VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN TYÖN VAIHEET JA TOTEUTUS 1 2 3 EU 23 ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehdot ja vaikutus hintoihin Vaikutusten arviointi ja Suomen tavoitteiden toteutuminen Merkitys Suomen kilpailukyvylle ja politiikkatavoitteiden toteutuminen Vaihe1 Vaihe2 Vaihe3 Tehtävät Analyysi EU 23 linjausten toteutusvaihtoehdoista, päästökaupan rooli ja uusiutuvan energian Mallinnus linjausten vaikutuksista BID3- mallilla vuoteen 23 Suomessa ja koko Euroopan tasolla: Sähkön hinnat, CO2 hinnat, Investoinnit uusiutuvaan sähkön tuotantoon Muun kapasiteetin kehitys Sähköntuotannon kehitys ja polttoaineiden käyttö Energiasektorin investointien sijoittuminen alueellisesti ja suuntautuminen eri teknologioihin eri skenaarioissa Skenaarioiden vaikutusanalyysi Suomen tasolla: sähkön hinta Suomessa, investoinnit energiantuotantoon ja vaikutus muuhun tuotantoon, uusiutuvan energian osuus (sähkö ja kaukolämpö) ja kustannus, omavaraisuus. Eri tuotantomuotojen potentiaali Suomessa Suomen kannalta kustannustehokkaimmat tavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Skenaarioiden tuloksien arviointi hallitusohjelman tavoitteiden näkökulmasta Seminaari tulosten esittelemiseksi ja eri sektoreiden vaikutusten tunnistamiseksi Arvioidaan uusien investointitarpeiden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa Arvioidaan eri skenaarioiden vaikutuksia Suomen nykyiselle teollisuudelle Tunnistetaan kustannustehokkaimmat ja eri tavoitteiden kannalta optimaalisimmat politiikkavaihtoehdot EU 23 linjausten toteuttamiseksi huomioiden kustannukset ja energialähteiden potentiaali Suomessa Seminaari työn tuloksista. SEMINAARIESITYS 2 2.2.216
ENSIMMÄISEN VAIHEEN TULOKSIA EU 23 LINJAUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖSEKTORIIN EUROOPASSA SEMINAARIESITYS 3 2.2.216
EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu kolmen eri skenaarion avulla EU:n vuoden 23 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet 4 % päästövähennys vuoden 199 päästötasoihin verrattuna (päästökauppasektori 43 %, päästökaupan ulkopuolinen sektori 3 %) Uusiutuvan energian tavoite 27 % Energiatehokkuustavoite 25 % Uusiutuvan energian tavoite koko EU:n tavoite 27 %:n uusiutuvan energian tavoite saavutettaisiin komission mukaan jo päästövähennystavoitteen avulla Vuoden 22-tavoitteiden tyyppisiä sitovia maakohtaisia tavoitteita ei jaettaisi, mutta maakohtaisesti voidaan kuitenkin edelleen ohjata kansallisiin tavoitteisiin Vaihtoehto on, että tavoitteen täyttymistä tarkastellaan koko EU:n tasolla, eikä jäsenmailla ole sitovia tavoitteita Toteutusvaihtoehtojen pohjalta Pöyry on mallintanut kolmen skenaarion vaikutusta sähkömarkkinoihin, muuttujana uusiutuvan energian tavoitteiden toteutustapa skenaario: Ei kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita ja pakotettua uusiutuvan energian lisäämistä vuoden 22 jälkeen skenaario: Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet vuodelle 23 perustuen 22 tyyppiseen tavoitteen jakoon EU-maiden kesken. Tavoitteisiin pyritään kansallisilla tukimekanismeilla. EU-tason tavoite skenaario: Uusiutuvan energian tavoite asetettu EU-tasolla, mallinnuksella pyritään toteuttamaan tavoite EU-tasolla mahdollisimman kustannustehokkaasti SEMINAARIESITYS 4 2.2.216
PÖYRYN MARKKINAMALLIT EU:n 23 linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Euroopassa on tarkasteltu Pöyryn markkinamallien avulla Mallinnuksen lähtökohdat Pöyryn BID-sähkömarkkinamalli Inputs Outputs 876 hours per year 7 historical weather years Plant dynamics Zonal analysis Hydro modelling SEMINAARIESITYS 5 2.2.216
