LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 29/2004/2 Dnro LSY-2003-Y-255 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2004 ASIA Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivosta koskeva ympäristölupahakemus, Huittinen. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA LAITOS Polar Mining Oy Oriveden kaivos Kumpukuja 38, 38200 Vammala Polar Mining Oy Jokisivun kaivos Huittinen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivos sijoitetaan Huittisten kaupungin Loiman kylään. Kaivospiiri on kooltaan 45 ha ja se sijaitsee Jokisivun kaivospiirin alueella. Kaivospiiri sijaitsee seuraavien Loiman kylässä sijaitsevien tilojen alueella: 1:27, 1:28, 1:51, 2:9, 2:32, 4:63, 4:74, 5:42, 5:61 ja 5:81. Kaivoksesta louhitaan kultamalmia, joka kuljetetaan rikastettavaksi Polar Mining Oy:n Vammalan rikastamoon tai muuhun rikastamoon. Kaivoksella ei harjoiteta rikastustoimintaa. Kaivosalueelle sijoitetaan varsinaisen kaivoksen lisäksi malmikenttä, kaksi sivukiven varastointiin käytettävää aluetta, kuivanapitoveden selkeytysaltaat, varastotiloja sekä toimisto- ja huoltoparakki. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7a)
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5a) Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 20.8.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut kaivospiirin määräämistä koskevan päätöksen 13.8.2003. Hakija on tehnyt kaivosalueen kiinteistöjen haltijoiden kanssa sopimukset alueen käyttämisestä kaivostoimintaan. Kaivospiiritoimitus on kesken. ALUEEN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVOITUSTILANNE Satakunnan 11.1.1999 vahvistetussa seutukaavassa ei kaivospiirin alueelle ole merkitty aluevarauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Kaivoksen ympäristö on lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. LAITOKSEN SIJOITUSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivos sijoitetaan haja-asutusalueelle, laajojen peltoaukeiden keskellä sijaitsevalle metsäiselle moreeniharjanteelle, Lauttakylä - Säkylä -tien (maantie 212) länsipuolelle, noin 7 km Lauttakylästä etelään. Ympäristön tila ja laatu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista selvityksen vuonna 2003 ("Outokumpu Mining Oy:n Huittisten Jokisivun projekti ympäristön perustila ja ympäristövaikutusten selvitys"). Selvitykseen sisältyi nykytilan kartoitus. Ympäristön tilaa ja laatua on käsitelty lisäksi Outokumpu Mining Oy:n alueella vuonna 2003 tekemässä perustilaselvityksessä (Jokisivun valtausalueen perustilaselvitys). Alueen geologia Jokisivun kultamalmiesiintymä sijaitsee Vammalan migmatiittivyöhykkeellä, jolle ominaisia kivilajeja ovat kiillegneissit ja migmatiitit. Alueelle tyypillisiä malmimineraaleja ovat magneetti-, rikki-, arseenija kuparikiisu sekä scheeliitti ja erilaiset telluridit. Kulta esiintyy alueella telluridien kanssa yhteenkasvettuneena, kiisumineraalien rako-
3 täytteinä tai rakeiden rajoilla. Kullan raekoko vaihtelee mikrometreistä millimetreihin. Hydrologia ja vesistöjen tila Kaivospiirin länsi- ja lounaisosista peräisin olevat pintavedet virtaavat luontaisesti alueen lounaispuolella sijaitsevalla peltoaukealla olevaan Paukkionojaan, joka laskee Loimijokeen. Alueen koillisosista valumavedet virtaavat Mansikkahuhdanojan ja Koskionojan kautta Loimijokeen. Loimijoki sijaitsee kaivosalueen länsipuolella. Lähimmillään joki on noin 1,5 km:n etäisyydellä kaivosalueen koilliskulmasta. Alueen pintavesistöt ovat luonnontilaisia. Vesistöihin aiheutuu kuormitusta lähinnä maataloudesta. Paukkionojan keskivirtaaman on arvioitu olevan 0,05 m 3 /s (keskiylivirtaama 0,57 ja keskialivirtaama 0,0001 m 3 /s). Kaivoksen kuivausvesien purkukohdassa Loimijoessa keskivirtaama on 24 m 3 /s. Alueella ei ole talousveden hankintaan käytettäviä tai kyseiseen tarkoitukseen soveltuvia pohjavesialueita. Alueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen talousvesi otetaan kuitenkin omista kaivoista. Kiinteistöt eivät sijaitse vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kaivosalueen länsi- ja luoteispuolella, moreenialueen ja savikon rajalla, on muutamia lähteitä, jotka ovat antoisuudeltaan pieniä (noin 1 m 3 /d). Pohjaveden pinta on kaivosalueella noin 1 2 m:n syvyydellä (maanpinnan tasosta lukien). Pohjaveden pinta ja virtaussuunta noudattelevat pääsääntöisesti maaston pinnanmuotoja (topografia). Virtaus suuntautuu pääasiassa kaivosalueelta itään tai koilliseen. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on kaivosalueen luoteis- ja keskiosissa (65 66 m mpy.), josta pinta laskee Loimijoen rantaa kohti siirryttäessä (tasolle 52 53 m mpy.). Suomen purovesien keskimääräisiin haitta-ainepitoisuuksiin verrattuna alueen pintavesissä (alueen ojat ja Loimijoki) on todettu olevan hieman keskimääräistä suurempia pitoisuuksia magnesiumia, natriumia, rikkiä, sulfaattia, mangaania, klorideja, nitraattia, alumiinia, arseenia ja kuparia. Suurimpia pitoisuuksien on todettu olevan Loimijoessa ja Mansikkahuhdanojassa. Alueen purovedet ovat hieman keskimääräistä emäksisempiä (ph noin 7), mikä saattaa johtua alueen kivilajeista irtoavista emäksisistä kationeista tai peltojen kalkitsemisesta. Muutoin vedenlaatu vastaa maan keskitasoa. Kaikki tutkitut purot sijaitsevat savikolla. Purovesien geokemiassa näkyy alueella harjoitettavan maatalouden sekä maa- ja kallioperän laadun vaikutus. Alueella sijaitsevien kaivojen vedenlaatua on tutkittu valtausalueen perustilaselvitystä tehtäessä, eikä vedenlaadussa ole tällöin ilmennyt luontaisista tekijöistä johtuvaa heikentymistä. Kaivojen vesi on laadultaan samankaltaista kuin alueen puroissa. Veden sulfaatti- ja arseenipitoisuuksien on kuitenkin todettu olevan hieman suomalaisten
4 rengaskaivojen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Yhdessä kaivossa (Arpola) veden arseenipitoisuus oli lähellä pienten (alle 50 ihmisen käytössä oleva) vedenottoyksiköiden enimmäispitoisuusrajaa 10 µg/l (STMA 401/2001). Raudan pitoisuussuositus, 0,2 mg/l, ylittyi Arpolan ja Mäkipään tiloilla sijaitsevissa kaivoissa, mikä saattaa johtua pelkistävistä olosuhteista tai pintaveden pääsystä kaivoihin. Kaivosalueelle poratusta kaivosta otetun veden (kalliopohjavettä) rauta-, arseeni- ja lyijypitoisuudet ylittivät pienille yksiköille määrätyt talousveden pitoisuusraja-arvot (Fe 200 µg/l, Pb 10 µg/l ja As 10 µg/l). Pintavesistöjen käyttömuodot Kaivosalueen lähiympäristössä olevilla ojilla ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole erityisiä käyttömuotoja. Ilman laatu Kaivos sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole ennestään merkittäviä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja. Ilman haittaainepitoisuuksien voidaan olettaa olevan alueella taustapitoisuuksien tasolla. Maaperän tila Kaivosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole todettu maaperän pilaantumista, eikä alueella harjoiteta tällä hetkellä toimintaa, josta voisi aiheutua merkittävää maaperän pilaantumisriskiä. Humuksen luontaiset raskasmetalli- ja muut haitta-ainepitoisuudet ovat kaivospiirin alueella tehtyjen taustaselvitysten tulosten perusteella taustapitoisuuksien luokkaa. Arseeni- ja kromipitoisuudet ovat alueen kallioperän laadusta johtuen kuitenkin hieman maaperän pilaantuneisuuden arviointiin käytettävän SAMASE-selvityksen (Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa) mukaisia taustapitoisuuksia (5 mg/kg) suurempia. Arseenille määritelty SAMASEohjearvo (10 mg/kg) ylittyi yhdessä maanäytteessä. Halueen lähiympäristössä sijaitsevien purojen pohjasedimenteistä otettujen maanäytteiden berylliumpitoisuudet olivat SAMASE-rajaarvon luokkaa. Muiden aineiden pitoisuudet alittivat yleisesti rajaarvot. Luonto Ympäristövaikutuksista tehdyn arvioinnin lisäksi alueella on tehty yleisten luonnonarvojen kartoitus, lintu- ja kasvillisuuskartoitus sekä erillinen liito-oravien esiintymistä koskeva kartoitus "Huittisten Jokisivun kaivosvaltausalueen liito-oravaselvitys 2003", jota on täydennetty annetussa vastineessa. Luontokartoitukset on tehnyt T:mi Luontokartoitus ja opastus Keijo T. Seppälä.
