Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA
|
|
- Saara Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015
2 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vesivoiman koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen pienet muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna. Päästöjä syntyy lähinnä voimalaitoksen rakennus- ja käynnistysvaiheessa. Vesivoimalla on energiajärjestelmässä myös toinen tärkeä tehtävä: se tasapainottaa muiden uusiutuvien energianlähteiden sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa. Varsinkin tuuli- ja aurinkovoima ovat erittäin riippuvaisia säästä, jolloin vesivoimaa ja muuta säätövoimaa tarvitaan tasoittamaan energian kysynnän ja tarjonnan vaihtelua. Vesivoimaa voi myös varastoida. Kun tuuli- ja aurinkovoima yleistyvät Pohjois- Euroopassa, tarvitsemme entistä enemmän luotettavaa ja joustavaa vesivoimaa pitämään energiajärjestelmän tasapainossa, verkon teknisesti toimivana ja hinnat vakaina. Kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään. Selkeistä eduistaan huolimatta vesivoimaa vastustetaan ja pidetään uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Myös lainsäädäntö, direktiivit ja verotus kohtelevat vesivoimaa ankarammin kuin muita uusiutuvia energianlähteitä. Lainsäädäntö ja sen tulkinnat vaihtelevat suuresti maiden välillä ja jopa alueellisesti maan sisällä. Monesti sääntely keskittyy ainoastaan paikallisiin näkökohtiin, jolloin suuremmat energia- ja ilmastokysymykset jäävät kokonaan huomiotta. Vesivoiman kannattavuus onkin heikentynyt viime vuosina. Kannattavuutta ovat heikentäneet investointeja lisäävät viranomaisvaatimukset ja raskaat verot - sekä historiallisen matalat sähkön hinnat. Toisin kuin esimerkiksi tuulivoima, vesivoima ei saa yhteiskunnan tukia, mikä edelleen heikentää sen kilpailukykyä. Vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Myös yhteispohjoismaisen energiajärjestelmämme luotettavuus kärsisi ilman sitä. Miten voisimme paremmin hyödyntää vesivoiman koko potentiaalin? Toivomme, että tämä energiakatsaus edistää aktiivista keskustelua paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Fortum Vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
3 Vesivoima tuottaa puolet sähköenergiastamme Vesivoima on merkittävä energianlähde EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä, joissa lähes 20 % sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Huomattava osa tästä tuotannosta tulee Pohjoismaista, lähinnä Norjasta ja Ruotsista. Pohjoismaissa yli puolet sähköntuotannosta perustuu uusiutuvaan ja käytännössä hiilidioksidipäästöttömään vesivoimaan. Historiallisesti vesivoima on ollut keskeinen tekijä pohjoismaisen yhteiskunnan sähköistymisessä ja teollistumisessa. Vesivoiman osuus Pohjoismaiden ja Euroopan sähköntuotannossa Sähköntuotanto Pohjoismaissa ja Baltian maissa Muu 34 % 13 % Muut uusiutuvat 53 % Vesivoima Sähköntuotanto EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä Muu 67 % 18 % 15 % Vesivoima Muut uusiutuvat Vesivoima EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä Muut maat Romania Saksa Sveitsi Itävalta Espanja Italia Norja Ruotsi Suomi Baltian maat Ranska Sähköntuotanto yhteensä 410 TWh vuonna Lähde: ENTSO-E Statistical Factsheet 2014; tiedot 2014 Sähköntuotanto yhteensä TWh vuonna Vuonna 2014 vesivoiman tuotanto yhteensä 570 TWh, josta Pohjoismaissa ja Baltiassa tuotettiin 217 TWh. Energiajärjestelmä tarvitsee vesivoimaa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen Pohjoismaissa jo noin 2/3 sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Ilmaston kannalta kehitys on hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästämme on tullut entistä epävakaampi. Mitä enemmän järjestelmä perustuu vaihteleviin uusiutuviin tuotantomuotoihin, sitä enemmän tarvitaan säätövoimaa silloin kun ei tuule eikä aurinko paista. Vesivoima on yksi parhaista säätövoiman lähteistä: se on tehokasta, päästötöntä, sitä voi varastoida ja sen tuotantoa voi säätää muutamassa minuutissa. Useimmat uusiutuvan energian tuotantomuodot saavat merkittäviä tukia investointien ja käytön vauhdittamiseksi. Myös niiden tuotantokustannukset ovat varsin matalat. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima voivat tukien ansiosta tuottaa kannattavasti sähköä jopa ajoittain negatiivisilla hinnoilla. Uusiutuvan energian lisääntyessä monien perinteisten energiantuotantomuotojen käyttö on vähentynyt, jolloin niiden kannattavuus on heikentynyt. Esimerkiksi perinteisen perusvoiman
4 täytyisi olla tuotannossa tuntia vuodessa ollakseen kannattavaa. Siksi monet energiayhtiöt ovat haluttomia sitoutumaan uusiin perinteisen tuotannon investointeihin tai edes nykyisen kapasiteetin ylläpitoon. Tämä asettaa haasteen toimitusvarmuuden turvaamiselle. Isot vaihtelut energian saatavuudessa voivat lisäksi johtaa suuriin hinnan vaihteluihin. Vesivoiman käyttö yhdessä muiden uusiutuvien kanssa on kustannustehokas ja ympäristömyönteinen vaihtoehto tasapainottaa sähkön hintaa ja koko energiajärjestelmän toimintaa. Lisäksi vesivoiman tuotantokustannukset ovat edulliset eikä vesivoimasta joudu maksamaan päästömaksuja. Haasteita säätövoiman kanssa Saksassa Saksan Energiewendeä pidetään usein menestystarinana siirtymisestä perinteisestä, fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan perustuvasta energiantuotannosta uusiutuviin energianlähteisiin. Energiewenden kasvava haaste on kuitenkin toimitusvarmuuden turvaaminen, kun säästä riippuvan tuotannon määrä kasvaa. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samanaikainen ydinvoiman alasajo ovatkin yllättäen lisänneet kasvihuonekaasupäästöjä, kun hiilivoimalaitoksia on jouduttu käyttämään säätövoimana. Vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta Ilmastonmuutos on sukupolvemme suurin haaste. Tutkijat ennustavat, että ilmasto lämpenee vähintään kaksi astetta ja todennäköisemmin huomattavasti enemmän vuosisadan loppuun mennessä, mikäli tämänhetkinen kehitys jatkuu. Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä 2/3 maapallon kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Energiayhtiöiden odotetaan pystyvän kannattavasti hakemaan tasapainoa ilmasto- ja ympäristökysymysten sekä energian saatavuuden ja toimintavarmuuden välillä. Vesivoima voi hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi, sillä se on hiilidioksidipäästötöntä ja sitä voidaan joustavasti käyttää säästä riippuvien uusiutuvien energianlähteiden säätövoimana. Vesivoima on tehokkaampaa perus- ja säätövoimaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat paikallisia. Vesivoiman tuotanto ja veden sääntely lisäävät vedenpinnan vaihtelua ja muuttavat sen rytmiä. Padot ja voimalaitosten käyttö voivat myös vaikuttaa kalojen vaellukseen, muuttaa paikallisesti kasviston ja eläimistön olosuhteita sekä vaikuttaa vesistön vapaa-ajan käyttöön. Kun uusia vesivoimalaitoksia rakennetaan tai vanhoja uudistetaan, laitoksen ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Energiayhtiöt Suomessa ja Ruotsissa osallistuvat myös aktiivisesti tutkimukseen ja kehitykseen, jonka tavoitteena on vähentää vesivoiman paikallisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöt osallistuvat myös jokivarsien vapaaehtoiseen ympäristönhoitoon ja virkistyskäytön edistämiseen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, kuntien ja ympäristöviranomaisten kanssa.