LÄHTÖOLETUKSET: SÄHKÖN KÄYTÖN KEHITYS Sähkön käytön kasvua leikkaa energiatehokkuuden vaikutus Sähkön kulutus Suomessa TWh 12 1 8 6 4 2-2 Energiatehokkuus Lämmityksen sähkönkäytön kasvu Kulutus Siirtohäviöt Sähköautot TWh 4 35 3 25 2 15 1 5 Sähkön kulutus EU:ssa 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 226 227 228 229 23 SEMINAARIESITYS 6 2.2.216
MALLINNETTU PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS Kansallisten tukijärjestelmien käyttö pitäisi päästöoikeuden hintakehityksen maltillisempana, ilman tukia hinta voisi nousta enemmän vuoteen 23 mennessä Päästöoikeuden hintakehitys /tco2 5 45 4 35 3 Uusiutuvan energian osuuden kehitys 25 2 15 6% 5% 1 5 215 22 225 23 4% 3% 2% 1% % 22 225 23 SEMINAARIESITYS 7 2.2.216
MALLINNETUT SÄHKÖN HINNAT ERI SKENAARIOISSA Päästöoikeuden hintakehitys näkyy sähkön markkinahinnan kehityksessä vasta vuoden 23 paikkeilla Sähkön markkinahinnan kehitys Suomessa Polttoaineiden hintakehitys /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 /MWh 4 35 3 25 2 15 1 5 215 22 225 23 215 22 225 23 Kevyt polttoöljy Puu/metsähake Puu/sivutuote Turve Kivihiili/rannikko Maakaasu SEMINAARIESITYS 8 2.2.216
KAPASITEETIN NETTOMUUTOS SÄHKÖNTUOTANNOSSA skenaariossa tuulivoiman ja aurinkovoiman investoinnit kasvavat merkittävästi muihin skenaarioihin verrattuna MW 2 15 Kapasiteetin nettomuutos sähköntuotannossa nykyhetkestä vuoteen 23 1 5-5 -1 SEMINAARIESITYS 9 2.2.216
KAPASITEETIN NETTOMUUTOKSET SÄHKÖNTUOTANNOSSA VALITUISSA MAISSA Pohjoismaissa eniten investointeja syntyy skenaariossa, sillä tuulivoimapotentiaali hyödynnetään silloin parhaiten MW Kapasiteetin nettomuutos sähköntuotannossa valituissa maissa nykyhetkestä vuoteen 23 1 8 6 4 Muut uusiutuvat Biomassa 2 Vesivoima Aurinkovoima Merituulivoima -2 Maatuulivoima Maakaasu -4 Muut fossiiliset Ydinvoima Hiili Saksa Iso-Britannia Espanja Italia Ranska Pohjoismaat SEMINAARIESITYS 1 2.2.216
SÄHKÖN TUOTANTO VUONNA 23 VALITUISSA MAISSA Skenaarioiden välillä eroa on uusiutuvan sähkön tuotannon lisäksi erityisesti kivihiili- ja kaasulauhteen käytössä. Sähköntuotanto valituissa maissa vuonna 23 eri skenaarioissa TWh 7 6 5 4 Hiili 3 Kaasu 2 Biomassa Tuuli 1 Vesi Aurinko Muut uusiutuvat Ydinvoima Saksa Iso-Britannia Espanja Italia Ranska Pohjoismaat SEMINAARIESITYS 11 2.2.216
KAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Suomessa eri politiikkaskenaariot eivät vaikuta merkittävästi kapasiteetin muutoksiin sähköntuotannossa Investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon Nettomuutokset kapasiteetissa vuoteen 23 MW 3 MW 3 25 25 2 2 15 1 15 5 1-5 5-1 215-22 22-225 225-23 -15-2 Biomassa Mustalipeä Kaasu Muu Tuulivoima Vesivoima Huom. Lähtötasona ei ole tämän hetkinen tilanne, vaan vuoden 214 lopun tilanne SEMINAARIESITYS 12 2.2.216
TOISEN VAIHEEN TULOKSIA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUOMEN KANNALTA JA SUOMEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SÄHKÖ- JA LÄMPÖSEKTORILLA SEMINAARIESITYS 13 2.2.216
POLTTOAINEIDEN KUSTANNUKSET SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Puu on kilpailukykyisin polttoaine CHP-tuotannon polttoaineena päästöoikeuden hinnan nostaessa muiden polttoaineiden käytön kustannuksia. Maakaasu hyötyy kohoavasta sähkön hinnasta. 9 8 7 skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset 9 8 7 skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset 6 6 5 4 EUR/MWh 5 4 3 3 2 2 1 1 Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu Maakaasu Hiili Tuve Puu EUR/MWh 215 22 225 23 Verot 215 vuoden jälkeen oletettu vuoden 216 tasolle, CO 2 -veron puolituksen poisto huomioitu 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 14 2.2.216
