KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUE

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUE RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA III Yleispiirteinen kuntoarvio Työnumero 2010-01 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Linnansalmentie 85, 73100 Lapinlahti puh 017-733033

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III sivu 2

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sisällysluettelo Rakenteet ja kuntoarvio 5 Perustukset 7 Runko 9 Ikkunat 15 Julkisivut 21 Sisäänkäynnit 25 Vesikatot 29 Tilat 30 Tekniset järjestelmät (LVIS) 37 sivu 3

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Linnanpellonkatu 5 6 3 4 30 28 7 2 6 17 16 Gottlundinkatu 2 18 9 1 4 11 9 7 7 8 1 12 11 Killisenkatu 4 1 2 3 8 7 15 1 16 17 5 18 6 19 20 5 13 7 21 12 18.11 sivu 4

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakenteet ja kuntoarvio Rakennukset on suunniteltu vuosina 1939-51 ja ne ovat valmistuneet vuosina 1940-1952. Alkuperäiseltä pohjaratkaisultaan ja rakennustavaltaan kaikki talot ovat lähes samanlaisia. Vähäistä vaihtelua on kellareiden tilajärjestelyissä, keittiö / keittokomero huoneistotyypissä ja joissakin julkisivujen yksityiskohdissa. Rakennukset ovat olleet jatkuvan kunnossapidon kohteina. Kunnostustöiden ja yksittäisten vauriotapausten (putkivuotoja, tulipaloja tms.) myötä varustuksissa ja sisäpintojen verhouksissa on vaihtelua. Linnanpellon talot kuuluivat valtakunnalliseen perusparannuskokeiluun 1970-luvun lopulta 1980 luvun alkuun. Perusparannustöissä : asuntojen varustelua on parannettu (keittiöiden uudelleen kalustus ja tilamuutos suihkullista wctilaa varten. talojen yhteistiloja on parannettu (talosauna osaan taloista, pyykin pesu- ja kuivaustiloja). rakennusten lämmöneristyksiä on parannettu (ulkoseinät, kellarivälipohja ja yläpohja). lämmitysmuoto on muutettu. Puutulisijojen tilalle on rakennettu vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, lämmöntuotto kaukolämpö, lämmönvaihtimia on osassa rakennuksia. LVIS asennuksia on uusittu vesikatteet on uusittu osaan rakennuksista on uusittu ikkunoita ja ulko-ovia. kellareiden sorapohjaisiin tiloihin on valettu maanvarainen betonilaatta. Perusparannuskokeilun jälkeen kunnostustyöt ovat olleet yksittäisten vauriotapausten huoneistokohtaisia korjauksia. Koko aluetta koskevia kunnostustöitä ei ole tehty. sivu 5

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Linnanpellonkatu 26 Rakennetyyppejä vuoden 1980 perusparannussuunnitelmasta. Lisälämmöeristys toteutetaan sisäpuolelle. Maapohjalla olleisiin puuvarastoihin tehdään lämmöneristetty maanvarainen betonilattia. Gottlundinkatu 7 Puuvarastojen tilaan 1970-80 lukujen vaihteen perusparannuksessa valettu betonilattia. Huonekorkeutta on pyritty lisäämään kaivamalla. Lattia porrastaa perustusten anturoiden kohdilla. sivu 6

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Perustukset Maanvarainen perustus teräsbetonianturoille. Perusmuurit teräsbetonivalua. Perusmuureja on lisäeristetty perusparannuskokeilussa (jäykkä lasivilla 10 cm, höyrynsulku muovikalvo, sisäverhous lastulevyä). Joissakin taloissa perusmuuriin on tehty uusia oviaukkoja (rinteessä kellarin lattiapinta on maanpinnan tasossa talon toisessa päässä ja toisessa päässä kellari on pääosin maan alla). Perustuksissa ei havaittu routimisesta tai kosteudesta johtuvia vaurioita. Perusmuurin vedeneristys ja routaeristys eivät ole nykyvaatimusten mukaiset. Jos perusmuurin läpi tulee kosteutta on muovikalvolla suljettu lisäeristys altis kosteusvauriolle. Ruokakellareissa (Killisenkatu 8 :ssa lisäksi pesutupa ja sauna) alkuperäinen rakenne on maanvarainen pintakäsittelemätön betonilaatta. Näissä rakenteissa ei ole tehty muutoksia. Lattiat ovat ehjiä ja kuivia. Rakenne ei täytä lämmöneristyksen ja vedeneristyksen nykyvaatimuksia. Puuvarastot ovat alun perin olleet sorapohjalla. Lattiat on uusittu tila- ja käyttötarkoitusten muutoksia tehtäessä. Sorapohjaa on kaivettu niin, että valmiiseen tilaan on saatu vähimmäishuonekorkeus 2,2 m. Käyttötilojen osalta suunnitelmissa mainitaan, että rakenne salaojitetaan. Uudessa rakenteessa tiivistetyn sorakerroksen päälle on asennettu muovikelmu, 100 mm polystyreeni ja 80 mm betonilaatta. Lattiapinnoissa on porrastuksia, olevat rakenteet ovat todennäköisesti rajoittaneet kaivusyvyyttä. Lattiat ovat ehjiä. Betonilaatan pinnanlaatu on paikoin karkea. Osa perusmuurin rajaamasta tilasta on rakentamatonta tuulettuvaa alapohjaa. Rakentamattomassa tilassa on tasaamaton vaihtelevan korkuinen soratäyttö. Tuuletustilaa on paikoin käytetty varastointiin, paikoin tilaan on kertynyt erilaisia jätteitä. Alapohjan tilaan on lämpövuotoa eristämättömien betoniseinien läpi. Tuuletusaukot on ainakin osittain tukittu perusmuurin sisäpuolisella lisäeristyksellä (kaista välipohjaa ulkoseinän vierustalta ja perusmuurin yläreuna on eristetty lasivillalla). Ainakin Gottlundinkatu 5 perusmuurista on tullut kosteutta läpi (suolahärmettä näkyy eristämättömän perusmuurin alaosan pinnassa). Tarkasteluajankohtana kuurittumista lukuunottamatta kosteutta ei havaittu, alustan soratäyttö näytti kuivalta. Lämpöputket on vedetty eristettyinä välipohjan puurakenteen pinnassa, putkisto on porattu välipohjan puupalkistosta läpi. Alkuperäisten betonivalujen muottilaudoituksia on osittain purkamatta paikoillaan. Alapohjan tuuletus on heikko, mahdollisesti kertyvä kosteus jää rakenteisiin. Tuuletuksen parantaminen saattaa aiheuttaa alapohjan tilassa olevin putkiasennusten jäätymistä. Alapohjien tiloihin kertynyt maatuva jäte tulee poistaa alustasta. Gottlundinkatu 7 Rakentamatonta alapohjan tilaa. Alapohjien tiloihin on kertynyt erilaisia jätteitä, rakennusjätteitä ja asukkaiden jättämiä. Gottlundinkatu 5 Rakentamatonta alapohjan tilaa. Perusmuurin läpi on tihkunut kosteutta. Perusparannuksessa välipohjaa ja perusmuurin yläosaa on lisäeristetty Killisenkatu 7 Alapohjan rakentamatonta tuuletustilaa. Rinnemaastossa pitkän rakennuksen matkalla maasto ehtii laskea niin paljon, että alapohjan tila muodostuu alarinteessä huomattavan korkeaksi. sivu 7

