Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Samankaltaiset tiedostot
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Työn mielekkyys Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Elämä ja työ -kansanopistopäivät klo15.00

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Dialogin missiona on parempi työelämä

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Click to edit Master title style

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Tuottavuuden kasvu ja ICT

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

Työelämän trendit. Terttu Pakarinen

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu. Jarna Savolainen, TTK P

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Miksi Saksa menestyy?

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Esimiehestä kaikki irti?

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva Kymenlaakson maakuntatilaisuus

Transkriptio:

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK

2

3

Suomi on palvelutalous ETLA: Suomi on jo nyt lähes 90 prosenttisesti palvelutalous; silti teollinen osaaminen on keskeistä palvelujen kannalta. Suuret teollisuusyritykset ovat palvelutuottajia 90 prosenttia Suomessa tehtävästä työstä on muuta kuin tavaroiden valmistusta. Varsinaisen tuotannon tueksi synnytetyt ja aiemmin välttämättömäksi pahaksi mielletyt tukitoiminnot ovat nyt keskeinen lisäarvon lähde teollisen yrityksen organisaatiopyramidi on kääntynyt päälaelleen. (Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Mistä arvo syntyy 200) 4

Teollisuusyrityksen muodonmuutos 5 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.

Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia 6 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 22.

ICT klusterin työntekijät työtehtävien (sosioekonomisen aseman) mukaan, % koko henkilöstöstä % 40 35 30 995 2000 2004 200E 25 20 5 0 5 0 Tutkijat ja suunnittelijat Muut ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 7

Osaamisen uusi paradigma (Globalisaation) Tärkein vaikutus koulutuspolitiikkaan saattaa olla se, että lasten on tärkeämpää oppia oppimaan kuin oppia jotkin määrätyt taidot. Koulutusjärjestelmän pitäisi valmistaa heitä pikemminkin elinikäiseen työllistettävyyteen kuin elinikäiseen työsuhteeseen. (Baldwin; Globalisaation haasteet Euroopalle, VNK:n julkaisusarja 6/2006) Yksilöltä vaaditaan uudenlaista asennetta: henkilökohtaista toimeen tarttumista ja vastuunkantoa; jatkuvaa oppimista, omien vahvuuksien tiedostamista ja kehittämistä, vahvaa yleisnäkemystä ja laaja-alaisuutta. Suomalaisen sivistyskansakunnan vahva perinne: koulutusta arvostetaan. Pohjoismainen malli: mahdollistaa osaamisen ja jouston; vähentää epävarmuutta. 8

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma 20.0.200 Tulevaisuudessa rakennemuutos tullee näkymään entistä enemmän myös työtehtävien tasolla. Tällöin haasteena on tuottavuuden kannalta se, että työvoima sekä kehittyy nykyisissä tehtävissään että siirtyy yhä vaativampiin tehtäviin. Tämän edellytyksenä on korkea osaamisen ja inhimillisen pääoman vahvistuminen ja työmarkkinoiden hyvä toiminta. Työhyvinvointia ja tuottavuutta on käsiteltävä yhdessä. Ahtelan työryhmän ehdotusten toteuttaminen. Etätyön tekemisen edellytysten parantaminen. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisella on tärkeä osa julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisessa. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi on syytä määritellä tavoiteasettelu ja samalla kehittää jatkuvasti tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin menetelmiä. 9

0

Vai näin?

2

Mikä on työelämän todellinen tila faktaa vai fiktiota? Työelämä kurjistuu ja työolot huononevat Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat parantuneet viime vuosikymmeninä Suomalaiset antavat työelämän laadulle arvosanan hyvä (8) Työntekijöiden vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet työssä ovat lisääntyneet Kansainvälisten työolovertailujen mukaan Suomessa on erittäin hyvä tilanne mm. työoloissa työtyytyväisyydessä työssä kehittymisessä työn itsenäisyydessä työhön liittyvässä koulutuksessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 3

