Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) vireillä olevista mallioikeuslakisopimuksen valmisteluista tiedottaminen eduskunnalle ja Suomen yleiskannan muodostaminen. Komission ehdotus neuvoston päätökseksi komission neuvottelumandaatista annetaan, kun diplomaattikonferenssin koollekutsumisesta on päätetty WIPO:n yleiskokouksessa. Tällä hetkellä ei ole varmaa, kutsutaanko diplomaattikonferenssi koolle vai ei. Diplomaattikonferenssin alustava ajankohta on vuoden 2017 ensimmäinen puolisko. Ehdotus neuvottelumandaatin antamisesta tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi erikseen. Komission ehdotus neuvoston päätökseksi mallioikeuslakisopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta annetaan diplomaattikonferenssin jälkeen. Ehdotus sopimuksen tekemisestä tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi erikseen. Suomi kannattaa mallioikeuslakisopimuksen tekemistä. Sopimuksella yhdenmukaistetaan mallioikeuden rekisteröintiin liittyviä kansallisia menettelyjä. Yhdenmukaiset menettelyt parantavat yritysten toimintaedellytyksiä niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla. Vaikka sopimuksen tekeminen olisi hyödyllistä, Suomi ei pidä tarpeellisena hyväksyä pitkälle meneviä kompromisseja sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että mallioikeuslakisopimusta tarkastellaan itsenäisesti eikä sen laatimista tule linkittää muihin Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) vireillä oleviin neuvotteluprosesseihin. EU:n toimivallan luonteesta (yksinomainen toimivalta / jaettu toimivalta) mallioikeuslakisopimukseen liittyen ei ole valmistelujen tässä vaiheessa vielä keskusteltu EU-tasolla, joten ei ole tiedossa, tuleeko sopimus olemaan sekasopimus vai tehdäänkö se yksin unionin nimissä. Suomi tulee ottamaan kysymykseen kantaa siinä vaiheessa, kun komissio on tehnyt ehdotuksen neuvottelumandaatista ja sopimuksen sisältö on tarkemmin selvillä. Kannanotto vaatii tarkkaa arviointia mallioikeuksia koskevan sopimuksen suhteesta yhteiseen kauppapolitiikkaan sekä EU:ssa voimassa olevaan mallioikeussääntelyyn ja sen ulottuvuuteen.
Pääasiallinen sisältö Mallioikeuslakisopimukseen liittymisen edellyttämiin mahdollisiin yhteisömalliasetusta ja mallioikeusdirektiiviä koskeviin muutosehdotuksiin muodostetaan kanta erikseen. Yleistä: Mallioikeus antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle. Mallioikeuslainsäädännön tavoitteena on kannustaa suunnittelijoita uuteen muotoiluun sekä tukea niitä, jotka ovat halukkaita investoimaan suunnittelun tuloksiin. Mallin rekisteröinnin edellytyksenä on uutuus ja yksilöllisyys. Mallin rekisteröinti on voimassa 5 vuotta ja se voidaan uudistaa kuitenkin niin, että suoja-aika on enintään 25 vuotta. Mallioikeus on aina maantieteellisesti rajattu ja suojaa saa vain rekisteröinnin kohteena olevassa maassa tai alueella. Euroopassa on käytettävissä kansallisten mallioikeuksien lisäksi Euroopan unionin laajuinen alueellinen suojamuoto eli yhteisömalli. Järjestelmä perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 6/2002 yhteisömallista ja yhteisömallin myöntää Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO (aikaisemmalta nimeltään Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM). Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliset virastot (Suomessa PRH) myöntävät kunkin maan alueella voimassa olevia mallioikeuksia ja järjestelmät on osittain yhdenmukaistettu direktiivillä 98/71/EY mallien oikeudellisesta suojasta. Mallioikeuden rekisteröintiin voidaan käyttää myös WIPO:n hallinnoiman Haagin sopimukseen perustuvaa järjestelmää, jossa yhdellä hakemuksella on mahdollista rekisteröidä mallioikeus järjestelmään liittyneissä 65 sopimusvaltiossa. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei rekisteröinnille löydy kyseisen maan lainsäädännön mukaista estettä. Sopimus sisältää hakemusmenettelyä koskevat omat määräykset. EU on liittynyt Haagin sopimuksen mukaiseen järjestelmään 2008 ja Suomi 2011. Unionin toimivallan luonteesta: WIPO:n piirissä neuvoteltuihin sopimuksiin liittyvän EU:n toimivallan luonne on viime aikoina noussut tarkastelun kohteeksi. EU-tuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä komission lausuntopyyntö 3/15 (Marrakeshin sopimus) ja kanne neuvostoa vastaan C- 389/15 (Lissabonin sopimus), joissa on kysymys siitä, kuuluuko sopimus EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. 2(6) EU:n yksinomaisesta toimivallasta määrätään SEUT 3 artiklassa. Artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan yhteinen kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Teollis- ja tekijänoikeuksien kaupalliset näkökohdat kuuluvat SEUT 207 artiklan mukaan yhteisen kauppapolitiikan alaan. SEUT 3 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unionilla on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus myös siltä osin kuin se voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten osalta arviointi tulee tehdä mm. näiden määräysten valossa. Luonnos mallioikeuslakisopimuksesta Keskustelu mallioikeuksia koskevan menettelysopimuksen tarpeesta on käyty WIPO:n SCT komitean piirissä vuodesta 2006. Valmistelu eteni tekstipohjaiseen valmisteluun
