Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2015

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2015 Maaliskuu 2015

SISÄLTÖ Toimintaympäristö ja strategiset prioriteetit... 3 Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus... 7 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka... 7 Taloudelliset ulkosuhteet... 12 Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö... 13 Kansalaispalvelut... 15 EU-oikeudelliset ja kansainvälisoikeudelliset asiat... 17 Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa... 19 Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät... 19 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät... 20 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 21 Edustustojen toimintaprofiilit... 24 Määrärahat... 24 Toimintamenomäärärahat... 25 Muut määrärahat... 31 Määrärahojen jako vuonna 2015... 35 LIITTEET: 1. Edustustojen toimintaprofiilit vuonna 2015 2. Edustustojen määrärahajako vuonna 2015 3. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2015 4. Momentin 24.01.74 hankekohtainen jako vuonna 2015 5. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 6. Tilijaottelun muutoslomake 2015 2

Toimintaympäristö ja strategiset prioriteetit Painopisteet Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laajaalaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Ulkoministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa. Ulkoministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Suunnittelukaudella 2014-2019 maailmanpolitiikassa ja -taloudessa jatkuu rakenteellinen muutos ja taloudellisten ulkosuhteiden merkitys korostuu. Kansainvälisiin suhteisiin sisältyy tarve varautua erilaisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, myös Euroopan alueella, kuten Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ja tilanne Ukrainassa osoittavat. Keskinäisriippuvuuden merkitys kasvaa ja mm. kyberturvallisuus nousee entistä tärkeämmäksi teemaksi. Suomalaiset odottavat kehitysyhteistyöltä selvempiä tuloksia. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset Suomen ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti julkisen talouden tilanne vaikuttaa heikentävästi myös ulkoasiainhallinnon toimintaedellytyksiin. Toimintaympäristön muutos edellyttää ulkoasiainhallinnolta paremmin kohdennettua toimintatapaa ja entistä laajempaa ulkopolitiikan välineistöä. Lähialueet ja Euroopan turvallisuus Suomen lähialueiden merkitys säilyy suurena. Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen odotetaan kasvavan. Venäjän ja Ukrainan välisellä konfliktilla ja tilanteella Ukrainassa on kauaskantoisia seurauksia EU:n ja Venäjän suhteille ja eurooppalaiselle turvallisuusjärjestykselle. Kriisi heijastuu myös EU-maiden ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Suomelle ja EU:lle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja siinä tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyössämme Naton kanssa on tarkasteltava uusia yhteistyön muotoja operaatiotoiminnan vähentyessä. Tavoitteet: Tiivistetään ja laajennetaan pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Vahvistetaan EU:n ulkoista toimintaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. 3

Tuetaan Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin ratkaisua ja Ukrainan poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakauttamista. Tarkastellaan suhdetta Venäjään samalla ylläpitäen vuoropuhelua Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti. Syvennetään kahdenvälisiä ja EU:n suhteita Yhdysvaltoihin sekä tuetaan Yhdysvaltain sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön sekä Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Kehitetään yhteistyötä Naton kanssa sekä EU-Nato -yhteistyötä. Kehitetään Suomen toimintaa arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä. EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen EU:n ulkosuhteiden vahvistaminen ja tähän sitoutuneet, tehokkaasti toimivat EUinstituutiot ovat Suomelle tärkeitä. EU-tasolla on tavoiteltava parantuvaa taloustilannetta, ratkaisukeskeisyyttä ja yhtenäisyyden säilyttämistä. Tavoitteet: Edesautetaan yhteisen strategian ja sisällön luomista EU:n ulkopolitiikkaan. Tuetaan EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämistä. Tavoitteena on ulkosuhteissaan vaikuttavampi, tehokkaampi, johdonmukaisempi ja yhtenäisempi EU. Tuetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittämistä tavoitteellisella tavalla. Myötävaikutetaan EU:n laajentumisprosessin etenemiseen ja osallistutaan EU:n naapuruuspolitiikan kehittämiseen. Tuetaan EU:n strategisia kumppanuuksia koskevan politiikan vahvistamista. Tuetaan kestävien ratkaisujen löytämistä EU:n taloushaasteisiin, sekä pyritään sitä kautta ylläpitämään unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat uudistamispaineita myös monenkeskiselle järjestelmälle. Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi ja tilanne Ukrainassa osoittaa, että YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden kunnioittaminen ei ole itsestään selvää modernissakaan maailmassa. Näiden periaatteiden vahvistamiseksi on edelleen tehtävä työtä maailmanlaajuisesti, sekä kahdenvälisesti että monenkeskisesti. Monenkeskisten toimijoiden on jatkossa entistä selvemmin pystyttävä osoittamaan toimintansa tuloksia ja kustannustehokkuutta. Globaalihallinnan kehittämiseksi on tärkeää sitoutua monenkeskiseen järjestelmään ja vahvistaa nykyisten mekanismien hyödyntämistä. Kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä kehittämään tehokkaita keinoja, mikä Suomen ulkoasiainhallinnon työkentässä tarkoittaa mm. avoimen ja sääntöperustaisen talous- ja kauppajärjestelmän vahvistamista, finanssimarkkinoiden toiminnan ongelmien käsittelyä sekä ratkaisujen hakemista luonnonvarojen hyödyntämiseen tai hauraisiin valtioihin liittyviin ongelmiin. Tavoitteet: Toimitaan aloitteellisesti globaalihallintaan liittyvissä kysymyksissä Suomen kannalta tärkeillä aloilla (mm. kestävä kehitys, asevalvonta ja -riisunta, avoin sääntöihin perustuva talous- ja kauppajärjestelmä, globaalitalouden vakaus ja tasapaino, ympäristö, ilmasto, ihmisoikeudet, naisten oikeuksien edistäminen ja arktiset kysymykset). Tässä toiminnassa EU-vaikuttamisen sekä monenkeskisen ja transatlanttisen yhteistyön rooli on keskeinen. 4

