Sivunumero: 1/13 ANJALAN KOULU ANJALANTIE 5 46910 KOUVOLA SISÄILMAONGELMAN TUTKIMINEN Tutkimusselostus 28.5.2015 Työnro: 051521100192 Kai Kylliäinen 040 5623 222
Sivunumero: 2/13 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Anjalan koulu Anjalantie 5 46910 Kouvola Sisäilmatutkimus Arto Kuitikka Koulun henkilökunta ja oppilaat Kai Kylliäinen / Linda Merk / Yhteyshenkilö: Arto Kuitikka, puh. 020 615 7122 Tutkimus pvm: 23.-24.4.2015 Raportointi pvm: 28.5.2015 Tutkijat: Kai Kylliäinen, puh. 040 5623 222 Linda Merk, puh. 0400 647 929
Sivunumero: 3/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Tutkimusmenetelmät... 4 2 SAADUT TIEDOT... 4 2.1 Käytössä olleet asiakirjat... 4 2.2 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot... 5 3 HAVAINNOT... 5 3.1 Ilmanvaihto... 5 3.2 Käyttövesi ja viemäröinti... 7 3.3 Rakenteet... 8 4 NÄYTTEET... 14 4.1 Sisäilman ja tuloilmakanavan kuitupitoisuus... 14 5 HAVAINTOJEN JA TULOSTEN TULKINTA... 14 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET... 16 Liitteet: Pohjapiirustus tulkintoineen sekä näytteenottokohtineen. Näytteiden analyysiraportit
Sivunumero: 4/13 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Tutkimuksen kohteena on Anjalan koulurakennus. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1952. Tutkittavat tilat ovat pääsääntöisesti ympäröivän maanpinnan yläpuolella lukuun ottamatta kellarikerrosta, jossa väestönsuoja, joka toimii tällä hetkellä varastotilana. Alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta alapuolisella lämmöneristyksellä. Välipohjarakenne on kaksoislaattarakenne. Ulkoseinät ovat kivirakenteisia. Väliseinät ovat kivi-/levyrakenteisia. Yläpohjarakenne on osittain betoni- ja osittain liittolaattarakenteinen. Ilmanvaihtona on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Saadun tiedon mukaan tutkittavissa tiloissa toimiva henkilökunta on kokenut sisäilman laadun heikoksi ja heillä on todettu sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Osassa huoneita on havaittu poikkeavaa tuoksua. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koetun heikon sisäilman laadun ja hajuhaitan syyn aiheuttaja/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia (pintaindikointi, suhteellinen kosteus), sisäilman mineraalivillakuitupitoisuuden määritystä kahden viikon pölylaskeumasta. Mikrobimittauksia materiaalinäytteinä. Ilmavuotoreittejä paikannettiin lämpökameran ja merkkisavun avulla. Ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti sekä merkkisavun ja paine-eromittausten avulla. Sisä- ja ulkoilman paine-eromittaus suoritettiin tutkimuksen aikana kertaluontoisena sekä viikon jaksona jatkuvana mittauksena. Suhteellinen kosteus: Vaisala HMI41 näyttölaite, mittapää HMP 42/mittapää HMP 44 Pintakosteudentunnistin: Gann Hydromette UNI-1 pintaindikaattori Paine-ero: Testo 510 paine-eromittari Paine-ero loggeri: Dwyer Magnesense ja Produal PEL-N paine-erolähettimet sekä Gemini TGPR- 0704 (Tinytag) dataloggeri Lämpökamera: FlirP620 2 SAADUT TIEDOT 2.1 Käytössä olleet asiakirjat - Kohteen pohjapiirustukset