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Linnanpellonkatu 26 Rakennetyyppejä vuoden 1980 perusparannussuunnitelmasta. Lisälämmöeristys toteutetaan sisäpuolelle. Huoneistoväliseinien eristävyyttä parannetaan. Gottlundinkatu 5 Yllä. Entinen puuvarastojen tila. Välipohja on tällä osalla puurakenteinen, pystyrunko osittain puupilareita, osittain betonipilareita- Keskellä kellaria on kantava betoniseinä. Entisten ruokakellareiden ja porrashuoneen alueella 1. kerroksen välipohjassa on betoniholvi. Oikealla. Alapohjan tuuletustilassa 1. kerroksen puurakenteinen välipohjaa. Välipohjaa on osin tuettu betonipilareilla. Puupalkistoon on tehty porauksia putkistoille. sivu 8

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Runko Kellarissa kantavat seinät ja pilarit ovat lautamuottiin valettua teräsbetonia. Puurakenteisen välipohjan osilla välipohjaa on kannatettu myös puupilareilla. Rakenteissa ei havaittu vaurioita. Linnapellonkatu 30 kellarissa uusia tiloja tehtäessä on välipohjan kannatusta muutettu puurakenteisen välipohjan osalla. Välipohja on kannatettu teräspalkilla ja teräspilareilla. Palkkilinja on siirretty alkuperäiseltä halkovaraston seinälinjalta keskemmäs välipohjan holvia. Ruokakellareissa on syrjätiilimuurattu punatiiliverhous betonirakennetta vastaan. Ruokakellareiden rakenteet ovat ehjiä. Kellarissa uusimmat väliseinät ovat lastulevyverhottuja puurankorakenteita. Kerroksissa seinä ja välipohjarakenteet ovat sahanpurueristeisiä puurakenteita, seinissä puuranka välipohjissa kaplailla betoniholvista tai puupalkistosta korotetut lattianiskat. Ulkoseinille ja huoneistojen väliseinille on tehty sisäpuolinen lisälämmöneristys, työselosteen mukaan lasivillaa, höyrynsulkumuovikalvo ja lastulevyverhous. Gottlundinkatu 9:ssä ulkoseinän lisäeristys on tehty ulkopuolelle. Tarkasteluhetkellä Gotlundinkatu 5:ssä oli rakenteita avattu tulipalon ja sen aiheuttaman vesivahingon takia. Avatuista rakenteista oli nähtävissä ehjä puurunko ja kirkkaat purutäytteet (ei lahovaurioita). Lasivillaeristeiden sisäpinnassa oli paikoitellen havaittavissa ilmavuodosta ja kostumisesta kertova värimuutoksia, eriste ei ole kauttaaltaan värjääntynyt. Alkuperäisissä rakenteissa ei havaittu vaurioita. Alkuperäinen rakenne ei täytä lämmön-, äänen- eikä palonkeston nykyvaatimuksia. Muovikalvon ja lasivillan lisäeristysrakenne on altis rakennevirheille ja paikallisille ilmavuodoille, vuotokohdissa kosteus saattaa tiivistyä. Piiput ja palomuurit ovat olleet punatiilestä muurattuja ja suojarapattuja. 1970-80 lukujen vaihteen suunnitelmissa kaikki tulisijat ja osassa taloista savupiiput (Gottlundinkau 5 ja 7) on esitetty purkumerkinnällä. Tulisijat on purettu. Savupiiput tuuletushormeineen ja osa palomuureista on säilynyt. Jos käytöstä poistetuissa hormistoissa on ilman virtausta, saattaa se aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteeseen. Käyttämättömät hormit on tulpattava / täytettävä. Puurakenteisissa välipohjissa tulisijojen perustana on palomuureihin tukeutuvat teräsbetonilaatat. Tulisijaperustukset ovat säilyneet. Porrassyöksy sisäänkäyntitasolta kellariin on teräsbetonivalua. Kerroksissa portaat ovat puurakenteiset, laudoituksella ja vaneroinnilla verhoillut. Portaiden rakenteet ovat ehjät, pintaverhouksissa on kulumista. Porrashuoneiden puurakenteet eivät täytä ääneneristyksen eikä palonkeston nykyvaatimuksia. Linnanpellonkatu 30 Vasemmalla. 1. kerroksen välipohjan kannatuksesta on muutettu teräsrakenteeksi. Yllä. Alemmassa kuvassa alkuperäinen puupalkki ja betonipilarit. sivu 9

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Gottlundinkatu 5 Yllä. Kellarin kantavia betonirakenteita (seiniä, palkki ja holvi). Valettu porrassyöksy sisäänkäyntitasanteelle. Oikealla. Entinen ruokakellari. Ruokakellariin on tehty betonirakenteen päälle eristykseksi syrjätiilimuuraus punatiilistä. Gottlundinkatu 9 Muista rakennuksista poiketen tässä talossa 1. kerroksen välipohja on betoniholvia koko rakennuksen alalta. Katusivun sisäänkäynneissä porraskäytävän alapää on välipohjasta riippuva rakenne. Jälkeenpäin tehtyjä läpivientejä on sattunut useita samaan kohtaan. Lävistyksiä rakenteiden liittymäkohtiin tehtäessä on varmistuttava rakenteen kestävyydestä. Killisenkatu 8 Kuivaushuone. Perusparannusvaiheessa kelllriin tehdyt uudet tilat ja ulkoseinän lisäeristys ovat lastulevyllä verhoiltuja puurankarakenteita. sivu 10

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Gottlundinkatu 5 Yllä ja yllä oikealla.1. kerroksen välipohja on sisäänkäyntisivulla tehty osittain betoniholviin tukeutuvan puupalkiston varaan. OIkealla. Kerrosten välinen puurakenteinen välipohja. Alla. Perusparannustöissä lisäeristyksen rakenteet ja väliseinät on verhottu lastulevyverhouksella. sivu 11

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Linnanpellonkatu 26 Rakennetyyppejä vuoden 1980 perusparannussuunnitelmasta. Lisälämmöeristys toteutetaan sisäpuolelle. Yläpohjaan on lisätty eristettä yläpuolelle. Gottlundinkatu 7 Lähes virheetöntä raakaponttilaudoitusta. Alkuperäisessä betonitiilikatteessa on todennäköisesti ollut aluskatteena yksinkertainen bitumihuopa. Linnanpellonkatu 30 Harvalaudoitus raakaponttilautaa. Alkuperäinen umpilaudoitus on todennäköisesti purettu ja uudelle peltikatteelle on tehty purkutavarasta aluslaudoitus. sivu 12

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Tulisijat ja palomuurit Gottlundinkatu 5 Palomuuri ja puurakenteisessa välipohjassa oleva palomuureihin tukeutuva tulisijaperustus teräsbetonia. Killisenkatu 7 Tulisijaperustus 1. kerroksen välipohjassa. Betoniseinään tukeutuva betoniuloke puurakenteisessa välipohjassa. sivu 13

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Rakennustyyppi A Gottlundinkatu 5 Sisään aukeavaksi tyypiksi muutetut ikkunat. Ikkunoiden ruskea kuultokäsittely on julkisivussa peittomaalattu valkeaksi. Killisenkatu 8 Ikkunat on uusittu perusparannussuunnitelmapiirustuksen merkintää noudattaen vanhan mallin mukaan sisään aukeavaksi kolmilasiseksi tyypiksi. Puiteprofiili ja ikkunan peittävä maalauskäsittely muistuttavat alkuperäisiä ikkunoita. sivu 14

