Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2. SÄÄOLOT... 6 Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat... 10 3. KUORMITUSASEMAT... 12 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät... 12 Sijainti... 15 KIRKKOSUO PVK1... 17 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 17 Sijainti... 17 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 17 Virtaama mittapadolla... 17 Veden laatu... 18 Kuormitus... 20 Pintavalutuskentän teho... 22 KIRKKOSUO PVK2... 23 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 23 Sijainti... 23 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 23 Virtaama mittapadolla... 23 Veden laatu... 24 Kuormitus... 26 Pintavalutuskentän teho... 28 KYYRÖNSUO KOSTEIKKO... 29 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 29 Sijainti... 29 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 29 Virtaama mittapadolla... 29 Veden laatu... 30 Kuormitus... 32 Pintavalutuskentän teho... 34 LINNANSUO PVK1... 35 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 35 Sijainti... 35 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 35 Virtaama mittapadolla... 35 Veden laatu... 36 Kuormitus... 38 Pintavalutuskentän teho... 40 MEKRIJÄRVENSUO PVK1... 41 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 41 Sijainti... 41 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 41 PVK 1Virtaama mittapadolla... 41 Veden laatu... 42 Kuormitus... 44 Pintavalutuskentän teho... 46 2
MEKRIJÄRVENSUO PVK2... 47 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 47 Sijainti... 47 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 47 Virtaama mittapadolla... 47 Veden laatu... 48 Kuormitus... 50 Pintavalutuskentän teho... 52 PUOHTIINSUO PVK... 53 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 53 Sijainti... 53 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 53 Virtaama mittapadolla... 53 Veden laatu... 54 Kuormitus... 56 Pintavalutuskentän teho... 58 TEYRISUO PVK... 59 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 59 Sijainti... 59 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 59 Virtaama mittapadolla... 59 Veden laatu... 60 Kuormitus... 62 Pintavalutuskentän teho... 64 TUOHTAANSUO PVK3... 65 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 65 Sijainti... 65 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 65 Virtaama mittapadolla... 65 Veden laatu... 66 Kuormitus... 68 Pintavalutuskentän teho... 70 TUOHTAANSUO PVK4... 71 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014... 71 Sijainti... 71 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 71 Virtaama mittapadolla... 71 Veden laatu... 72 Kuormitus... 74 Pintavalutuskentän teho... 76 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2014... 77 4. PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2014... 78 Suurisuo PVK... 78 Heinäkuun alun jälkeen pintavalutuskentältä lähtevästä padosta ei saatu näytettä.tuohtaansuo PVK6... 79 Tuohtaansuo kosteikko... 81 Valkeasuo PVK7... 82 3
5.VIRTAVESITARKKAILU... 85 KYYRÖNSUO... 85 Sijainti... 85 Tuotanto ja pinta-alat... 87 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 87 Veden laatu... 89 Siilaisenpuron asemien piilevätutkimus... 93 Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus... 93 Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä... 95 Kyyrönsuon osuus Siilaisenpuron aseman 46 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella... 96 LINNUNSUO... 97 Sijainti... 97 Tuotanto ja pinta-alat... 99 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 99 Veden laatu... 100 Jukajoen asemien piilevätutkimus... 103 Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus... 103 Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä... 104 MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO... 105 Sijainti... 105 Mekrijärvensuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 107 Puohtiinsuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 107 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 107 Veden laatu, kuormitusasemat... 109 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä... 117 Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.923) lähtevästä ainemäärästä... 118 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä... 118 TUOHTAANSUO... 119 Sijainti... 119 Tuotantoalat ja kuivatusvesien johtaminen... 121 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 121 Veden laatu, kuormitusasemat... 123 Veden laatu, virtavedet... 129 Piimäjoen asemien piilevätutkimus... 133 Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä... 134 Tuohtaansuon osuus Piimäjoen aseman 15 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella... 135 6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT 2014... 136 Kyyrönsuo... 136 Linnansuo... 136 Linnunsuo... 137 Suurisuo... 137 Tuohtaansuo... 138 Valkeasuo... 139 LIITTEET 4
