Päiväkodin johtajuus huojuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lastentarhanopettajaliitto 2007
Päiväkodin johtajuus huojuu Lastentarhanopettajaliitto/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2007 Sisällysluettelo Yhteenveto: Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander: Päiväkodin johtajuudelle rajat ja resurssit 3 Tutkimuksen taustaa 6 Yksikkökoko kasvaa, omaa esimiestä kaivataan 7 Monimuotoiset tehtävät 9 Sijaispula vaivaa 12 Vastuuta ja päätösvaltaa 14 Liittojen yhteystiedot 18 Takakansi: Johtamisen huoneentaulu Tutkijat: Anita Kekäläinen ja Vesa Ilves (OAJ) Aineiston editoija: toimittaja Leena Seretin Aineiston taittaja: Matti Vuohelainen Kannen kuva: Matti Vuohelainen Aineistossa käytetyt sitaatit tutkimuksen avovastauksia. Paino: T-Print ky, 2007 2
Päiväkodin johtajuudelle rajat ja resurssit Lastentarhanopettajaliitto on kymmenen viime vuoden aikana useasti eri tavoin tutkinut varhaiskasvatuksen johtajuutta. Veijo Nivala teki liiton tilauksesta vuonna 1997 tutkimuksen päiväkotien johtajuudesta. Vuonna 2003 liitto teki tutkimuksen, joka kartoitti päiväkodinjohtajien työn sisältöä, johtajuusjärjestelyjä, työssä jaksamista sekä palkkausta. Tutkimuksen pohjalta tehtiin julkaisu Päiväkodin johtaja on monitaituri kurkistus päiväkodin johtajien työn arkeen. Keväällä 2006 liiton johtajuustyöryhmä kokosi tietoa päiväkotien johtamisesta ja johtajuusjärjestelyistä. Liiton jäsentutkimus 2006 sisälsi johtajuutta käsitteleviä kysymyksiä. Käsissäsi on liiton uusin, keväällä 2007 toteutettu päivähoidon johtajuusjärjestelyjä koskeva kysely. Viime aikoina johtajuutta on tutkittu ja käsitelty myös monien muiden eri tahojen ja henkilöiden voimin. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta ja sen kaikki kolme työnsä päättänyttä alajaostoa ovat ottaneet kantaa varhaiskasvatuksen johtajuuteen ja sen kehittämiseen. Professori Eeva Hujala ja monet muut tutkijat ovat tarttuneet johtajuuden aihepiiriin. Kiinnostus varhaiskasvatuksen johtajuuteen onkin ensiarvoisen tärkeää: edellyttäähän varhaiskasvatuksen laadukas toteutuminen laadukasta johtajuutta. Varhaiskasvatustyön johtamisen keskeisin osa on varhaiskasvatuksen ydintehtävän - hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtaminen. Muita johtajuuden tehtäväalueita ovat palveluorganisaation, työyhteisön ja osaamisen johtaminen sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen. Tänä päivänä johtajan roolissa korostuu siis kokonaisuuden johtaminen, joka edellyttää laaja-alaista kasvatusorganisaation johtamisen asiantuntijuutta. Johtajuus hajoaa, johtaja uupuu Aloite ja velvoite tämän tutkimuksen tekoon on tullut liiton jäsenistöltä. Jäsenistön viestit ovat huolestuttavia; johtajuusjärjestelyjä uudistetaan, mutta valitettavan usein suunta ei ole kohdallaan. Meneillään olevien muutosten määrä on mittava. Yli puolet tähän tutkimuk- Onko sinulla aikaa johtaa yksikkösi kasvatus ja opetustoimintaa? 3