5 Kasvillisuus ja eläimistö Alueen kasvillisuus on melko rehevää karuimpia kallioisia kohoumia lukuunottamatta. Pääpuulajina on useimmilla paikoilla kuusi, mutta paikoin kasvaa myös kookasta männikköä. Lehtipuiden (koivu, haapa, pihlaja) osuus vaihtelee. Alueen kuusimetsät ovat pääasiassa mustikkatyyppiä. Alueen korkeimmat kohdat ovat usein kallioisia ja siten luontaisesti karumpia alueita, joilla pääpuulajina on mänty (puolukkatyyppi tai kanervatyyppi). Alueen merkittävin nisäkäslaji on liito-orava, joka on sisällytetty luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/ETY) (luontodirektiivi) liitteeseen IV (a). Luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 :n 1 momentin nojalla asianomaiseen liitteeseen sisällytettyihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alueella tehdyn liito-oravakartoituksen tulosten perusteella kaivosalueella on kolme reviiriä, joilla asuu 1 3 koirasta sekä kolme lisääntyvää naarasta. Liito-oravalle soveltuvia pesäpuita on alueella melko niukasti. Kaivosalueen reviireiltä on kulkuyhteys alueen luoteispuolella sijaitsevalle metsäiselle alueelle. Liito-oravareviiri 1 on Kujankallion länsi- ja eteläpuolella sijaitsevassa kuusi-mäntymetsikössä, jossa kasvaa sekapuuna haapaa. Lähin pesäkolo sijaitsee 100 metrin etäisyydellä kaivoksen tulevan avolouhoksen reunasta. Alueelta on kulkuyhteys pohjoiseen, kaivosalueen ulkopuolella sijaitsevalle metsäalueelle. Reviirillä asuu mahdollisesti yksi lisääntyvä naaras. Reviiri 2 (400 m x 100 m; liito-oravapari) sijaitsee Arpolan tilan kaakkoispuolella. Kyseessä on alue, jolla kasvaa runsaasti liito-oravan pesäpuiksi soveltuvia vanhoja kuusia sekä ravintolähteiksi soveltuvia haapoja ja koivuja. Kolopuita on kuitenkin niukalti. Alueelta on Arpolan tilan kautta yhteys reviirille 1 sekä edelleen itään reviirille 3. Reviiri 3 sijaitsee kaivospiirin itäosissa (200 m x 250 m; liito-oravapari) olevassa kuusikossa, jossa kasvaa kuusen lisäksi runsaasti haapaa ja mäntyä. Alueella on runsaasti suoja- ja ruokailupuita, mutta pesimiseen soveltuvia kolopuita on niukalti. Alueelta on kulkuyhteys suunnitellun kaivoskuilun pohjoispuolelta reviirille 1 ja edelleen reviirille 2. Lisäksi kaivoksen lähiympäristössä on ainakin yksi liitooravan reviiri, jolta ei kartoitusta tehtäessä kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravista. Liito-oravakartoituksen johtopäätösten mukaan alueen liito-oravakannan säilyttäminen elinvoimaisena on mahdollista kaivostoiminnan käynnistyttyäkin, mikäli ei tehdä laajoja avohakkuita, jolloin kulkuyhteyksien säilyminen mahdollistaa poikasten uusille alueille siirtymisen.
6 Liito-oravan lisäksi alueella ei esiinny muita uhanalaisia tai rauhoitettuja eläin- tai kasvilajeja, eikä lajisto ole muutoinkaan poikkeuksellista. Suojeltavat alueet Alueen linnusto ja kasvisto sekä metsätyypit edustavat seudulla tavanomaista luontoa. Liito-oravien esiintymistä lukuunottamatta alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, joihin kaivoshankkeen toteuttaminen voisi vaikuttaa. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin Natura 2000 suojeluohjelmaan kuuluva alue sijaitsee Loimijoen varressa Vanhakosken alueella, noin 5 km kaivospiiristä koilliseen. Vanhakosken Natura-alue (FI0200049) sisältyy Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella ja se edustaa merkittäviä vesiluonnon luontotyyppejä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200-300 metrin etäisyydellä kaivoksen louhoksesta ja sivukivikasoista. Alle puolen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta kaivoksesta on 6 käytössä olevaa asuinrakennusta sekä 500 1 000 metrin etäisyydellä 19 asuinrakennusta. Kaivoksen lähiympäristössä ei ole talousveden hankintaan käytettäviä tai kyseiseen tarkoitukseen soveltuvia pohjavesialueita. Alle 500 metrin etäisyydellä kaivoksesta sijaitsevissa kaivoissa voi toiminnan alettua ilmetä kuivumista. Melu ja tärinä Kaivoksen lähiympäristössä on lähinnä haja-asutusaluetta, jolla harjoitetaan pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Alueella ei ole nykyisin merkittäviä melu- tai tärinälähteitä. Liikenne Kaivosalueella on liikennettä melko runsaasti, koska alueella toimii esimerkiksi murskaamoita. Lisäksi alueella on maatiloille suuntautuvaa liikennettä.