1. JOHDANTO Vuonna 2014 Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan liittyvä päästötarkkailu toteutettiin Kirkkosuolla, Kyyrönsuolla, Linnansuolla, Teyrisuolla sekä Tuohtaansuolla. Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 virtaamamittaus alkoi vasta syyskuussa, joten päästötarkkailu oli näillä tuotantoalueilla osavuotista. Lisäksi Mekrijärvensuolla ja Puohtiinsuolla tehtiin päästötarkkailua heinäkuun alkuun, nämä tuotantoalueet eivät olleet virallisesti päästötarkkailun piirissä vuonna 2014. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Suurisuolla, Valkeasuolla ja Tuohtaansuolla. Koska pääosa Pohjois-Karjalan tuotantoalueista on päästö/vesiensuojelun tehon tarkkailussa, ei vuoden 2014 kuormitustietojen laskennassa käytetty enää apuna Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailussa saatuja ominaiskuormituslukuja, kuten aiempina tarkkailuvuosina. Tarkkailuohjelmaan kuuluva vesistötarkkailu sisältää sekä virtavesi- että järvitarkkailun. Alkuperäisen ohjelman mukaan virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhtitoukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2014 virtavesinäytteet otettiin tämän kolmen vuoden rotaation perusteella Pielisen reitin valuma-alueella sijaitsevalta Suurisuolta. Näiden lisäksi virtavesinäytteet otettiin Mekrijärvensuo-Puohtiinsuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta sekä Tuohtaansuolta. Näiden tuotantoalueiden osalta vesistötarkkailu on uusien ympäristölupapäätösten mukaisesti jokavuotista, osalla vuoteen 2015 asti. Pärnänsuo- Rauansuon tuotantoalueella turvetuotanto on lopetettu ja alue on siirtynyt muuhun maankäyttöön, minkä takia myös vesistötarkkailu on tällä alueella loppunut. Vuonna 2014 Suurisuon virtavesinäytteenotto jäi tekemättä koordinaatiovirheen takia. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuosi 2014 oli intensiivisuosi eli näytteet otettiin neljä kertaa. Vuoteen 2013 asti kasviplanktonin tutkimus elokuun näytteestä on tehty ns. suppeana määrityksenä, jossa on katsottu valtalajit ja näiden suhteellinen runsaus. Vuonna 2014 suppeasta määrityksestä luovuttiin ja elokuun järvinäytteistä tehdään ns. laaja kasviplanktontutkimus, joka sisältää biomassan laskennan (liite 2). Vuonna 2014 toteutettiin purovesien piilevätutkimus Kyyrönsuon, Linnunsuo, Suurisuon ja Tuohtaansuon lähivesistöissä (liite 3). Ainoastaan Suurisuon havaintopaikalta löydettiin sopivia kiviä, muilla havaintopaikoilla tutkimuksessa käytettiin kivikoreja eli kivet vietiin paikalle muovikoreissa 4 viikkoa ennen näytteenottoa. Tarkkailuohjelmaan kuuluu myös pohjavesiputkien ja lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailu määritetyissä kohteissa. Pohjavesiputkien tarkkailutulokset ovat liitteessä 4 ja lampien vedenpinnan korkeudet liitteessä 5. 5
Vuoden 2014 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa 11.6.2014 (Neuvottelumuistio 11.6.2014/Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailu pohjautuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan vuosille 2013-2015 (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus 8.7.2013). 2. SÄÄOLOT Säätila Tarkkailuvuoden 2014 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2014 oli keskiarvoja lämpimämpi, vain tammi-, touko- ja lokakuu jäivät vuosien 1981-2010 keskilämpötiloja alemmaksi. Varsinkin helmikuu oli hyvin leuto. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6
Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7
Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 20 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli noin 20 cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa 18-46 kg/m 2, kun se tavallisesti on 101 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa 10 25 cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 60 cm. Lämpötila oli helmikuussa noin kahdeksan astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun aikana lumipeite suli pois lähes koko maakunnasta. Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateet jäivät vähäiseksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi. Sadetta saatiin huhtikuun aikana kolmannes tavallisesta määrästä. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Sademäärä oli toukokuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 2,5-kertainen. 8
Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa 2014. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista alempi. Kesäkuun sademäärät jäivät maakunnassa lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmiksi. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa 32-59 millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itäosissa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 16. Kuukausi päättyi rajuihin ukkoskuuroihin, joiden yhteydessä esiintyi voimakkaita tuulenpuuskia. Puuskat aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 76 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukauden alkupuolella helleraja ylittyi päivittäin. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella lähes viidenneksen tavanomaista pienempi. Sademäärissä oli kuurosateiden vuoksi paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli hieman tavanomaista suurempi ja lämpötila tavanomaista hiukan korkeampi. Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa 2-3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein. Lokakuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Maakunnassa satoi lokakuun aikana keskimääräinen 53 mm, kun tavallisesti sataa 65 mm. Aurinko pilkahteli marraskuussa tavanomaista vähemmän. Marraskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa vaihteli 33 49 mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja lumena. Marraskuun lopussa lunta ei juuri maakunnassa ollut. Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 astetta. Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuu-kauden sädemäärä vaihteli 55 62 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. 9
Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 2014. Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa toukokuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi kesäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia vähäisempi. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 22 cm tammikuun aikana. Arvinsalmen asteikon mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä 48 cm tavanomaista ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli tammikuun lopussa ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella 75 cm. Helmikuun alun aikana vedenpintojen nousu pysähtyi, mutta pinnat olivat reilusti tavanomaista ylempänä. Maaliskuussa pinnat olivat myös tavanomaista korkeammalla. Huhtikuun lopussa järvien pinnat olivat keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä yleisesti ottaen keskitason alapuolelle. Järvien vedenkorkeudet laskivat elokuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin 20 30 cm. Sama trendi jatkui myös syyskuun. Lokakuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ehtivät laskea sekä loppukuusta taas hieman nousta. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesi ottaen marraskuun aikana. Mm. Pielisen vedenpinta nousi 33 cm marraskuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen myös joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastasi ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes kaksinkertaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat kaksinkertaisesta jopa kolminkertaiseen. Pielis- ja 10
Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 50 % ja Koitajoessa noin 20 % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna. Koita- ja Lieksanjoessa vettä virtasi maaliskuussa puolitoistakertaa normaalia enemmän. Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa oli myös lähes puolitoistakertainen. Huhtikuusa Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Koitajoen virtaama oli vastaavasti neljänneksen normaalia pienempi. Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat toukokuussa tavanomaista pienempiä. Trendi jatkui myös kesäheinäkuussa. Elokuussa virtaamat olivat jo huomattavasti tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa vettä virtasi n. 75 % normaalimäärästä ja Lieksanjoessa hieman yli 60 %. Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat jäivät alle puoleen normaalista. Myös syyslokakuussa virtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Marraskuussa Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli 90 % tavanomaisesta. Lieksanjoessa virtasi vettä 1,13- kertaisesti ajankohtaan nähden. Joulukuussa Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 90 prosenttia normaalista. Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa 18-124 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 72 cm, Kontiolahden Jakokoskella 140 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 25 cm normaalia ylempänä. Maalis-toukokuussa pohjavedenpinnat olivat keskimäärin noin 10-30 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kesäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus 2 7 cm normaalia ylempänä. Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjaveden korkeus oli reilut 40 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Syyskuun lopussa pohjavedenpinta oli Ilomantsin Kuuksenvaarassa 11 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 13 cm tavan-omaista alempana. Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjavedenpinta on vastaavasti 11 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Loka- marraskuussa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Joulukuussa pohjavedenpintojen taso vaihteli keskiarvon molemmin puolin eri mittapisteissä. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 20 25 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 30-40 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 40 50 cm. Maaliskuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 30-40 cm. Järvien jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella. Pyhäselkä vapautui jäistä 23. päivä huhtikuuta koko selkäveden osalta. Näin aikaisin jäät ovat lähteneet viimeksi vuonna 1973. Pyhäselän jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Pielinen vapautui jääkannestaan 28. päivä huhtikuuta, lähes kolme viikkoa etuajassa 11
3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2014 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon pintavalutuskentällä 1 sekä Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 4. Mekrijärvensuon molemmilla pintavalutuskentillä sekä Puohtiinsuon kentällä kuormitus saatiin laskettua heinäkuun alkuun asti, sen jälkeen näytteenotto loppui, sillä kumpikaan tuotantoalue ei ollut virallisesti päästötarkkailussa vuonna 2014. Kyyrönsuon kosteikolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 näytteenotto toteutettiin koko vuoden aikana, mutta jatkuvatoiminen virtaamamittaus käynnistyi vasta syyskuussa. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pintaala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= n Brutto ominaiskuormitus i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. 12
