Korkojen aikarakenne



Samankaltaiset tiedostot
Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Korkojen aikarakenne ja suhdannevaihtelut

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Talouden mahdollisuudet 2009

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

diskonttaus ja summamerkintä, L6

SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi

12. Korkojohdannaiset

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet

Matematiikan tukikurssi

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

Talousmatematiikka (3 op)

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Jaksolliset suoritukset, L13

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Talousmatematiikka (3 op)

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika:

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Globaaleja kasvukipuja

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

TU KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

Suomen Pankki PL 160, HELSINKI

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH , KH (esitys muutoksin)

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

r1 2 (1 0,02) 1 0, (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset Futuuri, termiinit ja swapit

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Amerikan uusi asento:

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

EPÄTAVANOMAISEN RAHAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET YHDYSVALLOISSA

Ovatko markkinoiden inflaatioodotukset voimistuneet?

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Transkriptio:

Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30

2003), Antti... Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 2 / 30 Korkojen aikarakenne Luentorunko Pohjatiedot ja tavoitteet Tähän saakka opittua Käsitteet arbitraasi, maturiteettitransformaatio, korko, nykyarvo, laina-aika (juoksuaika, maturiteetti), diskonttoinstrumentti ja efektiivinen tuotto. Efektiivinen tuotto = efektiivinen korko = vuotuinen korko. Nyt käsitellään Korkojen aikarakenne eli miten korko riippuu sijoituksen juoksuajasta (pituudesta) 1 tuottokäyrä 2 odotushypoteesi Lähteitä: http://opetus.ripatti.net, Tarkka (1993), Mishkin (2011), Suomen Pankki (1999), Piazzesi (2003), Fisher (2001,

Korkojen aikarakenteen merkitys Miksi korkojen aikarakenne on tärkeä Rahapolitiikan vuoksi Keskuspankki voi vaikuttaa suoraan vain lyhyisiin korkoihin. Pitkät korot vaikuttavat kokonaiskysyntään. Inflaatio-odotusten lukeminen. Johdannaisten hinnoitelu ja suojautuminen Erilaisten johdannaisten hinnoitelumallit nojaavat malleihin korkojen aikarakenteesta. Pankit joutuvat suojautumaan maturiteettitransformaatiosta seuraavaan riskiin. Koroilla pystytään ennustamaan Tulevia lyhyitä korkoja, talouden aktiviteettia, inflaatiota. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 3 / 30

Korkojen aikarakenteen merkitys Rahapolitiikan vuoksi Keskuspankin ohjauskoron välittyminen Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 4 / 30

Korkojen aikarakenteen merkitys Rahapolitiikan vuoksi Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 5 / 30

Korkojen aikarakenteen merkitys Inflaatio-odotusten mittaaminen Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 6 / 30

Korkojen aikarakenteen merkitys Ennustamisen apuna Pitkän ja lyhyen koron erotus ja BKT:n kasvu Yhdysvalloissa Yield Curve Inverts Before Last Seven Recessions (5-year Treasury note minus 3-month Treasury bill yield constant maturity) Annual GDP growth or Yield Curve % 8 % Real annual GDP growth 6 4 2 0-2 Recession Correct -4-6 1969 Recession Correct 2 Recessions Correct 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 Recession Correct Source: Campbell R. Harvey. Update of Harvey (1986, 1988, 1989, 1991). Yield curve Yield curve accurate in previous recession 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Data though May 2010 Correct on current recession Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 7 / 30 2005 2007 5 2009 2011

Korkojen aikarakenteen merkitys Ennustamisen apuna Pitkän ja lyhyen korko erotus, inflaatio ja BKT:n kasvu Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 8 / 30

Tuottokäyrä Tuottokäyrä Tuottokäyrä (yield curve) kuvaa koron ja juoksuajan välisen riippuvuuden graafisesti. Rahoitusvaateiden (asset) oltava riittävän samanlaisia muiden korkoihin vaikuttavien tekijöiden osalta kuten luottoriskiltään (default risk, credit risk), likviditeetiltään (markkinoiden syvyydeltä) (liquidity). Tarkasteltavat rahoitusvaateet poikkeavatkin vain juoksuajaltaan (time to maturity). Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 9 / 30