Sivunumero: 5/13 2.2 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot Tilaajalta saatujen tietojen mukaan henkilökunta on kokenut sisäilman laadun heikoksi ja heillä on ollut sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Osassa tiloja on havaittu poikkeavaa tuoksua. 3 HAVAINNOT 3.1 Ilmanvaihto Tutkimuksen yhteydessä mitattiin sisä- ja ulkoilman välinen painesuhde. Kertaluontoisessa mittauksessa sisätilat ovat pääsääntöisesti alipaineiset (-1...-5 Pa) ulkoilmaan nähden. Kuitenkin osa tiloista mitattiin hetkellisesti ylipaineisiksi (+1...+10 Pa) tuulen vaikutuksesta. Viikon seurantajaksossa on havaittavissa huomattavaa poikkeamaa painesuhteissa. Mittapisteissä 1 ja 2 paine-erot vaihtelevat huomattavasti 29.4 klo 12:00 jälkeen. Mittapisteessä 1 poikkeavan jakson pituus on 6 vrk (29.4 4.5.2015) ja mittapisteessä 2 vrk (29.4 1.5.2015). Kyseisinä ajanjaksoina paine-ero vaihtelee + 50 Pa - -50 Pa (mittarin maksimi mittausarvo on ±50 Pa). Mitaustulosten mukaan ajanjaksona kyseiset tilat ovat yö aikana huomattavan ylipaineiset ja päivällä alipaineiset. Paine-erojen poikkeaman voi aiheuttaa erillisten poistojen ja tuloilman eriaikaisesta ohjauksesta. Ajanjakso sijoittuu arkipäiville joka poikkeaa normaalista ilmanvaihdon viikonloppuohjauksesta. Mittapiste 1 opettajien kahvio 138
Sivunumero: 6/13 Mittapiste 2 musiikkihuone 172 Mittapiste 3 tekstiilityö 194 Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneista kaksi sijaitsee rakennuksen katolla ja yksi siivouskomerossa 128. Siivouskomerossa on vain tuloilmakone, kyseisen alueen poistoilmanvaihto on toteutettu erillisillä poistoilmapuhaltimilla. Kyseinen ilmanvaihtokone palvelee aluetta, jossa paine-eromittauksessa havaittiin poikkeamaa. Siivouskomeron 128 tuloilmakoneen kanavisto on osittain reikäpeltirakenteinen. Tuloilman jakokammiossa osa tuloilmakanavien lähdöistä on peitetty reikäpellillä.
Sivunumero: 7/13 Luokkatiloissa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Käytävillä on vain yksittäiset poistoilmaelimet. 3.2 Käyttövesi ja viemäröinti Lattiakaivot ja viemäröinti on toteutettu valurautaisin materiaalein. Suihkutilojen lattiakaivoissa on kuparinen korokerengas ja kaivoissa on havaittavissa korroosiota.
Sivunumero: 8/13 3.3 Rakenteet Yleistä Rakennuksen kantavarunko on pilari-/palkirakenteinen. Ulkopuoliset osat Ruokalan ja käytävän osalla rakennuksen ympärillä oleva maanpinta viettää rakennuksen päin. Sadevedet ohjautuvat syöksytorvista osittain sadevesikaivoihin ja osittain betonikouruin kauemmas rakennuksen vierustalta. Vesikate (huopakate) on uusittu lähivuosina ja siinä ei ole mainittavaa poikkeamaa. Osa kattoikkunoista on uusittu. Osassa tiloja on havaittavissa valumavesijälkiä kattoikkunoiden ympäristössä. Käyttäjien kertoman mukaan kattoikkunoiden vaihdon jälkeen kattovuodot ovat poistuneet. Liikuntasalin ikkunoiden osalla kattonostot ovat hyvin matalat. Katon muoto mahdollistaa lumen kerääntymisen (pakkaantumisen) ikkunoiden ympäristöön.