5 Vesivoima tasapainottaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää Vesivoima tasapainoittaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää Vaihteleva tuotanto Säädettävä tuotanto Perusvoima Aurinkovoima Bio Aaltovoima Joustava vesivoima Tuulivoima Geoterminen Ratkaisuja vesivoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen Vesivoimaa pitäisi voida hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Olemassa olevan vesivoimatuotannon kilpailukyky voidaan turvata modernisoimalla nykyisiä laitoksia ja lisäämällä niiden tuotannon joustavuutta patoaltailla. Vesistöihin, joissa on jo ennestään vesivoimaa, pitäisi voida rakentaa uusia vesivoimalaitoksia. Lisäksi tulisi harkita vesivoimalaitosten rakentamista joihinkin vesistöihin, joissa niitä ei vielä ole. Erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus kuitenkin hankaloittavat vesivoiman täyden potentiaalin hyödyntämistä. ILMASTONMUUTOS HUOMIOITAVA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Vesivoimayhtiöt Pohjoismaissa tiedostavat, että ympäristövaikutuksia pitää lieventää myös paikallisesti. Tärkeää onkin löytää riittävä tasapaino paikallisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen hillinnän välille. Alueellista, kansallista ja EU-tason ympäristölainsäädäntöä, -asetuksia ja oikeuskäytäntöjä on yhtenäistettävä ja niiden tulisi perustua samoihin tavoitteisiin kuin kansallinen ja EU-tasoinen ilmasto- ja energiapolitiikka. Nykyisin kansallinen ympäristölainsäädäntö suosii usein paikallisia ympäristönäkökohtia laajempien ilmasto- ja energiakysymysten tai globaalin ympäristöpolitiikan kustannuksella. Siksi esimerkiksi EU:n vesipuitedirektiivin (Water Framework directive) tulevassa päivittämisessä on riittävällä tavalla huomioitava energiapoliittinen näkökulma ja vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan. VESIVOIMAN VEROTUS HEIKENTÄÄ KILPAILUKYKYÄ Vesivoiman verotus Suomessa on muita energiantuotantomuotoja merkittävästi korkeampi. Tämä heikentää vesivoiman kilpailuasemaa. Korkeat verot ja historiallisen
6 matalat sähkön spot-hinnat tekevät investoinnit uusin voimalaitoksiin ja nykyisten voimalaitosten kunnostukset käytännössä kannattamattomiksi. Suomessa vesivoimalaitosten kiinteistövero lasketaan kiinteistön teknisen arvon perusteella, ja se voi vaihdella 0,8 % ja 2,85 % välillä. Hallitus on esittänyt voimalaitosten kiinteistöveron nostamista 3,1 %:iin vuodesta 2016 alkaen. Suomessa kiinteistövero kuuluu kunnallisverotuksen piiriin ja on lähes aina asetettu enimmäismäärään, mikä tuo korkeammat tulot kunnalle. Verotuksen pitäisi olla linjassa, ei ristiriidassa, asetettujen energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. LUPAPROSESSEJA VAUHDITETTAVA Vesivoiman paikallisten ympäristövaikutusten lieventämiseen liittyvien velvoitteiden ja vaatimusten tulee olla realistisia ja linjassa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa. Energiantuotannon, luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen välille on löydettävissä tasapaino. Vesivoiman ympäristölupaprosessit kestävät useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Energiajärjestelmä tarvitsee kuitenkin nopeasti joustavaa säätövoimaa uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Prosesseja pitää yksinkertaistaa ja valitusoikeus rajoittaa niille, joihin toimet vaikuttavat. Esimerkiksi Luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen välille on löydettävissä tasapaino. Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi on kestänyt jo yli 9 vuotta, vaikka uutta voimalaitosta suunnitellaan aiemmin rakennettuun vesistöön. Pitkät lupaprosessit ja epävarmuus hankkeen toteutumisesta eivät kannusta voimantuottajia käynnistämään uusia vesivoiman investointihankkeita. KALAKANTOJEN ELINOLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN SUUNNITELTAVA TAPAUSKOHTAISESTI Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen on tärkeää, ja niiden luontaisia lisääntymismahdollisuuksia tulee edistää. Asiaan ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista koskevat hankkeet on suunniteltava tapauskohtaisesti. Kalakantojen hoito kehittyy jatkuvasti ja viime vuosien tutkimusten mukaan rakennetuissa joissa tarvitaan useampien tukitoimien yhdistelmiä. Kalakysymys koskee voimayhtiöiden ja vapaaajan kalastajien lisäksi muita toimijoita, kuten paikallisyhteisöjä ja ammattikalastajia. Parhaissa tapauksissa ratkaisut löydetäänkin yhdessä vesivoimayhtiön, alueen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on kaikille osapuolille hyväksyttävä ratkaisu, jossa vesivoiman säädettävyyttä voidaan parantaa ja samalla vähentää ympäristöön liittyviä paikallisia vaikutuksia. Fortumilla on lakisääteinen velvollisuus vähentää voimalaitosten kalataloudelle aiheuttamia haittoja laajoilla kalaistutuksilla. Tämän lisäksi yhtiö on yhteistyössä vesistön kuntien ja viranomaisten kanssa kunnostanut kalojen lisääntymisalueita ja elinympäristöjä. Vaelluskalojen elinkierron tukeminen saattaa edellyttää myös muun muassa nousevien kalojen ylisiirtoja voimalaitosten ohi sivujokiin ja jokeen leimautuvan poikastuotantokannan vahvistamista tuki-istutuksin.