Tuetaan YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden, YK-järjestelmän toimintakyvyn ja aseman vahvistamista sekä YK:n reformeja. Vahvistetaan monenkeskisten toimijoiden tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja avoimuutta. Vahvistetaan Suomen kykyä seurata uusia kansainvälisen yhteistyön mekanismeja sekä vaikuttaa niihin (mm. G-maita koskevat järjestelyt, eivaltiolliset toimijat ja verkostot). Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen Kansainvälinen talouskriisi varjostaa näkymiä Suomessa ja Euroopassa, mutta kansainvälisessä taloudessa on nähtävissä positiivista virettä. Kehittyvien markkinoiden suhteellinen painoarvo jatkaa kasvuaan ja kilpailu näillä markkinoilla kiihtyy. Panostaminen Euroopan ulkopuolisiin kasvumarkkinoihin Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa sekä niissä maissa, joiden kanssa EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, on tärkeää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Suomalaisyritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen taloudellisia ulkosuhteita hyödyntäen on yksi Suomen ulkopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Ulkoasiainministeriö voi kauppapoliittisin ja VKE-toimenpitein edistää taloudellista hyvinvointia ja työllisyyden kasvua tukemalla suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja niiden kykyä hyödyntää globaaleja arvoketjuja. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää selkeästi määriteltyjä strategisia tavoitteita sekä tiivistä yhteistyötä julkisrahoitteisten toimijoiden kesken. Tavoitteet: Ulkoasiainhallinto jatkaa Team Finland -toiminnan vahvistamista vastuualueillaan kauppapolitiikassa, markkinoillepääsyssä sekä viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä. Panostamme EU:n kahden- ja alueiden välisiin vapaakauppasopimusneuvotteluihin Suomelle taloudellisesti tärkeiden maiden kuten Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa sekä WTO:n puitteissa käytäviin kauppaneuvotteluihin. Vaikutetaan siihen, että Venäjän WTO-sitoumukset toimeenpannaan mahdollisimman tehokkaasti Suomelle tärkeillä sektoreilla. Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen Vaikka maailma on kokonaisuudessaan vaurastunut, on kehitys ollut maailmanlaajuisesti epätasaista. Eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on kasvanut. Arabimaiden yhteiskunnallinen murros on muuttanut toiminnan merkitystä kansainvälisillä foorumeilla. Väestönkasvu, nuorisotyöttömyys, ääriliikkeiden toiminta, ruokakriisi, ympäristöongelmat, eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet (mm. huono hallinto, pääomapako ja korruptio), ihmisoikeusloukkaukset, valtioiden sisäiset ja alueelliset konfliktit ja luonnononnettomuudet muodostavat esteen kehitysmaiden kehittymiselle ja vaikuttavat myös Suomeen ja Eurooppaan mm. lisääntyvän maahanmuuton ja turvallisuusongelmien kautta. Toimintaympäristöä kehitysmaissa ei paranneta yksin kehitysyhteistyön keinoin, vaan tarvitaan myös muiden politiikkalohkojen kokonaisvaltaisia ja johdonmukaisia toimia. Toiminnan perustana ovat Suomen vahvuudet kuten rauhanvälitys, oikeusvaltiokehitys, laadukas koulutus, hyvä hallinto, ekologinen kestävyys, tasa-arvo ja pohjoismainen malli. 5

Tavoitteet: Kehityspoliittisen ohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaisesti vähennetään äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheuttamaa kärsimystä, edistetään kestävää kehitystä sekä oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamista. Vahvistetaan Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti kaikkein köyhimpiin maihin ja toimintaa hauraissa valtioissa vahvistetaan. Suomi vaikuttaa aktiivisesti vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan valmistelussa. Puututaan kehityksen esteisiin edistämällä kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomessa, EU:ssa ja globaalitasolla. Edistetään rauhaa ja vakautta vahvistamalla Suomen roolia rauhanvälitystoiminnassa ja nykyisiä yhteistyöverkostoja (ml. Pohjoismaat) ja vahvistamalla kansainvälisen oikeuden noudattamista ja kehittämistä. Osallistutaan kansainväliseen siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaa kansainvälistä vastuunkantoa osoittavalla tavalla ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa noudattaen. Edistetään kehitysmaiden osallistumista kansainväliseen kauppaan sekä talouskehityksen laajapohjaisuutta ja köyhyyttä vähentää vaikutusta sekä vahvistetaan kehitysmaiden kykyä kotimaisten tulonlähteiden keräämiseksi (ml. verotus). Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut Ulkoasiainhallinnon väheneviä voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Tavoitteet: Sopeutetaan ulkoasiainhallinnon toiminta entistä täsmällisemmin käytössä oleviin voimavaroihin. Rajataan toimintaa strategisten prioriteettien mukaisesti, keskittämällä ja keventämällä hallinnonalan sisäisiä prosesseja sekä hyödyntämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja Team Finland -toimintamallin kautta. Jatketaan edustustoverkon kehittämistä kokonaisvaltaisesti, huomioiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi yhteistyömahdollisuudet EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Kehitetään kansalaispalvelujen järjestämisen joustavuutta, kustannustehokkuutta ja vastaavuutta muuttuvaan kysyntään mm. uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Kehitetään tietojärjestelmiä vastaamaan ulkoasiainhallinnon laajaa tehtäväkenttää, pyrkimyksenä käyttäjäystävällisyys ja korkeatasoinen tietoturva. Tehostetaan ulkoasiainhallinnon viestinnän vaikuttavuutta keskittymällä entistä paremmin hallinnonalan strategisiin painopisteisiin. 6

Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Hallitusohjelman ja edellä esitettyjen strategisten prioriteettien pohjalta ministeriö on asettanut vuoden 2015 tulostavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Tavoitteet esitetään ulkoministeriön toiminnoittain jaoteltuina taulukkomuodossa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Tähän toimintoon kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelu, kriisinhallinta, monenkeskinen asevalvonta ja aseidenriisunta, kansainväliset ihmisoikeudet sekä EU-politiikka ja EU-suhteet siltä osin kuin kyse on EU:n laajentumisesta, instituutionaalisesta kehittämisestä tai EU:n perussopimusmuutoksista. Tavoitteena on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvistaminen, Suomen kantojen ja Suomelle tärkeiden kysymysten edistäminen. Ministeriön osaamista ulkopolitiikan ennakointityössä kehitetään tavoitteena hyödyntää ennakointia entistä paremmin strategisessa suunnittelussa. Tässä osiossa käsitellään myös Pohjoismainen yhteistyö ja alueellinen yhteistyö ja vastaavat ellei toiminta selkeästi liity johonkin muuhun toimintoon. Toimintaa ohjaa hallitusohjelman lisäksi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012, kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia 2009, rauhanvälityksen toimintaohjelma 2011, ulkoasiainhallinnon YK-strategia, ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja toimintaohjelma sekä kansallinen 1325-toimintaohjelma. Toimintaa ohjaa myös EU:n uudistettu Itämeri-strategia vuodelta 2012 ja sitä koskeva toimintaohjelma vuodelta 2013, valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta vuodelta 2013 ja Suomen arktinen strategia 2013. Suomi on jäsenenä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvostossa vuosina 2013-2016 ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) hallintoneuvostossa vuosina 2014-2016. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Johdonmukainen toiminta kahdenvälisissä suhteissa, EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistäminen sekä osallistuminen eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön kehittämiseen tätä koskevilla foorumeilla, kuten Etyj. Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen erityisesti YK-politiikan kautta. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi A Suomi on edistänyt johdonmukaisesti ja saanut läpi tavoitteensa kansainvälisillä foorumeilla B Suomi on edistänyt ja saanut osittain läpi tavoitteitaan kansainvälisillä foorumeilla C Suomi ei ole saanut tavoitteitaan läpi A Suomi on osaltaan vaikuttanut Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseen sekä eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön kehittämiseen toimien aktiivisesti ja rakentavasti eri foorumeilla, kuten Etyj B Suomi on toiminut aktiivisesti ja saanut osittain läpi tavoitteitaan C Suomi ei ole saanut tavoitteitaan läpi A Suomi on toiminut YK:ssa ja muilla monenkeskisillä foorumeilla aloitteellisesti ja aktiivisesti vahvistaen osaltaan 7