Sivunumero: 9/13 Puuikkunoiden listoitus ja ulkopuitteiden pinta on haurastunut ajan saatossa. Osa listoista on uusittu muovilistoiksi, lämpötilan vaihtelun vaikutuksesta listat ovat kuitenkin irronneet alustastaan. ikkunapeltien kaato on vähäinen ja paikoitellen olematon. Ikkunan karmien ja - peltien liittymät ympäröiviin rakenteisiin on paikoitellen epätiiviitä.
Sivunumero: 10/13 Sokkelirakenne Kiinteistössä on paikoitellen korkea valesokkelirakenne. Pääsääntöisesti pintaindikoinnin yhteydessä ei havaittu mainittavaa poikkeamaa / ilmavuotoja sokkelien ympäristössä. Poikkeuksena vanhanrakennuksen käytävä osalla seinän vierustalla alapohjan pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Ulko- / väliseinä Ulkoseinät ovat pääsääntöisesti tiili/villa/tiilirakenteisia. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu mainittavaa poikkeamaa pintaindikaattorin arvoissa. Vanhassa kirjastossa olevassa luokassa on havaittu poikkeavaa tuoksua. Ikkuna ja seinärakenteen liittymästä tapahtui ilmavuotoa (karmin ja seinärakenteen liittymät, myös ikkunalaudan alapuolinen liittymä) ja siinä oli aistittavissa mikrobiperäistä tuoksua. Rakenteenavauksen perusteella ikkunankarmin ja sisäpuolisen tiilikuoren (varsinkin ikkunalaudan alapuolinen liittymä) väliin jää rako, josta kulkeutuu painesuhteiden perusteella rakenteen läpi ilmaa. Alipaineen vaikutuksesta rakenteen kautta tapahtuvan korvausilman mukana kulkeutuu epäpuhtauksia (pöly, haju yms.) sisäilmaan sen laatua heikentäen. Keittiön ulkoseinässä on yksittäinen alue jossa pintaindikaattorin lukemat ovat 110 vertailuarvojen ollessa 80.
Sivunumero: 11/13 Alapohja Kellarikerros Väestönsuojan lattiapinnalla on paikoitellen havaittavissa irtovettä. kauttaaltaan muualla lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Maalipinta hilseilee kyseiseltä alueelta. Kellaritiloissa lattiapinnoilla ja seinien alareunoissa pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Väestönsuojan alapohjassa on pintavesikaivoja joista pumpataan uppopumpulla vettä. Tutkimushetkellä kaivojen pohjalla on irtovettä. Kellarikerroksessa kulkee käytävä, jossa on viemäröinnin tarkistuskaivot. Kaivoissa on osittain paikoillaan vielä muottilaudoitus (lahovaurioitunut). Kaivojen pohjalla on irtovettä. Käytävän osalla ei seinien alaosassa ole mainittavaa poikkeamaa pintaindikaattorin arvoissa.
Sivunumero: 12/13 1.kerros Liikuntasalin suihkuhuoneiden ja pukuhuoneiden lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Pukuhuoneiden osalla alapohjarakenne on pinnoite (muovimatto), betoni, muovi, styrox, hiekka. Muovimaton alla suhteellinen kosteus on 84 88 %, lämpötilan ollessa 21 o C. Pesuhuoneen puolella on lattiapinnoitteena keraaminen laatta. Liikuntasalin katsomon lattiapinnalla (porrastus) pintaindikaattorin arvot ovat koholla, kyseisellä alueella muovimaton alla suhteellinen kosteus on 90 %, lämpötilan ollessa 20 o C. Istuin pinnalla pintaindikaattorin arvoissa ei ollut poikkeamaa, muovimaton alla suhteellinen kosteus on 59 %, lämpötilan ollessa 20 o C. Keittiön yhteydessä olevassa toimiston ja sosiaalitilan lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla, kyseisellä kohdalla muovimaton alla suhteellinen kosteus on 87 %, lämpötilan ollessa 20 o C. Välipohja Käytävän 126, luokan 127 ja siivouskomeron 128 osalla on kaksoislaattarakenteinen välipohja (lämmöneristeenä polystyreeni), kyseisellä kohdalla on kellarin käytävä. Pintaindikaattorin arvot ovat koholla käytävän osalla noin 20 m 2 alueella. Käytävän ja huoneen 127 välipohjan eristetilan suhteellinen kosteus on 93 97 % lämpötilan ollessa 24 o C. Käytävän aulan puoleisessa päässä eristetilan suhteellinen kosteus on 27 %.