Jokaisella päiväkodilla tulee olla oma esimies Johtajuuden ja lapsiryhmässä toimimisen voi yhdistää seen vastanneista ilmoittaa, että kunnassa on parhaillaan menossa tai suunnitteilla johtajuusjärjestelyjen muutos. Tämä tutkimus osoittaa, että vauhdikkain muutos on tapahtumassa lapsiryhmässä toimivien johtajien kohdalla. Heidän osuutensa on selkeästi vähentynyt. Monissa kunnissa on ymmärretty, että johtajuuden hoitaminen ja työskentely lapsiryhmän hoidosta ja kasvatuksesta vastuussa olevana henkilönä on miltei mahdoton yhdistelmä. Johtajuudesta on yhä useammin tullut päätoiminen tehtävä. Kuitenkin johtajien tehtäväkokonaisuuksista on usein tehty niin laajoja, ettei laadukas johtaminen ole mahdollista. Johtajat uupuvat kohtuuttoman työtaakan alle. Johtajuusjärjestelyjen muutoksia on perusteltu usein sillä, että pyritään luomaan johtajille aikaa pedagogiseen johtamiseen. Tätä tavoitetta ei saavuteta niin, että lapsiryhmätyön sijaan johtaja käyttää työaikansa etätyönä tapahtuviin hallintotehtäviin. Järjestelyjen taustalta löytyvätkin usein säästösyyt. Kaksi kolmasosaa johtajista ilmoittaa, että heillä on huonosti tai melko huonosti aikaa johtaa yksikkönsä kasvatus- ja opetustoimintaa. Jotain on jotain pahasti pielessä. Tämä tutkimus osoittaa myös, että varhaiskasvatusta johdetaan yhä enemmän hajautetussa organisaatiossa. Yhä yleisempää on, että päiväkodinjohtaja johtaa useampaa kuin yhtä päiväkotia. Erilaisia varhaiskasvatuspalveluja ja myös entistä enemmän muita palveluja keskitetään saman yksikön alaisuuteen. Tänä päivänä erilaisen koulutustaustan omaava henkilöstö työskentelee eri varhaiskasvatuspalveluissa, eri paikoissa, osin eri aikaan. Johtajat johtavat siis entistä monimuotoisempia hajautettuja organisaatioita. Puun ja kuoren välissä Tässä tutkimuksessa johtajuus rajattiin lähinnä yksikkötasolle, vaikka johtajuus on laaja-alainen kokonaisuus ja sisältää yhteiskunnan kaikki tasot ja toimijat poliittisista päättäjistä virkamiehiin. Tutkimuksen mukaan johtajat voivat merkittävästi vaikuttaa yksikkönsä sisäisiin asioihin ja niiden päätöksentekoon. Sen sijaan laajempiin varhaiskasvatuksen linjauksiin, päätöksiin ja resursointiin johtajien vaikutusvalta ei ulotu. Johtajat ovat mielestään puun ja kuoren välissä, kun vaatimuksia, velvoitteita ja odotuksia tulee joka puolelta, mutta heillä on rajalliset mahdollisuudet vastata niihin. Voidaan perustellusti sanoa, että varhaiskasvatuspalveluissa johtamisvastuu ja -valta eivät kulje käsi kädessä. Tämä tutkimus ja liiton jäsentutkimus kertovat karua kieltä työn kuormittavuuden lisääntymisestä. Suurin osa johtajista pitää työmääräänsä liian suurena tai kohtuuttoman suurena ja vain kolmannes sopivana. Jäsentutkimuksen mukaan kolme neljästä johtajasta katsoo työkiireidensä lisääntyneen huomattavasti viime vuosina. Samanaikaisesti kun tehtäväkuvat laajenevat, yhä suurempi osa lapsiryhmätyössä olevista johtajista jää työssään kokonaan ilman 4
