Lapsi päiväkodissa Anni Niiranen, Kontiolahti
Sisällysluettelo 1. Päivähoito Suomessa...- 3-1.1 Varhaiskasvatussuunnitelma...- 4-1.2 Lapsen tuen tarve...- 4-2. Lapsen oma kieli ja kulttuuri...- 4-3. Lapsen päivä päiväkodissa...- 5-4. Kysymyksiä?...- 7 - Itä-Suomen aluehallintovirasto 2010 Teksti: Sivistystoimentarkastaja Johanna Albert Kuvat: Anni Niiranen, Kontiolahti Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Elina Vanninen, Mulberry Lähteet: - Romo, Sanna & Soinvirta, Noora: Opas päivähoidosta maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tueksi Lapsi päiväkodissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, 2007. - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Oppaita 56, 2005. Julkaisua saa vapaasti muokata, tulostaa ja käyttää päivähoidon ja vanhempien tiedotusmateriaalina. Julkaisua ei saa käyttää minkäänlaisiin kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisua lainatessa tulee ilmoittaa lähdetiedot. - 2 -
1. Päivähoito Suomessa Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päivähoitoon. Päivähoidon järjestää kunta, ja lapsi voi osallistua siihen vanhemman vanhempainvapaan päättymisen jälkeen. Lapsi voi mennä päiväkotiin, perhepäivähoitoon tai esim. yksityiseen päiväkotiin, riippuen perheen toiveista ja siitä, missä hoitopaikkoja on vapaana. Vuotta ennen kouluun menoa lapsella on oikeus esiopetukseen. Usein kunnat järjestävät lapsille myös monimuotoista leikki- ja kerhotoimintaa. Päivähoidosta kunta perii maksun, jonka suuruus määräytyy perheen koon ja tulojen mukaan. Esiopetus on maksutonta. Maksuista ja perheiden taloudellisista tuista saa neuvoja kunnasta ja Kelasta. Päivähoito antaa lapselle varhaiskasvatusta. Se on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista yksilönä ja tasaveroisena ryhmän jäsenenä. Tytöt ja pojat ovat ryhmässä tasavertaisia. Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Tärkeää on, että lapsi leikkii, liikkuu, kehittyy kielellisesti ja taiteellisesti ja tutkii ympäristöään. Lapsen varhaiskasvatuksen kannalta turvalliset ihmissuhteet hyvässä varhaiskasvatusympäristössä ovat tärkeitä. Suomalaisessa päivähoidossa lapsen vanhempien ja päiväkodin kasvatuskumppanuus on aivan keskeisessä asemassa. Se tarkoittaa, että lapsen vanhemmat ja päivähoito keskustelevat ja toimivat yhdessä lapsen kasvatuksen hyväksi luottamuksellisessa, tasavertaisessa ja toisiaan kunnioittavassa suhteessa. Päivittäinen lyhyt kuulumisten vaihtaminen ja lapsen kehityksen seuraaminen vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Päiväkodin henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus, eli he eivät saa puhua lapsia ja perheitä koskevista asioista muille kuin lapsen päiväkotiryhmän työntekijöille. Lasten ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu on lasten vanhemmilla, jotka tuntevat lapsensa parhaiten, ja päivähoidon henkilöstöllä on laadukas ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Kun lapsi tulee päiväkotiin, vanhemmat ja hoitajat keskustelevat yhdessä. Aluksi sovitaan asioista, joihin tarvitaan vanhempien lupa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi, saako lapsi käydä kirkossa ja katsoa lastenohjelmia televisiosta, saako lasta valokuvata, saako lapsi osallistua päiväkodin