2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2 Hiehojen ruokintaopas 2012
Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa lehmien uudistus vaatii entistä määrätietoisempaa suunnittelua ja kannattavuuslaskelmia muun muassa jalostuksen, työnkäytön, rakennusten sekä ruokinnan osalta. Vasikoiden hyvinvointi edellyttää tasapainoisen ruokinnan lisäksi optimaalisia olosuhteita. Oleellista on, että hiehoista saadaan kasvatettua mahdollisimman kestäviä lehmiä, jotka lypsävät karjassa nykyistä pidempään. Osa tiloista voi päätyä ulkoistamaan hiehojen kasvatuksen, suurin osa maitotiloista kuitenkin tuottaa uudistuseläimet itse. Molemmissa tapauksissa ruokinnan tavoitteena on, että hiehot saadaan siemennettyä 15-kuukautisina, jotta ne poikisivat noin kahden vuoden iässä. Mitä vanhempana hieho poikii, sitä kalliimmaksi kasvatus muodostuu. Korkein elinikäistuotos saadaan hiehoilta, jotka poikivat 24 kuukauden iässä. Vastasyntyneen vasikan ensimmäinen ternimaitoannos voi ratkaista sen myöhemmän kehityksen. Juottokauden tavoitteena on saada kasvu hyvään vauhtiin ja kehittää pötsi toimivaksi ennen vieroitusta. Vieroitetun vasikan ruokinta suunnitellaan siten, että hieho saa edellytykset tiinehtyä 15 kuukauden iässä. Hiehon pitää kasvaa mahdollisimman hyvin, mutta rasvoittumista on syytä välttää. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit vaikuttavat osaltaan hedelmällisyyteen. Tästä oppaasta saat vinkkejä vasikoiden ja hiehojen onnistuneeseen ruokintaan eri vaiheissa. Lisätietoja: Merja Holma naudanrehujen kehityspäällikkö puh. 0500 125 769 merja.holma@raisio.com RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA SISÄLLYS Miksi vasikan ruokintaan kannattaa panostaa?... 4 Ummessaolokausi: Vasikan ruokinta alkaa emästä... 7 Syntymä 2 kk: Ternikausi ja juottokausi... 8 2 6 kk: Vieroitus... 11 6 15 kk: Hiehon kasvatus ja ruokinta... 12 Siemennys sopivassa koossa... 14 15 24 kk: Tiineys ja tunnutus... 17 Sairauksien ehkäisy... 18 Hiehojen ruokintaopas 2012 3
MIKSI VASIKAN RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA? Karjan uudistus muodostaa merkittävän osan maidon tuotantokustannuksista, sillä tuottamaton hiehokausi on puolet lehmän elämästä. Vasikan ja hiehon oikealla ruokinnalla uudistusta voidaan tehostaa. Hiehojen pitäisi poikia nuorempana Hiehot poikivat Suomessa ensimmäisen kerran lähes 27 kk:n iässä. Keskimäärin poikimisia on alle 2,5. Poistot tehdään jo alle viiden vuoden iässä. Tuottamaton hiehokausi on suuri osa keskivertolehmän elämästä. Oikea ruokinta eri kausina Vasikoiden ruokintaan, hoitoon ja olosuhteisiin kannattaa panostaa, sillä vasikka-ajan ongelmat verottavat sekä tuotosta että kestävyyttä. Lehmän kestävyyden perusta luodaan jo ennen syntymää, siksi vasikan ruokinta alkaa jo emästä. Lehmän tasapainoinen ruokinta ummessaolokaudella edesauttaa myös syntyvän vasikan kehitystä ja terveyttä. Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Maidon ravinteet ovat välttämättömiä kasvulle, mutta vasta väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Tehokas vieroitetun vasikan ruokinta puolestaan varmistaa, että hieho on siemennyskypsä 15 kk:n iässä, jolloin se poikii kaksivuotiaana. Riittävä ravinteiden saanti varmistaa tiinehtymisen ajallaan ja parantaa huuhdeltavien hiehojen tulosta. HIEHON TUOTANTOKUSTANNUS POIKIMAIÄN MUKAAN ELINIKÄISTUOTOS POIKIMAIÄN MUKAAN Tuotantokust., 1 700 1 650 1 600 1 550 1 500 1 450 1 545 23 1 673 1 609 25 27 Poikimaikä, kk Elinikäistuotos, kg 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 25 876 26 170 24 685 24 134 23 687 21 559 < 24 24 25 26 27 > 27 Poikimaikä, kk Lähde: ProAgria Keskusten Liitto Lähde: ProAgria Keskusten Liitto 4 Hiehojen ruokintaopas 2012
HIEHOJEN PITÄÄ POIKIA NYKYISTÄ NUOREMPANA Hiehojen ruokintaopas 2012 5
EMÄN TASA- PAINOINEN RUOKINTA ANTAA VASIKALLE HYVÄN ALUN 6 Hiehojen ruokintaopas 2012
UMMESSAOLOKAUSI VASIKAN RUOKINTA ALKAA EMÄSTÄ Lehmän umpikauden ruokinta vaikuttaa myös syntyvän vasikan kehitykseen ja terveyteen. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit ovat välttämättömiä paitsi emälle, myös kehittyvälle sikiölle. Ummessaolokauden tulisi kestää vähintään kuusi viikkoa, jotta vasta-aineet ehtivät kehittyä ternimaitoon. Emän sopiva kuntoluokka poikiessa on 3,5. Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille. Oikealla kivennäis-, hivenaine- ja vitamiiniruokinnalla voi estää poikimisen ajan ongelmia. Erityisesti E-vitamiinin ja seleenin saanti on syytä varmistaa. Jos emän ruokinta ei ole tasapainossa, syntyvät vasikat voivat olla heikkoja ja huonoja imemään. Top-dressing helpottaa ruokintaa Umpilehmien kivennäis-, hivenaine- ja vitamiiniruokinta saattaa jäädä liian vähälle huomiolle varsinkin pihatoissa, joissa ei ole omaa annostelumahdollisuutta. Tunnu-Melli ja Vita-Melli voidaan annostella säilörehun päälle top-dressing-tyyliin. Myös Nuolu-Melli Umpi -kivennäissanko helpottaa ruokintaa huomattavasti. Hyvät olosuhteet Hyvien olosuhteiden merkitys on suuri sekä poikivalle emälle että vasikalle. Tasapainoisen ruokinnan ja vapaan vedensaannin lisäksi kannattaa panostaa stressittömään ympäristöön, jossa on riittävästi valoa, ilmaa ja tilaa. Vastasyntynyt vasikka tarvitsee pehmeän ja vedottoman makuupaikan. Lisälämpöä voi tarvittaessa antaa esimerkiksi vasikkaliivillä. Hiehojen ruokintaopas 2012 7
SYNTYMÄ 2 KK TERNIKAUSI JA JUOTTOKAUSI Kahdeksan viikon ikään mennessä vieroitettavalla lehmävasikalla tulee olla toimiva pötsi, jotta kasvu ei notkahda juoton loputtua. Hyvä alku varmistaa, että hieho on 15 kk:n iässä siemennyskokoinen. Ternimaito on henkivakuutus Vastasyntyneen vasikan ensimmäiset elintunnit vaikuttavat ratkaisevasti tulevan lehmän terveyteen ja hyvinvointiin. Vasikka syntyy ilman vasta-aineita ja saa vastustuskyvyn oman emän maidosta. Ternimaitoa annetaan ensimmäisen vuorokauden aikana noin 15 % vasikan painosta, 2 4 litraa heti syntymän jälkeen. Tanskassa tehdyssä kokeessa vasikoille annettiin 4 litraa ternimaitoa tunnin kuluessa syntymästä. Ensikkokauden maitotuotos oli 1 000 kiloa suurempi kuin 2 litraa ternimaitoa saaneilla vasikoilla. Ternimaidon suojaavat vasta-aineet läpäisevät ohutsuolen seinämän vain joidenkin tuntien ajan syntymästä. Ensimmäisen ternimaitoannoksen viivästyminen lisää ripuliriskiä ja vasikkakuolleisuutta. Ternimaito