Esteettömyyssuunnitelma 2008-2012

Esteettömyyssuunnitelma 2008-2012

JOHDANTO Esteettömyyssuunnitelman laatimisen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston vuonna 2001 tekemä valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Kaupunginjohtaja asetti 13.11.2002 seurantaryhmän, joka koostui luottamushenkilöistä, vammaisjärjestöjen edustajista ja virkamiehistä seuraamaan Espoon esteettömyysohjelman ja Espoostrategian esteetön Espoota koskevien tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmän toimintakausi päättyi vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2003 aikana valmistunut Espoon esteettömyysohjelma on perustunut valtuustoaloitteeseen Espoon saamiseksi esteettömäksi vuoteen 2012 mennessä ja Espoo-strategiassa kirjattuun tulostavoitteeseen kaupungin kehittämistä koskevan esteettömyysohjelman laadinnasta. Ohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi ja esitetään, että esteettömyysstrategia liitetään talous- ja toimintasuunnitelmaan ja toimialojen suunnittelu- ja kehittämisohjelmien laatiminen aloitetaan osana palvelustrategian toteutusohjelmaa. Kaupunginjohtaja on asettanut keväällä 2007 esteettömyyden ohjausryhmän vuosille 2007-2008 ohjaamaan ja koordinoimaan esteettömyyden toteutusta. Ohjausryhmän tulee raportoida työstään kaupunginjohtajalle kerran vuodessa ja seurata, että esteettömyysohjelmassa kirjatut tavoitteet saavutetaan. Esteettömyyden toteutumista Espoossa seuraa nykyisin esteettömyysasiamies, joka on aloittanut työnsä toukokuussa 2006. Esteettömyysasiamies toimii ohjausryhmän sihteerinä. Esteettömyyssuunnitelman tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseksi kaikille asukkaille turvalliseksi ja laadukkaaksi asuin- ja elinympäristöksi. Esteettömyyssuunnitelman tavoite on kartoittaa, suunnitella ja korjata yhteyksiä esteettömiksi keskeisiin palveluihin. Esteettömyyssuunnitelma tulee olemaan esteettömyystyön ohjenuorana esteettömyysasiamiehelle ja sitä kautta myös ohjausryhmälle. Esteettömyyssuunnitelma koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Esteettömän ympäristön toteuttaminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla tuetaan asukkaiden itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja tasavertaisuutta ja siten ehkäistään myös palvelujen tarpeen syntymistä. Esteettömän ympäristön kriteerit toteutuvat vielä harvoilla alueilla Espoossa. Siksi tarvitaan varsin mittavia korjaustoimenpiteitä lähes kaikilla alueilla. Työn sekä työstä vastaavien tulos- ja toimintayksiköiden suuresta määrästä sekä tehtävän pitkästä kestosta johtuen työn kohdentaminen oikeisiin asioihin ja kohteisiin sekä oikea ajoittaminen edellyttävät työn huolellista suunnittelua ja koordinointia. Esteettömyyssuunnitelman luonnosta esiteltiin Rakennetaan kaikille työryhmälle, jossa ovat edustettuina sekä vammais- että vanhusneuvostot. Suunnitelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin tulos- ja toimintayksiköiltä sekä keskeisiltä sidosryhmiltä: Kaupunkisuunnittelukeskus, Rakennusvalvontakeskus, Tekninen keskus/talotuotanto, tekninen keskus/joukkoliikennevastaava, Tekninen keskus/rakennuttaminen, Tekninen keskus/viheralueet, Tekninen keskus/ylläpito, pelastuslaitos, Kiinteistöpalvelukeskus, Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Espoon seurakuntayhtymä, Espoonkruunu, Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuulonhuoltoyhdistys, Kynnys ry, Espoon Invalidit ry, Vammaisneuvoston Rakennetaan Kaikille työryhmä, Kuntatekninen yhdistys ja YTV. Suunnitelmaluonnoksesta saadut lausunnot on otettu huomioon raportissa. 1

Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelman laadinnassa projektin vetäjänä on toiminut Espoon esteettömyysasiamies ins. Jaana Länkelin. Esteettömyyssuunnitelman ohjausryhmään ovat osallistuneet: Ala-Härkönen Anna Maija TYT/ Kaupsu/ Asemakaava Antinoja Markku TYT/ Kaupsu/ Liikennesuunnittelu Nurmio Anne TYT/ Rava/ Kaupunkikuva Haili Mimma TYT/ Teke/ Talotuotanto Kilpinen Olli SITO/ Hanke- ja tilaryhmä Kiviniitty Sirkku SOTET/ Yleishallintopalvelut Kämppi Marika TYT/ Teke/ Ylläpito 1.5.2007 asti Lehtonen Satu TYT/ Teke/ Rakennuttaminen Nikulainen Riikka SOTET/ Hallintopalvelut Rauhala Esa TYT/ Teke/ Rakennuttaminen Roine Jarkko TYT/ Teke/ Erityissuunnittelu Saarinen Tuomo TYT/ Teke/ Erityissuunnittelu Yli-Jama Laura TYT/ Teke/ Viheralueet Konsulttina on toiminut Sito Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut arkkitehti Jari Mäkynen ja suunnittelijana DI Maija Krankka. Suunnitelmakarttojen laatimisesta on vastannut FM Taina Klinga. 2

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 TAUSTA... 5 1.1 ESPOO-STRATEGIAN ESTEETTÖMYYSTAVOITTEET... 5 1.2 ESPOON ESTEETTÖMYYSOHJELMA... 5 1.3 ESTEETTÖMYYDEN MÄÄRITTELY... 5 1.4 LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET... 6 1.5 ESPOON AIEMPI ESTEETTÖMYYSTYÖ... 7 2 TAVOITTEET JA LÄHTÖTIEDOT... 12 2.1 TAVOITTEET... 12 2.2 SUUNNITTELUPROSESSI... 12 2.3 LÄHTÖTIEDOT... 13 2.4 TULOS- JA TOIMINTAYKSIKÖIDEN HAASTATTELUT... 14 3 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMAN PERIAATTEET... 16 3.1 TAVOITTEIDEN TARKENTAMINEN... 16 3.2 ESTEETTÖMYYDEN TAVOITETASOT... 16 3.3 RAKENTAMIS- JA KORJAUSKOHTEIDEN PRIORISOINTI... 17 3.3.1 Tarvepohjainen priorisointi... 17 3.3.2 Rakentamistaloudellinen priorisointi... 17 4 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA AJALLE 2008-2012... 19 4.1 ESTEETTÖMYYSTYÖN OHJAAMINEN... 19 4.2 ALUEELLISET ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMAT (KOSKEE VANHOJA KAAVA-ALUEITA)... 20 4.3 ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMISALUEET VUOSINA 2008 2012... 20 4.4 ESIMERKIT VUODEN 2008 KEHITTÄMISALUEISTA... 24 4.5 ERILLISKOHTEIDEN PARANTAMINEN... 26 4.6 TULOS- JA TOIMINTAYKSIKKÖKOHTAINEN TOIMEENPANO... 26 4.6.1 Kustannustiedon tuottaminen... 27 4.6.2 Menettelytavat ja innovaatiot...27 5 TULOS- JA TOIMINTAYKSIKÖIDEN ROOLIT... 28 5.1 ESPOON ESTEETTÖMYYDEN OHJAUSRYHMÄ... 28 5.2 ESTEETTÖMYYSASIAMIEHEN TEHTÄVÄT... 29 5.3 VAMMAISNEUVOSTO, RAKENNETAAN KAIKILLE TYÖRYHMÄ, ESTEETÖN ESPOO TYÖRYHMÄ... 29 6 ESTEETTÖMYYSTYÖ... 32 6.1 SUUNNITTELUN, RAKENTAMISEN JA KUNNOSSAPIDON KETJUVASTUU... 32 6.2 ESTEETTÖMYYTEEN VAIKUTTAVAT TEHTÄVÄT... 34 6.2.1 Kaava- ja liikennesuunnittelu...34 6.2.2 Yleisten katu- ja viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito... 35 6.2.3 Rakennukset ja piha-alueet... 37 6.2.4 Valvonta... 38 6.2.5 Joukkoliikenne... 39 6.3 VIESTINTÄ... 40 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET KESKEISIMMISTÄ TOIMENPITEISTÄ... 41 8 SUUNNITELMAN KÄSITTELY... 41 LIITTEET 1-4... 43 3