retkille ja onko lapsella rajoituksia ruoan suhteen, kuten allergioita. Jonkin ajan kuluttua lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja myöhemmin esiopetussuunnitelma päivähoidon ja vanhempien yhteistyönä. Tätä myös arvioidaan yhdessä säännöllisesti. Vanhempien kanssa sovitaan myös lapsen tarkoista hoitoajoista. Hoitoajoissa pysyminen on tärkeää, ja myös loma-ajat, jolloin lapsi ei ole hoidossa, tulee ilmoittaa hyvissä ajoin. Vanhempien kanssa sovitaan myös, kehen otetaan yhteyttä - 3 -
esimerkiksi lapsen sairastuessa, sekä ketkä hakevat lapsen päiväkodista. Hakijan täytyy pääsääntöisesti olla täysi-ikäinen. 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetussuunnitelma päivähoidon ja vanhempien yhteistyönä. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on ottaa huomioon lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon toiminnassa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kokemuksia, tämän hetken tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä, lapsen mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia, sekä millaista yksilöllistä tukea tai ohjausta lapsi tarvitsee. Erityisesti kiinnitetään huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin asioihin. Jos lapsen hyvinvointiin tai kehitykseen liittyy huolen aiheita tai ongelmia, ne tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin etsitään yhdessä ratkaisua. Lapsen vanhemmat voivat aina ottaa puheeksi päivähoidossa asian, joka heitä askarruttaa lapsen kehityksessä. Vastaavasti päivähoidossa havainnoidaan lapsen kehitystä systemaattisesti, ja lapsen kehityksestä keskustellaan vanhempien kanssa ja se otetaan huomioon toiminnassa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan päivähoidon ja vanhempien keskusteluissa säännöllisesti. 1.2 Lapsen tuen tarve Lapsi saattaa tarvita erityistä tukea lyhytaikaisesti tai pitempään fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Lapsen tuen tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa, ja lasta tuetaan päivähoidon arjessa ja mahdollisimman pitkälle osana muuta lapsiryhmää. Tarvittaessa tehdään viranomaisyhteistyötä tai käännytään asiantuntijan puoleen, jos lapsi tarvitsee esim. kuntoutusohjausta tai terapiaa. Tavoitteena on huomata tuen tarve niin ajoissa, ettei tarve ehdi kasautua tai pitkittyä. 2. Lapsen oma kieli ja kulttuuri Suomessa julkinen varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin, joita on luonnehdittu yllä. Lapsen kulttuurinen tausta ja äidinkieli otetaan huomioon niin hyvin kuin mahdollista. Olennaista tässä on kasvatuskumppanuuden toteutuminen, eli hyvä ja rakentava keskustelu vanhempien kanssa. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin ensisijaisesti perheellä. Usein perhe voi saada tähän tukea myös omankieliseltä yhteisöltä tai esim. järjestöiltä. Päivähoidossa huolehditaan lapsen mahdollisuudesta oppia suomea (tai ruotsia) toisena kielenä päivähoidon arjessa. - 4 -
