia ja heikentää kevennetyn rahapolitiikan vaikutusta. Kiina Keskeisiä ennusteita 11 1e 13e 1e BKT, määrän muutos, 9,3 7,8 8, 8, Inflaatio,, 3, 3,, Työttömyysaste,,1,1,1,1 Vaihtotase, BKT:sta,8,3,3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -1, -1,3-1, -,7 Julkinen velka, BKT:sta,8,, 17, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 17

20 Suomi Yhteenveto Kasvu nopeutuu vasta vuonna 1 Talous ei juuri kasvanut vuonna 1. Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouskasvu painui miinukselle vuoden lopulla. Yksityisten investointien ja viennin supistuessa kotitalouksien kulutus ylläpiti BKT:n kasvua. Vuoden 13 BKT-ennustetta on laskettu edellisestä ennusteesta. BKT kasvaa,8 vuonna 13 ja 1,7 vuonna 1. Talouskasvu nojautuu ennustejaksolla vientiin kotimaisen kysynnän vaimentuessa. Vaisu globaalin talouden kasvu näkyy Suomen viennissä ennustevuosina. Vajaakäytössä oleva kapasiteetti ja vaimeahko talouden toimeliaisuus heijastuvat Suomelle tärkeiden investointitavaroiden ja välituotteiden kysyntään. Vienti kääntyy kuitenkin pieneen kasvuun tänä vuonna ja nopeutuu ensi vuonna maailmantalouden elpyessä. Yksityisen kulutuksen näkymät vuodelle 13 ovat varsin vaisut. Kulutus kasvaa keskivertoa hitaammin. Kotitalouksien ostovoimaa nakertaa verotuksen kiristäminen ja luottamus horjuu työttömyyden nousun vuoksi. Vuosina 13 1 tehtävät matalat palkkaratkaisut pitävät ostovoiman kasvun hitaana vuonna 1. Yksityinen kulutus kasvaa silti vuoden 13 tahtia, koska inflaatio hidastuu selvästi, korot ovat matalat ja luottamus kohenee. Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna. Laajennusinvestointien vähenemisestä huolimatta korjausinvestoinnit jatkavat kasvuaan ennustejaksolla. Ensi vuonna talouskasvun ja viennin vahvistuminen kääntää investoinnit nousuun. Asuntomarkkinoiden tila pysyy vakaana, vaikka talouden epävarmuus lisää kotitalouksien varovaisuutta. Työttömyys kasvaa tänä vuonna, mutta kääntyy pieneen laskuun ensi vuonna. Inflaation hidastuminen jatkuu ja voimistuu vuonna 1. Suomen taloudessa säilyy kaksoisvaje, vaikka julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämät pienenevät vuosina 13 ja Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Tuotannon suhdannekuvaaja* Työpäiväkorjatut sarjat e 13e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen kuluttajahinnat 1 kk:n muutos e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Julkisen talouden vaje ja vaihtotase BKT:sta 1 Vaihtotase Julkisen talouden vaje e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä 18

21 Suomi Pitkänajan kasvunäkymät Pitkänajan kasvunäkymät heikentyneet Finanssikriisin seurauksena Suomen pitkänajan kasvuedellytykset ovat heikentyneet. Yritysten kannattavuus on huonontunut ja mahdollisuudet investoimalla kohentaa tuottavuutta ovat pienentyneet. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että finanssikriisin seurauksena kansantaloudessa kulutetaan enemmän ja säästetään vähemmän. Tulevasta talouskasvusta tingitään nykyhetken kulutuksen hyväksi. Tämä on järkevää taantumassa, mutta muutoksen jäädessä pysyväksi talouden kasvunäkymät heikkenevät. Juuri näin uhkaa nyt käydä. Finanssikriisi heikensi yrityssektorin tilannetta yhtä paljon kuin 199-luvun lama sillä erotuksella, että lähtötilanne oli tällä kertaa huomattavasti parempi. Arvonlisäykseen nähden yritykset tuottivat vuonna 1 toimintaylijäämää jokseenkin saman verran