4

I LÄHTÖKOHDAT 1 TAUSTA 1.1 Espoo-strategian esteettömyystavoitteet Espoo-strategia määrittää kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosille. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Espoota halutaan kehittää. Valtuusto päättää strategiasta ja kehyksestä syyskuun kokouksessaan. Espoon strategia 2007-2009:n Espoo -visiossa, kaupungin toiminta-ajatuksessa ja arvoissa on kirjattuna yleisellä tasolla esteettömyyden kehittämiseen liittyviä asioita. Osiossa 2. Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö on määritelty vuosien 2007-2009 kehitettäviksi kaupunkikeskuksiksi Tapiola, Espoon keskus ja Espoonlahti. Yleisenä periaatteena on kirjattu esteettömyyden turvaaminen kaupunkirakenteessa. Aiempien vuosien strategioista esteettömyyden kehittämisen kannalta merkittävä on ollut Espoostrategiassa 2002 ollut tulostavoite 6.4.2 "Kaupungin kehittämistä koskeva esteettömyysohjelma on laadittu". 1.2 Espoon esteettömyysohjelma Vuoden 2003 aikana valmistunut Espoon esteettömyysohjelma perustui valtuustoaloitteeseen Espoon saamiseksi esteettömäksi vuoteen 2012 mennessä ja Espoo-strategiassa 2002 olleeseen tulostavoitteeseen 6.4.2 "Kaupungin kehittämistä koskeva esteettömyysohjelma on laadittu". Kaupungin eri tulos- ja toimintayksiköiden yhteistyönä laaditussa ohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi ja esitetään, että esteettömyysstrategia liitetään talousja toimintasuunnitelmaan ja toimialojen suunnittelu- ja kehittämisohjelmien laatiminen aloitetaan osana palvelustrategian toteutusohjelmaa. 1.3 Esteettömyyden määrittely Esteettömyystavoitteita määritellään eri kohteissa seuraavasti: Kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Katujen ja muiden yleisten alueiden näkökulmasta liikkumisesteettömyyteen kuuluu se, että eri liikkujilla on tasa-arvoinen asema liikennejärjestelmässä ja että kulkuväylät ja alueet ovat laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Esteettömät rakennukset ovat helppokulkuisia ja helposti saavutettavia, käytettäviä, toimivia ja kaikille käyttäjille soveltuvia. Esteetön joukkoliikenne tarkoittaa kaikille soveltuvaa ja tarkoituksenmukaisesti palvelevaa joukkoliikennejärjestelmää, pysäkkejä ja asemia sekä koulutettua ja palveluhenkistä kuljetushenkilökuntaa. Esteetön kaupunkiympäristö tarkoittaa katkeamattomia kulkureittejä, rakennusten, pysäkkien ja julkisten alueiden hyvää saavutettavuutta sekä tasa-arvoisia, kaikille käyttäjille soveltuvia liikkumismahdollisuuksia. Esteettömyyden toteuttaminen edellyttää kaupungin toiminnan analysointia mahdollisimman laajasta näkökulmasta. 5

Esteettömän ympäristön toteuttaminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla tuetaan asukkaiden itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja tasavertaisuutta ja siten ehkäistään myös palvelujen tarpeen syntymistä. Esteettömyys pohjautuu kaupungin palvelutehtäviin ja niiden laadukkaaseen hoitamiseen. Kaupunkilaisten tulee päästä töihin, kouluun, päiväkotiin, kauppaan tai terveyskeskukseen esteettömästi ja turvallisesti eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Esimerkiksi talvikunnossapidon tarkoituksena on varmistaa kaupungin perustoimivuus myös talviaikaan. Kehittämisen lähtökohtana on käyttäjäkeskeisyys ja vuorovaikutteisuus. Käyttäjäkeskeisyydellä pyritään siihen, että ympäristön suunnittelussa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus. Hyvin suunniteltu ympäristö ei erottele ihmisiä liikkumis- ja toimimiskyvyn perusteella. Samalla, kun esteettömyys otetaan huomioon, voidaan kaupunkiympäristön toimivuutta parantaa kokonaisuutena kaikkien kaupungissa asuvien ja toimivien eduksi. Kaupungin yhteistyöosapuolia esteettömyyden toteuttamisessa ovat käyttäjien (asukkaat, työssäkäyvät ja vierailijat) lisäksi liike-elämä, palvelujen tuottajat ja kiinteistöjen omistajat. Alueellisessa esteettömyyden parantamisessa tulee ottaa huomioon kaupungin tavoitteiden lisäksi myös näiden muiden osapuolien tavoitteet. Vuorovaikutteinen työskentely lisää eri osapuolten aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, vahvistaa kaupungin positiivista imagoa ja edistää liikkumista ja viihtymistä kaupungissa. 1.4 Lainsäädännön velvoitteet Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Esteettömän ympäristön vaatimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) ja asetuksen (MRA 2000) yleisissä tavoitteissa mainittuun sosiaalisesti kestävän kehityksen ajatukseen ja liikkumisen tasa-arvoon, jolla tarkoitetaan kaikille väestöryhmille iästä, sukupuolesta, liikuntakyvystä, taloudellisesta asemasta, asuinpaikasta yms. riippumatonta mahdollisuutta liikkua ja turvattua peruspalvelujen saavutettavuutta. Lain 1 :ssä mainittavan sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulma liittyy ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvoinnin tasapuoliseen jakautumiseen sekä sosiaaliseen toimivuuteen. MRL:n yhteydessä sosiaalisen kestävän kehityksen osalta korostuvat erityisesti terveydelliset kysymykset ja eri väestöryhmien tarpeiden huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Lain 5 :n mainitsemat alueiden käytön suunnittelun tavoitteet perustuvat vuorovaikutteisen suunnittelun edistämiseen ja riittävään vaikutusten arviointiin: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomiseen, liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Asetuksen 53 :ssä todetaan liikkumisesteettömästä rakentamisesta mm.: Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Lain 167 2 momentissa todetaan: Kunnan määräämä viranomainen valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. Lisäksi Ympäristöministeriö on antanut määräyksiä ja ohjeita julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelurakennusten, liike- ja palvelutilojen sekä asuntojen ja piha-alueiden liikkumisesteettömyydestä. Määräykset ja ohjeet on sisällytetty Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston ohjeistoihin, Suomen rakentamismääräyskokoelma: 6