Oman äidinkielen merkitys lapsen kehitykselle on suuri. Lapsi voi kehittyä tasapainoisesti kaksikieliseksi, ja valtaosa maailman ihmisistä puhuu kahta tai useampaa kieltä joka päivä. Yksikielisyys onkin lähinnä länsimainen poikkeus. Äidinkieli tai äidinkielet, jotka lapsi saa vanhemmiltaan kotoa, kehittyvät lapsen tunnekieleksi, turvalliseksi oman identiteetin perustaksi. Kaksikielisyys myös edistää mm. vieraiden kielten oppimista. Tärkeää on kuitenkin, että vanhempi johdonmukaisesti aina puhuu lapselleen samaa, omaa äidinkieltään. Lapsi voi oman äidinkielensä lisäksi oppia täydellisesti myös koulukielen, eli esim. suomen, vaikka vanhemmat kotona puhuisivatkin omaa äidinkieltään tai kumpikin kahta eri kieltä. Lapsen kielelliselle kehitykselle on aikuiskontaktien lisäksi myös tärkeää leikkiä sekä lasten kanssa, jotka puhuvat lapsen omaa äidinkieltä, että lasten kanssa, jotka puhuvat lapsen koulukieltä. Leikit, pelit, sadut, lorut ja laulut molemmilla kielillä ovat tärkeitä. Lapsen oman kielen ja kulttuurin tukemista kotona ei voi painottaa liikaa. Se on lapselle valtava rikkaus! Jos muut lapset kiusaavat lasta erilaisesta äidinkielestä, asia tulee ottaa puheeksi hoitajien kanssa. Kiusaamiseen voidaan puuttua hyvin. Lapsen oman äidinkielen puhumisesta ei tulisi luopua tällaisesta syystä. 3. Lapsen päivä päiväkodissa Päiväkodissa on oma päiväjärjestyksensä, joka tuo lapselle turvallisen olon. Päiväkoti voi päättää pitää viikoittaisia teemapäiviä, esimerkiksi maanantaisin liikuntaa ja torstaisin askartelua. Muutamien päivittäisten toimintojen järjestys pysyy aina samana, esim. ruokailut, ulkoilut ja päivälepo, vaikka kellonajat saattavat hieman vaihdella. Tässä on esimerkki päiväkodin päiväjärjestyksestä: 7.00 Päiväkoti avataan - lapset otetaan vastaan - vapaata toimintaa 8.00 Aamupala 8.30 11 Aamuhetki, ohjattua toimintaa, leikkiä ja ulkoilua 11 11.30 Lounas - lounaan jälkeen valmistaudutaan päivälevolle 12 14 Päivälepo 14 14.30 Välipala 14.30 17 Vapaata toimintaa ja ulkoilua 17.00 Päiväkoti sulkee ovensa - 5 -
Vuorotyössä olevien vanhempien lapsille voidaan järjestää hoitoa myös iltaisin, öisin tai viikonloppuisin tietyissä päiväkodeissa. Lapsi saattaa aluksi olla surullinen jäädessään ilman vanhempia päiväkotiin. Lasta kuitenkin lohdutetaan, ja vanhemmille kerrotaan, kuinka päivähoitoon jäänti on sujunut. Aamupala syödään päiväkodissa, mutta lapsi voi syödä sen kotonakin. Lounaalla tarjotaan lämmin ruoka. Välipala päivälevon jälkeen auttaa lasta jaksamaan siihen asti, että kotona syödään päivällistä. Ruokailuissa lapselle on tärkeää tutustua uusiin makuihin ja ruoka-aineisiin, ja oppia mm. ruokailuvälineiden käyttö. Ulkoilu on päiväkodissa tärkeää, ja ulkona pyritään käymään kaksi kertaa päivässä. Lapsi tarvitsee ulkoilua, leikkiä ja liikuntaa kehittyäkseen fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti. Hyvä karkeamotoriikka auttaa myös hienomotoriikan kehittymistä. Lapsi tarvitsee ulos sopivat vaatteet, jotka ovat lämpimiä, vettähylkiviä, tuulenpitäviä ja lapselle oikean kokoisia. Tähän on listattu lapsen tarvitsemia varusteita: - ulos: haalari tai ulkohousut ja takki, hattu, rukkaset, kengät ja kaulahuivi. Tärkeää on, että vaatteita voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. Päiväkoti hankkii ulkoilua varten lapsille huomioliivit. - sateella: kumisaappaat, kurahousut, kurarukkaset, sadetakki - pakkasella: talvikengät (ja villasukat), toppavaatteet (haalari tai housut ja takki), topparukkaset (alle toiset käsineet), kaulahuivi, kypärämyssy, toppahattu, sekä toppavaatteiden