Sivunumero: 13/13 Yläpohja Yläpohja on osittain betonirakenteinen ja osittain liittolaattarakenteinen. Alaslaskumateriaalina on paikoitellen pinnoitettu mineraalivilla ja paikoitellen kipsilevy. Opettajanhuoneissa, kansliassa, rehtorin työhuoneessa, eteisaulassa, liikuntasalissa ja osittain käytävällä 166 oli kattopinnassa liimattu reunoiltaan avonainen akustovillalevy. Myös muissa tiloissa (mm. luokkahuoneissa) on useissa alaslasketuissa kattopinnoissa (metallikehikko) käytetty akustovillalevyä. Liittolaatan läpivientien (kattoikkunat, sadevesi viemäröinnit, iv-kanavat yms.) kohdalla yläpohjan ilman- /höyrynsulkukerroksen liittymät ovat epätiiviitä. Keittiön toimiston kattopinnalla on valumajälkiä, kyseisellä kohdalla pintaindikaattorin arvoissa ei ole poikkeamaa.
Sivunumero: 14/13 4 NÄYTTEET 4.1 Sisäilman ja tuloilmakanavan kuitupitoisuus Sisäilman mineraalivilla kuitupitoisuuden määrittäminen toteutettiin geeliteipillä laskeumalevylle 2:den viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Kohteeseen vietiin 6 kpl puhdistettuja laskeumalevyjä Laskeumalevyt annettiin olla kohteessa 2 viikkoa, jolloin saadaan otanta eri sisäilman olosuhteista (paine-ero ulkoilmaan nähden yms.) 2:den viikon laskeumasta suoritettiin geeliteippinäyte, jotka lähetettiin Työterveyslaitokselle tutkittavaksi Työterveyslaitoksen mineraalivillakuituanalyysin mukaan Näytteissä 1, 2, 4 ja 6 kuitupitoisuus (0,3 0,7 kuitua/ cm 2 ) ylitti lievästi Työterveyslaitoksen suositusarvon (0,2 kuitua/ cm 2 ) Näytteissä kuitupitoisuus 3 ja 5 (0,1 kuitua/ cm 2 ) ei ylittänyt Työterveyslaitoksen suositusarvoa (0,2 kuitua/ cm 2 ) Kuitunäytteiden tulkintaohje: Työterveyslaitoksen suositus ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumasta on 0,2 kuitua / cm 2. Ohjearvon ylittyessä on tarpeen selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseksi.(työterveyslaitos) Tuloilmakanavasta otettiin 2 kpl geeliteippinäytteitä tuloilmakanavien kuitupitoisuuden määrittämiseksi. Näytteiden 7 ja 8 kuitupitoisuudet olivat 14/18 kuitua/cm 2. Kuitupitoisuudet ovat työterveyslaitoksen tulkinnan mukaan toimistorakennusten keskimääräisen pitoisuuden rajoissa. Kuitunäytteiden tulkintaohje: Toimistorakennuksen tuloilmakanavien pinnoilta teollisen mineraalivillakuitujen keskimääräinen pitoisuus on Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelumittausaineistoissa ollut 10 30 kuitua/cm 2. (Työterveyslaitos) 5 HAVAINTOJEN JA TULOSTEN TULKINTA Paine-eromittausten perusteella tilat ovat pääsääntöisesti lievästi alipaineisia. Osassa mittauksia havaittiin kuitenkin huomattavaa poikkeamaa paine-eroissa. Paine-erojen poikkeaman voi aiheuttaa erillisten poistojen ja tuloilman eriaikaisesta ohjauksesta. Alueella, jossa paine-ero poikkeamat olivat, on erillinen tuloilmakone ja poistoilmanvaihto on toteutettu erillisillä huippuimureilla.