- F1 Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005 - F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001 - G1 Asuntosuunnittelu, Määräykset 2005. Sekä F1 että G1 on uudistettu niin, että uudet osat tulivat voimaan 1.3.2005. Osiin on tullut uusia esteettömyyttä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Rakennusvalvontakeskuksen tehtävänä on esteettömyyden edistäminen ja uudistusten tehokas integroiminen rakentamisen käytäntöihin Espoossa. Rakennusvalvontakeskuksen tarkistuslista on luettavissa Espoon Internet-sivuilla. Edellä esitetyt lainsäädäntöön ja rakentamismääräyskokoelmaan kirjatut vaatimukset luovat kunnille ja muille julkisen ympäristön suunnittelusta ja rakentamisesta vastaaville tahoille aiempaa suurempia vaatimuksia ympäristön esteettömyystavoitteiden huomioon ottamiseksi kaikkien julkisten alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. 1.5 Espoon aiempi esteettömyystyö Eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden tarpeet julkisten alueiden suunnittelulle, rakentamiselle ja kunnossapidolle on tiedostettu Espoossa jo pitkään ja yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa on useaan otteeseen tehty todettujen ongelmien voittamiseksi. Toteutetut hankkeet ovat kuitenkin useimmiten olleet erillisiä ja niiden vaikutus on rajoittunut kyseiseen alueeseen tai kohteeseen. Vasta Espoon esteettömyysohjelman, Espoo-strategian esteettömyystavoitteiden ja Rakennetaan kaikille työryhmän toiminnan myötä esteettömyydelle asetetut tavoitteet ovat selkiytyneet ja toteutustyö voidaan koordinoida niin, että yksittäiset toimenpiteet liittyvät osaksi laajempaa toimenpideohjelmaa. Aiemmin toteutettuja esteettömyyteen liittyviä hankkeita ovat mm.: Katualueita koskevat tyyppipiirustukset 2007 Uudet alueet suunnitellaan esteettömyydeltään joko perustason alueiksi tai erikoistason alueiksi. Perustason ratkaisut täyttävät esteettömän ympäristön yleiset vaatimukset. Erikoistason ympäristöissä kaikkien käyttäjien liikkuminen ja toimiminen pyritään tekemään erityisen miellyttäväksi ja sujuvaksi. Erikoistason alueilla voi olla lisäksi erilaisia erikoisratkaisuja, jotka auttavat tiettyjä käyttäjiä. Esimerkkinä mainittakoon näkövammaisia auttavat kohokuvakartat ja opasteet pistekirjoituksella. Esteettömyyden erikoistasoa edellytetään seuraavissa ympäristöissä: kävelykatuympäristöt keskusta-alueet, joilla on julkisia palveluja vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalvelujen ympäristöt alueet, joilla on paljon vanhus- ja vammaisasuntoja joukkoliikenteen terminaalit ja erikoistason pysäkkialueet liikunta- ja leikkipaikat, joilla on erityisesti huomioitu kaikki käyttäjät erityiset esteettömät reitit esim. virkistysalueilla Korjaus- ja saneeraustöiden yhteydessä ylläpitäjät ja urakoitsijat velvoitetaan palauttamaan katu siihen kuntoon, jossa se oli aiemmin. Ilman erillistä suunnitelmaa tehtävät korjaustoimenpiteet eivät välttämättä tuota uusien ohjeiden mukaista lopputulosta, mutta saneeraustöissä tulee noudattaa esteettömyyden vaatimuksia ja käyttää tyyppipiirustuksia mallina myös töiden toteutuksille. Työnaikaisissa järjestelyissä noudatetaan SuRaKukorttia nro 8, Tilapäiset liikennejärjestelyt. Uudet tyyppipiirustukset on laadittu Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteistyönä niin, että ne edistävät yhtenäisien esteettömyysperiaatteiden mukaisia toteutusratkaisuja molemmissa kaupungeissa. Tämä helpottaa useiden käyttäjien toimimista kaupunkien alueilla. 7

Katualueita koskevat tyyppipiirustukset on laadittu seuraavista katualueilla vakiotyyppisesti esiintyvistä perusrakenteista esteettömyyden perustason ja erikoistason alueille: Nro Piirustuksen nimi 5222/020A Jalkakäytävä 5222/021A Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie 5222/022A Erotettu jalankulku- ja pyörätie 5222/023A Varoitusalueet kaarelta lähtevissä suojateissä 5222/024A Vino suojatie 5222/025A Pääkadun ja kokoojakadun välinen kiertoliittymä 5222/026A Yliajettava kiertoliittymä 5222/027A Ohjaavat ja varoittavat laatat 5222/028A Liikkumisesteisen pysäköintipaikka kadulla 5222/029A Esteettömyyden perustason pysäkkisyvennys 5222/030A Esteettömyyden erikoistason pysäkkisyvennys 5222/031A Ajoratapysäkki 5222/032A Hidastepysäkki Tyyppipiirustukset löytyvät Helsinki kaikille internetsivuilta. ELSATUOTE -kehityshanke oli jatkoa Espoon ja viiden muun kaupungin yhteiselle SuRaKu -projektille. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ympäristörakentamisessa käytettäviä tuotteita ja tuotejärjestelmiä niin, että ne mahdollistavat esteettömien ulkotilojen rakentamisen tulevaisuudessa ja helpottavat esteettömien julkisten alueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Hankkeeseen sisältyi myös tuotteiden testaus niiden toimivuuden varmistamiseksi mahdollisimman oikeissa käyttöolosuhteissa. Esteettömien ympäristötuotteiden kehityshanke perustui ympäristötuotteille asetettujen vaatimusten osalta SuRaKu -ohjeisiin. Tuotteita kehitettiin yhteistyössä hankkeessa mukana olevien ympäristötuotevalmistajien kanssa ja tuotteiden testaukseen tarkoitettuja koealueita suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriöltä Elsa-hankehakuun liittyvän rahoitusosuuden lisäksi hanketta rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristöministeriö. Hankkeessa olivat mukana Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupungit, jotka toimivat tuotekehitystyössä asiantuntijoina ja osoittavat koekohteet tuotteiden koekäyttöä ja testausta varten. Ympäristötuotevalmistajina hankkeessa olivat Lemminkäinen Oy, Abetoni Oy, HB-betoni Oy, Suomen Graniittikeskus Oy sekä Rakennusteollisuus RT ry. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan palvelu, ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelma 2007-2011, YTV 2006 Espoon, Kauniaisten ja Vantaan palvelu- ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelma 2007-2011 laadittiin yhteistyössä YTV:n sekä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kanssa. Palvelulinjat ovat toimintakyvyltään rajoittuneille suunnattua joukkoliikenteen erityispalvelua, jonka tavoitteina on parantaa asiakkaiden elämänlaatua sekä hidastaa yhteiskunnalle kohdistuvien kustannusten kasvua. Palvelulinjat ovat osa normaalia joukkoliikennettä, ja ne ovat kaikkien liikkujien käytettävissä normaalilla tariffilla. Linjaston ja liikennöinnin kehittämissuunnitelmien lisäksi raportti sisältää linjojen nykytilanteen katsauksen, palvelulinjojen suunnitteluperiaatteet sekä suunnitelman kuljetuspalvelukeskuksen hyödyntämisen pilotoinnista kutsuohjauksisilla palvelu- ja pienkalustolinjoilla. 8

