Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A L A I T I N E N P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U N P R A K S I K S E N O P P I M I S V E R K O S T O 2 5. 5. 2 0 1 5
Is this any more true? We think structurally but act individually
Lastensuojelun työntekijöiden suut tukitaan? Nolaamista, eristämistä ( ) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi kaikui kuuroille korville. Kuopion sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta. Kuopiossa sattui noin viikko sitten lapsisurmatapaus. ( ) Jenni Tamminen, Uusi Suomi 29.11.2014
Esitys perustuu teoksen artikkeleihin: Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.
Kirjan tausta-ajatukset: Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien auttaminen ja tukeminen että ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon vaikuttaminen. Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja olosuhteiden parantamiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla, mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön kansainvälisessä keskustelussa. Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja tutkimusperinteeseen Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta; yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön haasteet 1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen vahvistunut sosiaalityössä Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä: vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen Taustalla myös globaalit muutosprosessit Uusi sosiaalihuoltolaki: kunnan velvoite rakenteelliseen sosiaalityöhön
Sosiaalityön haasteet Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen ja toimiminen Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde rakenteelliseen orientaatioon Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta aitiopaikka Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä suuntaudutaan?
Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen vaikuttaminen Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla: yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä kansalaisten ja asiakkaiden tasolla Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja käyttöpääoma
Toiminnan perusta (1) Ymmärrys rakenteista Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä korostuvat paikalliset rakenteet Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat Kontekstuaalisuus Kulttuurisuus Yhteisöllisyys Osallisuus
Toiminnan perusta (2) Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet Vahvempi radikaali painotus Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet, oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kriittisyys Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet >vastuullisuus ja kantaaottavuus
Tietoperusta Toiminnan käyttöpääoma Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys palvelujärjestelmän kehittämistarpeista Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita) Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista, menetelmistä ja asemasta Ajallisuus Valta Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen) Myös empowerment-näkökulma
Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen sosiaalityön sisällön, tärkeää Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman puolesta Osallisuus keskusteluissa Vahva eettinen sitoutuminen Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten toimijoiden kanssa
Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika? Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä Murroksen aikakausi edellyttää aiempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta Kohta julkistettavan hallitusohjelman linjauksien suuri merkitys Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaa Esimerkkinä Sosiaalinen tekijä blogi http://sosiaalinentekija.wordpress.com/
Sosiaalinen raportointi - Y K S I R A K E N T E E L L I S E N S O S I A A L I T Y Ö N M E N E T E L M Ä
Vihdoinkin vakiintumassa? Sosiaalisen raportoinnin käsite vakiintumassa: Yhteiskunnalliset muutokset: paine rakenteelliseen työhön Lainsäädännön tuki Innostus mallien kehittämisessä Asiakkaiden osallisuus Kolme sosiaalisen raportoinnin muotoa (Hussi 2005) Asiakasraportointi Horisontaalinen raportointi Vertikaalinen raportointi
Tuottaako vertikaalinen raportointi tulosta? Kriittisiä kysymyksiä (Laura Tiitinen 2015): Aikansa elänyt? Organisaation sisällä sosiaalisen raportoinnin tietoa välitetään viestintähierarkioita pitkin: monta vaientamisen paikkaa? Avoin tiedonvälitys suoraan julkisuuteen?
Viisi vaientamisen tapaa Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja vaientamisen käytännöt (Tiitinen & Kauppi 2014, Oikeus 2/2014) Vaientamista tapahtui Kieltämällä julkinen viestintä ennakkoon Rankaisemalla sosiaalisesti uhkailu ja irtisanominen Pelon ilmapiirillä ja hiljaisuuden kulttuurilla Palveluviestinnän sensuroinnilla Viestinnän mitätöinnillä
Mikä tieto? Kenen tieto? Missä muodossa? Tieteellisen tiedon rajat Tiedon kontekstisidonnaisuus Käytäntö vahvasti mukana Eri tahojen osallisuus Kriittisen tiedon tuottamisen rajat Sosiaalityön johtamisen näkökulma Globalisoituvan, digitaalisoituvan maailman tietomyrskyt (vrt. Aulikki Kananoja 2010)