kuin 198-luvun puolivälissä. Maksettujen palkansaajakorvausten osuus arvonlisäyksestä nousi vastaavasti jokseenkin yhtä paljon kuin 199-luvun alun lamassa, mutta jäi matalamman lähtötason vuoksi 198-luvun keskivälin vaiheille. Palkkojen osuuden nousu selittyy sillä, että tuottavuuden kehitys jäi jälkeen ansiotason noususta. Talouden tasapainon heikkenemistä voi kuvailla monin muinkin tavoin, kuten vaihtotaseen kehityksellä. Rakenteellinen muutos kulminoituu osalle toimialoista, vaikka vähäisemmässä määrin muutoksia on tapahtunut muuallakin kuin esimerkiksi viestintälaitteiden tai paperin valmistuksessa. Niin 197-luvun lopun hätätilatunnelmissa kuin 199-luvun lamassa keskeinen lääke vastaavaan ongelmaan oli devalvaatio, jota säestettiin muulla talouspolitiikalla. Tämä mahdollisti sen, että tasapainoa voitiin korjata nopeasti. Parissa vuodessa saatiin aikaan merkittävä muutos. Nykytilanne poikkeaa aiemmista muun muassa siten, että tilanne on edelleen kohtuullinen, koska taantuman alkaessa talouden kokonaistila oli paljon parempi kuin ennen 197- tai 199-luvun kriisejä. Toisaalta euroaikana korjausliike vie väistämättä pitempään. Esimerkiksi maltillisella palkkapolitiikalla saadaan vastaavaa vaikutusta odottaa moninkertainen aika. Hidaskin sopeutuminen on silti tärkeä. Jos tyydytään nykyiseen tilanteeseen ja sen vähäiseen kohenemiseen noususuhdanteessa, tilanne on seuraavassa suuressa taantumassa huomattavasti vaikeampi. Finanssikriisi ja sen vauhdittama vientisektorin rakennemuutos ovat jättäneet pysyvän jäljen Suomen kasvuedellytyksiin. Suuremman kuin vielä pari vuotta sitten odotettiin. Tilanteen korjaaminen vaatii pitkäjänteistä politiikkaa, joka ottaa huomioon sen, että yritysten edellytyksistä investoida pidetään huolta. Jos tässä ei onnistuta, niin se kostautuu ajan myötä. 9 Palkansaajakorvaukset osuus yritysten arvonlisäyksestä Toimintaylijäämä osuus yritysten arvonlisäyksestä Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 19

22 Suomi Vienti Vienti supistui viime vuonna... Vienti väheni vuonna 1. Palveluiden vienti laski tavaroiden vientiä enemmän. Vuoden sisällä viennissä ei nähty merkkejä paremmasta, kehitys oli tasaisen vaisua. Päätoimialoista selvässä kasvussa oli kemianteollisuus öljytuotteiden kysynnän ansiosta. Koneiden ja laitteiden vienti polki paikallaan, sen sijaan metallien vienti supistui. Elektroniikkateollisuuden vienti kehittyi kohtalaisesti, vaikka vuoden lopulla matkapuhelinten vienti loppui käytännössä kokonaan. Metsäteollisuuden vienti väheni hieman. Vaimeaa vientikehitystä selittää yhtäältä maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä euroalueen velkakriisi ja toisaalta kotimaisen vientisektorin ongelmat. Elektroniikkateollisuuden alamäen, metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja heikentyneen hintakilpailukyvyn johdosta viennin määrä oli vuonna 1 edelleen lähes viidenneksen vuoden 8 tasoa matalampi. Viennin heikon kehityksen vuoksi palkkojen nousuvara on matala vuonna 1....mutta elpyy hieman vuosina 13 1 Vaisu globaalin talouden kasvu näkyy Suomen viennissä ennustevuosina. Vajaakäytössä oleva kapasiteetti ja vaimeahko talouden toimeliaisuus heijastuvat investointitavaroiden ja välituotteiden kysyntään. Myös teollisuuden saamien uusien tilausten määrä viittaa vaimeaan vientikehitykseen tänä vuonna. Tammi-marraskuussa 1 uudet tilaukset vähenivät edellisvuodesta. Päätoimialoista