ELSA hanke Esteetön terminaali Tapiolaan, 2006 Työssä arvioitiin Elsa-ohjelman esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Espoon Tapiolan uudistettavaan joukkoliikenneterminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa. Työ oli osa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua. Elsa hankkeet Esteli, 2005 ja Testeli, 2006 Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-ohjelmaan kuuluneissa ja Espoon kaupungin osittain rahoittamissa Esteli ja Testeli -projekteissa kehitettiin esteetöntä joukkoliikennelinjaa välille Tapiolan keskus - Espoon keskus. Estelissä kehitettiin esteettömiä pysäkkityyppejä ja Testelissä pysäkkiä testattiin käytännössä ensimmäisellä valmistuneella koepysäkillä. Testausryhmään kuului sekä kuljettajia että matkustajia. Pysäkkien mitoitusohjetta korjattiin saatujen kokemusten perusteella. Uusi mallipysäkin mitoitusohje on kaikkien kuntien käytettävissä. Työssä laadittiin myös koulutusohjelma kuljettajien esteettömyyskoulutukseen. SuRaKu, Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla, 2004. SuRaKu -projekti käynnistyi vuonna 2003 kuuden kaupungin, Espoon, Helsingin, Joensuu, Tampereen, Turun ja Vantaan yhteishankkeena. Projektin tavoitteena oli luoda ohjeisto, joka toimii julkisten katu-, viher- ja piha-alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeena niiden esteettömyyden turvaamiseksi. Ohjeisto koostuu kahdesta osasta: esteettömyyskriteeristö, jonka avulla ulkotilojen esteettömyyttä voidaan arvioida ja ohjeistaa sekä mallisuunnitelmiin perustuvat ohjekortit erilaisille ulkoalueille. SuRaKu -ohjeisto perustuu mukana olevien kaupunkien eri tulos- ja toimintayksiköiden ja eri vammaisjärjestöjen laajaan yhteistyöhön. Ohjeisto valmistui marraskuussa 2004. SuRaKu -kortit löytyvät Helsinki kaikille internetsivuilta. SuRaKu -kortit 1 Suojatiet ja jalkakäytävät 2 Kävelykadut ja aukiot 3 Tasoerot 4 Julkiset piha-alueet 5 Puistokäytävät ja levähdyspaikat 6 Leikkipaikat 7 Pysäkkialueet 8 Tilapäiset liikennejärjestelyt Leppävaaran liikekeskuksen katualueiden ohjaavuuden yleissuunnitelma, 2004. Suunnitelman tavoitteena oli selvittää Leppävaaran liikekeskukseen liittyvien kevyen liikenteen käytössä olevien ulkoalueiden ohjaavuutta jo rakennetuilta osin sekä tehdä ohjaavuuden yleissuunnitelma, jossa rakennetun ja suunnitteilla olevan alueen käytännöt yhtenäistetään loogiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. 9

Leppävaaran keskustan esteettömyysselvitys ja kevyen liikenteen viitoituksen yleissuunnitelma, 2004. Selvitystyölle asetettiin seuraavat tavoitteet: tarkastella nykytilannetta ja mahdollisuuksia Leppävaaran keskustassa esteettömien reittien näkökulmasta kytkeä radan pohjoispuolinen alue Leppävaaran liikekeskukseen, jossa on aiemmin tehty selvitys esteettömistä reiteistä määritellä alustavat kehittämistoimenpiteet reiteille asemalta urheilupuistoon ja Arlainstituuttiin. Kehittämistoimenpiteissä otetaan huomioon Leppävaaran stadionilla elokuussa 2005 järjestettävät vammaisten yleisurheilun EM-kilpailut. Työssä tarkasteltiin katualueet, aukiot ja puistot jalankulkuväylien ja niihin liittyvien suojateiden, pysäkkien ja levähdyspaikkojen osalta sekä keskeisten julkisten ja yksityisten palvelujen sisäänkäynnit. Työ suoritettiin Espoon keskuksen esteettömyysselvityksen yhteydessä kehitetyn toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Nykytilanteen kartoituksen suorittivat konsultin asiantuntijat. Työn ohjausryhmä määritteli selvitysalueelle esteettömyyden kehittämistoimenpiteet ja arvioi niiden vaikutukset. Toimintamalli esteettömän ja turvallisen kävely-ympäristön kehittämiseksi. Case Espoon keskus 2004. Työssä kehitettiin vuorovaikutteisiin menetelmiin ja maastokartoitukseen perustuva esteettömyyden edistämisen toimintamalli aluekeskusalueelle. Toimintamalli sisältää myös alueen esteettömyyden kohentumisen vuosittaisen seurannan. Bussiliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelma, EBU3, 2004. Suunnitelman tavoitteena oli bussiliikenteen sujuvuuden varmistaminen, liikkumisympäristön ja matkustajainformaation kehittäminen, esteettömyyden edistäminen joukkoliikenteen koko matkaketjussa sekä toimintamallien kehittäminen maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisessa. Soukan Puropuiston esteettömyyskartoitus, Espoonlahti, 2003. Selvityksen tavoitteena oli erityisesti ikääntyvien liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Reitti Soukan rantatieltä palvelutalolle oli tarkasteluun liittynyt tärkein parannettava yhteys. Tarkastelun tarkoituksena oli toimita taustaaineistona parannuksia määritettäessä ja suunniteltaessa. Espoon esteettömyyskartoitus, Ikäihmisille suunnattu liikenneturvallisuuskampanja, 2004. Kyselytutkimus Liikenneturvan kyselykaavakkeella. Espoon vanhusneuvosto, Espoon liikenteen palveluyksikkö ja Liikenneturva järjestivät vuoden 2004 syys- ja lokakuun aikana ikäihmisille suunnatun omatoimisen liikenneturvallisuuskampanjan. Kyselyt suoritettiin Liikenneturvan kyselykaavakkeella, joita jaettiin Espoon vanhusneuvoston jäsenyhdistysten jäsenille sekä yksittäisille vanhuksille. Toimenpiteet koskevat monia eri aloja ja tulos- ja toimintayksiköitä. Rakenteelliset ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut kuuluvat tekniselle toimelle. Joukkoliikenteen kuljettajien koulutus ja linjastosuunnittelu kuuluvat YTV:lle. Kunnossapitotoimet ja liittymien näkemät kuuluvat kunnossapidon alaisuuteen. Yksityisten tonttien pysäköintialueita ja kulkuyhteyksiä palvelukeskuksiin hallinnoivat tonttien omistajat. Esteetön rakennus tarkastusasiakirja esteettömyyden varmistamiseksi rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kilon päiväkoti, Leppävaara, 2004 2005. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa mallileikkipaikka ja luoda sen avulla ohjeisto liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvien ulkoleikkipaikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Materiaalivalinnat olivat erilaisia kuin tavallisissa puistoissa, leikkivälineet hieman erilaisia ja/tai poikkeavasti asennettuja, kasvivalinnoissa kiinnitettiin huomioita eri aistein havainnointiin ja pintamateriaalit vaihtelevat alueella (esim. turva-alusta). Käsijohteita, levähdyspaikkoja ja opasteita sijoitettiin tarvittaviin kohtiin. 10

Esteetön bussilinja Matinkylä Olari Kauklahden asuntomessualue, 2006. Kauklahden asuntomessualueella järjestettiin esteettömyysklinikka, jossa asiantuntijat tarjosivat henkilökohtaista neuvontaa esteettömästä rakentamisesta. Klippingin palveluasuntojen yhteydessä Espoon invalidien vapaaehtoiset kertoivat esteettömyyden merkityksestä asuntorakentamisessa. Ensimmäisen kerran Asuntomessujen aikana oli kaikista messukohteista ja palvelupisteistä tehty esteettömyyskartoitukset palvelemaan liikkumisesteisiä messuvieraita. Tapiolan kävelykansien saneeraus ja ohjaavuus Esteettömyysohje pientalojen suunnitteluun 11