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Ikkunat Kaikki asuntojen ikkunat on uusittu. Osassa taloja myös kellareiden ja porrahuoneiden ikkunoita on uusittu. Sisää-ulos aukeava kaksilasinen tyyppi on vaihdettu kolmi-lasiseen sisään aukeavaan tyypppiin rakennusten perusparannustöiden yhteydessä. Uudet ikkunat ovat ruskeaksi kuultokäsiteltyjä. Tumma kuultokäsittely ei ole kestänyt ulkopuitteissa. Osassa taloja uusittujen ikkunoiden ulkopintoja on myöhemmin maalattu valkeaksi. Joissakin suunnitelmapiirustuksissa mainitaan, että ikkunat uusitaan vanhan mallin mukaan. Tällä tavoin on menetelty ainakin Killisenkatu 8:ssa. Joissakin taloissa osa alkuperäisistä ikkunoista on säilynyt kellarissa, porrashuoneessa tai ullakolla. Uusitut ikkunat ovat käyttökunnossa. Vanhojen ikkunoiden ulkopuitteet ovat säänsyömät, sisäpuitteet ja karmit ovat paremmassa kunnossa. Ikkunoiden käynti, tiivisteet ja heloitus vaatii huoltoa. Ikkunat tulisi korjausmaalata, myös uudempien ikkunoiden ulkopinnat olisi syytä maalata. Vanhojen ikkunoiden puitteissa on osittainen uusimistarve (puitteen lahonneen osan paikkaus tai koko puitteen uusiminen). Kumpikaan ikkunatyyppi ei täytä lämmöneristävyyden eikä tiiveyden nykyvaatimuksia. RAKENNUSTYYPPI A Gottlundinkatu 5 ja 7 : asuntojen ja porrashuoneiden ikkunat on uusittu 1970-80 lukujen vaihteessa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely, ikkunan ulkopinta on myöhemmin maalattu valkeaksi. Ullakoilla alkuperäiset yksinkertaisesti lasiset ikkunat. Ullakoille on varastoitu joitakin puretuista ikkunoista otettuja alkuperäisiä puitteita. Killisenkatu 8 : ikkunat on uusittu 1970-luvun lopun kunnostuksessa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisäpuite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä). Vaikka ikkunatyyppi on sisäänaukeava, uudet ikkunat on tehty mukaillen alkuperäisten ikkunoiden puitetta, pintakäsittely on peittävä maalauskäsittely. Ullakolla on alkuperäiset yksinkertaisesti lasiset ikkunat. Kellariin käyttötilojen ikkunat on uusittu kuten kerroksissa. Linnanpellonkatu 28 : asuntojen ja porrashuoneiden ikkunat on uusittu 1980-luvun alussa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely. RAKENNUSTYYPPI B Killisenkatu 7 : asuntojen ja ikkunat on uusittu 1980-luvun alussa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely. Porrashuoneissa ja ainakin osa kellarin ikkunoista on alkuperäisiä sisään-ulos aukeavia ikkunoita, lasitus yksinkertaisin lasilevyin. Killisenkatu 9 : asuntojen ja ikkunat on uusittu 1980-luvun alussa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely. Killisenkatu 11 : asuntojen ikkunat on uusittu 1970-80 lukujen vaihteessa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely Porrashuoneissa on alkuperäiset sisään-ulos aukeavat ikkunat, lasitus yksinkertaisin lasilevyin. Linnanpellonkatu 30 : kellarissa 1970-80 luvuilla tehtyihin uusiin pesu- ja pyykkihuoltotiloihin on tehty ikkunat (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä). Asuntojen ikkunat on uusittu 1970-80 lukujen vaihteessa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely Porrashuoneissa on alkuperäiset sisään-ulos aukeavat ikkunat, lasitus yksinkertaisin lasilevyin. Alkuperäisissä ikkunoissa on säilyneet myös alkuperäiset heloitukset. Ullakolla alkuperäinen ikkuna on säilynyt, lasiaukko on laudoitettu umpeen. sivu 15

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Rakennustyyppi B Killisenkatu 7 Asuntojen ikkunat on uusittu, porrashuoneissa on alkuperäiset. Lisälämmöneristys on tehty sisäpuolelle. Alkuperäisten ikkunoiden suhde julkisivuun on säilynyt ennallaan. Uudet ikkunat on asennettu uuden sisäpinnan mukaan ja julkisivuun jää syvennys. Ikkunoiden vuorilaudoitus ei ole uusittu tai ne on tehty alkuperäisen mallin mukaan Killisenkatu 9 Asuntojen ikkunat on uusittu kuten Killisenkatu 7:ssä (taustalla). sivu 16

RAKENNUSTYYPPI C ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakennustyyppi C Gottlundinkatu 9 : asuntojen ikkunat on uusittu 1970-80 lukujen vaihteessa (sisään aukeava, sisäpuite+kytketty lisä puite lasitettu yksinkertaisin lasilevyin, ulkopuite lasitettu yksinkertaisella lasilevyllä), puuosat ruskea kuultokäsittely Porrashuoneissa on alkuperäiset moniosaiset sisään-ulos aukeavat ikkunat, lasitus yksinkertaisin lasilevyin. Heloitus on pääosin alkuperäinen. Gottlundinkatu 9 Asuntojen ikkunat on uusittu. Ikkunat ovat ruskeaksi kuultokäsiteltyjä. Tässä rakennuksessa lisälämmöneristys on tehty ulkopuolelle. Uusien ikkunoiden asennus on tehty sisäpinnan mukaan, julkisivussa ikkunat jäävät syvään smyygiin. Alkuperäiset ikkunat ovat jääneet syvennykseen kun ulkoseinään on lisätty kerroksia ulospäin. Vuorilaudoitusta ei ole, vain smyygiä verhoava lauta on maalattu valkeaksi. sivu 17

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Gottlundinkatu 9, porrashuone F Porrashuoneiden ikkunat ovat polveilevasti moniosaisia. Alueen muissa taloissa porrashuoneiden ikkunat ovat yksinkertaisemmat. Alueen vanhimman talon ikkuna. Moniosainen ikkuna heloituksineen on alkuperäinen. Linnanpellontalon nykyisistä taloista vanhin. Ikkunan puiteprofiilii on rakentamisajalle tyypillinen puusepänteollisuudessa yleisesti käytössä ollut suoraviivainen malli. Puiteprofiili toistuu alueen muiden talojen säilyneissä ikkunoissa. Tässä talossa lisälämmöneristys on toteutettu ulkopuolelle. Huonetilassa ikkunan suhde ulkoseinään on säilynyt alkuperäisenä. Linnapellonkatu 30, porrashuone A Useimmissa taloissa porrashuoneen ikkunatyyppi on tämä. Ikkuna heloituksineen on alkuperäinen. Ikkuna on jäänyt syvennykseen kun ulkoseinään on lisätty sisäpuolinen lisälämmöneristys. Eristystöissä sisäpuolen listoitus on uusittu. Linnapellonkatu 28, porrashuone B Uusimmassa talossa porrashuoneen ikkunajako poikkeaa vanhemmista taloista. Ikkunat heloineen ovat alkuperäiset. Lisäeristystöissä ikkuna on jäänyt syvennykseen ja listoitus on uusittu. sivu 18