monenkeskistä yhteistyötä B Suomi on osallistunut monenkeskiseen yhteistyöhön C Suomen vaikuttavuus monenkeskisillä foorumeilla on laskenut Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen osallistumalla, kansainväliseen kriisinhallintaan sekä jatkamalla toimintaa kansainvälisen rauhanvälitystoiminnan sekä sen rakenteiden vahvistamiseksi. Osallistuminen kansainväliseen kyberyhteistyöhön. Asevalvonnan ja aseidenriisunnan edistäminen erityisesti ydinaseriisuntaan ja ydinturvallisuuteen sekä ATT-sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä. Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen ja integroiminen osaksi ulkopolitiikkaa. Tasaarvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. A Suomi on osallistunut tavoitteiden mukaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan sekä jatkanut vahvaa panostustaan kansainvälisen rauhanvälitystoiminnan edistämiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi B Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan sekä panos rauhanvälitystoiminnassa ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti C Suomen vaikuttavuus kansainvälisessä kriisinhallinnassa sekä vaikuttavuus rauhanvälitystoiminnassa on heikentynyt A Suomi on ollut aktiivinen vaikuttaja kansainvälisessä kyberyhteistyössä ja kyberturvallisuudesta käytävässä keskustelussa B Suomi on osallistunut kansainväliseen kyberyhteistyöhön, mutta ei ole saanut erityistä näkyvyyttä C Suomi ei ole osallistunut kansainväliseen kyberyhteistyöhön asetettujen tavoitteiden mukaisesti A Suomi on toiminut keskeisissä rooleissa ja saanut tavoitteitaan läpi asevalvonnan eri foorumeilla ja prosesseissa, ml. NPT tarkastelukonferenssi, Lähi-idän joukkotuhoaseeton vyöhyke sekä ATTsopimuksen toimeenpano B Suomi on toiminut aktiivisesti asevalvontaan ja aseidenriisuntaan liittyvissä kysymyksissä, mutta vaikuttavuus on vähentynyt C Suomi on osallistunut asevalvonnasta ja aseidenriisunnasta käytävään keskusteluun ja prosesseihin tavoitetasoa matalammalla profiililla ja tuloksilla A Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen ja integroiminen osaksi ulkopolitiikkaa on toteutunut kaikilla osa-alueilla ja muodostunut osaksi Suomen maakuvaa; tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia on edistetty niin poliittisella- kuin normatiivisella tasolla sekä tuettu taloudellisesti B Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen ja integrointi ulkopolitiikkaan on toteutunut osittain, mutta vaatii vielä työtä; tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisen osalta asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu 8

C Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen ja integrointi ulkopolitiikkaan ei ole toteutunut; tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen aseman edistäminen ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti Kumppanuusyhteistyön kehittäminen Naton kanssa ja laajennetun kumppanuuden hyödyntäminen. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen, Suomen vaikutusmahdollisuuksien ja tavoitteiden edistäminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU:n vahvan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä. Pohjoismaisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen myös Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston kautta. Vuoropuhelun ylläpitäminen Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti uudessa tilanteessa. Yhteyksiä Venäjään ylläpidetään poliittisella ja virkamiestasolla, vaikutetaan EU:n Venäjä-politiikkaan ja parannetaan Venäjäpolitiikan koordinaatiota kansainvälisissä järjestöissä. Tuetaan Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. A Naton kumppanuusyhteistyön kehittämiseen on osallistuttu aloitteellisesti ja saavutettu yhteistyölle, ml. laajennetun kumppanuuden hyödyntäminen, asetetut tavoitteet B Suomi on osallistunut Naton kumppanuusyhteistyöhön kehittämiseen, mutta tavoitteita ei ole saavutettu C Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään kumppanuusyhteistyön uusia mahdollisuuksia A Suomi on ollut aloitteellinen ja saanut tavoitteitaan läpi YUTP:ssa sekä YTPP:ssa, ml. kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvosto B Suomi on ollut aloitteellinen, mutta ei ole saanut tavoitteitaan läpi YUTP:ssa ja YTPP:ssa C Suomi ei ollut aktiivinen YUTP:n ja YTPP:n edistämisessä ja kehittämisessä A Pohjoismaisessa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä on edetty B Yhteistyötä on tehty, mutta uusien aloitteiden osalta ei ole edetty C Yhteistyö on pysynyt ennallaan/ vähentynyt A Suomi on aktiivisesti ylläpitänyt vuoropuhelua Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti. Suomi on vaikuttanut merkittävästi EU:n Venäjä-politiikkaan sekä Venäjä-politiikan koordinaatioon kv. järjestöissä. B Suomi on osallistunut vuoropuhelun ylläpitämiseen Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti. Suomi on vaikuttanut EU:n Venäjä-politiikkaan ja Venäjäpolitiikan koordinaatioon kv. järjestöissä. C Suomi ei ole osallistunut vuoropuheluun Venäjän kanssa. Suomi ei ole vaikuttanut EU:n Venäjä-politiikkaan eikä Venäjäpolitiikan koordinaatioon kv. järjestöissä. A Suomi on tukenut taloudellisesti ja poliittisesti merkittävällä panoksella Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. B Suomi on tukenut Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. C Suomi ei ole tukenut Ukrainan 9

vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia ja on ollut passiivinen. Itämeren alueen yhteistyön syventäminen erityisesti ympäristön suojelemiseksi. Rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen Itämeren alueella. Arktisen toiminnan vahvistaminen. Kahdenväliset arktiset kumppanuudet konkretisoidaan käytännön yhteistoiminnaksi ja liiketoimintamahdollisuuksiksi. EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden vahvistaminen transatlanttisen kauppa- ja investointisuojakumppanuussopimuksen (TTIP) avulla. Yhdysvaltojen kiinnostuksen turvaaminen Euroopan turvallisuuden ja vakauden säilyttämiseen. Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyön tiivistäminen Arktisessa neuvostossa hyödyntämällä mm. toisiaan seuraavia puheenjohtajuuskausia. A Suomi on toiminut merkittävässä roolissa Itämeren alueen yhteistyön syventämisessä, mm. EU:n Itämeristrategian ja CBSS:n puitteissa, erityisesti ympäristön suojelemiseksi. Suomi on aktiivisesti ajanut rajat ylittävän yhteistyön vahvistamista Itämeren alueella. B Suomi on toiminut Itämeren alueen yhteistyön syventämisessä erityisesti ympäristön suojelemiseksi. Suomi on tukenut rajat ylittävän yhteistyön vahvistamista Itämeren alueella. C Suomi on ollut passiivinen Itämeren alueen yhteistyön syventämisen ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisen suhteen. A Suomen arktisen strategian konkreettista toimeenpanoa on jatkettu, toimittu aloitteellisesti Arktisessa neuvostossa ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa sekä jatkettu kahdenvälisen arktisen yhteistyön toimeenpanoa Venäjän ja Norjan kanssa. B Suomi on jossain määrin toiminut em. tavoitteiden saavuttamiseksi. C Suomi on ollut passiivinen. A EU:n ja Yhdysvaltain strateginen kumppanuus on huomattavasti vahvistunut TTIP-sopimuksen myötä. Euroopan turvallisuus ja vakauden säilyttäminen on Yhdysvaltain ulkopolitiikan vahva prioriteetti. Suomi ja Yhdysvallat ovat tiivistäneet yhteistyötään arktisella sektorilla mm. toisiaan seuraavien pj-kausien avulla B EU:n ja Yhdysvaltain strateginen kumppanuus on merkitykseltään säilynyt ennallaan ja TTIP-neuvottelut jatkuvat. Euroopan turvallisuus ja vakauden säilyttäminen ovat Yhdysvaltain ulkopolitiikan tärkeä tavoite mutta ei hallinnon kärkiaiheita. Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyö arktisella sektorilla on tasoltaan ja sisällöltään säilynyt ennallaan ja toisiaan seuraavat pj-kaudet eivät ole vaikuttaneet yhteistyön laatuun tai määrään merkittävästi. C EU:n ja Yhdysvaltain strateginen kumppanuus on heikentynyt eivätkä TTIPsopimusneuvottelut ole edenneet suunnitelmien mukaisesti Euroopan turvallisuus ja vakauden säilyminen ei enää ole Yhdysvaltain ulkopolitiikan huomion kohteena. Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyö arktisella sektorilla on vähentynyt ja toisiaan seuraavien puheenjohtajuuskausien aikana yhteistyössä on ilmennyt uusia ongelmia. 10

Suomen suhteiden vahvistaminen suuriin kehittyviin demokratioihin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä Kiinaan. Nousevien talouksien osallistaminen toimintaan kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäminen kriisialueilla ja hauraissa valtioissa (Afganistan, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, Afrikan sarven ja Sahelin alueet) sekä keskeisten turvallisuusuhkien vähentäminen. Suomen kahdenvälisten suhteiden monipuolinen vahvistaminen Afrikan kehittyviin maihin ja alueisiin. EU:n naapuruuspolitiikan uudistaminen. EU:n laajentumispolitiikan edistäminen: EUliittymisneuvottelujen edistyminen objektiivisten kriteerien pohjalta. Hakijamaiden sitouttaminen EU:n ulkopoliittisiin tavoitteisiin. A Yhteistyö on kehittynyt merkittävästi määrällisesti ja sisällöllisesti, ja vierailuvaihto on lisääntynyt B Yhteistyön määrä ja sisältö on kehittynyt suunniteltua vaatimattomammin ja vierailuvaihto on pysynyt ennallaan C Yhteistyö ei ole kehittynyt ja vierailuvaihto on vähentynyt A Suomi on osallistunut määrällisesti ja laadullisesti merkittävällä panoksella rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja kehittämiseen sekä onnistunut vaikuttamaan myönteisesti kantojen muodostukseen kansainvälisillä foorumeilla. B Suomi on osallistunut rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja kehittämiseen suunniteltua vaatimattomammalla panoksella sekä vaikuttanut jonkin verran kantojen muodostamiseen eri kansainvälisillä foorumeilla. C Suomi ei ole osallistunut rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja kehittämiseen eikä ole osallistunut aktiivisesti kantojen muodostukseen. A Suomi on parantanut asemiaan Afrikan maiden kumppanina toteuttamalla aktiivista politiikkaa kaupan ja kehityksen saralla. B Suomi on säilyttänyt hyvät suhteensa Afrikan maiden kumppanina toteuttamalla aktiivista politiikkaa kaupan ja kehityksen saralla. C Suomen suhteet Afrikan maihin ovat huonontuneet. A Suomi on saanut läpi aloitteitaan EU:n naapuruuspolitiikan uudistamiseksi. B Suomi on jossain määrin saanut läpi aloitteitaan. C Suomi on ollut passiivinen. A Suomi on sekä EU:ssa että kahdenvälisesti varsinkin hakijamaiden kanssa ajanut aktiivisesti omia laajentumispoliittisia tavoitteitaan. Tavoitteita on tuettu myös EU-rahoitteisten hallinnon kehittämisohjelmien avulla (Twinning/Taiex). B Suomi on jossain määrin toiminut tavoitteidensa mukaisesti. C Suomi on ollut passiivinen. 11