7 LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Tuotteet ja tuotanto Kaivosalueelle sijoitetaan toimintaan liittyvien rakenteiden (louhos/maanalainen kaivos, malmi- ja sivukivivarastot, kaivoksen kuivanapitovesien selkeyttämiseen käytettävät altaat, polttoaineiden varastosäiliöt) lisäksi toimisto- ja huoltoparakkeja. Malmi esiintyy alueen kallioperässä useina 1 5 metrin paksuisina malmilinsseinä, joita on löytynyt 300 metrin matkalta noin 220 metrin syvyyteen asti. Vuonna 2002 laaditun mineraalivarantoarvion perus teella alueella on 164 700 tonnia malmia, jonka kultapitoisuus on keskimäärin 7,2 g/t. Kultaa on löytynyt pääesiintymän lisäksi myös esiintymän kaakkoispuolella sijaitsevalta alueelta. Lisävarantojen määrää selvitetään. Malmiesiintymän päällä on 0 3 metriä irtainta maata, joka on suurimmaksi osaksi moreenia. Kiviaines irrotetaan louhoksesta räjäyttämällä ja louhintaporausten avulla. Lohkareet pienennetään tarvittaessa sopivan kokoisiksi räjäyttämällä ja/tai iskuvasaralla (rikotus). Pienentäminen tapahtuu louhoksen ulkopuolella maanpinnan tasolla. Ensimmäiset 2 3 vuotta kaivos toimii avolouhoksena. Louhoksen pinta-alaksi tulee noin 2,1 hehtaaria. Avolouhintaa jatketaan noin 30 metrin syvyyteen. Tämän jälkeen toimintaa jatketaan joko louhosta syventämällä tai maanalaisena kaivoksena. Avolouhosvaiheen aikana kaivoksesta louhitaan malmia noin 85 000 tonnia. Malmin lisäksi louhitaan sivukiveä noin 200 000 tonnia vuodessa sekä koko avolouhosvaiheen aikana arviolta 700 000 tonnia (400 000 irto-m 3 ). Lisäksi alueelta poistetaan pintamaata (moreeni) noin 30 000 m 3. Avolouhosvaiheen jälkeen malmin louhintaa jatketaan louhosta syventämällä tai maanalaisena louhintana. Kaivokseen rakennetaan tällöin vinotunneli malmiesiintymän länsipuolelta. Tunneli ja muut maanalaiset rakenteet sijoitetaan kaivospiirin alueelle. Maanalaisen louhintavaiheen aikana kuljetukset tapahtuvat kaivoksen länsipuolelle rakennettavaa vinotunnelia pitkin. Tunneli sijoitetaan kaivospiirin alueelle. Avolouhosvaiheen aikana kaivostoimintaa (louhintaporaukset, räjäytykset, malmin ja sivukiven nosto kaivoksesta) harjoitetaan maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa klo 06.00-22.00 välisenä aikana. Tutkimustunnelin louhintaa voidaan harjoittaa ympäri vuorokauden.
8 Toiminnan siirryttyä maan alle, malmia ja sivukiveä voidaan nostaa vuorokauden ympäri maanantaista perjantaihin. Muutoin toimintaa harjoitetaan klo 06.00 22.00 välisenä aikana. Laitoksella on käytössä neljä dumpperia (á 300 kw), 2 3 apuajoneuvoa (á 80 kw), kaksi kaivinkonetta, kaksi pyöräkuormaajaa (á 300 kw) ja kaksi porausyksikköä (á 80 kw). Kiviaineksen kuljettamiseen käytetään 26 kuorma-autoa. Koneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja kuorma-autojen polttoaineena dieselpolttoainetta. Räjähteet ja kemikaalit Kaivoksen räjäytystoiminnassa käytetään louhintaräjähdysaineita, jotka sisältävät ammoniumnitraattia 50 94 %. Ammoniumnitraatin lisäksi räjähteet sisältävät trinitrotolueenia (Aniitti), kaliumnitraattia (Kemiitti), natriumnitraattia ja alumiinijauhetta (Kemix) tai polttoöljyä (Anfo; 6 %). Räjähdysaineita käytetään alle 200 tonnia vuodessa. Kaivoksen kuivanapitovesien selkeytykseen käytetään Fennopolia alle 1 t/a. Fennopol sisältää sitruunahappoa (2 12 %) ja adipiinihappoa (0,5 5 %). Käyttöliuoksen ph on 3,5 7,0. Voiteluöljyjä käytetään laitoksella vuosittain noin 13 m 3. Polttoaineet ja muu energia Kuljetusajoneuvojen sekä kaivoksella käytettävien koneiden ja laitteiden energialähteenä käytetään joko diesel-polttoainetta tai kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käyttävät kaivosalueella toimivat lastauskoneet, dumpperit ja porakalusto. Kevyen polttoöljyn kulutus on alle 50 m 3 /a ja dieselpolttoaineen kulutus alle 15 m 3 /a. Kevyt polttoöljy ja dieselpolttoaine varastoidaan kahdessa polttoainesäiliössä, joista kummankin tilavuus on 6 m 3. Säiliöt sijoitetaan yhteiseen suoja-kaukaloon. Kaivostyömaalla tarvittava sähkö saadaan kiinteästä 20 kv:n sähkölinjasta, joka vedetään Suontaustan tilan suunnalta tulevasta runkolinjasta. Murskeen, sivukiven ja pintamaan varastointi Malmimurske varastoidaan kaivosalueelle sijoitettavalla erillisellä varastoalueella kasoissa. Sivukivi varastoidaan kahdella kaivosalueella sijaitsevalla varastoalueella kasoissa, joiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 5 hehtaaria ja maksimikorkeus noin 10 metriä eli alueen puustoa matalampia. Kahden varastoalueen käyttö mahdollistaa erilaatuisten kiviainesten pitämisen erillään.
9 Kiviaineksen varastointiin käytettävät alueet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan riittävän kauas tunnetuista liito-oravareviireistä. Vedenhankinta Kaivoksella tarvittava talousvesi ja osa käyttövedestä otetaan kaivosalueelle perustettavasta porakaivosta. Osa käyttövedestä voidaan saada kuivanapitovettä kierrättämällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kaivoshankkeessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja osaamista. Avolouhosvaiheen aikana energiankulutus on alle 1 500 MWh/a. Maanalaiseen louhintaan siirryttäessä energiankulutus lisääntyy sitä suuremmaksi mitä syvemmälle mennään. Energiaa kuluu enintään 6 000 MWh/a. Hakija ei ole liittynyt Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Energia-alan Keskusliitto ry FINERGYN energiansäästösopimukseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja niiden käsittely Louhoksesta ja myöhemmin maanalaisesta kaivoksesta pumpattavat kuivanapitovedet selkeytetään kahden peräkkäin sijoitetun laskeutusaltaan avulla. Selkeytynyt vesi johdetaan Paukkionojaan, jonka kautta vesi virtaa edelleen Loimijokeen. Laskeutusaltaat sijoitetaan kaivosalueen lounaisosaan. Kuivanapitovesiä muodostuu kaivoksella vuosittain noin 100 000 150 000 m 3 eli 270 410 m 3 /d. Vesiin joutuu kiintoainesta sekä mahdollisesti joissain tilanteissa myös voiteluöljyjä ja käytetyistä räjähteistä peräisin olevia typpiyhdisteitä. Altaiden seinämät rakennetaan kaivoksen sivukivestä sekä moreenista tai savesta. Kuivanapitovesien käsittelyyn käytetään Fennopolia tai vastaavaa muuta saostuskemikaalia. Kemikaalin kulutus on alle 13 m 3 /a. Kuivanapitoveden kiintoainepitoisuus pyritään pitämään alle 25 mg/l. Kaivosalueelta tulevat saniteettijätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Muiden käyttövesien puhdistukseen rakennetaan jäteveden suodatinkenttä, jonka kautta jätevedet imeytetään kuivanapitovesien laskeutukseen käytettävän altaan kautta Paukkionojaan. Hulevesien alueelta johtamiseksi kaivosalueen ojitusverkkoa täydennetään.