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Linnanpellonkatu 30 Kellarin ikkunat on joko uusittu sisään aukeaviksi, laudoitettu umpeen tai valettu umpeen. Pyykkituvan uusitut ikkunat (yllä vasemmalla). Killisenkatu 7 Kellarissa on säilynyt alkuperäisiä sisään-ulos aukeavia ikkunoita, osa ikkunoista on laudoitettu umpeen.. Gottlundinkatu 5 Ullakon ikkuna on alkuperäinen. Sisään-ulos aukevan ikkunan karmissa on vain ulkopuite. Ullakolla on peruskorjaustöissä puretuista alkuperäisistä ikkunoista irrotettuja puitteita. sivu 19

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Gottlundinkatu 5 ja 7 Kuvissa Gottlundinkatu 5. Alkuperäinen julkisivuverhous, rimalaudoitus. Asuntojen ja porrashuoneiden ikkunat on uusittu, alkuperäiset vuorilaudoitukset ovat säilyneet. Julkisivun maalipinta rapistuu. Lautaverhousta on kunnostettu, rimoja ja lautoja on uusittu. Verhous on vielä kunnostuskelpoinen, paikallista uusimistarvetta on.. Killisenkatu 8 Rimalaudoitus on alkuperäinen. Ikkunat on uusittu vanhaa ikkunamallia mukailevalla peittomaalatulla ikkunalla. Ikkunoiden ja ulko-ovien vuorilaudoitukset on uusittu. Vuorilautoja ei ole, on vain smyygiverhous ja ikkunan ylä- ja alareunan pellitykset. Linnanpellonkatu 28 Alkupeäistä vaakalaudoitusta. Uusittujen ikkunoiden ja ulko-ovien vuorilaudoitukset on uusittu. Porrashuoneissa on säilyneet alkuperäiset ikkunat ja vuorilaudat. sivu 20

Julkisivut ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakennustyyppi A Sahatavarasta tehdyt saumarimoitetut pystylaudoitetut verhoukset. Verhoukset ovat alkuperäisiä. Verhouksissa ei ole korosteosia ikkuna- ja ovivuorilaudoituksia lukuun ottamatta. Nurkkalaudoitukset tms. on maalattu julkisivun väriin. Ikänsä vuoksi verhouksissa on vikoja, halkeilua ja paikallisia lahovaurioita. Useissa taloissa julkisivuverhoukset ovat kärsineet vesikatolta räystäiltä valuneista vesistä. Räystäiltä kate on ollut puhki tai jalkakourut ovat tulvineet yli. Vuoto on aiheuttanut lahovaurioita julkisivuihin yleensä syöksytorvien suppiloiden kohdille. Verhousta on kunnostettu jo aikaisemmin vaihtamalle peiterimoja ja laudoitusta. Vaurioiden laajuus on selvitettävä erikseen. Vauriokohdat voi korjata paikallisesti kuten aiemminkin on tehty. Lohkeamakuvion perusteella ensimmäiset julkisivun maalauskerrat on tehty pellavaöljymaaleilla. Uusin maalikerros on toisen tyyppistä maalia (alkydiöljymaali tai lateksi). Uusin maalaus hilseilee isoina levyinä irti. Uusituissa julkisivun osissa maali on lujasti kiinni. Julkisivujen korjausmaalaus edellyttää maalinpoistoa. Höylätystä ponttilaudasta tehdyt vaakalaudoitetut verhoukset. Uusimmissa taloissa (Linnanpellonkatu 26 ja 28) on höylätystä ponttilaudasta tehty vaakalaudoitus. Nykyisessä asussaan verhouksissa ei erotu korosteosia ikkuna- ja ovivuorilaudoituksia lukuun ottamatta. Nurkkalaudoitukset tms. on maalattu julkisivun väriin. Ikkuna- ja ovivuorilaudat on uusittu ikkunoita uusittaessa. Julkisivut näyttävät ehjiltä. Ikänsä perusteella verhouksissa on varmasti vikoja. Vaurioiden laajuus on selvitettävä erikseen. Julkisivun maalaushistoria ja korjaustarve kuten sahatavarapinnoissa. Sokkelit Sokkelit ovat lautamuottiin valettua betoni. Betoni on maalattu myöhemmin. Sokkelipinnat ovat pääosin ehjiä. Linnanpellonkatu 30 talon alkuperäinen valutyönlaatu näyttään alueen taloista huonoimmalta ja tässä talossa sokkelissa on pieniä halkeamia. Killisenkatu 7 sokkelipintaa on todennäköisesti jossakin vaiheessa kunnostettu rappaamalla, rappaukseen on piirretty muottilaudoitusta vastaava viivoitus. Osa kellareiden ikkuna-aukoista on myöhemmin valettu umpeen. Rakentamisajankohdan betonivalujen laatu voi olla heikko (säästeliäs sementin käyttö). Vedeneristysten puuttuminen tai heikko laatu altistaa rakenteen kostumiselle. Jäätyessään kostunut rakenne saattaa rapautua. Rapautumista ei nyt ollut havaittavissa, kellareissa havaittiin jälkiä kosteuden läpi tihkumisesta. Osassa taloja sokkeli nousee huomattavan korkeaksi (rinnemaasto). Maanpinnat sokkelien vierustoilla eivät ole selvästi rakennuksesta pois viettäviä, pitkittäissuunnassa rinnemaasto antaa viettoja. Julkisivujen varusteet Perusparannussuunnitelmissa 1970-80 lukujen vaihteessa julkisivuihin esitetään tehtäväksi varapoistumistikkaita. Tikkaat on toteutettu teräsrakenteisina. Julkisivuvarusteiden kiinnitykset on tarkistettava ja ne on syytä korjausmaalata. TYYPPI A Gottlundinkatu 5 ja 7 : pystylaudoitus. Ikkunavuorilaudoitus lienee alkuperäinen, uudet ikkunat on listoitettu smyygissä. Killisenkatu 8 : pystylaudoitus. Ikkunavuorilaudoitusta on muutettu tai uusittu uusia ikkunoita asennettaessa. Aukkojen yläreunassa ei ole listaa, saumarimoitus on katkaistu aukon reunan tasaan. Linnanpellonkatu 28 : vaakalaudoitus. Ikkunavuorilaudoitusta on uusittu uusia ikkunoita asennettaessa, porrashuoneessa ikkunat ja vuorilaudoitus ovat alkuperäiset. TYYPPI B Killisenkatu 7 : pystylaudoitus. Uusittujen ikkunoiden ja ovien vuorilaudoitukset on uusittu. Killisenkatu 9 : pystylaudoitus. Uusittujen ikkunoiden ja ovien vuorilaudoitukset on uusittu. Killisenkatu 11 : pystylaudoitus. Uusittujen ikkunoiden ja ovien vuorilaudoitukset on uusittu. Linnanpellonkatu 30 : pystylaudoitus. Uusittujen ikkunoiden ja ovien vuorilaudoitukset on uusittu. sivu 21

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Rakennustyyppi B Killisenkatu 7 Tälle rakennustyypille vallitseva julkisivurakenne. Tässä rakennuksessa on poikkeuksellinen sollelin betonipinnan viimeistely. Sokkelia on todennäköisesti korjattu rappauksella, rappaukseen on piirretty muottilaudoitusta vastaava viivoitus. Killisenkatu 9 Sisäänkäyntisivu vasten Killisenkatu 11:ta, taustalla Killisenkatu 7.. Killisenkatu 11 Sisäänkäyntisivu vasten Gottlundinkatu 9:ää, taustalla Linnanpellonkatu 30. Tässä rakennuksessa vesikaton vuoto räystäällä on vioittanut julkisivuverhousta enemmän kuin muissa taloissa. Betonisokkeli on maalatulla lautamuottipinnalla kuten Linnanpellon taloissa yleensä. sivu 22