Taloudelliset ulkosuhteet Toimintoon kuuluvat kaupallistaloudelliset suhteet ja kauppapoliittinen vaikuttaminen, ml. EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan ja sen yhteensovittamiseen liittyvät asiat, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen sekä tietoyhteiskunta-asiat. Toimintaa ohjaavat hallituksen linjaukset sekä vuosittain päivitettävä Team Finland - strategia. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Team Finland -toiminnan sekä Finpron ja ministeriön yhteisten julkisten vienninedistämispalvelujen ja niitä tukevan maakuvatyön toimeenpano. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi A Palveluiden hyödyntäminen yritysten toimesta lisääntynyt merkittävästi. B Palveluiden hyödyntäminen lisääntynyt jonkin verran. C Ei merkittävää muutosta palveluiden hyödyntämisessä. A Maakuvatyö on analyyttisesti painotettua ja johdettua sekä on laajalti omaksuttu integroiduksi osaksi koko Team Finland - verkoston työtä. B Maakuvatyön analyyttinen kehittäminen on kesken ja se on osittain omaksuttu. osaksi koko Team Finland -verkoston työtä. C Maakuvatyö on jäänyt ulkoministeriön työksi vailla analyyttistä näkemystä ja muun Team Finland -verkoston tukea. Edistetään kaupan ja investointien vapauttamisen ja niitä koskevien sääntöjen tarjoamien mahdollisuuksien tehokkaampaa hyödyntämistä talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi kauppasopimusneuvottelujen kautta. Painopisteinä erityisesti EU-USA ja EU-Japani - vapaakauppaneuvottelut sekä WTO:n puitteissa käytävät kaupanvapauttamisneuvottelut. Venäjän WTO-jäsenyysvelvoitteiden toimeenpano. EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja IVY-maiden ja Ukrainan välisten taloudellisten suhteiden pitkän aikavälin tavoitteiden suunnittelu. Köyhimpien kehitysmaiden tukeminen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön keinoin integroitumisessa kansainvälisiin arvoketjuihin mm. tukemalla niiden kykyä neuvotella intressiensä mukaisia kauppasopimuksia ja kehittää kauppaa ja investointeja tukevaa kauppapoliittista säännöstöä. Tehokas, avoimeen dialogiin ja yhteistyöhön perustuva kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan viranomaistoiminta. A Neuvotteluiden sisällöt/prosessit ovat keskeisiltä osiltaan tavoitteidemme mukaisia. B Vain osa Suomen tavoitteista toteutuu. C Suomen tavoitteet eivät toteudu. A Suomen vaikuttamistoiminta EU:n suuntaan on tuloksellista B Vaikuttamisessa onnistuttu osittain. C Vaikuttamistyössä ei ole onnistuttu A Suomen tukemat monenkeskiset yhteistyöohjelmat ovat tuloksellisia. Yrityksillä ja järjestöillä on paremmat edellytykset hyödyntää kehitysmaaliiketoiminnan instrumentteja. B Tuloksellisuus voidaan osittain kyseenalaistaa. C Tavoitteet eivät toteudu. Vientilupahakemusten ja tiedustelujen käsittelyaika max 20 työpäivää: A vähintään 85%. B 70-85%. 12

C alle 70% hakemuksista käsitellään 20 työpäivässä. Internetin hallintomallin kehittäminen nykyisen institutionaalisen kehyksen pohjalta. A Kansainvälisten tietoyhteiskuntatoimijoiden roolit on onnistuttu säilyttämään toimivina ja tehokkaina. B Toimijoiden yleisarkkitehtuuri on pysynyt tyydyttävänä. C Tavoitteiden saavuttamisessa ei ole onnistuttu. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Toiminta-alue käsittää kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kahdenvälisesti, monenkeskisesti ja EU:n kautta; humanitaarisen avun ja humanitaarisen miinatoiminnan, kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyön, yhteistyön yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa sekä kestävän kehityksen ja kansainväliset ympäristökysymykset. Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myönteisesti toimintaympäristöön kehitysmaissa mukaan lukien suomalaisyritysten liiketoimintaympäristöön. Toimintaa ohjaavat kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 sekä sitä täydentävät teema- ja sektorikohtaiset ohjeet ja linjaukset sekä valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta 2014 ja sen käsittelyn yhteydessä tehdyt päätökset. Suomi on johtokuntavastuussa ml. äänestysryhmien koordinaatiovastuu Maailmanpankissa 2013-2016 ja Afrikan kehityspankissa 2013-2016. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tulosohjaus ja ihmisoikeusperustaisuus merkittävästi vahvistunut. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi Uusi tulosperustaisen toimintatavan kehittämissuunnitelma A On valmis ja sen toteutus etenee suunnitellusti B On valmis, mutta toteutus on jäljessä aikataulusta C Ei ole valmis Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan yleisohje A On valmis ja sen toteutus etenee suunnitellusti B On valmis, mutta toteutus on jäljessä suunnitelmasta C Ei ole valmis Suomen tavoitteita vastaava kestävän kehityksen agenda ja ilmastosopimus hyväksytty. Suomen vaikuttamistavoitteet kestävän kehityksen agendan sisällöstä A On huomioitu lopullisessa versiossa suurimmaksi osin B On huomioitu osittain lopullisessa versiossa C Ei ole huomioitu juuri ollenkaan Suomen vaikuttamistavoitteet 13

ilmastosopimuksen sisällöstä A On huomioitu lopullisessa versiossa suurimmaksi osin B On huomioitu osittain lopullisessa versiossa C Ei ole huomioitu juuri ollenkaan Maaohjelmia hyödynnetään ja kehitetään edelleen. Pitkäaikaisen kahdenvälisen kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja riskien hallintaa lisätään. Kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä viestitään avoimesti ja osallistutaan aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun. Kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden vahvistamista jatkettu edelleen. Tulosperustainen toimintapa vakiinnutetaan osaksi normaalia maatiimien ja alueosastojen toimintaa, mikä tarkoittaa entistä parempaa raportointia maaohjelmien tuloksista, tuloksista oppimista ja toiminnan korjaamista, mikäli tulokset eivät ole odotusten mukaisia. Riskien hallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Maaohjelmaohjeistuksen ja maaohjelmien rakenteen päivitys käynnistetään syksyn 2015 kuluessa. A Ministeriö on tuottanut avauksia ja osallistunut aktiivisesti ja avoimesti kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä käytyyn julkiseen keskusteluun laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. B Em. on toteutunut osittain. C Em. ei ole toteutunut. Suomi on aktiivisesti ajanut kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden ottamista huomioon EU:n toiminnassa. Kansallisen ruokaturvapilotin suositusten toimeenpanossa koko valtionhallintoon on edetty. Suomen rahoittama OECD:n politiikkajohdonmukaisuustyökalua testaava Tansanian ruokaturvapilottitutkimushanke valmistuu 2015, ja ruokaturvan toteutumisesta on laadittu toimenpidesuositukset. Ministeriön ja Verohallinnon yhteistyö asiantuntija-avun antamisesta Afrikan maiden verohallinnoille etenee suunnitelmien mukaan. Yhteistyömahdollisuudet ulko- ja sisäministeriöiden välillä kehitys- ja muuttoliike -teeman osalta on kartoitettu ja tarkennettu ja jatkotyöstä päätetty. Yksityissektorin instrumentteja kehitetty ja ne hallinnoidaan siten, että ne tuottavat kestäviä kehitysvaikutuksia. Yksityissektorin instrumentit ovat lisänneet suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden osallistumista kehityspolitiikan toimeenpanoon ja ne muodostavat kehityspoliittisesti mielekkään kokonaisuuden (vastaavat kehityspolitiikan tavoitteisiin). Myöntöjen ja maksatusten määrä. 14