apua. Ne hallinnolliset johtajat, jotka saavat apua työhönsä, saavat sitä lähinnä varajohtajilta. Toimistoapua on johtajille tarjolla hämmästyttävän vähän. Miksi - onhan kouluissakin rehtorien apuna kanslistit? Pedagoginen johtajuus takaa laadun Johtajuus on vaativa ammattitehtävä, jonka laadukas toteutuminen edellyttää asiantuntemusta ja aikaa. Kohtuuttoman suuri vastuu ja työmäärä karkottavat nyt työssä olevia johtajia muihin tehtäviin eivätkä houkuttele uusia ammattilaisia johtajan tehtäviin. Tässä tutkimuksessa johtajat esittävät johtajuusjärjestelyihin parannuksia, jotka tukisivat johtajuuden laadukasta toteutumista. Päättäjien tulisi kuunnella johtajia, sillä he ovat oman työnsä asiantuntijoita ja kehittäjiä. Tehtäväkokonaisuuksien kohtuullistaminen, lisäresursointi, mahdollisuus keskittyä yksinomaan johtajan tehtäviin, koulutus, työnohjaus ja palkkaus ovat keskeisimpiä parannusehdotuksia. Organisaation johtaminen perustuu tavoitteisiin, joita organisaation työlle on asetettu; varhaiskasvatuksessa lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee määrittää johtajuuden ydinsisältö. Varhaispedagogiikka tulee saada johtamisen keskiöön. Pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen laadun perusta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan tulisi määritellä johtajuutta kaikilla tasoilla. Säädökset sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittävät osaamista, jota päivähoidon ammatillisissa johtotehtävissä edellytetään. Säädökset edellyttävät näissä johtotehtävissä työskenteleviltä vahvaa substanssiosaamista: vastaavathan johtotehtävien kelpoisuusehdot lastentarhanopettajalta vaadittavaa kelpoisuutta johtamistaidolla vahvistettuna. Varhaiskasvatuksen johtajuutta ei voi rakentaa pelkästään hallintointressin varaan, kun lainsäätäjätkin ovat painottaneet työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista. Päiväkodeissa tuotetaan korkeatasoista lapsuutta taloudellisuus, tehokkuus, tuloksellisuus eivät voi olla johtajuuden keskiössä. Johtajuus on toimintaan vaikuttamista sekä yksikön sisällä että ympäröivän yhteiskunnan suuntaan. Päiväkodinjohtaja kantaa vastuun yksikön päätöksistä, perustehtävän toteuttamisesta ja kehittämisestä, työyhteisön toiminnasta, yhteistyöstä perheiden ja eri yhteistyötahojen kanssa sekä ulkoisesta vaikuttamisesta. Päiväkodinjohtajien tulee nykyistä rohkeammin astua ulos yksiköstään toimimaan varhaiskasvatuksen puolesta yhteiskunnassa. Päiväkodin johtajien tulee tuoda asiantuntemuksensa ja osaamisensa päättäjien käyttöön aktiivisesti, rohkeasti, sinnikkäästi. Johtaminen tulee tehdä näkyväksi ja kuuluvaksi. Päiväkodinjohtajan tehtäväkokonaisuuden ja työmäärän tulee olla hallittavissa ja vastata muuttuvaa johtajuutta. Johtajan tehtävä voidaan rakentaa ihmisen kokoiseksi mitoittamalla riittävästi aikaa kaikkiin työn sisältämiin tehtäväalueisiin. Johtamisen arkityö päivittäisjohtaminen tulee nostaa oikeaan arvoonsa. Arjen sujumisen johtaminen on pedagogisessa organisaatiossa erittäin vaativa tehtävä. Siksi johtajan päivittäinen henkinen ja fyysinen läsnäolo on edellytyksenä kasvu- ja oppimisympäristössä, jossa sekä työn kohde että suorittaja on ihminen. Soile Oleander puheenjohtaja Lastentarhanopettajaliitto 5