YHTEISTUOTANNON KANNATTAVUUS ERILLISTUOTANTOON NÄHDEN Yhteistuotantoinvestoinnin kannattavuus erilliseen lämmöntuotantoon nähden on lähivuosina hyvin epävarmaa. Kuvassa on tarkasteltu yhteistuotannon (CHP) ja kaukolämmön erillistuotannon (HOB) nettonykyarvoja skenaariossa, jossa sähkön hinta on alhaisin. Yhteistuotannon kannattavuus erillistuotantoon nähden NPV, MEUR 25 2 15 1 CHP HOB 5 215 22 SEMINAARIESITYS 15 2.2.216
POLTTOAINEIDEN KUSTANNUSTEN KEHITYS LÄMMÖN ERILLISTUOTANNOSSA Päästökaupan ulkopuolella olevissa lämpökeskuksissa lämmön tuotannon kustannukset polttoaineittain ovat samat kaikissa skenaarioissa. Öljyn kilpailukyky on heikko, ja turpeen suhteellinen asema paranee muiden polttoaineiden hintojen noustessa nopeammin. 8 Polttoaineiden välinen kilpailukyky lämmön erillistuotannossa Lämmön tuotantokustannus, EUR/MWh 7 6 5 4 3 2 1 Puu Turve Kaasu Öljy 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 16 2.2.216
LAUHDETUOTANNON KILPAILUKYKY Hiililauhteen kilpailukykyyn vaikuttaa päästöoikeuden hinta alhaisella hinnalla hiililauhde olisi kannattavaa ja sitä tuotettaisiin enemmän myös Suomessa skenaario skenaario 8 8 7 7 6 6 EUR/MWh 5 4 3 Muuttuvat kustannukset Sähkön hinta EUR/MWh 5 4 3 Muuttuvat kustannukset Sähkön hinta 2 2 1 1 215 22 225 23 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 17 2.2.216
MALLINNETTU SÄHKÖN TUOTANTO TUOTANTOMUODOITTAIN KANSALLISET TAVOITTEET SKENAARIOSSA Sähköntuotanto tuotantomuodoittain skenaariossa 1 9 8 TWh 7 6 5 4 3 2 1 Tuonti Tuulivoima Lauhde Yhteistuotanto Vesivoima Ydinvoima 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 18 2.2.216
SÄHKÖN TUOTANTO POLTTOAINEITTAIN SEKÄ TUONTI KANSALLISET TAVOITTEET SKENAARIOSSA Skenaarioiden välillä merkittävin ero sähköntuotannossa on kivihiilen käytössä skenaariossa hiilen käyttö on suurin johtuen alhaisemmasta päästöoikeuden hinnasta 1 Sähköntuotanto polttoaineittain skenaariossa TWh 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuonti Tuuli Muu Hiili Kaasu Turve Jäte Mustalipeä Puupolttoaineet Vesi 215 22 225 23 Ydinvoima SEMINAARIESITYS 19 2.2.216
KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ JA TUOTANTO Puupolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa merkittävästi Kaukolämmön tuotanto Kaukolämmön kysynnän ennuste TWh 4 35 3 25 2 15 1 5 215 23 Puupolttoaineet Turve Jäte Kaasu Hiili Öljy Muu Lämmön myynti, TWh 4 35 3 25 2 15 1 5 2 25 21 215 22 225 23 Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Ennuste SEMINAARIESITYS 2 2.2.216
TEOLLISUUDEN LÄMMÖNTUOTANTO POLTTOAINEITTAIN Metsäteollisuuden uudet investoinnit (Äänekosken, toteutuessaan myös Finnpulpin ja Kemijärven sellutehtaat) nostavat teollisuuden polttoaineiden käytön ennustetta Suomessa. Polttoaineissa mustalipeän ja puupolttoaineiden käyttö kasvaa merkittävästi. 7 Teollisuuden lämmöntuotanto polttoaineittain 6 5 TWh 4 3 2 1 Mustalipeä 215 Puupolttoaineet Turve Kaasu Hiili 23 Öljy Muu SEMINAARIESITYS 21 2.2.216
PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA LÄMMÖN KESKITETYSSÄ TUOTANNOSSA 18 16 Primäärienergian käyttö sähkön ja lämmön keskitetyssä tuotannossa TWh 14 12 1 8 6 4 Muu Jäte Turve Mustalipeä Puupolttoaineet Maakaasu Öljy Hiili 2 215 23 SEMINAARIESITYS 22 2.2.216