Tuottokäyriä Euribor-korkoja ja Suomen valtion viitelainojen korkoja Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 10 / 30

Tuottokäyriä Euribor-koroista ja valtion viitelainoista estimoitu nollakuponkikäyrä Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 11 / 30

Tuottokäyriä Tuottokäyriä Yhdysvalloissa http://stockcharts.com/freecharts/yieldcurve.html Euroalueella http://www.ecb.int/stats/money/yc/html/index.en.html Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 12 / 30

Tuottokäyriä Korkotermiinikäyrä Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 13 / 30

Tuottokäyriä Tuottokäyrä Yhdysvalloissa 6.8.2006 (G-S-W 2006) Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 14 / 30

Tuottokäyriä Reaalikorkojen tuottokäyrä Yhdysvalloissa 6.8.2006 (McCulloch 2006) Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 15 / 30

Säännönmukaisuuksia Havaintoja tuottokäyrän muodosta 1 Eri pituisten lainojen korot liikkuvat yhdessä. Lyhyet korot vaihtelevat enemmän kuin pitkät korot. 2 Tuottokäyrä voi olla laskeva tai nouseva. 3 Tuottokäyrä on useammin nouseva kuin laskeva. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 16 / 30

Odotushypoteesi Odotushypoteesi Teoria korkojen aikarakenteen määräytymisestä Pitkäaikaisen joukkolainan korko riippuu nykyisistä ja tulevista lyhyistä koroista, t.s. Pitkä korko on odotettujen tulevien lyhyiden korkojen keskiarvo Tarkastellaan odotushypoteesia arbitraasin avulla. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 17 / 30

Odotushypoteesi Esimerkki Sijoitetaan 100 euroa kahdeksi vuodeksi Ketjusijoitus: Tehdään sijoitus vuodeksi ja uusitaan se vuoden päästä Korko vuoden sijoitukselle on 2 prosenttia ja seuraavana vuonna 3 prosenttia, jolloin pääoman määrä 1. vuoden jälkeen 100e + 2% 100 100e = 102e. 2. vuoden jälkeen 102e + 3% 100 102e 105e. Eli yhtenä kaavana ( 100e 1 + 2% 100 ) ( 1 + 3% 100 ) = 100e 1 + 2% 100 + 3% 100 + 2 3% } 10000 {{ } 0 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 18 / 30

Odotushypoteesi Esimerkki Sijoitetaan 100 euroa kahdeksi vuodeksi Kertasijoitus: Tehdään sijoitus suoraan kahdeksi vuodeksi Merkitään kahden vuoden vuotuista korkoa symbolilla i. Tällöin pääoman määrä on ( 1. vuoden jälkeen 100e + i% 100 100e = 100e 1 + i% ). 100 } {{ } Ae ( ) 2. vuoden jälkeen Ae + i% 100 Ae = Ae 1 + i% 100. Eli yhtenä kaavana ( 100e 1 + i% ) ( 1 + i% ) = 100e 100 100 1 + i% 100 + i% 100 + i i% } 10000 {{ } 0 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 19 / 30

Odotushypoteesi Esimerkki Sijoitetaan 100 euroa kahdeksi vuodeksi Arbitraasi Jotta helppoja voittoja (arbitraasia) ei syntyisi, täytyy näiden sijoitusstrategioiden tuottaa ex ante yhtä paljon eli tai kaavana ( 100e 1 + 2% 100 + 3% ) 100 } {{ } Ketjusijoitus Ketjusijoitus = Kertasijoitus ( = 100e 1 + i% 100 + i% ) 100 } {{ } Kertasijoitus Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 20 / 30

Odotushypoteesi Esimerkki Sijoitetaan 100 euroa kahdeksi vuodeksi Ratkaistaan, mikä on vuotuinen kahden vuoden korko Jaetaan puolittain 100 eurolla, jolloin 100 e pääoma supistuu pois 1 + 2% 100 + 3% 100 = 1 + i% 100 + i% 100, vähennetään 1 molemmilta puolilta ja kerrotaan 100:lla, jolloin saadaan 2% + 3% = i% + i% = 2 i%, mistä seuraa 2% + 3% i% = = 2, 5% 2 eli kahden vuoden korko on vuoden mittaisten korkojen keskiarvo! Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 21 / 30