2 TAVOITTEET JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Tavoitteet Esteettömyyssuunnitelman lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 17.9.2001 tekemä valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Kaupunginjohtaja asetti 13.11.2002 päivätyllä kirjeellään seurantaryhmän, joka koostuu luottamushenkilöistä, vammaisjärjestöjen edustajista ja virkamiehistä seuraamaan Espoon esteettömyysohjelman ja Espoo-strategian esteetön Espoota koskevien tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmän toimintakausi päättyi vuoden 2006 lopussa. Esteettömyystyötä jatkaa ohjausryhmä, joka koostuu virkamiehistä ja järjestöjen edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja sen työtehtävät ovat tiedonvälitys, vuorovaikutus ja sitouttaminen kaupungin organisaatioiden kesken. Esteettömyyden toteutumista Espoossa seuraa nykyisin esteettömyysasiamies, joka aloitti työnsä toukokuussa 2006. Esteettömyysasiamies toimii ohjausryhmän sihteerinä, joten tiivis yhteistyö eri vammaisjärjestöjen kesken jatkuu edelleen. Esteettömyyssuunnitelma tulee olemaan esteettömyystyön ohjenuorana esteettömyysasiamiehelle ja sitä kautta myös ohjausryhmälle. Esteettömyyssuunnitelmalle on asetettu lisäksi seuraavat tavoitteet: SuRaKu -ohjeiston käytön laajentaminen koskemaan kaikkea ulkoalueiden suunnittelua Esteettömyystietouden yleinen lisääminen kaupungin eri tulos- ja toimintayksiköissä. Esteettömyyssuunnitelma tulee laatia tulos- ja toimintayksiköiden välisenä yhteistyönä niin, että kunkin tulos- ja toimintayksikön esteettömyystyölle määritellään painopisteet ja keskeiset toimintaperiaatteet Espoossa käytettävien esteettömyysohjeiden yhtenäistäminen Esteettömyyden tavoitetasojen asettaminen Esteettömyyden toimenpiteiden priorisointi uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja erillisten korjaushankkeiden osalta. 2.2 Suunnitteluprosessi Esteettömyyssuunnitelma on laadittu tulos- ja toimintayksiköiden välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on ollut, että kunkin tulos- ja toimintayksikön esteettömyystyön painopisteet ja keskeiset toimintaperiaatteet tunnistetaan. Työmenetelmänä olivat tulos- ja toimintayksiköiden haastattelut, joista esteettömyysasiamies on vastannut. Suunnitelmassa on tarkennettu esteettömyyden toteuttamisen toimintatapoja, kuten ohjausryhmän, esteettömyysasiamiehen ja Rakennetaan kaikille -työryhmän yhteistoimintaa ja tehtäviä. Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon osalta on täsmennetty esteettömyyden edistämisen periaatteita sekä hallinnollisia toimenpiteitä ja vastuita. Vanhusväestön sijoittuminen ja Espoo-strategian 2007-2009 kehittämisen alueelliset painopisteet ovat olleet keskeisinä kriteereinä esteettömyyden kehittämistoimenpiteiden alueellisessa priorisoinnissa. Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö on laatinut vanhusväestön sijoittumisen karttatarkastelut. 12

Suunnitelmaluonnosta on esitelty Rakennetaan kaikille -työryhmälle ja heidän kommenttinsa on otettu huomioon suunnitelmassa. Työtä on esitelty myös Espoon vanhus- ja vammaisneuvostoille. Esteettömyyssuunnitelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: kaupunkisuunnittelukeskus, rakennusvalvontakeskus, tekninen keskus/talotuotanto, tekninen keskus/joukkoliikennevastaava, tekninen keskus/rakennuttaminen, tekninen keskus/viheralueet, tekninen keskus/ylläpito, pelastuslaitos, kiinteistöpalvelukeskus, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunnat, Espoonkruunu, Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuulonhuoltoliitto, Kynnys ry, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry, Kuntatekninen yhdistys, YTV. Lausunnot on otettu huomioon suunnitelmassa. 1. Nykytilanteen arviointi Tulos- ja toimintayksiköiden haastattelu SeutuCD KSK/aineistot/yleiskaava YTV:n palvelureitit Hankesuunnitelmat 2. Tarvepohjainen arviointi Esteettömyysstrategian tavoitteet Korjauskohteet / Uudisrakentaminen priorisointi 3. Esteettömyyssuunnitelma Tulos- ja toimintayksiköissä olevan osaamisen hyödyntäminen esteettömyyssuunnitelman laatimisessa Tulos- ja toimintayksiköt vastuut malliratkaisut priorisointi prosessit Tulos- ja toimintayksiköiden sitouttaminen laadittavaan esteettömyyssuunnitelmaan Kuva 1. Kaupungin esteettömyyssuunnitelman laatimisen kaavio. 2.3 Lähtötiedot Nykytilanteen arvioinnissa on tukeuduttu lähtökohtaisesti olemassa oleviin Espoon paikkatietoaineistoihin ja Espoon eteläosien yleiskaavan aineistoihin. Espoon kaupunkimittausyksikkö toimitti konsultille paikkatietokannat seuraavista kohdeluokista: sosiaalipalvelut terveyspalvelut koulut, oppilaitokset, opistot, korkeakoulut päiväkodit leikkipuistot kirjastot seurakuntien toimipisteet muut kulttuuripalvelut (teatterit, museot jne.) nähtävyydet liikuntapalvelupisteet (urheilukentät, urheiluhallit, uimahallit jne.) muut julkiset palvelut: valtion virastot ja yhteispalvelupisteet. Näiden aineistojen tarkkuus oli riittävä työn kannalta, mutta epätarkkuudet on huomioitava tietoja tulkittaessa. Epätarkkuudet liittyvät päällekkäisyyteen, ajantasaisuuteen ja puutteisiin. Tietojen päi- 13

vitys on ollut kunkin palvelualueen vastuulla ja tietojen ajantasaisuus vaihtelee jonkin verran. Esteettömyyden kohdealueiden tietoja tarkistettiin lähinnä ohjausryhmätyöskentelyssä. Paikkatietoja täydennettiin pelastuslaitoksen tiedoilla hoitolaitoksista ja majoitustiloista. Espoon mittaustoimen tiedot kattavat vain julkiset palvelut, joten yksityiset palvelun tarjoajat puuttuvat aineistoista lukuun ottamatta edellä mainittuja pelastuslaitoksen täydennyksiä hoitolaitoksista ja majoitustiloista. Yleiskaavan selvityksistä on saatu tiedot kaupunkikeskusten ja paikalliskeskusten sijainnista sekä vanhusväestön määrän kehittymisestä eri alueille. Käyttäjämääriltään suuret alue- ja paikalliskeskukset, joissa on monenlaisia julkisia ja yksityisiä palveluja, sekä alueet, joilla on paljon vanhuksia, painottuvat esteettömyyden parantamisen alueita priorisoitaessa. 2.4 Tulos- ja toimintayksiköiden haastattelut Esteettömyysasiamies järjesti keväällä 2007 keskustelutilaisuudet eri tulos- ja toimintayksiköiden edustajille. Tilaisuuksien tarkoituksena oli kartoittaa yksiköiden esteettömyystyön nykytilaa, ongelmia ja tavoitteita tulevalle esteettömyystyölle ja tälle esteettömyyssuunnitelmalle. Eri tulos- ja toimintayksiköille pidettiin yksitoista (11) tilaisuutta. Haastatellut yksiköt olivat seuraavat: TYT/Kaupunkisuunnittelukeskus / Liikennesuunnittelu-, asemakaava- ja yleiskaavayksiköt TYT/Tekninen keskus / Katu- ja viherpalvelut / rakennuttaminen ja ylläpito TYT/Tekninen keskus / Katu- ja vihertuotanto / katuylläpito ja kadunrakennus TYT/Tekninen keskus / Talotuotannon palveluyksikkö ja talonrakennusyksikkö TYT/Kiinteistöpalvelukeskus TYT/Rakennusvalvontakeskus TYT/ Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SOTET/Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu SITO/Suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetus. Seuraavassa on esitetty haastattelujen keskeinen sisältö. TYT/Kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnitteluyksikkö Liikennesuunnittelussa esteettömyys on hankalaa ottaa huomioon silloin, kun tonttiliittymät ovat jyrkkiä ja talojen pihat korkealla maastollisista syistä. Sujuvien reittien esteenä ovat usein isot väylät ja radat. Esteettömyys pyritään ratkaisemaan tällöin kiertoteiden avulla. Kaavoitusohjelmaan kohteita valittaessa esteettömyys tulee ottaa paremmin huomioon. TYT/Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö ja Yleiskaava Kaavaprojektissa on aina mukana edustajat eri organisaatioista, joten asiantuntijat ovat mukana alusta lähtien. Rakennusten sisäänkäynnin esteettömyyden tarkistaa rakennuslupavaiheessa rakennusvalvonta ja katujen osalta asia tarkistetaan teknisessä keskuksessa. Yleiskaavassa voidaan vaikuttaa esteettömyyden edistämiseen toimintojen tarkoituksenmukaisella sijoituksella. Todettiin, että esteettömyyden tarkistuslistat olisivat tärkeä työkalu kaavoittajille, joten ne tulee hyväksyttää lautakunnassa ja ottaa käyttöön. (Liitteet 3 ja 4). TYT/Tekninen keskus, Rakennuttaminen SuRaKu -ohjeet ovat tällä hetkellä käytössä, mutta niitä ei käytetä yhtenäisesti, vaan osittain mukana ovat myös vanhat ohjeet: katu 2000, KT 02 ja tyyppipiirustukset. Ohjeet tulee yhtenäistää. Erillisille esteettömyyshankkeille ja toimenpiteille tulee olla esitettynä oma määräraha, jotta niiden toteuttaminen mahdollistuu. TYT/Tekninen keskus, Ylläpito Liikuntaesteisen pysäköintipaikan lisäämisen yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomio myös ympäröivään maastoon ja paikan merkitsemiseen oikein. Liikennevaloissa käytetään ääniopastetta. 14