Tutkimuksen taustaa Mikä on alaistesi lukumäärä? astentarhanopettajaliiton (LTOL) johta- Ljuusjärjestelyjä L koskeva kysely lähetettiin kaikille OAJ:n jäsenrekisterissä oleville päiväkodinjohtajille. Kyselyyn vastasi 733 päiväkodinjohtajaa. Vastausprosentiksi saatiin 57,8. Naisia vastanneista on yli 90 prosenttia. Suurin osa päiväkodinjohtajista on 40 60 vuotiaita, keski-ikä on 48,4 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut kolme vuotta sitten tehdyn tutkimuksen jälkeen. Suurin osa johtaa kunnallista päiväkotia. Työpaikka on enimmäkseen yli 30 000 asukkaan kunta, mutta vastanneissa on paljon myös 5 000 30 000 asukkaan kunnan päiväkotien johtajia. Kuntia tutkimuksessa on 152. Useimmat eli yli 80 prosenttia päiväkodinjohtajista ovat koulutukseltaan lastentarhanopettajia. Kasvatustieteen kandidaatteja on kuutisen prosenttia, kasvatustieteen maistereita ja erityislastentarhanopettajia molempia hieman yli neljä prosenttia ja sosiaalikasvattajia ja sosionomeja 9,4 prosenttia. Vastanneiden päiväkodinjohtajien päiväkodeissa oli noin 63 000 lasta. Heistä erityistä tukea tarvitsevia on vajaa 5 000 (7,2 %). Kieli- tai kulttuuritausta oli muu kuin suomi 6,3 %:lla lapsista. Kyselyhetkellä koko maassa päivähoidossa oli noin 184 000 lasta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia oli noin 12 500 lasta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia oli 11 100. Virallinen nimike on yleisimmin päiväkodinjohtaja. Muita käytettyjä nimikkeitä ovat muun muassa päivähoidon johtaja, päivähoidon ohjaaja tai vastaava lastentarhanopettaja. Nimikkeitä on peräti 22. Tutkimuksen päiväkodeissa työskentelee myös monia muita ammatti-ihmisiä. Lastentarhanopettajien lisäksi päiväkodeissa työskentelee muun muassa lastenhoitajia, päiväkotiapulaisia, laitosapulaisia, erityislastentarhanopettajia, per hepäivähoitajia, erityisavustajia, keittäjiä ja keittiöapulaisia. Päiväkodinjohtaja on siis monitaituri, joka johtaa moniosaajien työyhteisöä. Päiväkodinjohtajan alaisten lukumäärä vaihtelee muutamasta yli 40:een. 6
Yksikkökoko kasvaa, omaa esimiestä kaivataan Jos työskentelet lapsiryhmässä, saatko konkreettista apua joko johtajan tai lastentarhanopettajan työhösi? Päiväkodinjohtajat vastaavat sisällöltään, kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisista yksiköistä. Suurimmassa osassa kuntia (72,7%) on yleinen päätös siitä, miten johtajuusjärjestelyt hoidetaan. Kuitenkin yli puolet vastaajista ilmoittaa, että kunnassa on parhaillaan menossa tai suunnitteilla johtajuusjärjestelyjen muutos. Jo noin neljännes päiväkodinjohtajista johtaa useampaa kuin yhtä päiväkotia. Yhden päiväkodin johtajia on kolme neljästä, kahden päiväkodin johtajia vajaa viidennes. Loput kyselyyn vastanneista johtaa kolmea tai useampaa päiväkotia. Kolme vuotta sitten tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa yhtä päiväkotia johti 86 % päiväkodinjohtajista, kahta joka kymmenes ja lopuilla oli hallittavanaan kolme tai useampia päiväkoteja. Nyt suurin osa vastaajista (82,7%) on sitä mieltä, että jokaisella päiväkodilla tulee olla oma esimies. Luku on hieman korkeampi kuin edellisessä johtajuusjärjestelyjä koskevassa tutkimuksessa, jolloin 72,5% vastaajista ilmoitti, että jokaisella päiväkodilla tulee olla oma johtaja. LTOL:n jäsenkyselyn mukaan yli 90 % päiväkotien henkilöstöstä ja johtajista liki 90 % on sitä mieltä, että jokaisella päiväkodilla tulee olla oma johtaja. Päiväkodin johtajilta on tiedusteltu eri selvityksissä johtajuuden luonnetta, toisin sanoen työskentelevätkö he päiväkodinjohtajan työn lisäksi lapsiryhmässä vai ovatko he hallinnollisia johtajia. Tämän kyselytutkimuksen mukaan lapsiryhmässä toimii 44 prosenttia kyselyyn vastanneista Liian isot yksiköt ja yhdistelmät hajottavat johtajan työtä. johtajista. Tilanne on muuttunut selvästi kolmen vuoden takaisesta: tuolloin lapsiryhmässä toimivia johtajia oli noin 65 prosenttia. Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen muutos on huomattava. Kymmenen vuotta sitten miltei kolme neljästä johtajasta työskenteli myös lapsiryhmässä. Suuntaus on selkeästi kulkenut kohti hallinnollista johtajuutta. Johtajat saavat apua lähinnä työvuorolistojen ja hankintojen tekemiseen sekä laskujen käsittelyyn. Lapsiryhmässä toimivista johtajista noin joka viides sai ylimääräistä apua lapsiryh- 7
Työnkuva täytyy olla jämäkkä Jos toimit hallinnollisena johtajana, saatko apua johtajan työhösi? Johtajalla ei pitäisi olla liian monta yksikköä johdettavanaan. Pidän työstäni ja haasteista, mutta kohtuus kaikessa. määnsä ja kolmannes vastaajista ilmoitti, että varajohtajat hoitivat osan heidän töistään. Toimistoapua heistä saa vain viitisen prosenttia. Lapsiryhmässä toimivista johtajista yli puolet ei saa lainkaan apua työhönsä. Verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen lapsiryhmässä työskentelevien, täysin avutta jäävien päiväkodinjohtajien osuus on kasvanut noin 13%. Hallinnollisena johtajana työskentelevistä 55,3% ilmoitti, että varajohtajat hoitivat osan heidän työstään. Toimistoapua sai 12%. Hallinnollisista johtajista ei saa apua lainkaan työhönsä 36,9%. On merkillepantavaa, että hallinnolliset johtajat delegoivat tehtäviään enemmän varajohtajille ja saavat apua enemmän toimistotöihin kuin lapsiryhmässä toimivat johtajat. Edellisessä kyselytutkimuksessa ei kysytty erikseen hallinnollisten johtajien saaman avun määrää. Johtajilta kysyttiin myös, miten varajohtajuus on järjestetty, mikäli heillä oli johdettavanaan useampia päiväkoteja. Noin puolessa päiväkodeista jokaisessa erillisessä yksikössä on nimetty oma vastuuhenkilö. Neljännes vastaajista ilmoitti, että yksiköiden ja johtajan välillä ovat käytännössä muotoutuneet vastuualueet ja tehtäväjako. Viidennes tutkimukseen osallistuneista sanoo, että yksiköllä ei ole omaa vastuualuetta, sillä johtaja vastaa kaikesta. Muina järjestelyinä mainittiin, että erillisissä yksiköissä on yhteinen vastuuhenkilö (13,5%), yksiköiden ja johtajan välillä on kirjallisesti selvitetty jokaisen vastuualueet ja tehtävänjako (9,6%), erillisen yksikön vastuuhenkilön työajasta osa on osoitettu hallinnollisiin töihin (2,2%) ja että joissakin tapauksissa yksiköiden ja johtajan vastuualueet ja tehtävänjako ovat epäselviä (2,8%). 8
Monimuotoiset tehtävät Eri päivähoitopalvelumuotoja on keskitetty yhä enemmän yhdeksi hallinta- ja toimintakokonaisuudeksi. Lähes kaikissa yksiköissä on päiväkotitoimintaa ja lisäksi noin joka neljäs päiväkodinjohtaja ilmoittaa vastaavansa myös erityispäivähoidosta (25,9%) ja joka viides perhepäivähoidosta. Useissa päiväkodeissa on myös ryhmäperhepäivähoitoa (17,6%), koululaisten aamu- tai iltapäivähoitoa (9%), kerhotoimintaa (7%) ja avointa päiväkotitoimintaa (6,6%). Vastaajista