kasvussa oli vain kemianteollisuus. Vienti kääntyy kuitenkin pieneen kasvuun tänä vuonna velkakriisin hellittäessä ja globaalin talouskasvun tukemana. Vuonna 1 viennin kasvu vauhdittuu, kun BKT:n kasvu voimistuu keskeisissä vientimaissa (Ruotsi, Saksa ja Venäjä) ja maailmantalous elpyy Lähteet: CPB, Tulli Vienti, tuonti ja vaihtotase 11 1e 13e 1e Määrän muutos, Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä Indeksi 8=1 Vienti, -1, 1, 3,3 Tuonti,7 -,8,8, Vaihtotase, BKT:sta -1, -1, -1, -1, Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä Kehittyneet maat Suomi Teollisuuden uudet tilaukset* toimialoittain Indeksi 1=1 Metalliteollisuus * Trendisarja Lähde: Tilastokeskus Paperiteollisuus Kemianteollisuus Tehdasteollisuus Tekstiiliteollisuus Vaihtotaseen alijäämä kohenee vuonna 1, kun tavaroiden ja palveluiden vienti kasvaa tuontia nopeammin.

23 Suomi Yksityinen kulutus Kulutuksen kasvu laantuu Kotitalouksien kulutuksen kasvu hidastui vuoden 1 aikana selvästi. Tämä johtui niin käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun hidastumisesta kuin kuluttajien luottamuksen heikentymisestä. Kuluttajien luottamus laski kesällä ja alkusyksystä voimakkaasti, mutta vahvistui pohjalukemista loppuvuonna. 3 1 Saldoluku Talous muuttuu paremmaksi Kuluttajien talousodotukset arvio taloudesta vuoden kuluttua Oma talous Kuluttajien odotusten vaimeneminen hidasti vähittäiskaupan kasvua selvästi. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on poistettu, nousi vain runsaan prosentin vuonna 1. Autokaupan määrä supistui huomattavasti, mihin vaikutti erityisesti autoveron kiristyminen huhtikuussa 1. Viime vuonna uusia henkilöautoja rekisteröitiin runsas 111, mikä on lähes 1 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähittäiskaupan yritysten myyntiodotuk-set olivat joulukuussa vaimeat ja myyntimäärien odotetaan laskevan edelleen alkuvuonna. Vuoden 13 näkymät yksityisen kulutuksen kasvulle ovat vaimeat. Kuluttajien odotukset Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä ovat varsin heikot. Arviot oman talouden kehityksestä ovat Suomen taloutta koskevia arvioita myönteisempiä, mutta varovaisia. Ansiotulojen nousu vaimenee Odotamme vuosina 13 1 tehtävien palkkaratkaisujen tukevan maltillista nimellistä ansiotulokehitystä. Myös palkkaliukumat supistuvat ja tulospalkkiot vähenevät. Näiden seurauksena ansiotason nousuvauhti hidastuu. Kotitalouksien reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna vain hieman tulo- ja arvonlisäverotuksen kiristyessä. Samaan aikaan vaatimaton työllisyyskehitys ylläpitää kulutuksen kasvun epävarmuutta. Vastapainoksi matala korkoympäristö ja säästämisasteen lasku kompensoivat kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Arvioimme kuluttajien luottamuksen vahvistuvan vähitellen talous- ja työllisyyskehityksen vahvistuessa vientivetoisesti ensi vuoden aikana. Yksityisen kulutuksen odotamme kasvavan tänä vuonna 1, Talous muuttuu huonommaksi Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori * Muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 3 kuukauden liukuvista keskiarvoista Lähde: Tilastokeskus Kulutuksen ja tulojen muutos, 11 1e 13e 1e Ansiotaso,8 3,, 1, Yksityinen kulutus, 1,9 1,3 1,3 Käytettävissä olevat reaalitulot, 1, 1,, Säästämisaste* 1, 1,,, * Säästäminen/Käytettävissä olevat tulot Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä Suomen talous Vähittäiskauppa