SÄHKÖN JA LÄMMÖNTUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN KEHITYS Hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön keskitetystä tuotannosta skenaariossa 25 2 Mt/CO2 15 1 Erllistuotanto Yhteistuotanto Lauhdesähkö 5 215 23 SEMINAARIESITYS 23 2.2.216
HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Uusiutuvan energian ja omavaraisuus tavoitteiden toteutuminen Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian tavoite on 5 % energian kulutuksesta ja omavaraisuus tavoite 55 % (sisältäen turpeen) Hallitusohjelman tavoitetta ei ole jaoteltu eri sektoreille, joten hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointi on haastavaa Sähkö- ja lämpösektorilla mallinnuksen mukaan uusiutuvan energian osuus vuonna 23 on 55 % ja omavaraisuus 66 %. TWh 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sähkö- ja lämpösektorin mallinnettu tuotanto Sähkön nettotuonti Öljy Hiili Maakaasu Ydinvoima Muut Turve Mustalipeä Puupolttoaineet Tuulivoima Vesivoima 215 23 SEMINAARIESITYS 24 2.2.216
HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Hiilen korvaaminen energiantuotannossa Kivihiilen käyttö vähenee kaikissa skenaarioissa, mutta ei kuitenkaan lopu yhdessäkään skenaariossa Erot ja Vain päästökauppa skenaarioissa johtuvat päästöoikeuden hinnan eroista Suurin osa kivihiilen käytöstä keskittyy lauhdetuotantoon vuonna 23 TWh 35 3 25 2 Hiilen korvaaminen energiantuotannossa 15 1 5 Kansalliset tavoitteet Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet Vain päästökauppa 215 23 Lauhdetuotanto Yhteistuotanto Lämmön erillistuotanto SEMINAARIESITYS 25 2.2.216
HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Tuontiöljyn käytön puolittaminen Öljyn käyttö sähkö- ja lämpösektorilla kattaa vain pienen osan nykyisestä öljyn ja lämmön käytöstä. Sähkö- ja lämpösektorin öljynkäyttö vähenee voin 7 TWh:n tasolta alle 2 TWh:iin Sähkö- ja lämpösektorin öljynkäytön väheneminen edistää hallitusohjelman tavoitteeseen pääsyä, mutta liikenteestä ja muusta öljyn käytöstä olisi leikattava öljyn käyttöä lähes 4 TWh TWh 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuontiöljyn käytön puolittaminen 5 % vähennystavoite 214 23 tavoite Sähkö- ja lämpösektori Liikenne Muu Liikenne ja muu SEMINAARIESITYS 26 2.2.216
JOHTOPÄÄTÖKSET Uusiutuvan energian ja omavaraisuuden osalta sähkön ja lämmöntuotannossa päästään hallitusohjelman tavoitetta korkeampaan uusiutuvan osuuteen ja omavaraisuusasteeseen Hallitusohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös mm. liikennesektorilla päästään tavoitteeseen. Skenaarioiden väliset erot ovat pieniä ja näkyvät merkittävimmin kivihiilen käytön määrässä vuonna 23. Puupolttoaineiden käyttö kasvaisi sähkön ja lämmöntuotannossa yli 15 TWh. Kivihiilestä korvautuu markkinaehtoisesti suurin osa kivihiilen ollessa yhdistetyssä tuotannossa kilpailukyvyltään heikoin polttoaine, mutta jäljelle jäävän kivihiilen käytön korvautumista hidastaa olemassa oleva laitoskapasiteetin uudistuminen. Kivihiiltä käytetään vuonna 23 edelleen sekä lauhdetuotannossa että yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Öljyn merkitys sähkö ja lämpösektorilla on verrattain vähäinen ja käytön väheneminen sähkö ja lämpösektorilla tapahtuu pitkälti markkinaehtoisesti (nykyinen verotus huomioiden). Lämmöntuotannon polttoaineena öljyn käyttöä korvautuu sekä teollisuudessa, kaukolämmössä että muussa lämmityksessä. Suuremman kokoluokan ratkaisuissa öljyä korvautuu kiinteillä puupolttoaineilla mm. pelleteillä ja rakennusten lämmityksessä öljyä korvaa erilaiset lämpöpumppuratkaisut. SEMINAARIESITYS 27 2.2.216
www.poyry.com