13
tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Niillä tuotantoalueilla, missä kuormitustarkkailu on olut ympärivuotinen, koko vuoden kuormitus on laskettu viikkokuormitusten summana. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta Mekrijärvensuolla, Puohtiinsuolla, Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon kentällä 3 arvioitiin Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien, Linnansuon pintavalutuskentän 1 ja Tuohtaansuon pintavalutuskentän 4 vuosikuormituksen jakauman avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on Brutto ominaiskuormitus j j 1 kuormitustarkkailuviikkojen ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Mekrijärvensuo PVK 1 ja 2, Puohtiinsuo 1-26 36 51 53 59 Kyyrönsuo, Teyrisuo 37-52 46 32 35 26 Tuohtaansuo PVK 3 39-52 46 31 34 25 3. Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * ttarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks esta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Tarkkailukauden brutto-ominaiskuormitus, tarkkailukauden osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, vrk = tarkkailukauden vuorokausien lukumäärä, 365 = koko vuosi. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * tarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. 14
netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 15
16
KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 17
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.14 keskivirtaama 19,5 l/s keskivaluma 10,6 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm Luode cm Havainto Ero cm 13.1.2014 20,0 19,9 Skyt -0,1 6.2.2014 13,0 14,8 Skyt 1,8 26.3.2014 25,0 24,4 Skyt -0,6 8.4.2014 22,0 21,5 Skyt -0,5 16.4.2014 21,0 20,8 Skyt -0,2 23.4.2014 14,0 16,0 Skyt 2,0 29.4.2014 13,5 14,3 Skyt 0,8 14.5.2014 25,0 26,7 Skyt 1,7 26.5.2014 15,0 15,5 Skyt 0,5 10.6.2014 11,0 12,8 Skyt 1,8 25.6.2014 8,0 8,0 Skyt 0,0 13.1.2014 20,0 19,9 Skyt -0,1 9.7.2014 16,0 17,7 Skyt 1,7 22.7.2014 10,0 12,4 Skyt 2,4 5.8.2014 12,0 9,0 Skyt -3,0 19.8.2014 14,0 14,7 Skyt 0,7 3.9.2014 12,0 12,9 Skyt 0,9 16.9.2014 11,0 11,4 Skyt 0,4 30.9.2014 18,0 18,1 Skyt 0,1 15.10.2014 18,0 18,2 Skyt 0,2 28.10.2014 25,0 24,9 Skyt -0,1 11.12.2014 12,0 9,2 Skyt -2,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 31,6 17,3 Helmikuu 19,5 10,7 Maaliskuu 36,9 20,1 Huhtikuu 17,9 9,8 Toukokuu 21,0 11,5 Kesäkuu 10,1 5,5 Heinäkuu 14,5 7,9 Elokuu 13,8 7,6 Syyskuu 16,7 9,1 Lokakuu 22,3 12,2 Marraskuu 17,5 9,6 Joulukuu 9,0 4,9 18 viikot l/s l/s*km 2 1 60,7 33,2 2 42,7 23,3 3 24,5 13,4 4 21,1 11,5 5 27,1 14,8 6 9,6 5,2 7 10,7 5,9 8 10,8 5,9 9 38,2 20,9 10 31,2 17,0 11 66,0 36,1 12 26,8 14,7 13 30,8 16,8 14 20,2 11,1 15 22,1 12,1 16 22,1 12,1 17 9,2 5,0 18 14,0 7,6 19 11,0 6,0 20 39,3 21,5 21 16,6 9,1 22 21,5 11,8 23 11,4 6,2 24 6,8 3,7 25 10,1 5,5 26 9,8 5,4 27 30,3 16,5 28 9,8 5,4 29 7,0 3,8 30 5,7 3,1 31 19,3 10,5 32 12,0 6,5 33 8,7 4,8 34 14,8 8,1 35 19,6 10,7 36 9,5 5,2 37 8,4 4,6 38 8,0 4,3 39 38,1 20,8 40 18,9 10,3 41 26,1 14,3 42 21,0 11,4 43 11,0 6,0 44 34,7 18,9 45 28,2 15,4 46 22,0 12,0 47 9,6 5,3 48 10,0 5,5 49 8,7 4,8 50 12,6 6,9 51 10,3 5,6 52 6,6 3,6
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 22 24 min 2,3 1,3 10 4 2 25 5 4 50/mediaani 9 6 75 19 16 90 27 27 maks 100 100 keskiarvo 16 13 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 15 15 10 15 16 25 16 19 50/mediaani 22 24 75 29 36 90 34 41 maks 38 61 keskiarvo 23 28 µg/l tuleva lähtevä min 600 560 10 801 664 25 1250 1175 50/mediaani 1600 1400 75 1850 1525 90 2400 1770 maks 2500 2500 keskiarvo 1565 1361 µg/l tuleva lähtevä min 44 26 10 46 33 25 54 42 50/mediaani 75 58 75 85 73 90 109 79 maks 120 120 keskiarvo 74 60 19
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 33,2 459 602 43 7,5 27 1,6 0,92 60 2 23,3 323 423 30 5,2 19 1,1 0,65 42 3 13,4 185 243 17 3,0 11 0,65 0,37 24 4 11,5 159 209 15 2,6 9,3 0,56 0,32 21 5 14,8 204 268 19 3,3 12 0,72 0,41 27 6 5,2 72 77 7,2 0,39 13 7 5,9 81 86 8,1 0,44 15 8 5,9 81 87 8,1 0,44 15 9 20,9 288 306 29 1,5 52 10 17,0 236 250 24 1,3 43 11 36,1 499 530 50 2,7 90 12 14,7 203 215 20 1,1 37 13 16,8 1455 233 22 1,9 12 1,7 0,23 111 14 11,1 955 153 14 1,2 7,6 1,1 0,15 73 15 12,1 292 156 15 1,0 9,3 0,82 0,29 30 16 12,1 261 167 16 0,72 24 17 5,0 74 83 5,7 0,31 8,3 18 7,6 79 119 7,2 1,1 2,1 0,49 0,11 14 19 6,0 63 94 5,7 0,89 1,7 0,39 0,09 11 20 21,5 174 650 26 2,2 6,1 0,93 0,05 19 21 9,1 74 274 11 0,94 2,6 0,39 0,02 7,8 22 11,8 96 335 14 1,52 2,0 0,71 0,11 18 23 6,2 51 176,9 7,5 0,80 1,1 0,38 0,06 10 24 3,7 26 80 3,0 0,21 6,1 25 5,5 40 119 4,5 0,32 9,1 26 5,4 29 93 2,8 0,19 0,13 0,26 0,06 7,4 27 16,5 71 857 17 0,3 1,3 0,60 0,16 12 28 5,4 30 172 7,9 1,1 2,0 0,34 0,09 11 29 3,8 21 122 5,6 0,79 1,4 0,24 0,07 7,6 30 3,1 8,1 59 1,7 0,06 0,03 0,16 0,05 4,8 31 10,5 264 555 23 0,8 5,2 0,72 0,12 11 32 6,5 11 232 9,1 0,44 11 33 4,8 7,8 168 6,6 0,32 8,2 34 8,1 20 139 3,9 0,40 8,4 35 10,7 26 185 5,2 0,53 11 36 5,2 22 139 6,3 2,7 0,28 0,22 0,07 5,4 37 4,6 19 123 5,5 2,4 0,25 0,20 0,06 4,8 38 4,3 4,9 71 2,7 0,15 3,5 39 20,8 23 341 13 0,74 17 40 10,3 40 366 17 3,0 5,5 0,31 0,05 8,2 41 14,3 55 505 23 4,2 7,6 0,43 0,07 11 42 11,4 42 366 18 3,7 6,9 0,32 0,09 10 43 6,0 22 191 9,3 1,9 3,6 0,17 0,05 5,2 44 18,9 65 475 25 4,9 8,0 0,49 0,04 11 45 15,4 53 386 20 4,0 6,5 0,40 0,03 9,2 46 12,0 21 291 16 3,8 5,5 0,27 0,11 6,4 47 5,3 9,1 127 6,8 1,7 2,4 0,12 0,05 2,8 48 5,5 9,5 132 7,1 1,7 2,5 0,12 0,05 2,9 49 4,8 8,3 116 6,2 1,5 2,2 0,11 0,05 2,6 50 6,9 17 131 8,3 2,1 3,6 0,20 0,11 6,5 51 5,6 14 107 6,8 1,7 3,0 0,17 0,09 5,4 52 3,6 9,0 68 4,3 1,1 1,9 0,11 0,06 3,4 20