yli kymmenennes ilmoittaa tarjoavansa vuorohoitoa päiväkodissaan. Erilaisten päivähoitomuotojen osuus johtajien työstä on pysynyt lähes ennallaan verrattuna edelliseen, vuonna 2004 Lastentarhanopettajaliiton tekemään tutkimukseen johtajuusjärjestelyistä. Eri päivähoitomuotojen yhdistämistä päiväkodinjohtajan alaisuuteen pitää hyvänä ratkaisuna 58,4% vastaajista. Tehtävien monipuolistuminen näkyy myös johtajien kirjavassa nimikkeistössä, joissa päiväkodinjohtajan nimikkeen lisäksi ilmoitettiin 21 muuta virallista nimikettä, kuten päivähoidon johtajan, palvelualueen johtajan, toimintayksikön esimiehen ja varhaiskasvatuskeskuksen johtajan nimikkeitä. Vastaajista suurin osa (83,3%) toimii kuitenkin päiväkodin johtaja -nimikkeellä. Johtajat ilmoittivat vastuullaan olevien lasten lukumääräksi yhteensä 62 979 lasta. Tämä tarkoittaa, että päiväkodinjohtajien vastuulla oli keskimäärin 87,7 lasta, mikä on lähes neljä lasta enemmän kuin kolmen vuoden takaisessa tutkimuksessa ilmeni ja neljätoista lasta enemmän kuin vuoden 1997 tutkimuksessa (Nivala 1997). Jokaisella päiväkodinjohtajalla on vastuullaan keskimäärin seitsemän erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta. Lukuun on laskettu mukaan lapset, joiden kohdalla on tehty virallinen päätös tukitoimista. Niitä ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen, avustajan saaminen tai erilaiset terapiat. Lisäksi päivähoidossa on lukuisa määrä lapsia, joiden tuen tarve on havaittu ja lapsen erityistarpeet otettu huomioon lapsiryhmän toiminnassa, mutta päätöksiä tukitoimista ei ole vielä tehty. Monivalintakysymykseen, millaisin perustein lapselle voidaan aloittaa tukitoimet kunnassa, saatiin 1 145 vastausta. 42,7% ilmoittaa tukitoimien aloittamisen perustuvan päivähoitohenki- Päivähoitopalvelumuodot, jotka kuuluvat alaisuuteesi? 9
Onko työmääräsi mielestäsi Hyvä palkka hyvin johdetusta työstä ei olisi pahitteeksi. löstön ja vanhempien arvioon. Reilusti yli puolet ilmoittaa tukitoimien alkavan erityislastentarhanopettajan lausunnon perusteella. 60,8% ilmoittaa tukitoimien alkavan muun asiantuntijalausunnon perusteella. Jokaisella päiväkodinjohtajalla on vastuullaan keskimäärin seitsemän eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta. Lukuun ei ole laskettu mukaan kielikylpylapsiryhmiä eikä ruotsin- tai saamenkielisiä lapsia. Yksiköissä tarjotaan muitakin kuin päivähoitopalveluja. Yli puolet johtajista ilmoittaa, että päiväkodissa järjestetään ruokapalveluja ja noin 40 prosentissa päiväkodeista on kerhotoimintaa. Päivähoitopalveluiden ulkopuolisen toiminnan osuus on kasvanut huomattavasti. Vielä kolme vuotta sitten ruokapalveluja järjesti noin viidesosa ja yksityistä opetusta tai kerhotoimintaa noin kymmenesosa päiväkodeista. Toisaalta päiväkodin toimintoja oli ulkoistettu: ruokapalveluista noin kolmannes ja siivouspalveluista vajaa kymmenesosa. Mikä olisi mielestänne sopivin lasten lukumäärä yhden johtajan alaisuudessa? 10
Mikä on mielestäsi sopiva aikuisten määrä yhden johtajan alaisuudessa? Mikä on mielestäsi sopiva määrä lapsiryhmiä yhdellä johtajalla? 11