Odotushypoteesi Arbitraasi Kaksi sijoitusstrategiaa Verrataan kahta sijoitusstrategiaa T vuodeksi eteenpäin. Alkupääoma on K. Oletus: ei luottoriskiä. i j,k (k > j) on vuotuinen korko periodilta j periodille k. Yläindeksi e viittaa odotukseen. Kertasijoitus Vuotuinen tuotto on i 0,T. Sijoitusta ei tarvitse tehdä kuin kerran. Ketjusijoitus Vuoden j tuotto on i j 1,j. Sijoitus uusitaan vuosittain Arbitraasiehdon mukaan näiden vaihtoehtojen on tuotettava yhtä paljon. Muussa tapauksessa kannattaisi velkaantua toisen strategian mukaisesti ja sijoittaa toisen strategian mukaisesti. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 22 / 30

Odotushypoteesi Arbitraasi Pääoma Pääoman kertyminen eri sijoitusstrategioissa Kertasijoitus Vuosi Ketjusijoitus K 0 K K(1 + i 0,T ) 1 K(1 + i 0,1 ) K(1 + i 0,T )(1 + i 0,T ) 2 K(1 + i 0,1 )(1 + i 1,2 )... { T kpl }} { K (1 + i 0,T ) (1 + i 0,T ) T K(1 + i 0,1 )(1 + i 1,2 ) (1 + i T 1,T ) = K(1 + i 0,T ) T Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 23 / 30

Odotushypoteesi Arbitraasiehto Pitkä ja lyhyt korko Arbitraasiehdon mukaan sijoitusstrategioiden odotettujen pääomien tulee olla yhtäsuuret hetkellä T : K(1 + i 0,T ) T = K(1 + i 0,1 )(1 + i e 1,2) (1 + i e T 1,T ), josta ratkaistaan pitkä korko i 0,T = [(1 + i 0,1 )(1 + i e 1,2) (1 + i e T 1,T )] 1/T 1. Pitkä korko i 0,T on siis geometrinen keskiarvo tulevista lyhyistä koroista. Log-approksimaatio, i log(1 + i), kun i on pieni i 0,T = 1 T (i 0,1 + i e 1,2 + + i e T 1,T ). Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 24 / 30

Odotushypoteesi Arbitraasiehto MUTTA... Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 25 / 30

Odotushypoteesin täydennöksiä RISTIRIITA: Pitkä korko on keskimäärin nouseva Lähde: Piazzesi (2003) Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 26 / 30

Odotushypoteesin täydennöksiä RISTIRIITA: Pitkä korko on keskimäärin nouseva Odotushypoteesi ja riskipalkkio Tuottokäyrä on keskimäärin nouseva! Tämä ei selity odotushypoteesilla, vaan riskipalkkiolla (risk premium, term premium), joka on sitä suurempi mitä pidempi korko. Vakioinen riskipalkkio implikoisi sen, että tuottokäyrän kulmakertoimen muutoksella pystyttäisiin ennustamaan muutokset tulevissa lyhyissä koroissa. Jotta näin ei olisi, tulee riskipalkkion vaihdella ajassa. Riskipalkkio siis Kasvaa juoksuajan kasvaessa, ja vaihtelee ajassa, mutta arbitraasiehdot rajoittavat vaihtelua yli juoksu- ja kalenteriajan. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 27 / 30

Muita teorioita Syventäviä malleja Odotushypoteesia täydentäviä Lyhyen koron lisäksi mahdollisesti muita tilamuuttujia. Suosittu erikoistapaus: affiinit korkomallit Kotitalouksien käyttäytymisestä johdetut tilamuuttujat. Askel kohti yleistä tasapainoa. Markkinoiden osittamiseen nojaavia Lyhyen ja pitkän koron markkinoiden eriytyminen. Market segmentation theory, preferred habitat theory. Verotus, investointihorisontti. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 28 / 30

Tiivistelmä Yhteenveto Pitkät korot ovat odotettujen lyhyiden korkojen keskiarvo + riskipalkkio. Riskipalkkio vaihtelee juoksu- ja kalenteriajassa arbitraasiehdon rajoissa. Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 29 / 30

Tiivistelmä Yhteenveto Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 30 / 30