TYYPPI C ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Gottlundinkatu 9 : taloon on tehty 1970-luvun lopulla ulkopuolinen lisälämmöneristys. Alkuperäinen julkisivurappaus on poistettu lisäeristystyössä. Perusparannussuunnitelmissa mainitaan ulkoverhouksena Enso-talopaneeli. Enso-paneelia ei ole käytetty tai se on myöhemmin muutettu nykyiseen sahatavarasta tehtyyn pystylaudoitukseen, lomalaudoitus. julkisivun vedenpoisto ei toimi täysin. Verhouksen alapäässä kosteus on noussut päätypuun kautta seinälle. Verhouksessa on paikallisia lahovaurioita. julkisivulaudoituksen alapäässä on yleisesti lahovauriota. Sokkeli on liian matala ja puuverhous pysyy kosteana. julkisivu on maalattu todennäköisesti lateksimaalilla. Maali on paikoin lujasti kiinni alustassa. Paikoin lautaverhous on maalikalvon alla pinnastaan lahon pehmittämä ja maalikalvo on irti kiinteästä alustasta. Lahoviat ja verhouksen vedenpoisto on kunnostettava ennen huoltomaalausta. ikkuna- ja ovivuorilaudoitukset on uusittu lisäeristystyössä. Varsinaisia vuorilaudoituksia ei ole. Ikkuna- ja ovisyvennykset on verhoiltu ja maalattu julkisivusta poikkeavaan sävyyn, valkeiksi. sivu 23

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Gottlundinkatu 5 Rinteessä alempana olevaan portaaseen tulee pituutta. Portaat ja kaiteet ovat kuluneita, perusrakenteeltaan ne ovat ehjiä. Ulko-ovi on vaihdettu teräsprofiilioveksi. Katoksen rakenteet on uusittu. Julkisivussa on säilynyt alkuperäinen porrastunniste. Porrashuone on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. Kellarissa porras on betonia, kerroksissa on puurakenne. Alkuperäinen väritys on ollut vaaleampi, lakkaukset ja puuaines ovat tummuneet. Porrashuoneen puuverhous ei täytä palonkestovaatimuksia. Rakennusvalvonnasta on saatu lupa poiketa vaatimuksista. Gottlundinkatu 7 Ulko-ovi on alkuperäinen. Katos ja porrashuoneen ikkunat on uusittu. Ulkoportaasta siirrytään ahtaaseen tuulikaappiin. Tuulikaapista laskee betonirakenterinen porras kellariin ja nousee puurakenteinen porras kerroksiin. Porrashuoneissa pintarakenteet ovat säilyneet lähes täysin alkuperäisinä (verhoukset, ovet heloituksineen, listoitukset). sivu 24

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sisäänkäynnit Kaikissa taloissa on osittain maanpäällä oleva kellarikerros. Ulko-oven tasanne on puolikerroksessa kellarin ja 1. kerroksen tasojen välissä. Maastosta riippuen ulko-ovelle johtaa vaihtelevan pituinen betonista valettu ulkoporras. Betoniportaat ovat kuluneita, kuitenkin käyttökuntoisia. Portaissa on putkikaiteet. Kaiteiden kiinnitys ja rakenne ovat ehjiä, maalaus on kulunut. Sisäänkäynnit eivät täytä nykyvaatimusten mukaista esteettömyyttä pyörätuolikäytössä. Sisäänkäynti edellyttäisi pyörätuoliluiskaa ja riittävää tasannetilaa ulko-oven eteen (vaihtoehtoisesti nostin tai hissi). Alkuperäissuunnitelmissa ulko-oviin on esitetty katokset. Osa katoksista on alkuperäisiä, osa on uusittu. TYYPPI A Gottlundinkatu 5 ja 7 : Alkuperäissuunnitelmissa on esitetty ulokelippa ilman vinotukia tai pylväitä. Katokset on todennäköisesti uusittu. Nykyiset katokset on kannatettu ulkoseinään tukeutuvilla vinotuilla. Ulko-ovi listoituksineen on alkuperäinen. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. Alkuperäispiirustuksessa portaaseen on esitetty askelmat myös sivuille, olevissa portaissa askelmat ovat vain edestä. Rakenteet ovat kuluneita mutta ehjiä. Killisenkatu 8 : Alkuperäissuunnitelmissa on esitetty ulokelippa ilman vinotukia tai pylväitä. Katokset on todennäköisesti uusittu. Nykyiset katokset on kannatettu ulkoseinään tukeutuvilla vinotuilla. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkuna-aukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. Alkuperäispiirustuksessa portaaseen on esitetty askelmat myös sivuille, olevissa portaissa askelmat ovat vain edestä. Rakenteet ovat kuluneita mutta ehjiä. Linnanpellonkatu 28 :Pyöreillä pilareilla kannatettu aumattu sisäänkäyntikatos on alkuperäinen. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkuna-aukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. TYYPPI B Killisenkatu 7 : Alkuperäissuunnitelmissa on esitetty ulokelippa ilman vinotukia tai pylväitä. Katokset on todennäköisesti uusittu. Nykyiset katokset on kannatettu ulkoseinään tukeutuvilla vinotuilla. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkuna-aukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. Alkuperäispiirustuksessa portaaseen on esitetty askelmat myös sivuille, olevissa portaissa askelmat ovat vain edestä. Rakenteet ovat kuluneita mutta ehjiä. Killisenkatu 9 ja 11 : Alkuperäissuunnitelmissa ei ole esitetty sisäänkäyntikatoksia. Nykyiset katokset on kannatettu ulkoseinään tukeutuvilla vinotuilla. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkunaaukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. Alkuperäispiirustuksessa portaaseen on esitetty askelmat myös sivuille, olevissa portaissa askelmat ovat vain edestä. Rakenteet ovat kuluneita mutta ehjiä. Linnanpellonkatu 30 : Alkuperäissuunnitelmissa on esitetty ulokelippa ilman vinotukia tai pylväitä. Katokset on todennäköisesti uusittu. Nykyiset katokset on kannatettu ulkoseinään tukeutuvilla vinotuilla. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkuna-aukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat putkikaiteineen ovat todennäköisesti alkuperäiset. Alkuperäispiirustuksessa portaaseen on esitetty askelmat myös sivuille, olevissa portaissa askelmat ovat vain edestä. Rakenteet ovat kuluneita mutta ehjiä. TYYPPI C Gottlundinkatu 9 : Sisäänkäyntikatoksia ei ole alkuperäissuunnitelmissa, eikä niitä ole tehty myöhemminkään. Ulko-ovi listoituksineen on uusittu ikkuna-aukollisella teräsprofiiliovella. Betoniportaat ovat todennäköisesti alkuperäiset. sivu 25