Tarkkailukauden viikkojen 18-44 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 9,0 51 260 10,4 1,8 3,0 0,40 0,07 9,7 tausta 9,0 7,7 3,9 0,15 netto 44 6,5 0,25 koko vuosi g/ha*vrk brutto 10,8 141 240 13,4 0,57 tausta 9,3 4,7 0,19 netto 132 8,8 0,38 kg/ha*v brutto 52 87 4,9 0,21 tausta 3,4 1,7 0,07 netto 48 3,2 0,14 21
Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla hyvin ammoniumtyppeä ja jonkin verran kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja raudan pitoisuuksia. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 27-10 13-80 53 20 16 21 pit.red 1) 21-9 16-64 47 20 21 18 13.1.2014 33 5 6-300 23 24 16 28 6.2.2014 20-6 0 9 12 26.3.2014 0 0 0 0 4 8.4.2014-27 0 7-47 6-4 7 0 16.4.2014 39-7 -7 20 23 23.4.2014 0-27 7 11 17 29.4.2014 20-13 8-105 36 5 6 13 14.5.2014 65-30 18-24 55 25 75 47 26.5.2014 37-14 13-95 47 30 15 18 10.6.2014-28 -14-4 -6 5 25.6.2014-58 -25 0-35 64 5 0-7 9.7.2014 24-16 11-281 52 39 20 18 22.7.2014 39-5 29 49 91 25 25 10 5.8.2014 51-11 20 30 31 19.8.2014 38-5 23 26 14 3.9.2014 44-15 18-82 90 28-167 25 16.9.2014 43-19 9 21 16 30.9.2014 47-8 24-6 52 29 60 34 15.10.2014 34-9 25-37 50 27 50 33 28.10.2014 69 0 40-20 65 33 64 54 11.11.2014 68 13 38-61 62 45 31 44 10.12.2014 28-10 13-106 45 26 17 27 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 22
KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukainen Sijainti Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 133 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 23
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.14 keskivirtaama 21,1 l/s keskivaluma 15,8 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven ja keskikesän virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 13.1.2014 11,0 12,1 Skyt 1,1 26.3.2014 14,0 15,5 Skyt 1,5 8.4.2014 9,0 7,6 Skyt -1,4 16.4.2014 18,0 17,7 Skyt -0,3 23.4.2014 11,0 10,7 Skyt -0,3 29.4.2014 3,2 1,5 Skyt -1,7 14.5.2014 34,0 33,2 Skyt -0,8 26.5.2014 13,0 10,9 Skyt -2,1 10.6.2014 6,0 4,6 Skyt -1,4 25.6.2014 13,0 11,4 Skyt -1,6 9.7.2014 19,0 16,9 Skyt -2,1 22.7.2014 10,0 7,6 Skyt -2,4 5.8.2014 12,0 9,9 Skyt -2,1 19.8.2014 11,0 9,1 Skyt -1,9 3.9.2014 15,0 12,6 Skyt -2,4 16.9.2014 8,0 6,6 Skyt -1,4 30.9.2014 17,0 15,9 Skyt -1,1 15.10.2014 22,0 21,4 Skyt -0,6 28.10.2014 35,0 34,0 Skyt -1,0 11.11.2014 29,0 26,4 Skyt -2,6 l/s l/s*km 2 Tammikuu 10,3 7,7 Helmikuu 5,8 4,3 Maaliskuu 22,1 16,6 Huhtikuu 6,5 4,9 Toukokuu 28,8 21,6 Kesäkuu 11,4 8,6 Heinäkuu 31,6 23,8 Elokuu 17,9 13,4 Syyskuu 25,4 19,1 Lokakuu 33,6 25,2 Marraskuu 37,4 28,1 Joulukuu 18,4 13,8 24 viikot l/s l/s*km 2 1 50,8 38,2 2 16,6 12,5 3 2,6 2,0 4 0,0 0,0 5 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 8 0,1 0,1 9 26,0 19,5 10 12,8 9,6 11 68,1 51,2 12 3,4 2,6 13 9,6 7,2 14 3,5 2,6 15 7,5 5,6 16 13,6 10,3 17 3,8 2,9 18 0,3 0,2 19 3,8 2,8 20 71,0 53,4 21 27,1 20,3 22 32,7 24,6 23 13,7 10,3 24 1,4 1,0 25 13,3 10,0 26 11,2 8,4 27 77,2 58,1 28 25,6 19,2 29 10,9 8,2 30 4,9 3,7 31 35,6 26,8 32 7,4 5,6 33 4,8 3,6 34 22,2 16,7 35 32,8 24,7 36 12,8 9,7 37 7,2 5,4 38 4,3 3,3 39 74,6 56,1 40 24,5 18,4 41 37,6 28,3 42 32,5 24,4 43 9,1 6,9 44 64,4 48,4 45 59,4 44,7 46 52,3 39,3 47 19,4 14,6 48 19,6 14,7 49 16,8 12,6 50 26,2 19,7 51 17,1 12,8 52 16,6 12,5
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 23 min 1,4 0,5 10 4 1 25 6 2 50/mediaani 10 3 75 13 6 90 32 15 maks 410 110 keskiarvo 31 9 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 25 23 10 28 28 25 36 41 50/mediaani 45 51 75 64 65 90 74 76 maks 88 88 keskiarvo 51 53 µg/l tuleva lähtevä min 1400 860 10 1500 922 25 1900 1040 50/mediaani 2000 1400 75 2600 1600 90 3200 1700 maks 3800 2200 keskiarvo 2262 1357 µg/l tuleva lähtevä min 56 21 10 59 28 25 76 31 50/mediaani 100 43 75 160 65 90 210 88 maks 260 130 keskiarvo 122 52 25
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 38,2 17 1453 46 0,99 2 12,5 5,4 474 15 0,32 3 2,0 0,85 75 2,4 0,05 4 0,0 0 1,4 0 0,00 5 0,0 0 1,4 0 0,00 6 0,0 0 1,4 0 0,00 7 0,0 0 1,0 0 0,00 8 0,1 0 3,5 0 0,00 9 19,5 8,4 742 24 0,51 10 9,6 4,2 366 12 0,25 11 51,2 22 1946 62 1,3 12 2,6 1,1 97 3,1 0,07 13 7,2 3,1 168 6,8 0,17 14 2,6 1,1 62 2,5 0,06 15 5,6 7,3 145 6,8 0,20 16 10,3 975 204 8,2 1,15 17 2,9 42 67 2,4 0,15 18 0,2 0,64 7,5 179 6,6 19 2,8 8,3 98 2,3 0,24 0,42 0,09 0,03 1,8 20 53,4 355 1892 51 3,7 8,3 2,4 0,55 31 21 20,3 135 721 19 1,4 3,2 0,91 0,21 12 22 24,6 112 1570 34 1,9 23 10,3 47 660 14 0,80 24 1,0 5,0 61 1,2 0,07 25 10,0 49 595 12 0,72 26 8,4 15 370 6,3 0,12 0,02 0,35 0,09 7,3 27 58,1 802 2909 110 5,0 29 3,4 0,35 60 28 19,2 76 1264 27 0,38 0,98 0,95 0,25 27 29 8,2 33 540 11 0,16 0,42 0,41 0,11 