Sivunumero: 15/13 Käytävätiloihin tultaessa oli aistittavissa raskas ilmanlaatu. Käytävien ilmanvaihto on todennäköisesti vähäistä koska käytävillä on vain poistoilmaventtiilejä ja niitäkin hyvin vähän. Luokkahuoneissa on erilliset tulo- ja poistoilmanvaihtoelimet. Käytävän 126 sivustoilla pintamaiden muodosta johtuen sokkeli-/ alapohjarakenteisiin kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta. Käytävällä 126 ja huoneessa 127 havaitut lattiarakenteen kohonneet kosteusarvot kohdistuvat kyseiselle alueelle. Vesikatolla ikkunoiden vierustan nostot ovat hyvin vähäiset katon keskiosalla. Sadevedellä ja lumen sulamisvesillä on mahdollisuus päästä kyseisiltä kohdilta yläpohjarakenteeseen. Ikkunoiden ulkopuolisten puurakenteiden ikääntyminen on havaittavissa listoitusten ja puitteiden pinnoilla. Ikkunoiden sisäosassa on kiinteä yksilasi ja ulko-osa ulospäin avautuva puupuite. kyseisten ikkunoiden U-arvo on heikko. Ikkunoiden pellitysten liittymässä ulkoseinärakenteeseen on epätiiveyttä ulko- ja sisäpuolella. Ulkopuolista epätiiveyskohdista ja ikkunapellin heikosta kaadosta johtuen seinärakenteeseen pääsee kosteutta. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Sisäpuolisista epätiiveys kohdista pääsee ilmavirtausten mukana epäpuhtauksia sisäilmaan. Luokan 168 ikkunalistojen ja ikkunalaudan poiston perusteella ikkunat on tiivistetty polyuretaanilla apukarmin ja karminväliseltä osalta. Tiilirakenteen ja polyuretaanieristeen tiiveys on kyseenalainen. Ikkunalaudan alapuolisella osalla apukarmin ja seinärakenteen liittymässä on selvä rako eristetilaan, josta tapahtui aistinvaraisesti havaittuna ilmavirtausta ja mikrobiperäistä tuoksua. Kellarikerroksen alapohjarakenteeseen kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta ulkopuolisen maanpinnan muodon perusteella. Pintakaivojen pumppaus ei ole ollut riittävää koska sulamis-/sadevesiä pääsee kellarikerrokseen. Kellarikerroksen varaston ovi on mikrobivaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. Kellarikerroksen tarkistuskaivoissa olevat puurakenteet ovat lahovaurioituneita. kaivojen luukkujen kautta pääsee käytävätilaan kaivoista epäpuhtauksia. Liikuntasalin suihkuhuoneiden tekninen käyttöikä (pinnoitteet, lattiakaivot) on lopussa, jolloin rakenteisiin pääsee suihkuvesiä. Pukuhuoneiden osalla suihkuhuoneen edustalla muovimaton alla suhteellinen kosteus on koholla. Viiltomittauksen yhteydessä aistittiin muovimaton/mattoliiman kemiallisen hajoamiseen viittaavaa tuoksua. Tuoksun ja suhteellisen kosteuden jonka perusteella voidaan todeta kosteudesta johtuvan muovimaton/mattoliiman kemiallisen hajoamisen tapahtuvan. Liikuntasalin katsomon vinon lattiarakenteen ja keittiön toimiston osalla vaikuttaa maaperänkosteus, jonka vaikutuksesta muovimaton alla suhteellinen kosteus kohoaa. Käytävän 126, luokan 127 ja siivouskomeron 128 osalla on välipohjarakenne on kastunut todennäköisesti ulkopuolisen kosteusrasituksen vaikutuksesta. Pois ei voi sulkea patteriverkoston vuotoa välipohjarakenteessa.