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Killisenkatu 7 Ylärinteen päässä ulkoportaassa on vain yksi askelma. Ulko-ovi on muutettu teräsrakenteiseksi. Katos on uusittu. Porrashuoneen ikkunat ovat alkuperäiset. Porrashuoneen kohdalla julkisivussa on vesikattovuodon aiheuttama vaurio. Porrashuoneissa pintarakenteet ovat säilyneet lähes täysin alkuperäisinä (verhoukset, ovet listoitukset). Tässä rakennuksessa porrashuoneen seinien lautaverhousta ei ole lakattu yhtä usein kuin muualla. Yleisilme on säilynyt lähempänä alkuperäistä puun väriä. Portaissa on säilynyt sävytetyllä lakkauksella tehty värirajaus jalkalistana. Killisenkatu 11 Vasemmalla. Ylärinteen päässä ulkoportaassa ei ole askelmia. Ulko-ovi on muutettu teräsrakenteiseksi. Katos on uusittu. Porrashuoneen ikkunat ovat alkuperäiset. Porrashuoneen kohdalla julkisivussa on vesikattovuodon aiheuttama vaurio. Linnanpellonkatu 30 Oikealla. Kuten edellä. Sisäänkäynnin kohdalla räystään vuoto on vaurioittanut julkisivua. sivu 26

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Linnanpellonkatu 28 Katosrakenne, porras ja porrashuoneen ikkunat ovat alkuperäisiä. Ulko-ovi on muutettu teräsrakenteiseksi. Porrashuoneessa rakenteet ovat alkuperäisiä. Alun perin lakatut vaneriverhoukset on peittomaalattu. Käsijohteissa on säilynyt lakkaus. Gottlundinkatu 9 Ulko-ovi on vaidettu teräsprofiilioveksi. Katoksia ei ole eikä niitä ole esitetty alkuperäissuunnitelmissakaan. Katusivulla on ollut kahdesta porrashuoneesta käynti sisäpihalle. Läpikäyntiyhteys on katkaistu. Eteisiin ja portaikkoihin on näille kohdille tehty teknisiä tiloja ja talonmiehen varastoja. Varastoihin on käynti ulkoa katusivulta. Varastojen ovet ovat talon alkuperäisiä ulko-ovia. Alkuperäiset ovat ovat lakattua jalopuuta, myöhemmin ne on peittomaalattu. Porrashuone on säilynyt alkuperäisen oloisena lastulevyverhouksista huolimatta. Porrashuoneiden ikkunat ovat muista taloista poikkeavat. Porrashuone on korkea muita taloista poiketen koska portaikko ei jatku ullakkotilaan. sivu 27

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Vesikaton runko Vesikattojen runkona ovat paikalla sahatavarasta tehdyt kattotuolit. Kattotuolit tukeutuvat osittain kantavaan seinälinjaan, osittain räystään puolelle tehtyyn jalasorteen. Jalaorsi siirtää kuorman huoneistojen väliseinille. Alkuperäisen tiilikatteen alusrakenteena on ollut ponttilaudoitukseen asennettu bitumihuopa-aluskate. Aluslaudoitukset ovat osassa taloja säilyneet lähes ehjinä. Osassa laudoituksia on purettu ja käytetty uuden peltikatteen alustassa harvalaudoituksena. Vasemmalla : Gottlundinkatu 7 Lähes virheetöntä raakaponttilaudoitusta. Oikealla : Linnanpellonkatu 30 Harvalaudoitus raakaponttilautaa. Killisenkatu 7 Vesikaton perusmalli Linnanpellolla. Saumatut peltikatot on tehty 1970-80 lukujen vaihteen perusparannuksissa. Katteessa on jalkakourut. Pihasivuille on lisätty lumiesteputket myöhemmin. Peltikatteessa on jalkakourut jotka kokoavat sadeveden syöksytorvien suppiloihin. Useassa talossa näkyy suppiloiden kohdilla räystäässä ja julkisivun yläosassa lahovaurioita. Vaurio voi olla vanha jo tiilikatteiden aikainen vuoto. Jalkakourujen toiminta ja katteen eheys kouruissa tulee tarkistaa. Syöksytorvet ja suppilot saattavat olla alkuperäiset, siis betonitiilikatteen yhteydessä käytetyt. Savupiiput on pellitetty. Poistumis- ja nousutikkaat ovat maalattuja teräsrakenteita. Nousutikkaissa on hankala ulostaivutus räystään kohdalla. Gottlundinkatu 9 Muista taloista poikkeava vesikatto. Kattokaltevuus on loiva, rakennus on räystäätön ja saumattu peltikate on mahdollisesti alkuperäinen. sivu 28

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Vesikatot Vesikatot on tehty puurakenteisten kattotuolien varaan. Alkuperäispiirustuksen merkinnän mukaan rakennuksissa on ollut (betoni)tiilikate. Aluslaudoituksia on tehty ponttilaudasta. Tiilikatteen aluskatteena on saattanut olla bitumihuopa. Kate on muutettu 1970-80 lukujen vaihteessa saumatuksi peltikatteeksi. Gottlundinkatu 9 poikkeaa muista taloista. Loivan kattokulman takia tiilikatetta siellä ei ole voinut olla. Kate saattaa olla alkuperäinen peltikate. Tässä talossa katteen alusrakenteen kuntoa ei ole tarkastettu. Käynti yläpohjan matalaan onteloon on vain vasikaton luukuista, katolla ei ole käyty. Vesikattovarusteet.. Peltikatteisiin on tehty jalkakourut joista vesi johdetaan syöksytorviin. Gottlundinkatu 9:ssä on räystäskouru, jalkakouruja ei ole. Vesi johdetaan maahan syöksytorvilla. Osa nousutikkaista on johdettu räystään yli ulospäin työntyvällä taivutuksella. Mutkalle taitettuja tikkaita on vaikea käyttää. Tikkaiden kiinnitykset on tarkistettava. Lumiesteitä on jälkeenpäin asennettu ainakin osaan taloja, kaikista niitä ei ole. Joissakin taloissa on lämpövuodosta johtuvia jääpuikkomuodostumia. Jääpuikot ovat turvallisuusuhka. Putoavilta jäiltä sisäänkäynneissä suojaavat katokset, paitsi Gottlundinkatu 9:ssä. TYYPPI A Gottlundinkatu 5 ja 7 : saumattu peltikate, alusrakenne umpeenlaudoitus ponttilautaa. Rakenteissä näkyy vähäisiä vanhoja vuotojälkiä. Tuoreita vuotokohtia ei havaittu. Killisenkatu 8 : saumattu peltikate, alusrakenne harvalaudoitus sahatavaraa. Vuotokohtia ei havaittu. Aluskatetta ei ole. Harvalaudoituksen paljastamaan peltipintaan voi kondensoitua kosteutta. Kondensoitumisesta aiheutunutta kosteutta ei havaittu. Linnanpellonkatu 28 : saumattu peltikate, lumieste on pihasivulla, ullakolla ei ole käytä. TYYPPI B Killisenkatu 7 : saumattu peltikate, jalkakourut syöksytorville, lumieste pihasivulla, ullakolla ei ole käyty. Killisenkatu 9 : ei tietoja Killisenkatu 11 : ei tietoja. Porrashuoneen kohdalla räystäältä on ollut vesivuoto julkisivulle. Räystäässä ja julkisivussa on lahovauriota. Linnanpellonkatu 30 :saumattu peltikate, alusrakenne harvalaudoitus ponttilautaa (purettu tiilikatteen aikaisesta bitumihuopa-aluskatteen aluslaudoituksesta?). Vuotokohtia ei havaittu. Aluskatetta ei ole. Harvalaudoituksen paljastamaan peltipintaan voi kondensoitua kosteutta. Kondensoitumisesta aiheutunutta kosteutta ei havaittu. TYYPPI C Gottlundinkatu 9 : alkuperäinen peltikate. Perusparannussuunnitelmien mukaan peltikatetta on jatkettu uudella pellityksellä 1970-80 lukujen vaihteessa kun ulkopuolinen lisälämmöneristys on tehty. Rakennuksessa ei ole räystäitä, räystäskouru on asennettu suoraan julkisivun pintaan. Päädyt ja palomuurit nousevat vesikattopinnan yläpuolelle. Yläpohjan tuuletustilassa ei käyty. sivu 29