Suomalaiset yritykset ja muut toimijat ovat hakeneet rahoitusta yksityissektorin instrumenteista ja ne muodostavat yritysten näkökulmasta mielekkään kokonaisuuden (vastaavat kysyntään). Hakemusten lukumäärä ja kokonaissummat. Monenkeskisten järjestöjen vaikuttamissuunnitelmien vuosittaisten raporttien pohjalta tavoitteita ja tuloksekasta vaikuttamista kehitetään edelleen. Kansalaisyhteiskuntatyön täydentävyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on parantunut. Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä koskevan sähköisen suunnittelu- seurantaja raportointijärjestelmän uudistaminen niin, että se tarjoaa laadukkaan toiminnan tueksi tarvittavan ajantasaisen tiedon. A Raportteihin on laadittu johdon vastine, ja opit on sisällytetty osaksi multivaikuttamisen jatkokehityssuunnitelmaa. On sovittu vaikuttamissuunnitelmien muodosta vuodelle 2016. B Raportteihin on laadittu johdon vastine, ja ensimmäisen raporttikierroksen kokemuksia käytetään hyväksi yksiköiden työssä. C Raportteja ei ole käsitelty Tuloksellisuuden mittari on tavoitteiden ja tulosten välinen suhde. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää maaohjelmia. Mittarina on kansalaisjärjestöhankkeiden ja maaohjelmien synergia. Kyt-edustustojen sekä maaohjelmia ja vaikuttamisstrategioita käyttävien osastojen ja yksiköiden arvio järjestelmien lisäarvosta: Onnistuttu, mikäli sisäisessä asiakaskyselyssä yli 60 % tyytyväisiä parannuksiin. Ministeriö pystyy toimittamaan Suomen sitoumuksiin IATI-läpinäkyvyysaloitteelle liittyvät, vuosittain yhä monisyisemmät tiedot järjestelmien avulla vuotta 2014 koskevasta raportoinnista alkaen: Onnistuttu, mikäli IATI-tiedot pystytään toimittamaan automatisoidusti. Kansalaispalvelut Kansalaispalvelut koostuvat konsuli- ja maahantulopalveluista. Kansalaispalveluita ohjaa kansalaispalvelustrategia KPA-2015 ja sen toiminnallistaminen. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Konsulipalvelulain muutoksen mahdollisuuksien hyödyntäminen. Kansalaispalvelujen uudelleenjärjestelyä edustustoverkossa jatketaan kustannustehokkaasti ja laatu säilyttäen. Matkustusturvallisuutta ja ministeriön palveluja koskevan viestinnän terävöittäminen asiakkaiden tietotarpeiden Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi Sisältyy TAMA-hankkeen tavoitteisiin eikä erillisiä mittareita nyt asetata. Matkustustiedotteiden sisällön päivittäminen joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun 15

mukaisesti. Ulkoasiainhallinnon päivystysjärjestelmän uudistaminen konsulihätätapausten, kriisitilanteiden ja muiden ympärivuorokautista reagointia edellyttävien tehtävien edellyttämällä tavalla. toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos. Hädänalaisten konsuliasiakkaiden ja kriisitilanteiden hoitaminen konsulipalvelulain ja tapauksen kiireellisyyden vaatimusten mukaisesti. Hädänalaisten avustaminen aloitettu vähintään 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta. Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta. Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä. Kansalaispalveluprosessien, ml. maahantuloasiat, tehostaminen. Erityispainotus Team Finland -työn tukemisella. Maahantuloasioihin liittyvien prosessien sujuvoittaminen mm. tietohallintomenetelmien kehittämisen, ulkoistuksen ja lainsäädännön avulla. A Toteutunut täysin. B Toteutunut osittain. C Ei ole toteutunut. Viisumihaun ulkoistamisen laajentaminen määriteltyihin edustustoihin: A Toteutunut täysin. B Toteutunut osittain. C Ei ole toteutunut. Palveluiden kustannusvastaavuus A Kustannusvastaavuus parantunut vuodesta 2014. B Kustannusvastaavuus säilynyt vuoden 2014 tasolla. C Kustannusvastaavuus heikentynyt vuodesta 2014. Maahantulolupa-asiat ml. Migri-asiat: A Viisumihakemukset käsitelty kohtuullisessa ajassa ja oikein, paikalliseen Schengen-yhteistyöhön osallistuttu ja raportoitu. Oleskeluhakemusten vastaanotto hoidettu hyvin. B Joitakin virheellisesti käsiteltyjä hakemuksia, joskus puutteita säädösten ja tekniikan hallinnassa, paikalliseen Schengen-yhteistyöhön osallistuminen passiivista. C Toistuvia virheitä käsittelyssä ja vakavia puutteita säädösten ja tekniikan hallinnassa, useita kanteluita/valituksia, ei osallistuttu Schengen-yhteistyöhön. Passiasiat: A Hakemukset käsitelty kohtuullisessa ajassa ja päätökset oikeita ja teknisesti oikein tehtyjä. 16