10 Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Melu ja tärinä Laitokselta ilmaan aiheutuvat päästöt koostuvat lähinnä pölystä sekä kaivosalueella kulkevien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. Pölypäästöjä muodostuu etenkin malmia ja sivukiveä lastattaessa ja käsiteltäessä sekä liikenteen vaikutuksesta. Louhinnasta ei nykyisin käytössä olevalla poraustekniikalla pääse juuri lainkaan hiukkaspäästöjä ilmaan. Avolouhintavaiheessa koneiden ja laitteiden toiminnasta ilmaan joutuvien hiukkaspäästöjen on arvioitu olevan 12,7 kg/a. Vastaavasti maanalaisesta louhinnasta peräisin olevien hiukkaspäästöjen määräksi on arvioitu 34,4 kg/a. Maanalaisessa louhinnassa muodostuu hiukkaspäästöjä lähinnä tuuletusilman lämmityksestä sekä kuorma-autoilla tapahtuvista kiviaineksen kuljetuksista. Laitoksella käytettävien koneiden ja laitteiden pakokaasupäästöt on arvioitu laskennallisesti polttoaineiden kulutuksen ja yleisesti käytettävien ominaispäästökertoimien avulla. Päästölaskelmissa on lisäksi hyödynnetty VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmää (maasiirtoajoneuvot). Pakokaasupäästöjä arvioitaessa on oletettu, että maansiirtoajoneuvojen vuosittain kulkema matka on avolouhintavaiheessa 16 000 km sekä maanalaisen louhintavaiheen aikana 3 000 km. Laitoksen ulkopuolelle suuntautuvista malmikuljetuksista peräisin olevat päästöt on otettu huomioon laskelmissa Uusiniityntielle saakka. Laitoksen toiminnasta ei normaalioloissa aiheudu päästöjä maaperään. Polttoainesäiliöiden rikkoutumisesta ja koneista sekä mahdollisesti myös tulipalojen seurauksena aiheutuvat mineraaliöljypäästöt voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Kaivoksen toiminnasta aiheutuu melua ja tärinää räjäytyksistä, malmin murskauksesta, ajoneuvoista, koneista ja ilmanvaihdon puhaltimista. Erilaisista työvaiheista aiheutuu melua etenkin tyhjennettäessä sivukiveä ja malmia dumpperista sekä malmia lastattaessa. Hankkeen ympäristövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso voi ylittää tason 55 db L Aeq kuudella kaivoksen lähistöllä sijaitsevalla kiinteistöllä. Avolouhosvaiheessa toimintaa harjoitetaan kahdessa vuorossa klo 06.00 22.00 välisenä aikana. Öisin toimintaa ei harjoiteta avolouhoksessa, eikä tällöin esiinny myöskään meluhaittoja. Kaivoksessa tapahtuvien räjäytysten aikana maanpinnalla on havaittavissa lyhytaikaista vaimeaa tärinää ja melua. Räjäytyksiä suoritetaan yleensä 2 3 kertaa vuorokaudessa.
11 Maanalaisessa louhinnassa ja tutkimustunnelia tehtäessä toimintaa harjoitetaan ympäri vuorokauden, jolloin melua aiheutuu yöaikaan lähinnä, kun kaivoksesta irrotettua malmia ja sivukiveä kuljetetaan maan pinnalle välivarastoon. Melua saattaa aiheutua lähinnä dumppereita tyhjennettäessä. Tyhjennys kestää hetken, ja tyhjennysten arvioitu kesto on alle kaksi tuntia yötä kohden. Kaivoksen maanalaisissa osissa tapahtuva toiminta ei aiheuta meluhaittoja laitoksen ympäristössä. Kaivoksen ilmastoinnin puhaltimista aiheutuva melu saattaa öisin aiheuttaa melutason 50 db L Aeq ylittymisen eräiden kaivoksen lähiympäristössä sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Melun leviämistä pyritään ehkäisemään sijoittamalla ja suuntaamalla puhaltimet siten, että melu etenee poispäin asutuksesta. Polar Mining Oy:n Oriveden kaivoksella tehtyjen melumittausten perusteella kaivoksessa käytettävien koneiden ja laitteiden lähtömelutasot ovat seuraavat: Melulähde Äänitaso db(a) Toiminta-aika Jokisivun kaivoksella Poistopuhallin 112,5 15 tuntia päivisin/9 tuntia öisin Raitisilmapuhallin 1 106 15 tuntia päivisin/9 tuntia öisin Raitisilmapuhallin 2 102,5 15 tuntia päivisin/9 tuntia öisin Malmilastin tyhjennys varastoon 105 3,1 tuntia päivisin/1,9 tuntia öisin Pyöräkuormaaja 108,5 - Malmin lastaus rekkaautoon 108,5 - Malmin rikotus 116 - Kaivostoiminnasta aiheutuvan tärinän voimakkuuden (heilahdusnopeus) on arvioitu olevan alle 10 mm/s lähimmissä asuinrakennuksissa. Maanvaraisesti rakennettu puurakennus kestää ilman vaurioita, mikäli heilahdusnopeus on enintään 30 mm/s. Tärinän vaikutukset havaitaan enintään noin 1 km:n säteellä louhoksesta. Alueella sijaitsevilla kiinteistöillä tehdään ennen toiminnan aloittamista katselmukset. Alueella sijaitsevista rakennuksista valitaan samalla 2 3 tärinän mittauskohdetta. Tärinämittausten tulosten perusteella kaivoksella tapahtuvaa porausta ja panostusta ohjataan siten, että haitallisia vaikutuksia saadaan tarvittaessa vähennettyä. Liikenne Kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena liikenne lisääntyy jossain määrin kaivosalueella ja sinne johtavilla teillä. Uusiniityntiellä, noin kahden kilometrin matkalla, liikenteen määrä lisääntyy kaivoksen toiminnan vaikutuksesta merkittävästi. Uusiniityntien ja Huittisten välillä (maantie 212) liikenteen on arvioitu lisääntyvän noin 2 %. Raskaan liikenteen määrä kuitenkin lisääntyy tieosuudella noin 67
12 %. Kantatiellä 41 liikennemäärän lisääntymisen merkitys on vähäinen. Alueelle kuljetaan maantieltä 212 (Säkylä - Lauttakylä) Uusiniityntietä pitkin ja edelleen kaivospiirin pohjoisosan kautta rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin laitokselle, jolloin alueen asutukselle aiheutuu liikenteestä vähäisimmät häiriöt. Kuljetukset tapahtuvat arkipäivinä. Keskimäärin alueelta kuljetetaan kiviainesta päivittäin noin 13 kuormaa (40 t/kuorma). Kuljetusten aiheuttama liikennemäärä on siten noin 23 kuormaa vuorokaudessa eli 1-2 kuorma-autoa tunnissa. Alueelle johtavien teiden liikennemäärät lisääntyvät siten 46 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa. Hakijan arvion mukaan kaivoksen toimintaan liittyvästä liikenteestä saattaa aiheuttaa häiriötä (melu) neljällä kaivosalueelle johtavan tien varrella sijaitsevalle asuinkiinteistölle. Uusiniityntien pintakerros kunnostetaan ja pidetään sellaisena, että liikenteestä johtuva pölyäminen saadaan ehkäistyä. Sivukivi ja kaivosalueelta poistettava pintamaa Muut jätteet Kaivoksen toiminnassa muodostuva sivukivi on lähes rikitöntä, eikä se muodosta tehtyjen testien tulosten perusteella happoa. Sivukivi ja kaivosalueelta poistettava pintamaa pyritään hyödyntämään kaivosalueen tiestössä ja muissa rakenteissa rakennusmateriaalina. Osa maa- ja kiviaineksesta varastoidaan ja hyödynnetään kaivosalueen maisemoinnissa. Osa sivukivestä pyritään myymään murskeen raaka-aineeksi. Murskausta voidaan harjoittaa kaivosalueella myös erillisen ympäristölupapäätöksen nojalla. Käyttämättä jäävä sivukivi sijoitetaan kaivoksen maanalaiseen osaan. Kaivoksen selkeytysaltaisiin kertyvät lietteet varastoidaan kaivosalueella paikassa, josta varastosta peräisin olevat suoto- ja valumavedet saadaan johdettua selkeytysaltaisiin. Kaivostoiminnan päätyttyä lietteet sijoitetaan kaivokseen. Kaivoksella syntyvät sakokaivolietteet (50 100 m 3 /a) toimitetaan Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kaivoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet, jäteöljyt (alle 5 t/a), kiinteät öljyiset jätteet (alle 500 kg/a), rasvat (alle 200 kg/a), romuakut (alle 1 t/a) toimitetaan Ekokem Oy:lle tai muuhun asianomaisten jätteiden käsittelyyn oikeutettuun laitokseen. Räjähdysainepakkaukset palautetaan räjähdysainetoimittajalle tai poltetaan kaivosalueella.