Sijaispula vaivaa Toimitko lapsiryhmässä Päiväkodinjohtajien alaisissa päiväkodeissa on kymmeniä ammattiryhmänimikkeitä. Suurimpia ammattiryhmiä ovat lastentarhanopettajat (98,1%), lastenhoitajat (97,5%) ja päiväkotiapulaiset (81,2%). Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että heillä on alaisenaan myös erityisavustajia, keittäjiä ja keittiöapulaisia. Neljäsosassa päiväkodeista on erityislastentarhanopettajia ja työllistettyjä työntekijöitä. Yli kolmasosassa päiväkodeista on harjoittelijoita. Muiden ammattiryhmien kirjoa edustivat muun muassa avustajat, puistotädit, siviilipalvelusmiehet ja kehitysvammahoitajat. Yli kolmasosa vastaajista ilmoittaa, ettei heidän kunnassaan ole sijaisia saatavilla. Kysymykseen, onko sinulla aikaa johtaa yksikkösi kasvatustoimintaa, vastasi huonosti tai melko huonosti yhteensä 64,8% vastaajista. Lapsiryhmäjohtajalla tulisi olla sijainen tarvittaessa. 12
Mitä ammattiryhmiä päiväkodissasi on? Johtajalla tulee olla toimistotyöntekijä paperitöihin. Monta yksikköä yhdelle johtajalle on kohtuutonta. 13
Vastuuta ja päätösvaltaa Onko kunnassasi sijaisia saatavilla Päivähoidon esimiehen työhön liittyy vastuita. Päivähoidon säädösten lisäksi päiväkodin johtajan täytyy tuntea esimerkiksi työturvallisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, sosiaalihuollon asiakaslaki, henkilötietolaki sekä lukuisa määrä muita lakeja. Lähes kolmasosa päiväkodinjohtajista ei katso pystyvänsä kantamaan niiden tuomaa vastuuta. Tosin kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on tapahtunut parannusta. Päiväkodin johtaja on monitaituri -tutkimukseen vastanneista noin puolet ei omasta mielestään tiennyt riittävästi työhönsä liittyvistä juridisista vastuista. Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka hyvin päiväkodinjohtajat mielestään hallitsevat johtamaansa kokonaisuutta. Kolmannes katsoo hallitsevansa tehtäväkokonaisuutensa hyvin, tyydyttävästi yli 60 % ja vain 5,7% vastaajista ilmoitti, että kokonaisuus on hallittavissa huonosti. Tehtäväkokonaisuutensa hyvin hallitsevien osuus on vähentynyt 5 % kolmen vuoden takaiseen tutkimustulokseen verrattuna (Monitaituri, 2004). Johtajat voivat vaikuttaa työtään koskevaan päätöksentekoon yksikössään paljon tai päätäntävalta on kokonaan heillä. Etenkin yksikön toiminnan sisällölliseen kehittämiseen päiväkodinjohtajat voivat vaikuttaa oleellisesti, ja paljon myös lapsivalintapäätöksiin, henkilöstövalintoihin ja sijaisten palkkaamiseen. Henkilöstörakennetta koskeviin päätöksiin Korvataanko ylityösi 14
Päätökset yksikköni toiminnan sisällöillisestä kehittämisestä päiväkodinjohtajat voivat vaikuttaa heikommin: vain vajaa kolmannes katsoo voivansa vaikuttaa paljon. Johtajalla on riittävästi valtaa päättää toiminnan suunnitteluun, toimintaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista, mutta johtajan valta rajoittuu työpaikan sisälle, mikä ilmenee myös Lastentarhanopettajaliiton jäsentutkimuksessa (Holttinen, 2006). Kyselyyn vastanneista päiväkodinjohtajista noin 70 prosenttia oli sitä mieltä, että johtajuutta ja lapsiryhmässä toimimista ei voi yhdistää. Aiemmin noin kaksi kolmesta (73%) päiväkodinjohtajasta oli sitä mieltä, että johtajan tehtävien ja lapsiryhmässä työskentelyn yhdistäminen ei ole