TYT/Tekninen keskus, Katuylläpito Kunnossapito on priorisoitu siten, että suuret ja vilkkaat väylät, keskustat ja asemat hoidetaan ensin. Kustannussäästösyistä käytössä ovat mahdollisimman isot koneet, joten väljyyttä toivotaan kaduille ja toreille. Pieniä esteettömyyteen liittyviä toimenpiteitä pystytään hoitamaan kesäisin pikaisella aikataululla. Eniten haittaa tuottavat väliaikaiset työmaajärjestelyt, joihin toivottaan valvontaa ja sanktioita järjestyksen aikaan saamiseksi. TYT/Tekninen keskus, Talotuotannon palveluyksikkö Rakennusten sokkelikorkeus 30 cm aiheuttaa sisääntuloon muutaman portaan ja kaavoituksessa ei varata tilaa oven edustalle mahdollista luiskaa varten. Useat tontit Espoossa ovat maastollisesti niin mäkisiä, ettei niitä saada esteettömiksi kohteiksi. Katujen ja torien korkeudet määräävät rakennusten korkeusmaailman. Tämän vuoksi on tärkeätä heti suunnittelun alkaessa tehdä yhteistyötä kaavoittajan, katusuunnittelijan ja talonrakennussuunnittelijan kesken. TYT/Kiinteistöpalvelukeskus Hankesuunnitelmissa on mainintana, että esteettömyys otetaan huomioon, mutta pelkkä maininta ei aina riitä takaamaan hyvää lopputulosta. Valvonta on erittäin tärkeää. Vanhojen rakennusten esteettömyyttä korjataan mahdollisuuksien mukaan. Korjausmäärärahoilla voidaan hoitaa pieniä korjaustoimenpiteitä. TYT/Rakennusvalvonta Lupavalmistelija on mukana hankekohtaisesti jo kaavansuunnitteluvaiheessa ja rakennuslupaa käsitellään yhdessä suunnittelijan kanssa. Rakennusvaiheessa rakennusvalvonnan tarkastajat käyvät tarkistamassa lopputuloksen ja korjauttavat virheet. Rakennusmääräyksissä on liikaa tulkinnan varaa. Kaivataan selkeyttä lain tulkintaan. Espoossa on otettu muutamia omia ohjeita käyttöön, esim. jos asuntoyhtiössä on asuntoja kolme tai enemmän, vaaditaan esteettömiä asuntoja. Rakennusvalvonnassa on tehty oma tarkistuslista esteettömyydestä ja ohje pientaloja varten on tekeillä. TYT/Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Jälkiasennushissien määrä Espoossa on vähäinen. Tähän johtaneista syistä on keskusteltu kaupungin johdon, päättäjien ja poliittisen tahon kesken. Pelastuslaitos on esittänyt lausunnossaan (23.4.2007) keinot, joiden toteuttaminen korjausrakentamisen yhteydessä sallii poistumistien kaventamisen alle 1200 mm. Jälkiasennushissien rakentaminen lisää asuinrakennusten turvallisuutta. Kaupungin omistamien rakennusten, esim. hoitolaitokset ja koulut, pelastussuunnitelmien teko on käynnissä. SOTET/Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Kaavoittajat luovat tietynlaiset raamit julkiselle hankkeelle, esim. koulu, päiväkoti ym., varatessaan asemaakaavaa Y-tontin paikan. Tässä vaiheessa otetaan huomioon esteellisyyskysymykset. Tontin rakennettavuuden arviointia varten tehdään yhteistyötä rakennuksen suunnittelijan kanssa. SITO/Suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetus Uusien koulurakennusten suunnittelussa esteettömyys on vahvasti esillä. Jotkut vanhat koulut ovat Espoossa museoituja ja niille ei saa tehdä muutoksia. Lähikoulu ei ole aina lapselle sopiva ja silloin joudutaan turvautumaan taksikuljetuksiin, myös koulusta iltapäiväkerhoon kuljettaessa. Kapasiteettia ei aina ole näihin matkoihin riittävästi. Kaavoitusvaiheessa on tärkeä huomioida millaiselle tontille koulua tai päiväkotia (esikoulu) ollaan kaavoittamassa. Hyväkään suunnittelu ei auta, jos tontti on jyrkkä. Rakennusvaiheessa valvonta on tärkeää, ettei tehdä koulusta esteellistä epähuomiossa; esim. Finnå skolan, jossa 2. kerroksen hissin edessä ei ole tilaa pyörätuolille. 15