on varminta antaa tuttipullosta tai -ämpäristä, jolloin oikea määrä on helppo varmistaa. Jos vasikka on heikkokuntoinen eikä juo itse, on vähintään 2 litran ternimaitoannos annosteltava letkulla. Vasta pötsi tekee märehtijän Alle kolmen viikon ikäinen vasikka on yksimahainen eläin, joka saa pääosan ravinteistaan maidon tai juomarehun mukana. Juoma on vasikalle välttämätöntä noin kahden kuukauden ikään asti. Vasikan täytyy kuitenkin oppia syömään hyvin sulavaa väkirehua mahdollisimman varhain, jotta siitä kehittyisi märehtijä. Myös oma vasta-ainetuotanto kehittyy vasta pötsin toiminnan myötä. Pötsin tehokas kehittyminen edellyttää, että väkirehussa on erilaisia sulavia hiilihydraatteja sekä sulavaa valkuaista. Vasikan-Herkku-Mysli ja Pikku-Mullin-Herkku varmistavat vasikalle hyvän alun. Myslin saa laittaa vapaasti tarjolle jo ternimaitokauden aikana. Myslimäinen, kypsennettyjä viljahiutaleita sisältävä väkirehu maittaa ensimmäisinä päivinä pelkkää raetta paremmin. Väkirehusta syntyvät haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. Karkea mysli stimuloi myös pötsin seinämän lihaksia. Näin vasikasta kehittyy nopeammin märehtijä. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Anna ensimmäinen ternimaitoannos (2 4 l) välittömästi syntymän jälkeen. Ensimmäisen vuorokauden kokonaismäärä on 6 7 l (15 % vasikan painosta). Juota vasikalle ternimaitokauden jälkeen täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Anna juoman ohella vapaasti Vasikan-Herkku-Mysliä. Anna juomarehua enintään 8 l/pv. Holsteinvasikoilla määrä voi olla jopa 10 l/pv. Vähennä määrää vieroituksen lähestyessä, jotta vasikka alkaa syödä enemmän kuivaa rehua. Toisen elinkuukauden aikana myslin voi vaihtaa Pikku-Mullin-Herkkuun. Karkearehulla on ruokinnassa merkitystä vasta, kun vasikka syö väkirehua kilon päivässä. Vieroita vasikka, kun se syö Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv. Vasikan tavoitepaino vieroituksessa on vähintään 80 kg. Holsteinvasikoiden ihannepaino on peräti 100 kg. Siirry vieroituksen jälkeen Hieho-Maituriin. 8 Hiehojen ruokintaopas 2012
4 LITRAA TERNIMAITOA TUNNIN SISÄLLÄ SYNTYMÄSTÄ Hiehojen ruokintaopas 2012 9
1,5 KG TÄYSREHUA ENNEN VIEROITUSTA 10 Hiehojen ruokintaopas 2012
2 6 KK VIEROITUS Vasikka vieroitetaan kahdeksan viikon iässä. Vieroituksen jälkeen vasikkaa on helpompi kasvattaa, eikä sen ruokinta ole enää yhtä vaativaa kuin juottokaudella. Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa vähintään 80 kg. Vieroituksen lähestyessä juoman osuutta vähennetään. Vieroitusongelmia aiheuttavat mm. liian vähäinen väkirehun syönti tai hyvin sulavien ravinteiden puute. Myslin voi vaihtaa toisen elinkuukauden aikana hyvin sulavaan Pikku-Mullin-Herkkuun. Juottokauden hyvä syönti ja kasvu vähentävät vieroitusongelmia ja pienentävät vasikkakuolleisuutta; hyvin syövät vasikat ovat vieroituksen aikaan tarpeeksi isoja. Riittävä väkirehun syönti ehkäisee myös kasvun notkahtamista vieroituksen jälkeen. Juottokaudella väkirehun osuus on vain n. 5 % ruokintakustannuksista, joten väkirehun laadusta ei kannata tässä vaiheessa pihistää. Juoton voi lopettaa, kun vasikka syö Pikku-Mullin- Herkkua vähintään 1,5 kiloa päivässä. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä esimerkiksi Hieho-Maiturin käyttöön. Ruokinnan tavoitteena on hyvä kasvu ilman rasvoittumista. VASIKAN RUOKINTA SYNTYMÄSTÄ VIEROITUKSEEN VASIKALLE ANNETTAVAN JUOMAN MÄÄRÄ VIIKOITTAIN Viikot Juoman määrä, l/vrk 0 1 6 8 1 4 8 10 5 7 5 6 7 8 2 3 1 2 3 4 5 6 7 8 vk Maito Vasikan-Herkku-Mysli Pikku-Mullin-Herkku Heinä/säilörehu Hiehojen ruokintaopas 2012 11