7 Näin vesivoiman tulevaisuus voidaan turvata Vesivoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sähköjärjestelmän toimivuuden turvaamisessa. Tämän katsauksen tavoitteena on käynnistää keskustelu siitä, kuinka parhaiten voidaan parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta - ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Vesivoimaan liittyvässä lainsäädännössä ja poliittisissa toimenpiteissä on aina otettava huomioon paitsi paikalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien tulvantorjunta, myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vesivoiman rooli nykyisessä ja tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Tarvitsemme yhtenevät ympäristö-, ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ohjaamaan ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja oikeuskäytäntöjä niin EU-tasolla, kansallisesti kuin paikallisestikin. Vesivoima on saatava verojen ja tukien osalta samanarvoiseen asemaan muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kanssa. Ympäristölupaprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava huomattavasti. Tällä hetkellä lupaprosessit kestävät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Päätösten valitusoikeus olisi syytä rajata niille, joihin toimet vaikuttavat. Ympäristövaatimusten ja -velvoitteiden on oltava kohtuullisia ja vastattava aiheutettuja haittoja. Tarvitaan uusia, tapauskohtaisia ratkaisumalleja. Samat kalakantojen elinolosuhteita parantavat toimet eivät esimerkiksi ole yhtä tehokkaita kaikissa jokisysteemeissä.
8 Globaaleilla megatrendeillä, kuten ilmastonmuutoksella, uusilla teknologioilla, kuluttajien muuttuvalla käyttäytymisellä ja resurssitehokkuudella on suuri vaikutus koko energiasektoriin. Fortumin tavoitteena on osallistua aktiivisesti markkinoiden muutokseen. Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Fortumin energiakatsaus -sarja nostaa esiin haasteita ja mahdollisuuksia, joita näemme energiasektorilla. Tavoitteenamme on tarjota eteenpäin vieviä ratkaisuja. Toivomme, että energiakatsaukset herättävät sidosryhmämme keskustelemaan kanssamme energia-alan tulevaisuudesta. Fortumin vesivoimateesit: Vesivoima on uusiutuva, käytännössä päästötön, kustannuksiltaan kilpailukykyinen ja joustava tapa tuottaa energiaa. Kun säästä riippuva uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy, myös säätövoimaa tarvitaan lisää. Vesivoima nopeine käynnistämisaikoineen on tehokas ja ilmastoystävällinen tapa tuottaa säätövoimaa. Suuri määrä säästä riippuvaa uusiutuvaa energiaa aiheuttaa merkittävää sähkön hinnan heilahtelua. Vesivoima tasapainottaa energiajärjestelmän toimintaa ja hinnan vaihtelua. Alueellinen, kansallinen ja EU-tason ympäristölainsäädäntö, -asetukset ja oikeuskäytännöt on yhtenäistettävä ja niiden tulisi perustua samoihin tavoitteisiin kuin kansallinen ja EU-tasoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä globaalit ilmastokysymykset. Vesivoimatuotantoa verotetaan tällä hetkellä enemmän kuin muita uusiutuvia energialähteitä, mikä vääristää kilpailua. Vesivoiman verotusarvon pitäisi olla muun uusiutuvan energian tasolla.
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotEU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj
EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n
LisätiedotItämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo
Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotVerkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä
Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotRakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotOnko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotKapeampi mutta terävämpi EU.
Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotToimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotMiltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?
Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Lisätiedotedistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009
Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotEnergian hankinta, kulutus ja hinnat
Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotKemijoki Oy esittäytyy
Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
Lisätiedot