13 Yhdyskuntajätteitä syntyy 200 300 m 3 /a. Jätteen sisältämä biojäte kerätään erikseen ja toimitetaan Jätehuolto Satakierto Oy:n Hallavaaran jäteasemalle Köyliöön. Sekajäte toimitetaan käsiteltäväksi Hangassuon kaatopaikalle Luvialle. Hyödyntämiskelpoinen paperi toimitetaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet varastoidaan katetussa keräyspisteessä, joka sijoitetaan huoltoalueelle polttoainesäiliöiden läheisyyteen. Jäteöljyt säilytetään tilavuudeltaan 1 m 3 :n suuruisissa säiliöissä, jotka sijoitetaan polttoainesäiliöiden suoja-altaaseen. Kiinteät öljyiset jätteet sekä ongelmajätteeksi luokiteltavat rasvajätteet kerätään avoimiin jäteastioihin. Lyijyakut varastoidaan katoksen alla. Jätteiden määrät on arvioitu Polar Mining Oy:n muiden kaivosten (mm. Oriveden kaivos) jätekertymien perusteella. Poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvät päästöt ja jätteet TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä poikkeuksellisia tilanteita voisivat olla polttoainesäiliön rikkoutuminen tai kemikaalin maahan joutuminen ja niistä aiheutuva maaperän taikka alueella sijaitsevien ojien (etenkin Paukkionoja tai Mansikkahuhdanoja) pilaantumisriski. Kaivosta koskeva riskikartoitus tehdään myöhemmin. Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan toimintaohjeet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Lisäksi laaditaan pelastusohjeet vaaratilanteita varten. YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Kaivoksesta tulee tehdä ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (267/1999) tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi, mikäli irrotettavan aineksen määrä on vähintään 550 000 t/a tai kaivoksen pinta-ala on vähintään 25 hehtaaria. Jokisivun kaivoksen louhintamäärä ja pinta-ala alittavat em. rajat. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kaivoksen perustamisen ja toiminnan aloittamisen seurauksena luonnonympäristö ja maisema muuttuvat kaivospiirin alueella sekä sen välittömässä ympäristössä. Kaivoksen näkyvyyttä vähentää jossain määrin se, että kaivosalue jää metsän keskelle. Liito-orava saattaa kärsiä jonkin verran kaivostoiminnan käynnistyessä. Laji ei ole kuitenkaan erityisen herkkä melulle tai liikenteelle, vaan lajille aiheutuvat haitat liittyvät lähinnä elinympäristöjen tuhoutumiseen ja pesäpuiden häviämiseen. Liito-oravan säilyminen kaivosalueella on mahdollista, mikäli reviirien puusto säilytetään riittä-
14 vän vehreänä. Liito-oravan elinalueiden pirstoutumista välttämällä varmistetaan jälkeläisten siirtyminen uusille elinalueille. Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Kaivoksen kuivanapitovesistä poistetaan kiintoainesta siten, että Paukkionojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 25 mg/l. Kuivanapitovesien johtaminen Paukkionojaan lisää hakijan arvion perusteella ojassa virtaavan veden määrää 3-5 l/s. Hakemuksen mukaan oja on kuivina ajanjaksoina (alivirtaamat) todennäköisesti kuivillaan. Loimijoessa virtaavien vesien määrät (keskivirtaama 24 m 3 /s) ovat niin suuria, että kaivosalueelta johdettavilla vesillä ei ole käytännössä vaikutusta joen veden laatuun tai virtaamaan. Paukkionojan laskukohdasta on 8 km kohtaan, jossa Loimijoki laskee Kokemäenjokeen. Kaivoksen kuivanapitovesien laadun ei oleteta poikkeavan merkittävästi alueen luontaisista pintavesistä, minkä takia haittoja ei ole etukäteen arvioituna odotettavissa. Kiintoaineen lisäksi kuivanapitovesiin voi joutua mineraaliöljyjä ja typpiyhdisteitä sisältäviä räjähdysainejäämiä. Öljy saadaan poistettua laitoksen ulkopuolelle johdettavista jätevesistä. Laskeutusaltaan poistoputki on nestepinnan alapuolella, ja öljy jää laskeutusaltaaseen. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitilanteessa toiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumisriskiä. Polttoöljyvuodon tai tulipalon seurauksena maaperän pilaantumista saattaa tapahtua. Kaivos ei sijaitse talousveden hankinnan kannalta tärkeällä tai talousveden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. H ja sen lähialueet eivät kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, minkä takia useimmilla kaivoksen lähiympäristössä sijaitsevilla asuinkiinteistöillä talousvesi otetaan omasta kaivosta. Louhoksen pohja on selvästi alueen pohjaveden pinnantasoa alempana, minkä takia pohjavesi laskee alueella. Kalliopohjaveden pinta alenee alueella louhoksen pohjan tasolle. Kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena lähimmillä asuinkiinteistöillä sijaitsevissa kaivoissa voi ilmetä vesimäärän vähenemistä. Lisäksi pohjaveden virtaussuunnat saattavat paikoin muuttua. Kaivojen mahdollinen kuivuminen korvataan asianomaisille kiinteistöille. Yli 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien kaivojen vesitilanteeseen toiminnalla ei ole vaikutusta. Pohjaveden pinnan aleneminen ei vaikuta haitallisesti alueen kuusikasvustoihin.