3(6) vuonna 2010 ja valmistelua on jatkettu siitä lähtien. Hankkeen etenemiseen on vaikuttanut WIPO:n yleinen tilanne, jossa kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden tavoitteet ja näkemykset eroavat voimakkaasti. Tilanne vaikuttaa kaikkeen WIPO:n piirissä tehtävään työhön sen eri komiteoissa, koska eri hankkeet linkitetään toisiinsa ja työ on vaarassa halvautua kokonaan. Luonnos mallioikeuslakisopimuksesta sisältää määräykset mallin rekisteröintimenettelystä. Se sisältä määräyksiä rekisteröintihakemuksesta, hakupäivän määrittelystä, uutuuden suoja-ajasta (grace period) ja rekisteröinnin julkaisemisesta. Lisäksi se sisältää määräykset mallioikeuden uudistamisesta, menetetyn määräajan palauttamisesta, vaatimuksiin tehtävistä korjauksista, lisenssisopimusten rekisteröinnistä ja rekisterimerkintöjen muuttamisesta. Sopimusta täydentävät sovellutussäännöt, jotka sisältävät tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sopimukseen sisältyvistä määräyksistä. Suomen mallioikeuslakiin sisältyvät menettelytapasäännökset ovat suurelta osin yhdenmukaisia mallioikeuslakisopimuksen määräysten kanssa. Näin ollen sopimuksesta ei aiheutuisi merkittäviä kansallisen lain muutostarpeita. Jos sopimus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, sopimuksen määräykset tultaneen saattamaan voimaan mallioikeusdirektiivin muutoksella, joka tällä hetkellä ei sisällä mallien rekisteröintiä ja mallioikeuksien uudistamista koskevia menettelytapasäännöksiä. Yhteisömalliasetus sisältää menettelytapasäännökset mallien rekisteröinnistä ja uudistamisesta ja tämän hetken arvion mukaan sitä koskevat muutostarpeet ovat vähäisemmät. Mallioikeuslakisopimuksen määräykset ovat tietyiltä osin yleisiä ja jättävät sopimusosapuolille harkintavaltaa sopimuksen voimaanpanossa. Sopimuksen muuttaminen vaatii diplomaattikonferenssin koollekutsumisen. Sovellutussääntöjen muuttaminen on mahdollista sopimuksella perustettavan yleiskokouksen (Assembly) päätöksellä. Päätökseen tarvitaan tietyissä teknisissä muutoksissa ¾ äänten enemmistö ja merkittävimmissä muutoksissa yleiskokouksen yksimielisyys. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamenttia tullaan aikanaan informoimaan komission ehdotuksesta neuvottelumandaatiksi. Neuvoston mahdollinen päätös sopimuksen tekemisestä tulee edellyttämään parlamentin hyväksyntää. Sisämarkkinajaosto (kirjallinen menettely 28.4. 4.5.2016) (Teollisoikeudellinen työryhmä (kirjallinen menettely 20. - 27.4.2016) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Mallioikeuslaissa (221/1971) säädetyt menettelytapasäädökset ovat pääosin yhdenmukaisia mallioikeuslakisopimuksen tämän hetkisen luonnoksen kanssa. Kansalliseen lakiin tarvittavat muutokset jäävät vähäiseksi. 4(6) Mallien oikeudellisesta suojasta annettu direktiivi 98/71/EY ei sisällä vastaavia menettelytapasäännöksiä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Alustavan arvion mukaan direktiiviin tullaan lisäämään vastaavat säännökset varsinkin, jos sopimuksen katsotaan olevan Euroopan unionin yksinomaisessa toimivallassa. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 10 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat, jotka koskevat mallioikeutta. Taloudelliset vaikutukset Sopimuksella ei olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia eikä merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella olisi välillisiä taloudellisia vaikutuksia mallisuojaa hyödyntäville yrityksille. Menettelyjen yhdenmukaistaminen vähentäisi suojan hakemiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia, jotka johtuvat kansallisten järjestelmien eroista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Mallioikeuslakisopimuksen luonne (EU-sopimus vai sekasopimus) tulee vaikuttamaan siihen, tuleeko Suomesta sopimuksen osapuoli vai tuleeko Suomi sidotuksi sopimukseen EU-jäsenmaana. Sopimuksen kansallinen voimaansaattaminen riippuu tulevan sopimuksen luonteesta. Mallioikeuslakisopimuksen määräykset ovat lähes kaikilta osiltaan lainsäädännön alaan kuuluvia. Jos sopimus on sekasopimus, sen hyväksymiselle ja voimaansaattamiselle tarvitaan eduskunnan hyväksyntä siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen kansalliseen toimivaltaan. Jos mallioikeuslakisopimuksen katsotaan kuuluvan Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, kansallisia ratifiointitoimenpiteitä ei suoriteta. Jos sopimuksen katsotaan olevan sekasopimus ja kansalliset ratifiointitoimenpiteet tulevat sovellettaviksi, sopimuksen ja sovellutussääntöjen muuttamista koskevien määräysten katsotaan sisältävän muun kuin merkittävän toimivallan siirron sopimuksella perustettavalle yleiskokoukselle. (PeVL 8/2015 vp.) WIPO: (www.wipo.org) SCT/35/2 Industrial Design Law and Practice draft articles SCT/35/3 Industrial Design Law and Practice draft regulations Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TEM Liisa Huhtala p.050 396 3333 (liisa.huhtala@tem.fi) OM Jaana Jääskeläinen p.050 368 7096 (jaana.jaaskelainen@om.fi) VNK Johannes Leppo p.050 592 8278 (johannes.leppo@vnk.fi) UM Annika Naskila p.029 535 1157 (annika.naskila@formin.fi)
5(6) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi teollisoikeus TEM EUE, OKM, OM, UM, VNK