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Tilat Keittiön, eteisen ja huoneen tilajako on alkuperäinen. Kylpyhuoneessa on alkuperäiset wc ja komero yhdistetty. Porrashuoneet ovat alkuperäiset. Huoneistojen väliovet ja porrastaso-ovet ovat alkuperäiset puupeiliovet. Kunnostustöissä ovia on huoltomaalattu, alkuperäiset värikerrokset ovat säilyneet. Ovien heloitus on pääosin alkuperäinen. Ovilistoitusta on uusittu sisäverhouksia uusittaessa. Lattiarakenteessa on säilynyt alkuperäinen purutäytteinen puurakenne. Alkuperäinen, peittomaalattu ponttilautalattia on peitetty uudella verhouksella (lastulevy ja muovimatto). Jalkalistat on uusittu lattiatyön yhteydessä. Kylpyhuoneissa on muovimatto (reunat nostettu ylös). Sisäkatot ovat alkuperäiset paneelikatot. Paneeli pyöristettykulmaista ponttilautaa. Alkuperäinen lakkaus on maalattu yli peittävällä maalilla. Kattolistoitus on alkuperäinen (lista on irrotettu ja siirretty uuden seinäverhouksen pintaan). Alkuperäiset seinäpinnat on peitetty lastulevyverhouksella (avosauma). Alkuperäiset verhoukset (pinkopahvi ja tapetoinnit) ovat todennäköisesti säilyneet uuden verhouksen alla. Ulkoseinillä ja huoneistojen välisillä seinillä on tehty lisäeristys mineraalivillalla. Kylpyhuoneissa seinissä on muovitapetti. Säilyneet palomuurit ovat peittyneinä uudempien verhousten alla. Palomuurien rappauspinnat ovat olleet maalattuja. Porrashuoneet ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Portaat ovat peittomaalattua ponttilautaa. Porraskaiteet ovat puuta ja vaneriverhoilua. Kaiteen pilareissa on koristeleikkaus. Seinissä ja kattopinnoissa on panelointi pyöristettykulmaista ponttilautaa. Listoitukset ovat alkuperäisiä. Värityksen ilmiasu vastannee alkuperäistä väritystä. Paneelipinnat ovat tumman ruskeiksi lakattuja, lattia ja porrastaso-ovet peittomaalattuja. Yleisvaikutelma on pimeä, tummat pinnat sitovat pienten ikkunoiden ja valaisimien tuottaman valon. Säilyneisyyttä ja muutoksia Tilajärjestely vastaa tilamuutoksista huolimatta alkuperäistä hellahuone ja keittiötä. Pintarakenteet ovat on osittain peitetty uusilla verhouksilla tai maalattu peittomaaleilla (kuvassa lakattu sisäkatto panelointi on alkuperäinen, seinien tapetoinnit ovat peittyneet lastulevyverhoukseen ja lattialaudoitus on peitetty muovimatolla). Keittiökalusteet on uusittu 1970-80 luvuilla. Väliovet listoituksineen ovat pääosin alkuperäisiä (osa peiliovia, osa lakattuja vanerilaakaovia). Kuvassa Linnanpellonkatu 30 A1. sivu 30

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Porrashuoneet Porrashuoneissa on yllättävä alkuperäisasun säilyneisyys. Gottlundinkau 5 :n ja 7 :n (ylhäällä ja keskellä vasemmalla) porrashuoneissa pintarakenne ja detaljit ovat säilyneet alkuperäisinä ; ponttilautalattia, panelointi seinissä, vanerointi porraskaiteissa. Alkuperäinen puupintojen lakkaus on tummunut uusintakäsittelyissä. Voimakas vihreä väritys on tullut myöhemmin, alkuperäinen väri on harmaampi vihreä. Alkuperäinen väritys on säilynyt parhaiten Killisenkatu 7:ssä (alhaalla). Seinän paneloinnin lakkaus on vielä läpikuultava. Portaikossa on säilynyt sävytetyllä lakkauksella seinään maalattu rajaus. Askelmien ruskea väri todennäköisesti vastaa alkuperäistä väriä. Useimmiissa taloissa alkuperäisiä pintarakenteita on peitetty uusilla verhouksilla ja kuultokäsiteltyjä pintoja on peittomaalattu. (Gotllundinkatu 9, keskellä oikealla). sivu 31

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Asunnot Gottlundinkatu 7, 1 kerros, huoneisto B5, huone Perusparannustöissä seinäpinnat on levytetty avosaumaisella lastulevyverhouksella. Lautalattian päälle on tehty muovimattoverhous. Sisäkaton lakattu paneeliverhous on peittomaalattu. Kiinteät kalusteet ja ikkunat on uusittu. Väliovet ovat alkuperäiset, alkuperäinen vihreä väri on harmaampi. Taustalla ahdas eteinen ja ovi porrashuoneeseen. Gottlundinkatu 7, 2 kerros, huoneisto B7, huone Perusparannustöissä seinäpinnat on levytetty avosaumaisella lastulevyverhouksella. Lautalattian päälle on tehty muovimattoverhous. Sisäkaton lakattu paneeliverhous on säilynyt lakapinnalla, sävy on alkuperäistä tummempi. Väliovet ja ovien heloitukset ovat alkuperäisiä. Ovien vihreän päälle on täällä vedetty valkea. Taustalla ahdas eteinen ja ovi porrashuoneeseen. Killisenkatu 8, 2 kerros, huoneisto A4, huone ja eteinen Huoneistoratkaisu on sama kuin kaikissa muissakin taloissa. Säilyneisyys ja rakenteet ovat samoja kuin edelläkuvatuissa kohteissa, väritys on osin poikkeava. Sisätilan ilme on 1980-luvun alun vaiheesta. Eteinen on ahdas kuten kaikissa näissä taloissa. sivu 32

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Gottlundinkatu 7, 1 kerros, huoneisto B5, eteinen ja keittiö Vasemmalla näkymä huoneesta eteisen läpi keittiöön. Keittiökalusteet on uusittu perusparannustöiden yhteydessä 1980-luvulla. Gottlundinkatu 7, 2 kerros, huoneisto B7, eteinen ja keittiö Keittiökalusteet on uusittu perusparannustöissä 1980-luvulla. Sisäkaton alkuperäinen lakkauspinnat on säilynyt huoneessa ja eteisessä, keittiössä katto on peittomaalattu. Killisenkatu 8, 2 kerros, huoneisto A4, keittiö Keittiö kalusteineen on 1980-luvun perusparannuksen asussa. sivu 33