15 Vaikutus ilmanlaatuun Melu ja tärinä Laitoksen toiminta lisää ajoittain jossain määrin ilman pölypitoisuuksia laitoksen lähiympäristössä. Pölyämistä saattaa aiheuttaa myös liikenne louheen kuljetuksiin käytettävillä tieosuuksilla. Toiminnasta aiheutuu melua ympäristöön etenkin avolouhosvaiheen aikana. Melua aiheutuu etenkin louhinnasta (räjäytykset, poraukset, rikotus), malmin ja kiviaineksen lastaamisesta, sivukiven läjittämisestä sekä alueella toimivien työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen käyntiäänistä. Merkittäviä melulähteitä ovat myös ilmastoinnin puhaltimet. Maanalaiseen louhintaan siirryttäessä toimintaa voidaan harjoittaa myös yöaikaan, koska melu ei kantaudu louhoksen ulkopuolelle. Öisin melua aiheutuu lähinnä ilmanvaihdon puhaltimista. Polar Mining Oy:n Oriveden kaivoksella on selvitetty toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa mittaamalla mm. malminrikotuksen ja lastauksen sekä työkoneiden äänitasoja. Mittaustulosten perusteella on laadittu leviämismallilaskelma (Predictor 3D -malli) Jokisivun kaivoksen toiminnasta aiheutuvan melun leviämisestä. Oriveden kaivos poikkeaa tulevasta Jokisivun kaivoksesta etenkin maaston suurempien korkeuserojen suhteen. Lisäksi Orivedellä on maanalainen kaivos, jossa melu vaimenee tehokkaammin kuin avolouhoksessa. Kyseiset seikat on otettu huomioon Jokisivun kaivoksen leviämismallia laadittaessa. Oriveden kaivoksella tehtyjen melumittausten tulosten perusteella kaivoksen päiväaikana aiheuttama yli 55 db L Aeq :n melutaso ulottuu noin 150 metrin etäisyydelle ja 45 db L Aeq :n melutaso 450 500 metrin etäisyydelle kaivosalueesta. Jokisivun kaivoksella, jonka ympäristössä maasto on melko tasaista, 55 db L Aeq :n melutason on arvioitu vastaavasti ulottuvan noin 300 metrin etäisyydelle kaivosalueesta. Kyseisellä etäisyydellä on tällä hetkellä kuusi asuinrakennusta. Kyseisten asuinrakennusten pihoilla melutaso 55 db L Aeq ylittyy todennäköisesti ajoittain kaivoksen toiminnan alettua. Kauempana sijaitsevilla asuinkiinteistöillä laitokselta kantautuva melu saattaa aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Louhinnasta aiheutuvan tärinän, joka saattaa aiheuttaa vaurioita rakennuksiin, arvioidaan ulottuvan kaivoksesta noin 1 2 km:n etäisyydelle saakka. Vähäisempikin tärinä voidaan kokea epämiellyttävänä. Räjäytyksiin liittyvä ilman välityksellä leviävä paineaalto ja tärinä koetaan usein samanaikaisesti. Liikenteen vaikutukset Kaivosalueelle kuljetaan Säkylä-Lauttakylä tieltä (kantatie 41) Uusiniityntien (kantatie 212) kautta. Uusiniityntieltä rakennetaan liittymä
16 kaivosalueelle sen pohjoisosan kautta, jolloin liikenteen aiheuttama häiriö kohdistuu mahdollisimman vähäiseen ihmismäärään. Alueen pieniä teitä (esim. Kuusistontie, Ilvessuontie jne.) ei käytetä kaivosalueelle raskailla ajoneuvoilla tapahtuvaan liikennöintiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutukset vesiin Louhitun malmin tuotantoa sekä sivukiven määrää ja käyttöä seurataan. Kaivoksen kuivanapitovesien määrää seurataan ja laatua tarkkaillaan ottamalla Paukkionojaan johdettavasta vedestä vesinäyte kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan viimeisen laskeutusaltaan perään sijoitetulta kolmiomittauspadolta. Näytteistä analysoidaan ph ja sähkönjohtavuus sekä kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja sulfaattipitoisuus. Lisäksi kuivanapitoveden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Kaksi kertaa vuodessa tutkitaan lisäksi kuivausveden arseeni-, kadmium-, kromi-, sinkki-, kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuus. Laitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) kolmesta näytteenottopaikasta laitoksen jätevesien purkuojana toimivasta Paukkionojasta. Ojassa on kolme näytteenottopaikkaa, joista yksi sijaitsee jätevesien laskukohdan yläpuolella. Kaivoksen vaikutuksia Loimijoen vedenlaatuun seurataan joen alueella toteutettavan yhteistarkkailun avulla. Joella on näytteenottopiste sekä Paukkionojan laskukohdan ylä- että alapuolella. Kaivosalueen pohjavedet tutkitaan kerran vuodessa, syksyisin. Arpolan ja Onnelan tiloilla sijaitsevien kaivojen vedenlaatua tarkkaillaan. Kaivoista toinen on kaivospiirin alueella ja toinen alueen ulkopuolella. Kaivoista otettavista vesinäytteistä analysoidaan sameus, sähkönjohtavuus, ph ja COD KMnO4 sekä kiintoaine-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, kloridi-, rauta-, sulfaatti- ja arseenipitoisuus. Pohjavesistä analysoidaan lisäksi happi-, lyijy-, kadmium-, kromi-, sinkki-, kupari-, nikkeli- ja mangaanipitoisuus.
17 Melu- ja tärinä Laadunvarmistus Raportointi Kaivoksen ympäristössä tehdään toiminnan alettua melumittauksia toiminnasta lähimmillä asuinkiinteistöillä aiheutuvien melutasojen selvittämiseksi. Louhinnasta aiheutuvaa tärinää mitataan louhinnan alkaessa ja tarvittaessa myös louhinnan aikana. Mittaustulosten perusteella porausta ja panostusta voidaan tarvittaessa säädellä niin, että haitallisia vaikutuksia saadaan vähennettyä. Kaivoksen lähikiinteistöillä tehdään lisäksi rakennusten kuntokartoitukset ennen toiminnan aloittamista. Kartoituksen perusteella valitaan kiinteistöt, joilla tehdään tärinämittauksia. Vesinäytteiden otossa käytetään sertifioituja näytteenottajia ja määritykset tehdään akkreditoidun laatujärjestelmän omaavassa laboratoriossa. Tutkimustulokset toimitetaan niiden valmistuttua viipymättä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Laitoksen tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto (vuosiraportti), jossa tarkastellaan laitoksen kuormitusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Merkittävimpiä poikkeustilanteita ovat kaivoksilla rankkasateet ja tulvat sekä tulipalot. Polttoainesäiliöiden ja jäteöljyn varastointiin käytettävien säiliöiden suoja-altaaseen sijoittaminen estää polttoainevuodosta aiheutuvaa maaperän ja vesistöjen pilaantumisriskiä merkittävästi. Häiriötilanteissa päästöjä aiheuttava toiminta keskeytetään. Hakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 3.12.2003, 26.1.2004,23.2.2004, 21.4.2004 ja 18.6 2004.
18 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Huittisten kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.2.2004 Lauttakylä lehdessä sekä 4.2.2004 Satakunnan Kansassa. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Huittisten kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Huittisten kaupunginhallitus ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa. 1. Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että hankkeelle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Alueella ei ole voimassa olevaa kaava eikä edes seutukaavavarausta. Mahdollisuudet liito-oravareviirin säilyttämiseen tulee selvittää. Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Luontovaikutukset Etenkin alueella sijaitseva liito-oravareviiri 1 on vaarassa tuhoutua kaivoksen perustamisen seurauksena. Muut kolme reviiriä sijaitsevat alueella siten, että niiden säilyttäminen on mahdollista kaivostoiminnan aloittamisen jälkeenkin. Reviirillä 1 sijaitsevasta pesäpuusta on matkaa tulevan avolouhoksen reunalle noin 30 metriä ja saman verran pesäpuun eteläpuolella sijaitsevalle peltoaukealle, lännessä ja luoteessa sijaitseviin sivukivikasoihin sekä kaivoksen kuivanapitovesien selkeytysaltaisiin. Pohjoisessa sijaitsevalle harvapuustoiselle kalliokohoumalle, joka johtaa kapeana käytävänä Kujankallion pohjoispuolelle, on suunniteltu sijoitettavaksi kaivosalueen sisäisiä kulkureittejä. Alueella on jo nyt raivattu metsäaukio. Muita luontoarvoja ei alueella tiedetä olevan. Esitetty maankäyttösuunnitelma aiheuttaa liito-oravareviirin merkittävää heikentymistä ja käytännössä sen hävittämistä. Puuston käsittelystä alueella ei ole esitetty suunnitelmaa, mutta käytännössä kapeaa metsäsuikaletta avolouhoksen ja sivukivikasan välissä sekä etelässä avolouhoksen ja pellon välissä, harvapuustoisella kallioalueella, on tuskin mahdollista säilyttää. Reviirin yhteys ravintopaikoille katkeaisi joka suunnalta, minkä seurauksena reviiri menettäisi elinkelpoisuutensa. Kaivoksen toteuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla hävittää alueella sijaitsevan liito-oravareviirin 1 tai vähintäänkin merkittävästi heikentää reviiriä. Kaivossuunnitelma on luonnonsuojelulain
19 (1096/1996) 49 :ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan yhteisöjen lajisuojelun säännösten vastainen, eikä ympäristölupaa esitetyssä muodossa tule myöntää. Hankkeen mahdollinen vaikutus Vanhakosken lehtojen Natura-alueelle (F10200049) tulisi myös arvioida. Pohjavedet Suunniteltu kaivos ei sijaitse talousveden hankintaan käytettävällä tai tähän tarkoitukseen soveltuvalla pohjavesialueella eikä alueella ole merkitystä yhdyskuntien talousveden hankinnan kannalta. Hakemuksen liitteenä oleva kaivoshankkeen vesistötarkkailuohjelma on pohjavesien osalta osittain puutteellinen. Noin kilometrin säteellä kaivoksesta olevat talousvesikaivot tulisi kartoittaa ja kartoituksen tulosten perusteella arvioida vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen havaintopaikkojen asianmukaisuus. Tarpeen mukaan tarkkailuun voidaan valita myös muita kaivoja tai alueella olevia poranreikiä. Tarkkailuohjelmassa tulisi olla esitys myös pohjaveden korkeuden tarkkailusta. Kuivanapitovedet Kaivoksesta läheiseen ojaan johdettavan kuivatusveden määrä on alle 5 l/s, joten se ei lisää merkittävästi ojan virtaamia. Lisäksi reilunkokoiset saostusaltaat vähentävät purkuveden kiintoainepitoisuutta. Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Melu Melun leviämistä tulisi mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä maaston luontaisten ja keinotekoisten muotojen, kuten maavallien avulla, sekä meluohjearvoin ja aikarajoituksin. Myös ilmanvaihtopuhaltimien optimaalisella sijoittelulla ja melulähteiden koteloinnilla tulee vähentää melun häiritsevyyttä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaivostoiminnan melua aiheuttavaan alkuvaiheeseen. Tarvittavia melumittauksia varten tulee laatia melumittaussuunnitelma, joka toimitetaan ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan Hakemuksesta ei ilmene louhintaporauksissa käytettävien, pölyä poistavien syklonien teho, joka hakijan tulisi selvittää. Kastelu ja sidosaineiden käyttö sekä suojapuusto ehkäisevät pölyämistä, mutta paljaasta maanpinnasta irtoavaa pölyä tulisi tarpeen mukaan rajoittaa myös riittävällä maisemoinnilla.