Sivunumero: 16/13 Yläpohjassa pohjassa on paikoitellen akustiikka materiaalina tasopinnoiltaan pinnoitettuja ja reuna-alueeltaan pinnoittamattomia levyjä. Kahden viikon laskeumapölystä otettujen näytteiden perusteella osassa näytteitä oli kuitupitoisuus lievästi koholla. vertailuna iv-kanavista otetut kuitupitoisuudet olivat Työterveyslaitoksen keskimääräisen pitoisuuden rajoissa. Voidaan olettaa, että lievä kohonneen kuitupitoisuuden aiheuttaa reunapinnoiltaan pinnoittamattomat akustiikkalevyt. Liittolaattarakenteisen yläpohjan epätiiveyskohdista (ympäröivien rakenteiden liittymät, läpiviennit yms.) tapahtuu paine-erojen vaikutuksesta ilmavirtausta, jonka mukana kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET Yleistä Kiinteistön sisäilman laatuun vaikuttaa useampi eri tekijä (alipaineisuus, rakenteiden ilmavuodot, rakenteissa olevat kosteusvauriot, lattiapinnoitteen vaurioituminen). Kiinteistöä tulee käsitellä kokoisvaltaisesti (rakenteet / olosuhteet) korjaussuunnitelmaa tehdessä. Yksittäisen rakennusosan / toiminnan korjauksen vaikutus koko kiinteistön olosuhteisiin voi olla vähäinen. Ilmanvaihto paine-eromittauksen poikkeamien selvitys (tulo- ja poistoilman synkronointi, kellojen käyntiajat, yms.) kokonaisvaltainen ilmamäärien/ilmanvaihdon tarkistus/suunnittelu (esim. käytävien ja siivouskomerossa 128 olevan iv-koneen toiminta-alue) o ilmamäärien säädön yhteydessä tulee huomioida sisä- ja ulkoilman välinen painesuhde, ei pelkästään tulo-/poistoilman erotus iv-kanavien puhdistus (vanhat kanavat/koko järjestelmä) Ulkopuoliset osat maanpinnan muokkaaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi perusmuurin vedeneristyksen tarkastus siipi- ja vanhan rakennuksen käytävän ympäristöstä salaojan toiminnan tarkastus vesikatolla reunanostojen tarkastus/tiivistys ikkunoiden pellitysten ja karmien liittymien tiivistys ikkunapeltien kaadon lisääminen (vaatii muodon leikkauksen ulkoverhoustiileen) Sisäpuoliset osat ikkunoiden ja seinärakenteen liittymien tiivistys (esim. Ardex vahvikenauhalla) myös ikkunalaudan alapuoliselta osalta (vaatii ikkunalaudan irrotuksen)
Sivunumero: 17/13 ikkunoiden uusimisen suunnittelu lämmöneristyksen kannalta kellarikerroksen pintakaivojen pumppujen toiminnan tarkastus (pumppaussyvyyden lasku) ja mahdollinen lisäys tarkistuskaivojen puhdistus orgaanisesta jätteestä ja luukkujen tiivistys liikuntasalin suihkuhuoneiden ja pukuhuoneiden peruskorjaus o Pukuhuoneiden pintalaatan kuivaus/voc-yhdisteiden poisto rakennetta lämmittämällä (tehostetaan rakenteisiin imeytyneiden orgaanisten VOCyhdisteiden haihtumista) liikuntasalin vinon lattiarakenteen pinnoitteen poistaminen ja rakenteen koneellinen kuivaus. o uuden pinnoitteen valinnassa tulee huomioida pinnoitteen vesihöyryn läpäisevyys (maaperän