11 30 3,7 20 212 4,4 0,04 0,08 0,28 0,10 5,7 31 26,8 213 1827 37 0,39 1,3 1,8 0,49 44 32 5,6 10 424 6,7 0,29 33 3,6 6,5 274 4,4 0,19 34 16,7 35 823 13 0,62 35 24,7 51 1214 20 0,92 36 9,7 28 517 10,0 0,17 1,3 0,26 0,07 11 37 5,4 16 291 5,6 0,09 0,75 0,15 0,04 6,1 38 3,3 1,4 127 2,4 0,06 39 56,1 24 2182 42 1,02 40 18,4 29 970 19 0,35 4,0 0,38 0,04 17 41 28,3 44 1489 29 0,54 6,1 0,59 0,06 27 42 24,4 82 1225 36 5,3 12 0,59 0,15 25 43 6,9 23 344 10 1,5 3,3 0,17 0,04 7,1 44 48,4 163 2007 71 8,4 29 1,3 0,38 33 45 44,7 151 1853 66 7,7 27 1,2 0,35 31 46 39,3 82 1596 71 17 29 1,2 0,48 33 47 14,6 30 593 27 6,2 11 0,43 0,18 12 48 14,7 31 598 27 6,2 11 0,43 0,18 12 49 12,6 26 513 23 5,4 9,2 0,37 0,15 10 50 19,7 32 631 27 8,2 8,7 0,53 0,32 14 51 12,8 21 411 18 5,3 5,7 0,34 0,21 9,4 52 12,5 21 400 17 5,2 5,5 0,33 0,21 9,2 26
Tarkkailukauden viikkojen 18-44 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18,5 88 912 29 1,7 6,2 1,0 0,18 20 tausta 18,5 16 8,0 0,32 netto 72 21 0,69 koko vuosi g/ha*vrk brutto 16,0 74 712 24 0,72 tausta 14 6,9 0,28 netto 61 17 0,44 kg/ha*v brutto 27 260 8,7 0,26 tausta 5,1 2,5 0,10 netto 22 6,2 0,16 27
Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. 16.4. havaintokerralla kentän alaosalla oli savisameaa vettä, mitä ei näkynyt pumppausaltaalla. Tänä havaintokertana kiintoainepitoisuus lisääntyi tulosten perusteella kentällä lähes 15-kertaiseksi, mikä pienensi havaintoajankohtien keskimääräisen kiintoaineen reduktion negatiiviseksi. Pitoisuusreduktio, joka lasketaan tulevan ja lähtevän veden vuosikeskiarvojen perusteella, antaa tässä tapauksessa luotettavamman kuvan koko vuoden kiintoainereduktiosta Kirkkosuon pintavalutuskentällä 2. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo -49-8 38-5 91 48 37 61 pit.red 1) 71-3 42 28 76 58 52 57 13.1.2014 64 2 30 61 26.3.2014 78 4 42 50 8.4.2014 61-7 26 51 16.4.2014-1407 8 39-100 23.4.2014-77 21 48 38 29.4.2014 72 49 53-197 83 78 56 78 14.5.2014 45 36 54 2 82 48-20 51 26.5.2014 75-6 38 65 10.6.2014 82-53 18 60 25.6.2014 81-46 38 64 99 68 43 69 9.7.2014 49-3 41 60 95 68 80 53 22.7.2014 48-68 26 46 95 53 23 55 5.8.2014 84-26 46 76 19.8.2014 61-27 34 61 3.9.2014 74-13 48 79 82 72 62 64 16.9.2014 92-22 43 76 30.9.2014 97 31 68 95 84 76 79 69 15.10.2014 99 8 47 38 69 53 67 43 28.10.2014 35 8 51 60 62 47 36 38 11.11.2014 38 8 30-20 51 46 39 31 10.12.2014 74-3 30-243 68 69 59 69 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 28
KYYRÖNSUO KOSTEIKKO Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkoi 11.9., kuormitus siihen asti arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: 4.325Siilaisenpuron valuma-alue (48 km 2 ) Kunta: Kontiolahti Peruskarttalehti: 4223 07 ja 4224 09 Valmistelu alkoi: 1969 Tuotanto alkoi: 1973 Kuormittava ala: 67 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kyyrönsuon kuivatusvesien johtaminen uudelle kosteikolle aloitettiin vuonna 2013. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Siilaisenpuroon. Alimman laskuojan kohdalta matka Pyhäselän Siilinlahteen on Siilaisenpuroa pitkin 4,5 km. 29
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 11.9.-31.12.14 keskivirtaama 19,1 l/s keskivaluma 28,6 l/s*km 2 Kyyrönsuon virtaamaa alettiin mitata jatkuvatoimisesti syyskuun alusta. Näytteenotto ei kattanut aivan suurimpia virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero oli suuri lokakuun lopun havaintokertana, muina havaintokertoina melko tasainen Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 14.1.2014 15 Skyt 24.2.2014 13 Skyt 20.3.2014 14 Skyt 9.4.2014 14 Skyt 16.4.2014 8 Skyt 24.4.2014 10 Skyt 28.4.2014 10 Skyt 12.5.2014 16,0 Skyt 15.5.2014 24,0 Skyt 22.5.2014 10,0 Skyt 12.6.2014 10,0 Skyt 23.6.2014 14,0 Skyt 8.7.2014 8,0 Skyt 24.7.2014 5,0 Skyt 6.8.2014 12,0 Skyt 21.8.2014 15,0 Skyt 2.9.2014 13,0 Skyt 18.9.2014 12,0 13,0 Skyt 1,0 2.10.2014 20,0 22,4 Skyt 2,4 16.10.2014 18,0 19,4 Skyt 1,4 29.10.2014 14,0 23,6 Skyt 9,6 17.11.2014 16,0 16,3 Skyt 0,3 l/s l/s*km 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 15,3 22,9 Lokakuu 17,7 26,5 Marraskuu 19,1 28,6 Joulukuu 18,4 27,6 30 viikot l/s l/s*km 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 6,4 9,6 38 8,9 13,3 39 38,8 58,2 40 25,4 38,0 41 24,1 36,2 42 23,2 34,8 43 6,0 8,9 44 13,1 19,7 45 17,5 26,2 46 22,6 33,9 47 17,7 26,6 48 20,8 31,2 49 17,0 25,5 50 21,8 32,6 51 20,6 30,9 52 15,6 23,4
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 22 23 min 2,5 0,5 10 5 1 25 10 1 50/mediaani 14 3 75 25 8 90 33 37 maks 54 47 keskiarvo 18 9,2 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 3 2,1 10 5 3 25 8 3 50/mediaani 13 4 75 19 7 90 20 14 maks 47 52 keskiarvo 14 9,2 µg/l tuleva lähtevä min 310 150 10 470 244 25 700 300 50/mediaani 1100 500 75 1300 1350 90 2300 1700 maks 2500 2000 keskiarvo 1131 806 µg/l tuleva lähtevä min 11 8 10 16 11 25 26 12 50/mediaani 35 18 75 52 25 90 63 52 maks 91 220 keskiarvo 38 30 31
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 9,6 13 45 2,5 0,02 0,02 0,21 0,02 9,2 38 13,3 24 150 8,2 0,76 39 58,2 106 653 36 3,3 40 38,0 16 125 36 1,9 25 0,36 0,08 309 41 36,2 16 119 34 1,8 23 0,34 0,08 294 42 34,8 15 111 60 4,5 48 0,33 0,18 268 43 8,9 3,9 29 15 1,2 12 0,09 0,05 69 44 19,7 109 886 29 0,5 13 0,37 0,04 22 45 26,2 145 1176 38 0,7 17 0,50 0,06 29 46 33,9 187 1523 50 0,9 23 0,64 0,07 38 47 26,6 11 67 37 3,0 28 0,23 0,23 80 48 31,2 13 78 43 3,5 32 0,27 0,27 94 49 25,5 11 64 35 2,9 26 0,22 0,22 77 50 32,6 14 82 45 3,7 34 0,28 0,28 99 51 30,9 13 56 22 0,21 52 23,4 10 42 17 0,16 32