4

Mikä saa suomalaisen tikittämään töissä? Kuvio 27. KUINKA TÄRKEITÄ ITSELLE OVAT TYÖN/TYÖPAIKAN ERI OMINAISUUDET (%). ERITTÄIN TÄRKEÄ TÄR- KEÄ MELKO TÄRKEÄ EI OSAA SANOA EI KOVIN TÄRKEÄ EI LAIN- KAAN Työpaikalla on hyvä henki ja viihtyisä työympäristö Työ on mielenkiintoista Esimies on innostava ja reilu Työsuhde on vakinainen Työpaikka on turvattu ja varma Työssä voi toteuttaa itseään Työn ja vapaa-ajan joustava yhteensovittam. on mahdollista Työllä on merkitystä/sitä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen Työ on kokopäivätyö Hyviin työsuorituksiin kannustetaan ja niistä palkitaan rahalla Työajat ovat säännölliset eikä töitä tarvitse viedä kotiin Työnantajan ja esimiesteni arvot vastaavat omiani Työstä saatu korvaus/palkka on korkea Työpaikka tarjoaa hyvät etenemismahdollisuudet uralla Työajat ovat joustavia ja töitä voi tehdä myös etätöinä Työ on sosiaalisesti arvostettua/sillä on korkea status 0 25 50 75 00 EVA / Yhdyskuntatutkimus Oy 200 53 37 9 48 39 47 38 2 54 29 46 35 4 36 40 8 34 42 9 3 4 20 38 33 6 28 38 23 34 30 9 22 40 25 4 32 38 4 3 3 4 25 28 8 20 28 0 2 3 2 0 0 2 0 4 4 0 5 0 4 0 7 0 3 9 2 3 9 2 3 20 4 24 6 3 5

Vapaampi ja joustavampi työ Ideaalitilanteessa Työntekijöiden ammattitaito on korkea, he oppivat jatkuvasti uusia taitoja ja päivittävät vanhoja, he ovat voimaantuneita ja sitoutuneita Työntekijöitä auttavat yrittäjähenkiset johtajat, jotka käyttävät tietojaan ja taitojaan kehittääkseen jatkuvasti tapaa jolla tuotteet/palvelut tuotetaan Työntekijöiden pitäisi osata johtaa omaa työuraansa muutoksessa Työnsä sisällä Työstä toiseen, myös ajoittaiset työttömyysjaksot halliten Vapaampi ja joustavampi työ vaatii työn säätelemiseen liittyviä taitoja Suunnittelua Itsensä johtamista (self-manage) Itsensä kontrollointia (self-monitor) Itsensä motivointia (self-motivate) Flexicurity (Jous-turva?) Luodaan työelämän rakenteet ja puitteet, joilla turvataan työllisyys ennemmin kuin yksittäinen työpaikka Useita erilaisia työuria elämän aikana Valmius hakeutua aktiivisesti uudelle työuralle muutosten myötä > Henkinen valmius keskeistä 6

Henkisiä menestystekijöitä työelämässä Henkisiä taitoja tulevaisuuden työelämässä menestymiseksi Löydettävä suunta kun sellaista ei anneta Asetettava rajoja siellä missä niitä ei ole Työaika Työkuorma Työsuoritus Tehtävä päätöksiä ja otettava vastuuta niiden seurauksista Siedettävä epävarmuutta Kerättävä osaamispääomaa yrittäjähenkisesti ja hyödynnettävä sitä parhaalla mahdollisella tavalla Kehitettävä omaa osaamista tilanteen mukaan 7

Työkykyjohtamisen osa-alueet ja vastuunjako Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden tunnistaminen ja hallinta Varhainen puheeksi ottaminen ja tuki Työhönpaluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työterveysyhteistyö Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit Elämäntavat Liikunta Palautuminen Stressin hallinta Työnantaja vastaa, työntekijä tukee Työntekijä vastaa, työnantaja tukee 8

Kymmenen väitettä työelämästä. Työelämä ei ole huonontunut Suomalaiset ovat tyytyväisiä omaan työhönsä 2. Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Onko kasvaneelle osaamiselle riittävästi tilaa työelämässä? 3. Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet Keskimääräiset työssäoloajat samassa työpaikassa jopa pidentyneet 980-luvulta; epätyypilliset työsuhteet eivät lisääntyneet 4. Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu Entistä terveempiä suomalaisia pidempään työelämässä 5. Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällön kautta Työ tärkeää, mutta työhulluus lieventynyt 9

Kymmenen väitettä työelämästä 2 6. Tuottavuuskasvukin tarvitsee tekijänsä Kasvu ja hyvinvointi tarvitsee tuottavuuden lisäksi työtä 7. Korkea osaaminen suojaa työtä Korkeatuottoinen, korkean osaamisen työ jää Suomeen 8. Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan 40% pitää työelämää pelottavana! Tarvitaan hyviä esimerkkejä 9. Globalisaatio on työn ystävä Suosii korkeaa koulutusta, joustavaa asennetta 0. Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria Suomalainen oma vahva arvoperusta kantaa tulevaisuudessakin (EVA: Mainettaan parempi työ; Tuomo Alasoini 200) 20