kosteus), esim. keraaminen laatta. käytävän 126, luokan 127 ja siivouskomeron 128 lattiarakenteen koneellinen kuivaus. o vanhan pinnoitteen, mattoliiman, tasoitteen poisto o pintalaatan kuivaus/voc-yhdisteiden poisto rakennetta lämmittämällä (tehostetaan rakenteisiin imeytyneiden orgaanisten VOC-yhdisteiden haihtumista) yläpohjan akustiikkalevyjen reunaosan pinnoitusta vaihtoehtoisesti levyjen vaihtaminen toiseen materiaaliin Liittolaattarakenteisen yläpohjan läpivientien ja rakenteiden liittymien tiivistys. Keittiön toimiston kattorakenteen tarkistus Korjausrakentaminen tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Kai Kylliäinen 0405623222 Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt kosteudenmittaaja PKM Rakennusterveysasiantuntia VTT-C-5529-26-10 Rakennusten lämpökuvaaja h/lk 009/05 Toimeksiannoissamme noudatamme vahinkosaneeraustöiden yleisiä toimitusehtoja. Tämän raportin johtopäätökset ja suositukset perustuvat tutkimus- ja mittauspisteistä saatujen tulosten analysointiin. Tutkimus ei sulje pois mahdollisuutta, että muualla rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita
LIITE 1/4 Piirros/pohjakuva: (viitteellinen, ei mittakaavassa) -5-1 Pa -2 +1 Pa -2 Pa 3 K 6 2-1 Pa -5 Pa K 3-5 Pa K 5 4 6 3 5 K 4 9 10 2 1 3 +0 5 Pa K 7 K 8 K 2 1 K 1 7 +5 Pa 2 1-2 +10 Pa 8
LIITE 2/4 K 1 Kuitunäyte Rakenteista tapahtuva huomattava ilmavuoto PA Paine-ero tilojen välillä Arvioitu kastunut lattiarakenne Katossa valumajälkiä 1 1 1 RH muovimaton alla (viiltomittaus) Paine-erologgeri RH eristetila Mittaustulokset: Eristetila Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) 1 94 26 2 97 24 3 27 24 (g/m 3 ) Viiltomittaus Mitta Suht. Lämpö (g/m 3 ) piste kost. (%) tila ( o C) 1 41 23 8,2 2 87 20 15,2 3 88 21 16,2 4 53 21 9,9 5 84 20 14,6 6 48 21 8,6 7 29 23 6,1 8 93 25 21,0 9 59 20 10,3 10 90 20 15,2 MITTAUSTULOSTEN TULKINTA: Suhteellinen kosteus = RH, lämpötila = t. Eristetilan suhteellisen kosteuden tulisi pääsääntöisesti noudattaa seuraavia raja-arvoja: ( Lämpötilan t ollessa 20 C ± 5 C ) RH alle 60 %, eristetila kuiva. RH 60% - 75%,eristetilassa kosteus koholla, selvitettävä voiko olla rakennuksen normaalitila. RH yli 75%, eristetila kostea / märkä, tutkittava vaatiiko korjaustoimenpiteitä. Puukosteusmittarilla mitataan vesipitoisuutta puussa painoprosentteina. Puun katsotaan olevan kuivaa, kun painoprosentti on alle 20%. Pintaindikaattorilla etsitään kosteuseroja rakenteissa, ei suoriteta varsinaisia mittauksia. Edellä mainitut raja-arvot ovat ohjeellisia, rakennuksen kokonaistilanne aina arvioitava.
LIITE 3/4 MITTALAITTEIDEN TARKKUUS HMI41 Näyttölaitteen aiheuttama enimmäisvirhe +20 C:ssa Kosteus: 0,1 % RH Lämpötila: 0,1 C HMP42 Mittapään aiheuttama enimmäisvirhe +20 C:ssa 2 % RH (0-90 % RH) 3 % RH (90-100 % RH)
LIITE 4/4