6 15 KK HIEHON KASVATUS JA RUOKINTA Hiehon pitäisi poikia kahden vuoden iässä riittävän suurikokoisena. Hieho ei kuitenkaan saa rasvoittua. Valkuaispitoinen väkirehu varmistaa hyvän kasvun ilman rasvoittumista. Voimakas viljaruokinta rasvoittaa hiehoja; niistä tulee helposti lihavia ja pienikokoisia, jos aminohappojen saanti ei ole riittävää. Tasapainoinen valkuais- ja energiaruokinta estää rasvoittumista. Hieho-Maituri on hiehojen oma täysrehu, jossa on riittävästi aminohappoja tehokkaaseen kasvuun. Väkirehuruokinta säilörehun laadun mukaan Alle puolen vuoden ikäisille hiehoille annetaan väkirehun ohella mahdollisimman hyvää säilörehua. Puolen vuoden jälkeen syöntikyvyn kehityksen myötä karkearehuksi riittää myös hieman vanhempana korjattu rehu, jonka D-arvo voi olla jopa alle 650. Väkirehun tarve kasvaa, kun säilörehun sulavuus laskee. Nuorena korjatun säilörehun ohella pötsin täytteeksi kannattaa antaa hieman olkea. Yhtä olkikiloa kohden annetaan lisäksi 200 g tiivistettä. Kuitu vaikuttaa hiehon kapasiteettiin eli rungon tilavuuteen ja syvyyteen. Hyvä kapasiteetti on tulevalle lypsylehmälle tärkeä, sillä syvään runkoon mahtuu enemmän rehua. HIEHO-MAITURIN RUOKINTASUOSITUS ERI IKÄVAIHEISSA Ikä Paino, kg Hieho-Maituria, kg Vieroitus 6 kk alle 200 2,0 6 kk siemennys 200 400 1,0 2,0 Tiineet hiehot yli 400 0,5 2,0 Pyydä lähimmältä raisioagrolaiselta tarkka hiehojen ruokintasuositus, joka tehdään karkearehuanalyysin mukaan. Varmistetaan tiinehtyminen Yli puolen vuoden ikäisen hiehon väkirehumäärä jää niin pieneksi, että se tarvitsee lisäksi kivennäisiä ja vitamiineja. Yhdestä kahteen kuukautta ennen siemennyskautta väkirehumäärää kannattaa lisätä 0,5 1 kg/pv. Hiehojen riittävä ravinteiden saanti varmistaa tiinehtymisen ajallaan ja parantaa huuhdeltavien hiehojen tulosta. Vitamiinit ja hivenaineet voidaan antaa myös Melli- Boluksena, josta ravinteet vapautuvat tasaisesti kuuden kuukauden ajan. Esimerkki vieroitetun lehmävasikan ruokinnasta: Vieroitus 6 kk: karkearehua vapaasti + Hieho-Maituria n. 2 kg/pv. 6 kk siemennysikäiset: karkearehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Tarjoa tiineelle hieholle sisäruokinnassa Hieho-Maituria karkearehun laadun mukaan 0 2 kg/pv. Anna poikivalle hieholle viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua. Nosta määrä poikimapäivään mennessä noin 2 3 kiloon. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. Nuolu-Melli Kalsium tai Pihatto-Melli käyvät kivennäiseksi kaikenikäisille hiehoille. Melli-Bolus varmistaa yli 6 kk:n ikäisten hiehojen vitamiinien ja hivenaineiden saannin. Yli 6 kk:n ikäisen hiehon voi viedä laitumelle, jossa lisäruokintaa annetaan ruohon saatavuuden mukaan. 12 Hiehojen ruokintaopas 2012