Tarkkailukauden viikkojen 37-52 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus on arvioitu kuormituksen vuosijakaumalla Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon kentällä 1 ja Tuohtaansuon kentällä 4. Näiden laskentaaineistojen perusteella viikkojen 37-52 osuus koko vuoden kiintoainekuormituksesta oli 46 %, COD Mn -kuormituksesta 32 %, kokonaistyppikuormituksesta 35 % ja kokonaisfosforikuormituksesta 26 %. Kyyrönsuo kosteikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe v 37-52 l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 28,1 44 325 32 2,1 23 0,52 0,13 116 tausta 28,1 24 12 0,49 netto 20 20 0,03 koko vuosi g/ha*vrk brutto 93 297 26 0,67 tausta 69 14 0,19 netto 27,5 24 12 0,48 kg/ha*v brutto 34 109 9,4 0,24 tausta 8,7 4,3 0,17 netto 25 5,1 0,07 33
Pintavalutuskentän teho Kyyrönsuon kosteikolla kiintoaineen ja typpiyhdisteiden pitoisuusreduktiot olivat kohtalaisen hyviä, kokonaisfosforin melko vähäinen. Monista muista vesienkäsittelyjärjestelmistä poiketen veden kemiallinen hapenkulutus väheni jopa kolmanneksen Kyyrönsuon kosteikolla. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 25 25 19 68 38 10 29 20 pit.red 1) 48 35 27 62 8 20-18 -16 14.1.2014 96 72 7 68 24.2.2014-58 26 26 62 20.3.2014 67 68-54 51 9.4.2014 92 57 61 62 16.4.2014 95 74 57 70 24.4.2014 92 83 77 75 28.4.2014 95 79 71 68 12.5.2014 89 84 75 99 99 71 79 80 22.5.2014 83 57 62 46 12.6.2014 28 60 43 23.6.2014 47 28 17 95 95 0 69 21 8.7.2014-121 -30-1 -144 24.7.2014-518 -438-239 -464 6.8.2014-58 23 23 11 21.8.2014-3 -37 45-71 2.9.2014 53 15 65 96 98 18-17 -71 18.9.2014 16 54 52-6 2.10.2014 98 80 52 65 53 66 0 28 16.10.2014 98 82-11 12-23 59 14-5 29.10.2014 66-11 32 83 36 61 69 68 17.11.2014 97 74-45 24-90 47-11 22 15.12.2014 90 53 35 27 + = ainepitoisuus vähenee kosteikolla - = ainepitoisuus lisääntyy kosteikolla 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 34
LINNANSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: 1.032 Koskutjoen alue (117 km 2 ) Kunta: Joensuu Peruskarttalehti: 4241 08 Vesienkäsittelyjärjestelmä Linnansuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kolmelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna 2013 412 ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 80 ha kuormittavalta alalta. 35
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.14 keskivirtaama 21,3 l/s keskivaluma 30,4 l/s*km 2 Linnansuon PVK1:n tarkkailu ei tavoittanut kesän ja syksyn virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 14.1.2014 30,0 30,7 Skyt 0,7 5.2.2014 11,0 12,0 Skyt 1,0 4.3.2014 13,0 14,1 Skyt 1,1 7.4.2014 15,0 16,7 Skyt 1,7 17.4.2014 21,7 21,1 Skyt -0,6 22.4.2014 15,0 15,8 Skyt 0,8 28.4.2014 12,0 11,8 Skyt -0,2 13.5.2014 19,0 18,4 Skyt -0,6 22.5.2014 14,0 12,8 Skyt -1,2 9.6.2014 7,0 5,8 Skyt -1,2 24.6.2014 7,0 6,6 Skyt -0,4 8.7.2014 17,5 14,5 Skyt -3,0 21.7.2014 3,0 3,1 Skyt 0,1 4.8.2014 8,0 7,5 Skyt -0,5 18.8.2014 2,0 2,3 Skyt 0,3 2.9.2014 9,0 9,4 Skyt 0,4 15.9.2014 4,0 4,1 Skyt 0,1 29.9.2014 17,0 16,2 Skyt -0,8 14.10.2014 19,0 15,4 Skyt -3,6 27.10.2014 14,0 13,1 Skyt -0,9 17.11.2014 9,0 10,3 Skyt 1,3 9.12.2014 10,0 10,8 Skyt 0,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 99,1 141,5 Helmikuu 10,6 15,2 Maaliskuu 25,3 36,2 Huhtikuu 16,5 23,6 Toukokuu 21,3 30,5 Kesäkuu 3,8 5,5 Heinäkuu 16,5 23,6 Elokuu 2,8 4,0 Syyskuu 8,5 12,1 Lokakuu 22,8 32,6 Marraskuu 12,2 17,5 Joulukuu 4,9 6,9 36 viikot l/s l/s*km 2 1 225,0 321,4 2 102,8 146,9 3 160,8 229,7 4 21,1 30,2 5 5,3 7,6 6 7,1 10,2 7 8,7 12,4 8 9,0 12,9 9 20,0 28,6 10 14,8 21,1 11 41,4 59,2 12 22,2 31,7 13 28,4 40,6 14 13,2 18,9 15 16,5 23,5 16 27,4 39,1 17 11,5 16,5 18 9,2 13,1 19 7,8 11,2 20 56,0 80,0 21 14,0 19,9 22 14,5 20,6 23 6,3 9,0 24 1,9 2,7 25 2,8 4,0 26 2,1 2,9 27 52,6 75,1 28 17,0 24,3 29 2,1 3,0 30 0,3 0,5 31 3,1 4,5 32 1,5 2,1 33 0,3 0,5 34 0,8 1,2 35 8,0 11,4 36 2,7 3,9 37 1,1 1,5 38 0,7 1,0 39 26,1 37,2 40 30,7 43,8 41 29,2 41,6 42 20,9 29,8 43 5,7 8,1 44 24,3 34,7 45 23,2 33,1 46 15,8 22,6 47 5,0 7,1 48 4,8 6,9 49 4,1 5,9 50 6,0 8,5 51 5,3 7,5 52 3,9 5,6
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 22 22 min 0,5 0,5 10 2 1 25 3 1 50/mediaani 7 1 75 14 3 90 25 10 maks 310 110 keskiarvo 23 7,3 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 9 9 10 10 10 25 12 12 50/mediaani 16 14 75 23 18 90 28 23 maks 38 27 keskiarvo 18 15 µg/l tuleva lähtevä min 400 280 10 525 392 25 603 430 50/mediaani 690 635 75 1000 855 90 1290 1190 maks 1800 2000 keskiarvo 865 717 µg/l tuleva lähtevä min 5 5 10 11 7 25 16 9 50/mediaani 19 10 75 29 14 90 33 20 maks 220 77 keskiarvo 30 14 37
Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 321,4 139 6386 239 3,1 2 146,9 63 2919 109 1,4 3 229,7 99 4565 171 2,2 4 30,2 13 600 22 0,29 5 7,6 3,3 151 5,6 0,07 6 10,2 4,4 114 5,8 0,11 7 12,4 5,4 139 7,1 0,13 8 12,9 5,6 145 7,4 0,13 9 28,6 12 321 16 0,30 10 21,1 27 219 11 0,20 11 59,2 77 614 30 0,56 12 31,7 41 329 16 0,30 13 40,6 53 421 21 0,39 14 18,9 24 196 10 0,18 15 23,5 51 183 12 1,6 4,5 0,22 0,14 28 16 39,1 84 372 22 0,47 33 17 16,5 7,1 156 9,0 1,3 2,4 0,14 0,04 3,8 18 13,1 5,7 136 4,8 0,10 3,7 19 11,2 4,8 116 4,1 0,09 3,2 20 80,0 90 1037 27 0,55 2,8 0,62 0,17 39 21 19,9 8,6 259 7,1 0,16 7,4 22 20,6 8,9 268 7,3 0,16 7,7 23 9,0 3,9 117 3,2 0,07 3,4 24 2,7 7,4 49 1,1 0,04 4,9 25 4,0 11 72 1,7 0,06 7,2 26 2,9 1,3 46 0,89 0,01 0,01 0,02 0,01 2,1 27 75,1 32 1168 23 0,16 0,16 0,52 0,16 54 28 24,3 120 378 19 0,48 6,7 0,34 0,13 29 29 3,0 15 47 2,3 0,06 0,83 0,04 0,02 3,6 30 0,5 4,5 9,5 0,26 0,00 0,00 0,01 0,00 1,0 31 4,5 42 89 2,5 0,04 0,01 0,08 0,02 9,2 32 2,1 0,9 31 0,84 0,01 1,8 33 0,5 0,2 6,7 0,18 0,00 0,39 34 1,2 11 27 0,64 0,03 2,7 35 11,4 108 265 6,3 0,26 27 36 3,9 1,7 43 0,94 0,01 0,02 0,02 0,01 1,6 37 1,5 0,67 17 0,37 0,00 0,01 0,01 0,00 0,63 38 1,0 1,0 11 0,37 0,01 1,1 39 37,2 39 515 35 3,9 21 0,23 0,08 12 40 43,8 19 606 42 4,5 24 0,27 0,09 14 41 41,6 18 576 40 4,3 23 0,25 0,09 13 42 29,8 2832 566 51 3,6 26 2,0 0,06 95 43 8,1 773 155 14 0,98 7,0 0,54 0,02 26 44 34,7 135 359 39 0,30 14 45 33,1 129 343 37 0,29 14 46 22,6 88 234 25 0,20 9,4 47 7,1 3,1 62 7,4 0,06 2,2 48 6,9 3,0 60 7,2 0,05 2,1 49 5,9 2,6 51 6,1 0,05 1,8 50 8,5 3,7 72 6,2 0,05 2,6 51 7,5 3,2 63 5,5 0,05 2,3 52 5,6 2,4 47 4,1 0,03 1,7 38
Tarkkailukauden viikkojen 18-44 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Linnansuo PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18,1 159 258 12 1,3 7,9 0,23 0,06 14 tausta 18,1 16 7,8 0,31 netto 143 4,6-0,08 koko vuosi g/ha*vrk brutto 31,4 101 495 22 0,33 tausta 27 14 0,54 netto 74 8,5-0,21 kg/ha*v brutto 37 181 8,0 0,12 tausta 10 5,0 0,20 netto 27 3,1-0,08 39
Pintavalutuskentän teho Linnansuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen, fosforiyhdisteiden sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaistypen ja nitraattitypen pitoisuusreduktio oli kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 54 10 21 36 23-32 44 57 pit.red 1) 69 17 20 16 39 57 52 61 22.4.2014 83 31 9-19 -55 38 64 82 28.4.2014 77 20 7 44 78 13.5.2014 92 32 40 80 47 72 0 72 22.5.2014 95 46 41 64 9.6.2014 54 28 21 23 24.6.2014 89-13 13 64 0 56 64 62 8.7.2014 72 36 32 34 37 52 40 53 21.7.2014 56 39 36 41 0 57 50 64 4.8.2014 97 11 48 73 73 18.8.2014-39 -42-7 10 25 2.9.2014 95-38 71 90 99 74 69 72 15.9.2014 82-8 19 53 50 29.9.2014 93 33 39 25 42 59 0 79 14.10.2014-307 -69-11 -27 17-1440 64-28 27.10.2014 99 8-8 95 17.11.2014 94 47-9 69 9.12.2014 95 3 16 63 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 40
MEKRIJÄRVENSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Vuosi 2014 ei ollut Mekrijärvensuon ympäristöluvassa määritelty päästötarkkailuvuodeksi, minkä takia säännöllistä näytteenottoa tehtiin vain heinäkuun alkuun. Kuormitus sen jälkeen on arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: 4.923 Kelsimänjoen valuma-alue (178 km PVK 1 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: 4244 05 Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna 2014 436 ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 41
Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.14 keskivirtaama 46,5 l/s keskivaluma 14,2 l/s*km 2 Mekrijärvensuon PVK1:n tarkkailu heinäkuun alkuun asti tavoitti joitain virtaamahuipuja. Syksyllä otettiin muutama näyte vesistötarkkailun yhteydessä. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 14.1.2014 37,0 36,9 Skyt -0,1 5.2.2014 15,0 16,2 Skyt 1,2 19.3.2014 5,0 5,9 Skyt 0,9 7.4.2014 39,0 40,5 Skyt 1,5 17.4.2014 24,5 30,5 Skyt 6,0 22.4.2014 33,0 34,2 Skyt 1,2 29.4.2014 9,0 8,5 Skyt -0,5 12.5.2014 21,0 24,7 Skyt 3,7 21.5.2014 20,0 22,7 Skyt 2,7 9.6.2014 15,0 16,0 Skyt 1,0 23.6.2014 18,0 20,0 Skyt 2,0 7.7.2014 Skyt 0,0 2.9.2014 19,0 19,5 Skyt 0,5 14.10.2014 35,0 35,4 Skyt 0,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 91,0 27,8 Helmikuu 23,1 7,1 Maaliskuu 62,0 19,0 Huhtikuu 36,8 11,3 Toukokuu 63,2 19,3 Kesäkuu 32,2 9,8 Heinäkuu 41,2 12,6 Elokuu 12,4 3,8 Syyskuu 34,3 10,5 Lokakuu 77,9 23,8 Marraskuu 58,1 17,8 Joulukuu 17,8 5,4 42 viikot l/s l/s*km 2 1 179,6 54,9 2 178,0 54,4 3 95,5 29,2 4 0,4 0,1 5 0,0 0,0 6 19,3 5,9 7 13,8 4,2 8 6,2 1,9 9 53,7 16,4 10 9,7 3,0 11 150,6 46,1 12 43,3 13,2 13 66,6 20,4 14 13,1 4,0 15 32,3 9,9 16 75,4 23,1 17 28,8 8,8 18 27,6 8,4 19 19,1 5,8 20 109,3 33,4 21 51,3 15,7 22 97,0 29,7 23 26,0 8,0 24 11,1 3,4 25 71,0 21,7 26 14,7 4,5 27 77,5 23,7 28 73,6 22,5 29 9,1 2,8 30 7,1 2,2 31 25,1 7,7 32 7,1 2,2 33 6,7 2,0 34 11,9 3,6 35 22,1 6,8 36 12,4 3,8 37 8,3 2,5 38 7,0 2,2 39 75,2 23,0 40 154,2 47,1 41 66,1 20,2 42 55,8 17,1 43 12,5 3,8 44 122,9 37,6 45 119,8 36,6 46 57,5 17,6 47 24,7 7,6 48 24,7 7,6 49 20,5 6,3 50 26,1 8,0 51 17,2 5,3 52 10,0 3,0
Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 13 14 min 4,1 0,5 10 4 1 25 5 2 50/mediaani 8 3 75 10 7 90 19 12 maks 35 15 keskiarvo 10 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 8,1 10 10 12 13 25 16 19 50/mediaani 21 22 75 30 29 90 30 43 maks 40 44 keskiarvo 22 25 µg/l tuleva lähtevä min 700 550 10 740 676 25 1000 878 50/mediaani 1100 1000 75 1200 1100 90 1620 1440 maks 1900 1700 keskiarvo 1152 1029 µg/l tuleva lähtevä min 16 14 10 17 16 25 20 20 50/mediaani 26 22 75 33 32 90 37 38 maks 220 43 keskiarvo 40 25 43