3 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMAN PERIAATTEET 3.1 Tavoitteiden tarkentaminen Esteettömän ympäristön kriteerit toteutuvat vain hyvin harvoilla alueilla Espoossa. Esteettömän ympäristön tavoitteeseen pääseminen edellyttää varsin mittavia parannustoimenpiteitä lähes kaikilla alueilla. Työn suuresta määrästä ja toteuttamisen vaatiman ajan pituudesta johtuen parannustyön kohdentaminen tärkeimpiin asioihin ja kohteisiin sekä oikea ajoittaminen edellyttävät huolellista suunnittelua ja koordinointia. Esteettömyysratkaisut vaikuttavat ympäristön käyttöön pitkällä aikajänteellä ja hyvin suunniteltuina ja korkeatasoisesti toteutettuina ne edistävät ympäristön kestävää kehitystä. Tarvepohjainen priorisointi on myös osoittanut, että kiireisimmät parannustarpeet ovat usein vanhoilla alueilla, joilla ei muutoin ole suuria uudis- tai korjausrakennushankkeita. Siten esteettömyyshankkeiden toteutuksen liittäminen ja aikataulutus olemassa oleviin hankkeisiin eivät välttämättä kohdenna hankkeita sinne, missä tarve esteettömyyden kannalta on suurin. On kuitenkin tärkeää, että esteettömyyden toteutuksessa asetetaan tavoitteet ensisijaisesti tarvepohjaisen priorisoinnin mukaisesti eivätkä rakentamistaloudelliset painotukset sivuuta käyttäjistä lähteviä tarpeita. 3.2 Esteettömyyden tavoitetasot SuRaKu -projektin yhteydessä esteettömyydelle asetetut tavoitteet jaettiin kahteen tavoitetasoon: perustaso ja erikoistaso. Työssä yhteisesti sovituista esteettömyyteen liittyvistä periaatteista ja toteutusratkaisuista olivat sopimassa mm. Invalidiliitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuulonhuoltoliitto ry ja Vanhustyön keskusliitto ry sekä Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit. Perusteluina kaksitasoiselle tavoitteiden asettelulle olivat: ohjeistuksen tulee olla riittävän yksiselitteistä ja selkeää ympäristön tulee olla mahdollisimman yhdenmukainen, jotta siinä olisi helppo toimia käyttäjien vaatimukset ympäristön suhteen ovat samat kaikkialla. Uudet alueet suunnitellaan esteettömyydeltään joko perustason alueiksi tai erikoistason alueiksi. Perustason ratkaisut täyttävät esteettömän ympäristön yleiset vaatimukset. Erikoistason ympäristöissä kaikkien käyttäjien liikkuminen ja toimiminen pyritään tekemään erityisen miellyttäväksi ja sujuvaksi. Erikoistason alueilla voi olla lisäksi erilaisia erikoisratkaisuja, jotka auttavat tiettyjä käyttäjiä. Esimerkkinä mainittakoon näkövammaisia auttavat opaslaatat, kohokartat ja opasteet pistekirjoituksella. Edellä mainittujen käytöstä ja suunnitelmista tulisi aina neuvotella Näkövammaisten keskusliiton asiantuntijoiden kanssa. Erikoistason alueilla suositellaan usein myös sulanapitojärjestelmän käyttämistä kulkuväylien käyttökelpoisuuden takaamiseksi hyvinä myös talviolosuhteissa. Esteettömyyden erikoistasoa edellytetään seuraavissa ympäristöissä: kävelykatuympäristöt keskusta-alueet, joilla on julkisia palveluja vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalvelujen ympäristöt alueet, joilla on paljon vanhus- ja vammaisasuntoja joukkoliikenteen terminaalit ja erikoistason pysäkkialueet liikunta- ja leikkipaikat, joilla on erityisesti huomioitu kaikki käyttäjät erityiset esteettömät reitit esim. virkistysalueilla Kunkin alueen suunnittelulle asetetut tavoitetasot ja niiden rajaus määritellään yhteistyössä alueen asemakaavoittajan, toteutussuunnittelun tilaajan ja kaupungin esteettömyysasiantuntijoiden kanssa ennen toteutussuunnittelun käynnistymistä. Uusilla alueilla esteettömyyden erikoistasoa vaativat 16

alueet määritellään alustavasti jo asemakaavasuunnittelussa ja rajausta tarkennetaan ennen toteutussuunnittelun aloittamista. Mikäli alueelle laaditaan lähiympäristönsuunnitteluohje, korttelisuunnitelma tai alueellinen yleissuunnitelma, määritellään erikoistason alueet, reitit ja kohteet siinä. Muilla alueilla erikoistasoa vaativat alueet, kohteet ja reitit määritellään alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimisen yhteydessä. Korjaus- ja saneeraustöiden yhteydessä ylläpitäjät ja urakoitsijat velvoitetaan palauttamaan katu siihen kuntoon, jossa se oli aiemmin. Ilman erillistä suunnitelmaa tehtävät korjaustoimenpiteet eivät välttämättä tuota uusien ohjeiden mukaista lopputulosta, mutta saneeraustöissä tulee noudattaa esteettömyyden vaatimuksia ja käyttää tyyppipiirustuksia mallina myös töiden toteutuksille. Työnaikaisissa järjestelyissä noudatetaan SuRaKu -korttia nro 8, Tilapäiset liikennejärjestelyt. 3.3 Rakentamis- ja korjauskohteiden priorisointi Esteettömyystoimenpiteiden priorisoinnissa noudatetaan kahta pääperiaatetta: tarvepohjainen priorisointi ja rakentamistaloudellinen priorisointi. Tarvepohjainen priorisointi lähtee käyttäjien näkökulmasta ja niistä konkreettisista tarpeista, joita ympäristön käyttäjillä on ympäristön esteettömyyden suhteen. Esteettömyyssuunnitelmassa painotetaan tarvepohjaista priorisointia. Rakentamistaloudellinen priorisointi voi ohjata alueellista esteettömyyssuunnittelua, esim. laajojen perusparannettavien alueiden osalta, mutta ennen muuta se vaikuttaa toteutusohjelmiin ja toteutussuunnitteluun. Toteutusohjelmat ovat sidottuja kunkin hallinnonalan omiin rakentamisohjelmiin ja käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Toteutustyöt tulee järjestää niin, että ne ovat rakentamistaloudellisesti mahdollisimman edullisia. Rakentamistaloudellisen priorisoinnin tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea tarvepohjaisesti asetettuja tavoitteita eivätkä ne saisi syrjäyttää tarvepohjaista priorisointia. 3.3.1 Tarvepohjainen priorisointi Esteettömyyssuunnitelman keskeisenä periaatteena on käyttäjälähtöisyys. Espoon esteettömyysohjelmassa, Espoo-strategiassa ja muussa aiemmassa esteettömyystyössä on noudatettu vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita ja suunnittelutehtäviin on kytketty eri vammaisjärjestöjen edustajia asiantuntijoiksi. Työssä on kuitenkin korostunut, että esteetön ympäristö ei ole vain tiettyjen erityisryhmien vaatimus, vaan se on kaikille käyttäjille hyvän ympäristön vaatimus. Toimenpiteiden aikatauluttamiseksi on tarpeen määritellä kohteiden ja alueiden korjausten priorisointi. Tarvepohjaiseen priorisointiin vaikuttavat seuraavat tekijät: - alueiden priorisointi (käyttäjämäärät, julkisten ja yksityisten palvelujen merkittävyys ja määrä alueella, yli 65-vuotiaiden vanhusten määrä) - kohteiden priorisointi toiminnan ja palvelujen tärkeyden mukaan (esteettömyyden erikoistason ympäristöt: vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat toimipaikat, vanhus- ja vammaisasuntojen ympäristöt, joukkoliikenteen terminaalit ja erikoistason pysäkkialueet, kulttuuripalvelut, mm. kirjastot sekä liikunta- ja leikkipaikat ja esteettömät reitit, joilla on erityisesti huomioitu kaikki käyttäjät). 3.3.2 Rakentamistaloudellinen priorisointi Rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta on tärkeää kytkeä esteettömyyden toteutushankkeet aina, kun se on mahdollista muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja -ohjelmiin. Keskeisenä tavoitteena on esteettömyyden parannustoimenpiteiden toteuttaminen mahdollisimman laajasti muun rakentamisen yhteydessä. Siten voidaan vähentää 17