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Mukavuudet Gottlundinkatu 5 Alkuperäissuunnitelmissa asunnoissa on huoneistokohtainen vesivessa, peseytymismahdollisuutta ei ole.. Wc-suihkutilat on tehty 1980-luvun perusparannuksissa keittokomerosta ja vaatehuoneesta yhdistettyyn tilaan. Vedeneristys lattiassa on toteutettu ylösnostetulla muovimatolla, seinissä on muovitapetti. Tila on ahdas, huoneistokohtaista varustetasoa muutos on kuitenkin parantanut. Tilamitoitus ahdas nykyiseen käyttöön, lisävarusteita ei mahdu (pyykkihuolto) eikä tila sovellu liikuntarajoitteiselle. WC/s on toteutettu kaikissa taloissa tällä samalla periaatteella. Kalusteiden sijoittelussa ja tilojen kunnossa on pientä vaihtelua. Gottlundinkatu 7 Gottlundinkatu 9 Linnanpellonkatu 30 Saunat ja pyykkituvat Alkuperäissuunnitelmissa ei ole huoneistokohtaista peseytymismahdollisuutta eikä mahdollisuutta pyykin pesuun. Vain Killisenkatu 8 suunnitelmissa esitetään pyykkitupa kellariin, talosauna esitetään varauksena. 1980-luvun perusparannustöissä taloihin tehtiin pyykkituvat ja kahteen taloon talosaunat. Linnanpellonkatu 30 Kellarikerrokseen on tehty kaksi osastoinen talosauna ja pyykkitupa. Killisenkatu 30 Tämä on ainoa talo, jossa alkuperäispiirustuksissa on esitetty pyykkitupa. Lisäksi tilavarauksena on esitetty talosauna merkinnällä toteutetaan myöhemmin. Talosauna on toteutettu 1980-luvulla alkuperäissuunnitelmasta poikkeavaan paikkaan. sivu 34

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kellarit Alkuperäissuunnitelmissa kellareihin on esitetty huoneistokohtaiset varastot polttopuita varten ja ruokakellarit. Ruokakellarit ovat säilyneet mutta ovat nykyisellään pääosin käyttämättöminä. Varastotilat on muutettu teknisiksi tiloiksi, pesu- ja pyykkihuollon tiloiksi, talokylmiöiksi (viimeinen käytössä oleva Killisenkatu 8:ssa) ja avoimeksi ulkovälinevarstoksi. Linnanpellonkatu 30 Avointa ulkovälinevarastoa entisen puuvaraston tilassa. Gottlundinkatu 7 Ruokakellarit ovat yleensä säilyneet alkuperäisinä. Kellarit eivät ole käytössä elintarvikkeiden varastointiin. Ullakot Joissakin vanhoissa piirustuksissa esitetään huoneistokohtaisia varastotiloja ullakoille. Porrashuoneista on sujuva käynti ullakolle, itse ullakko on matala ja rakenteiltaan viimeistelemätön. Gottlundinkatu 9:ssä ullakkoa ei ole, vastaavasti porrashuoneen yläosa on korkea avoin tila kun ullakolle johtavaa tasannetta ei ole. Kaikki ullakkojen varastot on purettu ilmeisesti yläpohjien lisäeristyksiä tehtäessä. Eristystöiden jälkeen rakenteet on jätetty vaihtelevaan kuntoon, välillä lattia on laudoitettu välillä laudoitusta ei ole. Ullakoilta on ilmeisesti paloturvallisuuden takia poistettu sinne kertynyttä tavaraa. Joitakin muutostöissä purettuja ikkunapuitteita ja väliovia ullakoilla on. Nykyisellään vesikatoissa ei ole vuotoja. rakenteet ovat kuivia ja hyväkuntoisia. Alla, Gottlundinkatu 7 ullakkoa. sivu 35

KUOPION LINNANPELLON PUUTALOALUEEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS, OSA III Gottlundinkatu 7 LVIS-asennukset on tehty 1970-80 lukujen perusparannuksissa. Asennukset ovat noin 30 vuoden ikäisiä ja niissä on uusimisen tarvetta. Joitakin jälkiasennuksia on tehty, esimerkiksi latiakaivottomaan tilaan pyykinpesukone. Gottlundinkatu 9 Lämmönjakohuoneet ovat hyväkuntoiset. Linnanpellonkatu 30 Perusparannustöissä taloihin on lisätty sähkökeskuksia kellaritiloihin. Eristetyt putkistot huonontavat entisestään jo alkujaankin matalan kellarikerroksen tilojen käytettävyyttä. sivu 36

ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Tekniset järjestelmät (LVIS) Jatkuvalla kunnosapidolla LVIS-järjestelmät ovat pysyneet käyttökuntoisina. Perusparannustöistä on kulunut noin 30 vuotta. Tuolloin käytetytissä tarvikkeissa on esiintynyt laatuongelmia (muoviosien haurastumista, mekaanista heikkoutta, raaka-ainevikoja). LVIS-asennukset vastaavat vain osittain nykyvaatimuksia (varustustuksen, valaistuksen ja ilmanvaihdon taso). Lämmitys Alun perin lämmitys on ollut huoneistokohtainen puulämmitys. Keittiössä on ollut puuliesi, asuinhuoneen nurkassa kulmauuni. Kellarissa ja porrashuoneissa ei aluksi ole ollut lämmitystä lainkaan. Puutulisijat on purettu. Koska piiput näkyvät ullakolla, lienevät ne kerroksissa säilyneet peittyneenä uusiin verhouksiin. Nykyinen vesikeskuslämmitys on rakennettu 1970-80-luvuilla. Rakennukset on kytketty kaukolämpöön. Osassa taloja on lämmönjakohuone josta lämpö syötetään ao. taloon ja johonkin viereisistä taloista. Lämmönjakoverkoston asennukset ovat noin 30 vuotta vanhoja, laitteissa on varmasti uusimisen tarvetta. Vesijohto ja viemäröinti Alkuperäissuunnitelmissa huoneistoihin on esitetty vesikäymälä, lavuaari ja keittiöön allaspöytä vesipisteellä. Lämpimän veden tuottotapaa ei ole esitetty. Todennäköisesti aluksi varusteena on ollut vain kylmävesi. Vesipisteet ovat olleet viemäröityjä. Vesijohto- ja viemärilaitteet on rakennettu uudelleen 1970-80 luvun perusparannustöissä. Jatkuvalla kunnosapidolla järjestelmä on pysynyt käyttökuntoisena. Vesijohtolaitteet alkavat ovat noin 30 vuotta vanhoja, laitteissa on varmasti uusimisen tarvetta. Ilmanvaihto Alun perin ilmanvaihto on ollut painovoimainen. Tulisijojen käyttö on edesauttanut ilman vaihtumista asunnoissa. Korvausilma on alun perin otettu sisään ulkoseinässä olevilla räppänöillä. Nykyisen ilmanvaihdon koneistuksesta ei ole tietoa. Yhteiskäytössä olevista pesutiloista todennäköisesti on koneellinen poisto ja huoneistoissa on liesituulettimet. Painovoimainen hormisto on kuitenkin pääasiallinen poistoilmanvaihto. Porrashuoneista ei ole poistoa. Tuloilma tulee osittain rakenteiden läpi ja vuotokohdista, osittain tuloilmaventtiileistä. Hormit ja kanavistot on nuohottava. Ilmanvaihdon ilmamäärät, virtaukset ja energiataloudellisuus eivät täytä nykyvaatimuksia. Sähkö Rakennusajankohdan perusteella rakennusvarusteena on alusta alkaen ollut sähkö. Sähköasennukset on pääosin uusittu 1970-80-luvuilla. Lisäeristystöissä säköasennukset on putkitettu ja asennettu upoasennuksena uusiin pintarakenteisiin. Vanhoilla pinnoilla asennustapana on pinta-asennus. Perusparannustöissä on rakennettu uudet keskustilat talojen kellareihin. Sähköasennukset on jatkuvalla kunnossapidolla pysyneet käyttökuntoisina. Asennukset alkavat ovat noin 30 vuotta vanhoja, laitteissa on varmasti uusimisen tarvetta. sivu 37