B Joitakin virheellisesti käsiteltyjä hakemuksia, joskus puutteita säädösten ja tekniikan hallinnassa, silloin tällöin valituksia asiakaspalvelusta. C Toistuvia virheitä käsittelyssä, vakavia puutteita säädösten ja tekniikan hallinnassa, useita valituksia. Oikaisuasiat: A Oikaisuvaatimukset, kantelut käsitellään kohtuullisessa ajassa ja perusteltu hyvin. B Pientä viivästymistä kaikkein vaativimpien tapausten osalta. C Merkittävää viivästymistä tai toistuvia virheitä. Laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa tehostetaan mm. LAMAtoimenpideohjelman suositusten mukaisesti.. Tiivis yhteistyö laitonta maahantuloa käsittelevien kansallisten viranomaisten sekä muiden Schengen-maiden keskusviranomaisten kanssa: A Toteutunut täysin. B Toteutunut osittain. C Ei ole toteutunut. EU-oikeudelliset ja kansainvälisoikeudelliset asiat Toimintoon kuuluvat kansainvälisten sopimusten valmistelu, voimaansaattaminen ja yhteensovittamisessa avustaminen, Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimissa ja Suomea EU:n jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä sekä kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja Suomen edustaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset velvoitteet, sitoumukset ja periaatteet. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen EU- ja kansainvälisen oikeuden keinoin: kehitetään YK- ja EU-pakotteita ja niiden tehokasta kansallista täytäntöönpanoa, ja kansainvälistä terrorismin vastaista toimintaa ihmisoikeudet huomioiden ja edistetään rankaisemattomuuden vastaisia toimia sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Rooman perussäännön muutosten kansallisen ratifioinnin loppuunsaattaminen. Pakotelain uudistusten loppuunsaattaminen. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi A Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B Osallistuttu työhön asianmukaisesti C Osallistuminen välttävää A Laadukas lainvalmistelutyö ja kansallisen voimaantulon edellyttämät toimet onnistuneet hyvin. B Laadukas lainvalmistelutyö ja kansallisen voimaantulon edellyttämät toimet omaksuttu tyydyttävästi. C Laadukas lainvalmistelutyö ja kansallisen voimaantulon edellyttämät toimet omaksuttu välttävästi. 17

Euroopan neuvoston terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan sopimuksen lisäpöytäkirjan sopimusneuvotteluissa vaikuttaminen siten, että ihmisoikeudet ja oikeusvaltiolliset periaatteet ovat kattavasti mukana keskusteluissa ja lopputuloksessa. EU- ja valtiosopimusoikeudellisen sekä kansainvälisoikeudellisen asiantuntemuksen tuottaminen ja hyödyntäminen kansainvälisissä suhteissa ja EU-yhteistyössä. Suomen etujen mukainen asiantunteva valtionasiamiestoiminta määräaikojen puitteissa EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä. Ihmisoikeuksien kehittäminen: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uudistaminen ja valtionasiamiestoiminnan laadukas hoitaminen sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen säätelevien unionin sisäisten sääntöjen laatiminen, EU:n liittymissopimuksen ratifiointiprosessin edistäminen unionissa ja EU:n A Ihmisoikeudet ja oikeusvaltiolliset periaatteet ovat keskeinen osa neuvotteluprosessia ja lisäpöytäkirjaa. B Ihmisoikeudet ja oikeusvaltiolliset periaatteet on tyydyttävästi sisällytetty neuvotteluprosessiin ja lisäpöytäkirjaan. C Ihmisoikeudet ja oikeusvaltiolliset periaatteet on välttävästi sisällytetty neuvotteluprosessiin ja lisäpöytäkirjaan. A Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B Osallistuttu työhön asianmukaisesti C Osallistuminen välttävää A Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikeaaikainen hoitaminen onnistunut hyvin. B Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikeaaikainen hoitaminen onnistunut tyydyttävästi. C Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikeaaikainen hoitaminen onnistunut välttävästi. A Tuomioistuin- ja muiden ihmisoikeusvalitusasioiden tulkinnan yhdenmukaisuuden turvaaminen ja laadukas hoitaminen onnistunut hyvin. Vaikuttaminen oikeuskäytännön kehittymiseen onnistunut hyvin. Laadukas lainvalmistelutyö sekä sopimusten kansallista voimaantuloa koskevat toimet onnistuneet hyvin. B Tuomioistuin- ja muiden ihmisoikeusvalitusasioiden tulkinnan yhdenmukaisuuden turvaaminen ja laadukas hoitaminen onnistunut tyydyttävästi. Vaikuttaminen oikeuskäytännön kehittymiseen onnistunut tyydyttävästi. Laadukas lainvalmistelutyö sekä sopimusten kansallista voimaantuloa koskevat toimet onnistuneet tyydyttävästi. C Tuomioistuin- ja muiden ihmisoikeusvalitusasioiden tulkinnan yhdenmukaisuuden turvaaminen ja laadukas hoitaminen onnistunut tyydyttävästi. Vaikuttaminen oikeuskäytännön kehittymiseen onnistunut välttävästi. Laadukas lainvalmistelutyö sekä sopimusten kansallista voimaantuloa koskevat toimet onnistuneet välttävästi. A Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B Osallistuttu työhön asianmukaisesti C Osallistuminen välttävää 18

liittymissopimuksen kansallinen ratifioiminen ja voimaansaattaminen. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa käsittää diplomaattisiin erioikeuksiin ja vapauksiin liittyvät palvelut edustustoille ja viranomaisille sekä lisäksi mm. Suomeen suuntautuvien valtiovierailujen sekä pääministeri- ja ulkoasiainministerivierailujen valmistelut sekä valtiollisten juhlatilaisuuksien järjestelyt ja toimeenpanon. Toimintaa ohjaavat Wienin diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita koskevat yleissopimukset ja muut kansainväliset sopimukset. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Kahdenvälisten suhteiden tukeminen yhteydenpidolla Helsingistä ja muista pääkaupungeista edustautuvien suurlähetystöjen sekä muiden edustustojen kanssa. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi Tiivis yhteydenpito edustustoihin: A Toteutunut täysin. B Toteutunut osittain. C Ei ole toteutunut. Diplomaattisiin erioikeuksiin liittyvien tehtävien hoitaminen ja palvelujen tuottaminen tehokkaasti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Edustustoille suunnatun palveluportaalin käyttöönotto. Palvelujen osalta yhteistyötahojen palaute: A Tuotettu tavoitteiden mukaiset palvelut. B Tavoitteiden mukaiset palvelut toteutettu osittain. C Tavoitteiden mukaisia palveluja ei ole toteutettu. Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät Tämän toiminnon alla esitetään edustustojen EU-työ muille hallinnonaloille kuten esim. valtioneuvoston kanslialle, valtiovarainministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tehtävä EU-työ. Toimintoon kuuluu myös maakuvatyön puitteissa tehtävä pitkäjänteinen vaikuttaminen ulkoasiainhallinnon sidosryhmiin Suomen taloudellisten, poliittisten ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen vaikutusvallan ja vetovoiman lisäämiseksi. Lisäksi tässä osiossa esitetään Tasavallan Presidentin ja valtioneuvoston jäsenten ulkomaan vierailuihin liittyvät tehtävät. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Hallituksen EU-tavoitteiden edistäminen johdonmukaisen vaikuttamisen ja analyyttisen raportoinnin kautta sekä tehokkaan jälkiseurannan ja kontaktiverkostojen hyödyntämisen avulla. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi A Ajettu aktiivisesti Suomen EU-tavoitteita sekä Brysselissä että EU-pääkaupungeissa kahdenvälisin vierailujen ja edustustojen avulla. B Ajettu jossain määrin em. tavoitteiden toteutumista. C Suomi ollut passiivinen. 19