VALKUAIS- JA ENERGIA- RUOKINNAN OIKEA SUHDE TAKAA HYVÄN KASVUN
HIEHOJEN KASVUA SEURATAAN MITTAAMALLA SIEMENNYS SOPIVASSA KOOSSA Tulevan tuotoksen kannalta hiehon koko on ikää tärkeämpi tekijä siemennysajankohdan määrittämisessä. Hiehojen kasvua kannattaa seurata mittaamalla niitä. Hiehon sopiva elopaino 15 kk:n siemennysiässä on reilu puolet täysikasvuisen lehmän painosta. Esimerkiksi suurikokoisen holsteinhiehon sopiva siemennyspaino on yli 400 kg, jos sen aikuispaino on 750 kg. Oikea aika selviää mittaamalla. Ayrshirehiehon päiväkasvusuositus on pienempi kuin holsteinhiehon, koska pienemmän rodun eläin kerää kasvaessaan enemmän rasvaa kuin suurempi rotutoverinsa. Jotta sopiva siemennyskoko saavutettaisiin 15 kk:n ikään mennessä, päiväkasvun tulisi holsteinhieholla olla 800 g ja ayrshirehieholla 700 g. TYYPILLISIÄ TAVOITEPAINOJA ERIKOKOISILLE ELÄIMILLE Täysikasvuisen eläimen tavoitepaino, kg %:a täysikasvuisen painosta 600 750 Puberteetti, n. 42 250 315 Siemennys, n. 55 330 410 1. poikiminen, n. 85 510 640 Hiehojen mittaus Holsteinhiehon tulisi olla tiinehtyessään ainakin 400 kilon painoinen. Sopiva säkäkorkeus 15 kk:n iässä on noin 130 cm. Ayrshirehiehon tulisi 15 kk:n iässä painaa vähintään 350 kiloa ja säkäkorkeuden tulisi olla noin 125 cm. 14 Hiehojen ruokintaopas 2012
AYRSHIREHIEHOJEN KASVU HOLSTEINHIEHOJEN KASVU 700 140 700 140 Paino, kg 600 500 400 300 200 Korkeus Paino 130 120 110 100 90 Korkeus, cm Paino, kg 600 500 400 300 200 Korkeus Paino 130 120 110 100 90 Korkeus, cm 100 80 100 80 0 70 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 0 70 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Korkeus Paino Siemennysikä ja -koko Ikä, kk Korkeus Paino Siemennysikä ja -koko Ikä, kk Mittanauhan oikea paikka Mittatikun oikea paikka Rinnanympärys Säkäkorkeus Oikea siemennysaika selviää mittaamalla. Hiehojen ruokintaopas 2012 15
VARMISTA KASVU MYÖS LAITUMELLA 16 Hiehojen ruokintaopas 2012
15 24 KK TIINEYS JA TUNNUTUS Tiineeksi todettu hieho pärjää karkearehuvaltaisella ruokinnalla ja kivennäisillä. Huonosti sulavan karkearehun ohella tarvitaan myös väkirehua. Tiineyden alkuvaiheessa hyvin sulavan karkearehun ohella riittävät jopa pelkkä kivennäinen ja ripaus valkuaisrehua. Vanhempana korjatun rehun kanssa tarvitaan jopa 2 kiloa väkirehua. Viimeistään kuukausi ennen poikimista hieho totutetaan vähitellen lehmän elämään ja rehuihin. Väkirehun määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. Ruokinta rodun mukaan Hiehon rotu vaikuttaa myös tiineyskaudella ruokinnan voimakkuuteen. Holsteinille tulee antaa valkuais- ja energiaruokinnan avulla mahdollisuus riittävään kasvuun ennen ensimmäistä poikimista. Muuten voi käydä niin, ettei eläintä saada tiineeksi ensimmäisen poikimisen jälkeen, kun voimavarat kulutetaan kasvuun ja tuotokseen. Ayrshiren kasvunopeutta voidaan joutua hieman jarruttamaan vähentämällä energian saantia, jotta hieho ei lihoisi ennen poikimista. Hiehon ruokinta tiineyskaudella: Laidunkaudella siemennetyn tiineen hiehon voi päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä: Pihatto-Melli tai Nuolu- Melli Kalsium. Huono