20 Jätteet Sivukivi tulisi saattaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäväksi ja sitä varten selvittää mahdolliset hyötykäyttökohteet. Alueelle jääviä sivukivikasoja tulisi maisemoida kaivostoiminnan edetessä. Polttoaineen sekä jäteöljyn ym. ongelmajätteiden varastopaikat tulisi suojata siten, ettei maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Jätteet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä. 2. Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa on todettu, että ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen tulisi ensimmäisellä kerralla tapahtua melko lyhyen ajan, esimerkiksi kolmen vuoden, kuluttua luvan myöntämisestä. Kiviaineksen ottamisalueelta noin 800 metrin säteellä laitoksesta sijaitsevien talousvesikaivojen pohjavedenpinnan taso ja veden laatu tulee selvittää ennen louhinnan aloittamista. Lisäksi hakijan tulee tarkastaa ne lähialueen rakennukset, joille toiminnan on todettu aiheuttavan tärinästä johtuvan vaurioriskin tai joiden omistajat tarkastusta pyytävät. Ennen avolouhinnan aloittamista hakijan on merkittävä alue selvin ja koko toiminnan ajan kestävin merkein. Jyrkät rinteet on merkittävä lippusiimalla ja varoitusmerkein ja alueen ympäristöön tulee sijoittaa räjäytystöistä kertovat varoituskilvet. Lupaehdot toiminnasta aiheutuvalle melulle tulee antaa Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 993/1992 mukaisina. Louhinnan aikaisille eniten melua tuottaville toiminnoille voidaan antaa ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella ajallisia rajoituksia. Melua ja tärinää koskevia lupaehtoja harkittaessa tulee ottaa huomioon vaikutukset kotieläintuotantoon. Lupaviranomaisen tulisi hankkia myös tielaitoksen lausunto Korvenkyläntien raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamasta liikenneturvallisuuden heikentymisestä. Hakijan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista päätöksen muutoksenhausta huolimatta noudattamista varten esittämä 10 000 euron vakuus on liian pieni. Vakuuden tulisi olla vähintään 80 000 euroa. Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 :n soveltamiselle riittäviä perusteluja. Ennen toiminnan aloittamista on maanlunastuksista sekä ennakoitavissa olevien haittojen ja vahinkojen korvaamisesta sovittava asianosaisten kanssa. Tarkkailuraportit sekä laitoksella tehtävien selvitysten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Huittisten kaupungin ympäristölautakunnalle.
21 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on tehty 12 muistutusta. Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. on lisäksi esittänyt hakemuksen johdosta mielipiteen. 3. AA (Loima 5:61) on vaatinut, että kaivosliikenne tulee viedä mahdollisimman etäälle asutuksesta. Poikkeuksellisista tapahtumista tulee ilmoittaa alueen asutukselle. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota pölyhaittohin sekä toiminnasta peräisin olevaan meluun ja tärinään, pohjavesiin joutuviin kemikaali- ja öljyvuotoihin sekä mahdollisiin pitkäaikaisiin vaikutuksiin. 4. Ilvessuontien (Pietäläntie) hoitokunta ja tien varren asukkaat ovat edellyttäneet, että kaikki liikenne kaivokselle mukaan lukien kaivoksen perustamisvaiheessa tapahtuva liikenne, hoidetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti, eikä Ilvessuon tietä käytetä kaivostoiminnan tarpeisiin. Tien varrella on useita liikenteestä häiriintyviä kohteita. Liikennöinti tiellä aiheuttaisi vaaratilanteita sekä haittaa ihmisille ja rakennuksille. Pohjustamattomana, sorapintaisena pikkutienä tie ei kestä jatkuvaa liikennöintiä raskaalla kalustolla. 5. Kuusistontien hoitokunta on vaatinut, että kaikki kaivosalueelle suuntautuva liikenne, mukaan lukien kaivoksen perustamis- ja aloitusvaiheen liikenne, hoidetaan muita reittejä kuin Kuusistontietä pitkin. Tien varrella on useita häiriintyviä kohteita (asuntoja ja eläinsuojia), ja jatkuva liikennöinti tiellä aiheuttaa vaaratilanteita ja haittaa ihmisille, rakennuksille ja eläimille. Sorapintainen tie ei kestä jatkuvaa liikennöintiä raskaalla kalustolla. 6. BB (Loima 5:42) muistutuksessa on todettu, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot ovat osittain virheellisiä. Hakemukseen liitetyt kartat ovat vääriä. Kaivoksen toiminta-alue on esitettyä suurempi ja toiminta laajempaa. Tulevan kaivoksen meluselvitykset on tehty Oriveden kaivoksen melumittausten tulosten perusteella, vaikka kyseessä on maanalainen kaivos, joka sijaitsee maastoltaan huomattavasti vaihtelevammalla alueella kuin Jokisivun kaivos. Tämän takia Jokisivun kaivoksen aiheuttamat melutasot saattavat olla arvioitua suurempia. Kuivanapitovesien vaikutuksia Paukkionojaan ja sen ympäristöön tulee selvittää tarkemmin. Lupahakemuksessa ei ole otettu huomioon tärinän ja melun vaikutuksia tuotantoeläimiin. Tärinä ja melu aiheuttavat sioille stressiä, mikä aiheuttaa ongelmia tuotannossa. Sika on päiväeläin, joka lepää klo 18.00-06.00 välisen ajan. Kyseisenä aikana tärinä ja melu on eläimelle erittäin vahingollista. Vaikka tärinä ei aiheuttaisi vahinkoa rakennuksille, se saattaa tuntua eläimistä epämiellyttävältä, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa kotieläinten oloihin ja samalla kotieläintuotantoon. Ympäristölupahakemuksen mukaan tärinä saattaa ulottua kahden kilometrin etäisyydelle louhintakohteesta. Räjäytyksistä ilmoittamisella etukäteen naapureille ei ole vaikutusta kotieläimille aiheutuviin haittoihin. Eläimiin kohdistuvia vaikutuksia tulisikin selvittää tarkemmin, minkä lisäksi tu-