Tunnistetaan Suomen maakuvaan kohdistuvia muutostekijöitä ja reagoidaan niihin vaikuttamisen ja viestinnän keinoin. Suomen itsenäisyyden 100- ja ulkoasiainministeriön 100- vuotisjuhlavuoden suunnittelu osana maakuvatyötä. A Maakuvan seurannan työkaluja on kehitetty huomattavasti ja niiden tuottamaa tietoa on käytetty maakuvavaikuttamisen ja -viestinnän strategisempaan suuntaamiseen. Maakuvatyön käsite ja työkalut ovat aktiivisessa käytössä Team Finland -verkostossa. B Em. toteutunut osittain. C Em. ei ole toteutunut. A Suomi100-juhlavuoden suunnittelu on hyvin resursoitu omine asiantuntijatiimeineen, suunnittelu on alkanut hyvissä ajoin proaktiivisesti Team Finland -toimijoiden ja Suomi100-säätiön kanssa yhteistyössä maakuvatyön prioriteetit kärkinään. B Em. toteutunut osittain. C Em. ei ole toteutunut. Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät Tässä osiossa esitetään hallinnonalan johtamista, tarkastustoimintaa, taloushallintoa, tietohallintoa ja -palveluita, viestintää ja muita tukipalveluja, ml. kiinteistöhallinto ja turvallisuus, koskevat tavoitteet suunnittelukaudelle. Toimintoon kuuluu strateginen viestintä ja pitkäjänteinen vaikuttaminen Suomen taloudellisten, poliittisten ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Suomen vaikutusvallan ja vetovoiman lisäämiseksi. Henkilöstöhallintoa koskevat tavoitteet esitetään luvussa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Tulostavoitteet vuodelle 2015 Suomen edustautumisen tavat ja mallit - hankkeen läpivieminen ja edustustoverkon kehittämistarpeiden jatkuva arviointi. Kunniakonsuliverkoston hyödyntämisen kehittäminen. Vuoden 2015 tulostavoitteiden arviointi A Hanke on viety läpi suunnitelman ja aikataulun mukaisesti ja edustustoverkon kehittämistarpeita on arvioitu aktiivisesti. B Hanketta on viety eteenpäin, mutta aikataulusta on myöhästytty. Edustustonverkon kehittämistarpeita on arvioitu tarvittaessa. C Hanke on keskeytynyt. Edustustoverkon kehittämistarpeita ei ole arvioitu. A Kunniakonsuliverkoston hyödyntämistä on kehitetty aktiivisesti. B Kunniakonsuliverkoston hyödyntämistä on kehitetty jonkin verran. C Kunniakonsuliverkoston hyödyntämistä ei ole kehitetty. Ulkoasiainhallinnon toimintojen jatkuvuuden turvaaminen valtioneuvoston hallintoyksikön (VNHY) toimintojen kokoamisessa ja kehittämisessä. A Palvelutaso ja asiakastyytyväisyys säilynyt nykytasolla. B Palvelutaso ja/tai asiakastyytyväisyys laskeneet. C Muutos on aiheuttanut suuria ongelmia 20

UH:n toiminnalle. Ulkoasiainhallinnon tietoturvallisuus nostetaan asetuksen mukaiselle korotetulle tasolle. Kiinteistöstrategian mukaisesti kiinteistöhallinnon talouden tasapainotus, investointien rahoitustilanteen parantaminen ja korjausvelan vähentäminen. Toimitila- ja kustannustehokkuuden lisääminen. Säädösvalmistelun laadun kehittäminen. Tuodaan esille ulkoasiainhallinnon asiantuntemusta ja roolia kertomalla selkeästi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista ja tuloksista, sekä osallistumalla aloitteellisesti niistä käytävään keskusteluun myös mediassa. A Toteutunut auditoidusti. B Toteutunut itsearvioidusti tai viivästynyt suunnitellusti. C Suunnittelematon viivästys projektisuunnitelmassa. A Toteutunut täysin B Toteutunut osittain C Ei ole toteutunut A Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti. B Osallistuttu työhön asianmukaisesti. C Osallistuminen välttävää. A UM on tuonut UTP- ja muita keskeisiä teemoja esille useiden asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja osallistunut aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. B UM on tuonut UTP- ja muita keskeisiä teemoja esille joidenkin asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja osallistunut aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. C UM ei ole tuonut UTP- ja muita keskeisiä teemoja esille asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta eikä ole osallistunut aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suomen ikärakenteen muutos ja tästä julkiselle sektorille syntyvät sopeutumistarpeet sekä julkisen talouden säästöpaineet ovat haaste myös ulkoasiainhallinnolle. Samaan aikaan sopeuttamisen kanssa ulkoasiainhallintoon ja sen palveluihin kohdistuvat odotukset ovat kasvamassa. Henkilöstön ikääntyminen ja keskimääräisen eläkeiän nousu edellyttävät henkilöstön jatkuvaa motivointia ja sitouttamista. Toisaalta ulkoasiainhallinnon henkilöstön ikärakenne alkaa eläköitymisen myötä nuorentua. Samalla muuttuvat työelämälle ja - uralle asetettavat odotukset ja vaatimukset. Henkilöstöpolitiikan on edistettävä ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, ulkoasiainhallinnon erityispiirteisiin kuuluva sujuva tehtäväkierto ja johdonmukainen urakehitys sekä työhyvinvointi laajassa merkityksessä ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Julkisen talouden säästöpaineista johtuen ulkoasiainhallinto joutuu karsimaan tehtäviään ja tätä kautta myös henkilöstön määrä vähenee. Eläkepoistuman vuoksi vähennyksien jälkeenkin on kuitenkin tarvetta uusrekrytointiin. Henkilöstösuunnittelu 21