toimiva ratkaisu (Monitaituri 2004). Myös Lastentarhanopettajaliiton jäsentutkimuksessa (Holttinen 2006) kävi ilmi, että päiväkodinjohtajan työtä ja lapsiryhmässä toimimista on vaikea sovittaa yhteen. Johtajat ilmoittivat työmääräkseen noin 40 tuntia viikossa. Määrä on pysynyt lähes samana verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Ylityöt korvataan pääsääntöisesti vapaaaikana (67,9%) ja tunti-tunnista periaatteella (42,6%). Rahakorvausta ylityöstään saa vain 3,4% vastaajista. Yli kolmannes johtajista ei saa ylityöstä korvausta lainkaan, sillä osa ylityöva- Päätökset lapsivalinnoista 15
On erittäin tärkeää, että päiväkodinjohtaja saa tukea omalta esimieheltään. paista jää pitämättä kiireen vuoksi. Työmääränsä arvioi liian tai kohtuuttoman suureksi kolme neljästä päiväkodinjohtajasta. Päiväkodinjohtajilta kysyttiin, miten he kokevat työmääränsä. Suurin osa vastaajista (67,7%) pitää sitä liian suurena tai kohtuuttoman suurena. Sopivana työmääräänsä pitää vain kolmannes. Kolmen vuoden takaisessa kyselytutkimuksessa 40 % johtajista ilmoitti olevansa rasittunut tai erittäin rasittunut. Lähes puolet sanoo olevansa hiukan rasittunut. Muutos on huomattavan suuri. Päiväkodinjohtajat esittävät johtajuusjärjestelyihin sellaisia parannuksia, jotka tukisivat johtajuuden laadukasta toteutumista. Noin puolet katsoo tarvitsevansa joko lisäresursseja, pysyvän sijaisjärjestelymallin, toimistoapua tai lisää aikaa. Lähes kolmasosa esittää parannukseksi hallinnollista johtajuutta. Neljäsosa vastaajista haluaisi työn laajuutta rajoitettavan: ei liian suuria yksiköitä, ei liian monta yksikköä, eikä liikaa toimintamuotoja. Neljännes toivoo myös kohtuullista työmäärää ja palkkausta. Yli viidesosa päiväkodinjohtajista haluaa lisäkoulutusta ja työnohjausta, esimiehen tukea ja vertaistukiryhmiä, selviä toimenkuvia ja vastuualueita sekä varajohtajuusasian selkeyttämistä. Päätökset toimi- ja virkavalinnoista / henkilöstövalinnoista 16
Hallinnolliseen työhön ja lapsiryhmässä toimimiseen pitäisi määritellä selkeät työajat. Päätökset henkilöstörakenteesta Päätökset sijaisten palkkaamisesta Suuressa päiväkodissa tulee olla erikseen pedagoginen ja hallinnollinen johtaja. 17
Yhteystiedot Lastentarhanopettajaliitto LTOL Barnträdgårdslärarförbundet BTLF / Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki vaihde 020 7489 400 faksi 09 142 720 lastentarha@lastentarha.fi www.lastentarha.fi 18
19
Varhaiskasvatuksen johtajuudesta Johtajuus on varhaiskasvatuksen parissa toimivien sitouttamista varhaiskasvatuksen laadun ylläpitoon ja sen kehittämiseen. Johtaminen kohdistuu varhaispedagogiikkaan, joka on päivähoitotyön perustehtävä ja ydinsisältö. Perustehtävästä määrittyy johtamistyön toteutus. Varhaiskasvatuksen johtaminen on päätoimista työtä. Johtamisen ja lapsiryhmätyön yhdistäminen on riski molempien laadukkaalle toteutumiselle. Johtajuuden kehityssuunta on hallinnoinnista pedagogiseen johtamiseen. Pedagoginen johtajuus vastaa varhaiskasvatuksen kehittämistyöstä ja on varhaiskasvatuksen laadun peruspilari. Työyhteisön hyvinvointi ja toimiva johtajuus ovat avainpareja. Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen professori