22 lisi tarvittaessa asentaa tärinää mittaava laitteisto eläinsuojarakennukseen tärinän tarkkailemiseksi. Tärinän ja melun eläintuotannolle aiheuttamat haitat tulee korvata. Muistuttaja vaatii kohdekatselmuksen tekemistä omalla kiinteistöllään sijaitsevissa rakennuksissa ja kiinnittää huomiota kaivosalueelle kohdistuvasta raskaasta liikenteestä aiheutuviin melu- ja tärinähaittoihin sekä tien kestävyyteen. 7. CC JA DD (Loima 5:107), jotka asuvat noin 300 metrin etäisyydellä laitoksesta ovat todenneet, että toiminnan alkuvaiheessa mm. poraus, räjäytykset, louhinta, kuormaukset, kiviaineksen murskaus, kuormien purku ja kuljetukset tapahtuvat avoimella paikalla, peltojen tasolla ja erittäin lähellä heidän asuntoaan. Muistuttajat tekevät vuorotyötä, minkä takia heidän pitäisi ajoittain pystyä nukkumaan päivisin. Uni saattaa näin ollen kaivostoiminnan alettua häiriintyä. Toiminnasta tulisi laatia toimiva meluntorjuntasuunnitelma, joka varmistaa sen, että toiminta täyttää määritellyt meluraja-arvot. Suunnitelmaan tulee liittää riittävä seuranta- ja raportointijärjestelmä. Toiminnan aikaista pölyä tulee mitata. Mittauspisteitä tulee sijoittaa myös kaivoksen lähellä sijaitseville asuinkiinteistöille. Laitoksen lähiympäristössä sijaitseville kiinteistöille tulee määrätä kohdekatselmus. Tärinä- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi ja asumismukavuuden säilyttämiseksi kaivosalueelle suuntautuvaa raskasta liikennettä ei saisi ohjata Kuusistontietä pitkin. Kaivostoiminnasta pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten aiheuttamat vesiongelmat tulee korvata. Laitoksen ympäristö on säilytettävä asumiskelpoisena ja viihtyisänä. 8. EE JA FF (Loima 3:120, 3:70 ja 3:28 sekä Mauriala 1:167) ovat vaatineet hakijaa tekemään kuntoarvion muistuttajien alueella omistamilla kiinteistöillä sijaitsevissa rakennuksissa. Mikäli vahinkoa aiheutuu toiminnan alettua, se tulee korvata. Kiinteistöillä sijaitsevien kahden kaivon vesitilanne tulee kartoittaa. Tilojen kokonaispinta-ala on noin 60 ha ja etäisyys kaivosalueesta alle 1 km - noin 2 km. Mikäli haittoja ilmenee, hakija tulee velvoittaa korvaamaan ne. Lisäksi hakija on velvoitettava huolehtimaan siitä, että toiminnasta ei aiheudu pölyhaittoja kaivospiirin ulkopuolella. Melun on pysyttävä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 raja-arvojen alapuolella ainakin asuinkiinteistöillä. 9. GG (Loima 2:22) on vaatinut kiinteistöllä olevien rakennusten perustusten ja tulisijojen tarkastamista ennen toiminnan aloittamista. Melu- ja pölyhaitoista aiheutuva kesäasuntona käytettävän kiinteistön arvon lasku ja vuokratulojen menetykset tulee arvioida ja mahdolliset tulonmenetykset korvata. Kivipölyn aiheuttamat haitat metsän kasvulle ja korjuulle tulee arvioida ja korvata. Pohjavesien ja kaivojen kuivumisesta johtuva kiinteistön arvon menetys on myös korvattava. Puolueettoman Maanomistajien Arviointikeskuksen tulee tehdä arvioinnit. 10. HH (Loima 3:24 ja 1:3 sekä Mommola 5:70 ja Mauriala 1:142) on vaatinut tiloillaan sijaitsevien rakennusten perustusten ja tulisijojen tarkistamista ennen toiminnan aloittamista mahdollisesti tärinästä ai-
23 heutuvien vaurioiden havaitsemiseksi. Kivipölyn aiheuttama haitta on arvioitava sekä pellon ja metsän kasvun laadun menetykset korvattava. Kaivoksen selkeytysaltaiden ojastolle ja peltojen kuivatukselle aiheutuvat vaikutukset on arvioitava ja korvattava. Haaviston kiinteistön tulisijat ja rakennukset tulee myös tarkistaa. Tilaa on käytetty jatkuvasti kesäasuntona, mikä saattaa toiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksesta loppua. Vuokratulojen menetykset on korvattava. Maanomistajien Arviointikeskuksen tulee tehdä arviointi. Samoin on korvattava pohjavesien ja kaivojen kuivumisesta aiheutuva kiinteistön arvon menetys. Muistutuksessa on vastustettu Vammalan rikastamolle suuntautuvaa liikennöintiä mutkaista ja kapeaa Säkyläntietä pitkin. Liikennöinti tulisi hoitaa johtamalla yhteys laitokselta suoraan kantatielle 41. 11. II:n yhdessä 93:n kaivosalueen läheisyydessä asuvan henkilön kanssa laatimassa muistutuksessa on kiinnitetty huomiota kaivosalueelle johtavien teiden turvallisuuteen ja kuntoon. 12. JJ ja KK (Loima 5:27 ja 5:41) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä lähialueen ympäristölle sekä asutukselle aiheutuvien pitkäaikaisten haittojen takia. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee hankkeesta laatia ympäristövaikutusten arviointiselvitys, vaikka hanke onkin yva-asetuksessa määriteltyä pienempi, koska hankkeesta aiheutuvat vaikutukset ovat merkittäviä ja haitallisia. Haittoja aiheutuu kiistatta asutukselle ja kotieläintuotannolle. Lupaa töiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, vaan suunniteltu toiminta voidaan aloittaa vasta, kun mahdollinen ympäristölupa on lainvoimainen. Lupaehdot tulee tarkistaa kahden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. 13. LL:n (Loima 5:42) ja yhdeksän (MM ja NN (Loima 5:42), OO ja PP sekä QQ (Loima 5:61), RR ja SS (Loima 5:42), TT ja UU (Loima 4:74), VV ja WW (Loima 2:32), XX (Loima 1:51), YY (Loima 2:9) ja ZZ (Loima 4:63)) kaivosalueen läheisyydessä kiinteistöjä omistavan henkilön muistutuksessa on vaadittu hakemuksen täydentämistä. Lisäksi on epäilty, että toiminta olisi hakemuksessa esitettyä laajempaa, jollaisena kaivoksen toimintaa tulisi myös käsitellä ympäristölupapäätöksessä. Myös muiden lähtötietojen paikkansapitävyyttä on epäilty. Muistutuksessa on vaadittu murskaustoiminnan ja ilmanvaihtopuhaltimien koteloimista tai sijoittamista suljettuun tilaan, jolloin saadaan meluhaittojen lisäksi ehkäistyä pölyhaittojen aiheutumista. Melua eniten aiheuttavat työvaiheet (räjäytykset, poraus) tulee sallia vain klo 8.00 16.00 välisenä aikana. Muutoin toiminta tulisi rajoittaa tapahtuvaksi klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Ennen ympäristöluvan myöntämistä tulee laatia ympäristövaikutusten arviointiselvitys. Lupa tulisi myöntää korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Muistuttajat ovat pyytäneet mahdollisuutta saada tutustua asiassa mahdollisesti esitettäviin asiakirjoihin vastineen antamiseksi. Muistutuksessa on todettu lisäksi mm., että kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena yksi perhe menettää elinkeinonsa. Kaksi perhettä joutuu muutta-