laidun vaatii myös väkirehutäydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun laadun mukaan Hieho-Maituria 0 2 kg/pv sekä Pihatto-Melli-kivennäistä. Anna poikivalle hieholle viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, nosta määrä poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. Tee loishäätö ennen laidunkautta. TIINEEN HIEHON VÄKIREHUMÄÄRÄ Säilörehun D-arvo Hieho-Maituria, kg/pv 600 2,0 630 1,5 660 1,0 690 0,5 Hiehojen ruokintaopas 2012 17
SAIRAUKSIEN EHKÄISY Oikea ruokinta ja hoito sekä mahdollisimman hyvät ympäristöolosuhteet auttavat ennaltaehkäisemään vasikan sairauksia. Tarttuvia hengitystietulehduksia ja ripuleita voidaan torjua varmistamalla vasikalle hyvä vastustuskyky sekä minimoimalla ulkopuolinen tartuntapaine. Vasikan sairaudet verottavat tulevan lehmän tuotosta ja kestävyyttä: kasvu heikkenee ja poikimaikä kasvaa. Vaikka vasikka selviäisi sairaudesta, on sen tuotos aikuisena 300 400 kiloa huonompi. Lehmällä on myös suurempi tulehdusriski, jos se on sairastanut vasikkana. Suojattomana syntynyt vasikka saa ensi viikkojen passiivisen vastustuskyvyn ternimaidosta. Aktiivinen vastustuskyky muodostuu vasta pötsin kehityksen ja märehtimisen myötä. Tarttuva ripuli voi johtua esimerkiksi viruksesta tai kokkidioosista. Ruokinnallisen ripulin syynä voivat olla vääränlämpöinen tai sopimaton ja huonosti sekoittunut juoma, liian suuri juoman kerta-annos, väärä juomaasento tai puutteet hygieniassa. Ruoki oikein ja pidä vasikoita silmällä Ruokinnallista ripulia voidaan ehkäistä antamalla juoma tutin kautta yläviistosta. Imeminen tehostaa ruuansulatusta stimuloimalla entsyymitoimintaa. Jos juoma annetaan avoämpäristä, märekouru ei sulkeudu täysin ja juomaa voi joutua pötsiin. Vasikan säännöllinen tarkkailu auttaa huomaamaan ongelmat välittömästi, jolloin hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Sairauden ensioireita ovat muun muassa väsymys, ruokahaluttomuus, yskä ja ko- honnut lämpö. Ripulivasikka ei jaksa nousta ylös ja tulla syömään muiden kanssa; sen korvat ovat lurpallaan ja silmät kuopalla. Takamus on likainen. Ripulin hoito Ripulivasikka eristetään tartuntojen estämiseksi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä eläinlääkäriin. Sairas vasikka tarvitsee hyvät olosuhteet ja kuivituksen sekä riittävästi lämpöä. Lisäneste ja elektrolyytit ovat tarpeen, sillä vasikka kuivuu nopeasti. Vettä pidetään vapaasti tarjolla ja vasikka juotetaan normaalisti. Kuivasta rehusta voidaan pitää pieni tauko. Oikea ruokinta auttaa ehkäisemään ripulia: Juomarehusta ei saa tehdä liian laimeaa, jotta se juoksettuu. Juoman sopiva lämpötila on 38 astetta. Sopiva kerta-annos on 2 2,5 litraa. Riittävä vuorokausiannos on 6 8 litraa, korkeimmillaan 10 litraa. Vasikan-Herkku Mysli sisältää mannaanioligosakkaridia ja Pikku-Mullin-Herkku luonnollista kokkidiostaattia, joiden tiedetään auttavan ripulin ehkäisyssä. Elektrolyytti tehostaa nestetasapainoa, jos vasikka sairastuu ripuliin. 18 Hiehojen ruokintaopas 2012
SAIRAUDET HEIKENTÄVÄT TULEVAN LEHMÄN KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Hiehojen ruokintaopas 2012 19
www.raisioagro.com 1/2012