esteettömyydestä aiheutuvia erillisiä kustannuksia ja tuottaa pitkällä tähtäimellä esteettömiä ja korkealaatuisia ympäristöjä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista silloin, kun parannettavalla alueella ei ole muita rakennushankkeita, joihin esteettömyyden parannushankkeet voisi kytkeä. Silloin on välttämätöntä käynnistää erillisiä esteettömyyshankkeita, joiden toteutus edellyttää myös erillistä rahoitusta. Rakentamistaloudellinen priorisointi voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: 1. Uudisrakentaminen, jonka tavoitteena on tuottaa aina esteetön ympäristö 2. Korjausrakentaminen, jossa esteettömyysparannukset voidaan liittää muuhun korjaussuunnitteluun ja rakentamiseen 3. Erilliset esteettömyyskorjaukset, joita tarvitaan alueilla, joilla ei ole muita korjaus-tarpeita tai hankkeita. Uudisrakentamisessa tulee olla tavoitteena esteettömyyden huomioon ottaminen kaikissa suunnitteluvaiheissa niin, että suunnittelu ja rakentaminen tuottavat aina ko. alueelle asetetut esteettömyysvaatimukset täyttävää ympäristöä. Tätä edellyttävät myös rakennuslaki, asetukset ja suunnitteluohjeet. Esteettömyydestä aiheutuvia kustannuksia voidaan uudisrakentamisessa verrata muista laatutekijöistä aiheutuviin kustannuksiin, kuten tavanomaista laatutasoa parempien tai muutoin poikkeavien materiaalien ja huoliteltujen detaljien yleisesti aiheuttamiin kustannuksiin. Esteettömyys ei siten tuota uudisrakentamisessa erillisiä lisäkustannuksia, vaan kustannukset voivat sisältyä esimerkiksi erikoistason alueiden tyyppisillä jalankulkualueilla yleisesti korkean laatutasovaatimuksen tuottamiin kokonaiskustannuksiin. Esteettömyysvaatimusten kytkeminen suunnitteluprosessiin sen alusta asti ja esteettömyyden huomioon ottaminen suunnittelun kaikissa vaiheissa minimoi esteettömyydestä aiheutuvat kustannukset. Korjausrakentamisen tilanne on laajoissa peruskorjaushankkeissa osittain sama kuin uudisrakentamisessakin. Esteettömyyden huomioon ottaminen ja parantaminen ovat tavoitteena kaikessa korjausrakentamisessa yhtä hyvin julkisten alueiden kuin julkisten rakennusten ja niiden piha-alueiden osalta. Korjaukset tehdään voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti, jolloin esteettömyys toteutuu. Esteettömyyden huomioonottaminen korjaussuunnittelussa ja -rakentamisessa alusta alkaen ei välttämättä aiheuta lisäkustannuksia. Kustannukset ovat verrattavissa muusta laatutason nostamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat tavanomaisia korjausrakentamisessa. Täydennysrakentamisen ja korjausrakentamisen yhteydessä tulee aina arvioida esteettömyystarpeet myös kyseessä olevan kohteen lähiympäristössä niin, että esteettömät kulkureitit toteutuvat mahdollisuuksien mukaan katkeamatta. Lähialueiden esteettömyystarkastelut ja korjaustoimenpiteet tulee ajoittaa samaan aikaan muun rakentamisen kanssa niin, että esteettömyys toteutuu alueellisesti heti rakennustöiden päätyttyä. Täydennys- tai korjausrakentamishankkeen lähiympäristön esteettömyyden toteuttamiseen tarvitaan varsinaisen hankkeen ulkopuolista rahoitusta, joka tulee osoittaa erityisesti esteettömyyden toteuttamiseen tarkoitetuista rahoista. Erilliset esteettömyyskorjaukset voivat vaihdella laajuudeltaan hyvin paljon. Esteettömyysstrategiassa asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa toteuttamalla parannustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun ne kytkeytyvät muista tarpeista käynnistyviin uudis- ja korjausrakentamishankkeisiin. Muilla perusteilla suunnittelu- ja rakentamisohjelmiin valitut kohteet eivät välttämättä tue sijainniltaan tai aikataulultaan esteettömyyden toteutustavoitteita. Uudis- ja korjausrakentamisessa ja varsinkin esteettömyyskorjauksissa rakennuksissa tapahtuvasta toiminnasta vastaavien yksiköiden rooli reunaehtojen tuottajana on tärkeä, etenkin rakennusten sisätiloja koskien. Tässä raportissa eri alueiden parantamiselle esitetty tavoiteaikataulu toimii toteutussuunnittelun ja toteutustöiden ohjelmoinnin lähtökohtana. Hankkeiden käytännön toteutus edellyttää riittävän vuosittaisen rahoituksen varaamista tulos- ja toimintayksiköiden talousarvioihin esteettömyyskorjausten suunnittelua ja toteutusta varten vuosille 2008-2012. 18

II SUUNNITELMAOSA 4 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA AJALLE 2008-2012 4.1 Esteettömyystyön ohjaaminen Esteettömän ympäristön käytännön suunnittelu- ja toteutustyö koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osasta: Kaupungin esteettömyyssuunnitelma on koko kaupunkia koskeva suunnitelma, jolla asetetaan tavoitteet esteettömyystyölle koko kaupungin laajuisesti, arvioidaan nykytilannetta, määritellään yleiset esteettömyyskriteerit sekä määritellään yleiset rakentamistaloudelliset ja tarvepohjaiset periaatteet, joiden pohjalta toteutustyö priorisoidaan alueellisesti. Palvelutuotannon ja kartoituksen osalta näiden määrittely vaatii tulos- ja toimintayksikkökohtaista kehittämis- ja jatkotyötä. Alueelliset yleisten ulkoalueiden esteettömyyssuunnitelmat tekee tai teettää teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluyksikkö kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määritellyille alueille. Ne perustuvat alueen nykytilanteen kartoitukseen ja niissä määritellään alueelliset laatutavoitteet, määritellään alueittain esteettömyyden kannalta tärkeimmät reitit, erityisalueet ja kohteet. Tulos- ja toimintayksikkökohtaiset toteutusohjelmat (mm. toimialan esitys taloussuunnitelmakauden rakennushankkeiksi) laaditaan kunkin tulos- ja toimintayksikön omana työnä kaupungin esteettömyyssuunnitelmaan ja alueellisiin esteettömyyssuunnitelmiin liittyen. Tulos- ja toimintayksiköt tarkistavat toimintaansa varten esteettömyyttä koskevat kriteerit, joita noudatetaan suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpito- tai muita toimintapäätöksiä tehtäessä. Toteutusohjelman perusteella tulos- ja toimintayksiköt laativat vuosittain omat toteutussuunnitelmansa ja käynnistävät toteutustyöt käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on, että kriteerit ja toiminnat tarkistetaan vuoden 2008 aikana ensimmäisen kerran ja ne käydään yhdessä läpi esteettömyysasiamiehen kanssa. Kriteerit ja toimintasuunnitelmat tarkistetaan esteettömyyden kannalta vuosittain. KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA ALUEELLISET ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMAT Tarvepohjainen priorisointi Nykytilanteen kartoitus Aikataulutavoitteet Toteutuksen koordinointi ja seuranta ALUEELLISET YLEISSUUNNITELMAT ESTEETTÖMYYDEN OHJAUSRYHMÄ ESTEETTÖMYYSASIAMIES TOTEUTUSOHJELMAT Rakentamistaloudellinen priorisointi Vuosityöohjelmat TULOS- JA TOIMINTA- YKSIKÖT TOTEUTUSSUUNNITELMAT (TYT) Alue- ja kohdekohtaiset toteutussuunnitelmat RAKENTAMINEN / RAKENNUTTAMINEN (TYT) KUNNOSSAPITO JA YLLÄPITO Kuva 3. Esteettömyyden toteutuksen tasot. 19