alle villapuku tai villatakki ja villahousut (tai muu, esim. fleeceväliasu) - joskus erityisiä liikuntatuokioita varten saattaa tarvita jotain erityistä, kuten esim. uimapuku Sisällä lapsella on vaatteet erikseen, esimerkiksi ulkona käytetään eri housuja kuin sisällä (sisähousut voivat toki olla ulkovaatteiden alla). Jalassa lapsella on sisällä sisätossut tai liukuestesukat. Lapsella on kotoa mukana myös varavaatteita sekä tarvittaessa vaippoja. Lapsen vaatteisiin on hyvä kirjoittaa lapsen nimi, jotteivät lasten vaatteet mene päiväkodissa sekaisin. Lapsen vaatteet pestään kotona. Päivälevolla lapset nukkuvat omilla nukkumapaikoillaan. Ennen päivälepoa lapset käyvät tarpeen mukaan WC:ssä tai potalla ja riisuvat isommat vaatteet. Lapsilla on omat peitot, ja lapsi voi ottaa päivälevolle oman unilelun mukaan. Päivälevon aluksi luetaan satu, ja lapset rauhoittuvat levolle. Lapsen ei tietenkään ole pakko nukkua, mutta hänen täytyy levätä. Vanhempien on hyvä keskustella päiväkodin kanssa lapsen unirytmistä, jotta se toistuisi samanlaisena päiväkodissa ja kotona. Alle kolmivuotiaille lapsille uni on erityisen tärkeää. - 6 -
Hygienia on tärkeää päiväkodissa, jotta eri taudit eivät leviäisi lapselta toiselle. Lapset pesevät päiväkodissa kädet aina ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen, ja pienet lapset opettelevat käymään potalla. WC:ssä käydään tarvittaessa ennen ulkoilua ja päivälepoa. Sairaana lapsi ei voi tulla päiväkotiin, vaan hänet hoidetaan kotona terveeksi. Vanhempien tulee ilmoittaa lapsen sairastumisesta heti päiväkotiin. Herkästi tarttuvien tautien kohdalla kannattaa kysyä esim. neuvolasta tai lääkäriltä, kuinka kauan lasta tulisi hoitaa kotona. Jos lapselle nousee kuume, tulisi pääsääntöisesti olla yksi kuumeeton päivä, ennen kuin hän tulee taas päiväkotiin. Ohjattu toiminta on eri-ikäisten lasten ryhmissä erilaista. Se voi olla laulua, soittamista, jumppaa, käsitöitä, askartelua, leikkejä, pelejä tai satuja. Esikouluikäiset lapset tekevät lisäksi esiopetustehtäviä. Ohjattu toiminta suunnitellaan etukäteen ja sillä on tavoitteita. Silloin lapset opettelevat sosiaalisia taitoja, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja vuoron odottamista. Lapset oppivat uusia asioita parhaiten leikkimällä. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä lyhyempiä tuokiot ovat ja sitä yksinkertaisempaa toiminta on. Vapaa leikki on myös tärkeää, ja päiväkodissa on erilaisia leluja ja välineitä, kuten rakenteluvälineitä, rooliasuja ja leluja kotileikkiä varten. Päiväkodin leluja ei voi viedä kotiin eikä kotoa tuoda omia leluja, ellei ole sovittu toisin. Joskus päiväkodissa vietetään oman lelun päivää tai oman lelun viikkoa. 4. Kysymyksiä? Tämä opas on tarkoitettu pieneksi alkupalaksi vanhemmille suomalaisesta päivähoidosta. Toivottavasti se vastasi joihinkin kysymyksiinne, mutta herätti niitä myös lisää! Tervetuloa keskustelemaan aiheista lisää kanssamme! Tervetuloa päiväkotiin! - 7 -
Yhteystietoja Oma päiväkoti Oman päiväkodin nimi, osoite ja puh. Kunnan päivähoidon hallinto Kunnan päivähoidon hallinnon yhteystiedot Kansaneläkelaitos eli KELA - Neuvoja perheiden taloudellisista tuista Kansaneläkelaitos www.kela.fi Lapsiperheiden tuet puh. 020 692 206 ma-pe 8.00 18.00-8 -