Julkinen viestintä sosiaalityössä Viestinnän tavoitteita ja merkityksiä

Transkriptio

1 Julkinen viestintä sosiaalityössä Viestinnän tavoitteita ja merkityksiä Laura Tiitinen YTM, tutkija Lapin yliopisto Page 1

2 Taustaa Esitys perustuu sosiaalityön viestintää käsittelevään väitöskirjani avausartikkeliin Public communication in social work - Perspectives of power Tarkastelen artikkelissani viestinnän käyttämistä sosiaalityössä ja sen merkityksiä sekä vallan liittymistä viestintään. Tässä esityksessä keskityn viestinnän tarkoitusten ja merkityksien esittelemiseen. - Mihin viestintää käytetään sosiaalityössä ja miksi? Page 2

3 Julkinen viestintä mitä? Julkinen viestintä on yksi sosiaalityön työskentelyväline. jatkossa puhun viestinnästä. Tarkoitan T k viestinnällä useille ihmisille i ill tarkoitettuja tt viestejä, joita sosiaalityöntekijä on ollut mukana toteuttamassa. Viestinnässä keskustellaan yleisesti jostakin sosiaalityölle ja sen asiakkaille tärkeistä aiheista. Viestintää toteutetaan puhumalla julkisissa tilaisuuksissa, tekemällä lehtikirjoituksia, it k i esitteitä itä ja Internetsivuja t sekä antamalla haastatteluja radioon ja televisioon. Samanaikaisesti viestinnällä luodaan imagoa sosiaalityöstä, sen tekijöistä ja asiakkaista. Page 3

4 Julkinen viestintä mitä ja miksi? Sosiaalityö eroaa muista auttamisammateista mm. niin, että siinä tehdään yksilöä laajempiin ympäristöihin kohdistuvia muutospyrkimyksiä. k iä Jatkuva yhteys paikallisiin ihmisiin ja päätöksentekoon tekee sosiaalityöstä ammattikunnan, jolla on valtavasti tietoa sosiaalisista ongelmista sekä niiden ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta. Sosiaalityössä S i ö ä pannaan toimeen poliittisia i päätöksiä, joiden toimivuudesta tarvitaan palautetta. Page 4

5 Julkinen viestintä miksi? Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta velvoittaa sosiaaliviranomaisia toiminnan avoimuuteen 20 Viranomaisen velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Page 5

6 Julkinen viestintä miksi? Viestinnässä on kovasti kehitettävää Kansalaisilla sekä päättäjillä on kasvava tarve saada tietoa asioista, i joista sosiaalityöntekijöillä t on tietoa. t Tutkimusten mukaan sosiaalityön viestintä ei vastaa kansalaisten tai muiden yhteistyökumppaneiden tiedon tarpeisiin (mm. Hyvärinen 1997; Niiranen 1997; Mutka 1998; Sunnarborg 2007). Sosiaalityön viestinnän puutteet eivät ole yksittäisten sosiaalityöntekijöiden tai johtajien j vastuulla. Sosiaalityössä useat rakenteelliset, asenteelliset ja kulttuurilliset syyt ehkäisevät viestintää ja sen kehittymistä. (Mutka 1998; Tiitinen 2008.) Page 6

7 Sosiaalityöstä ja palveluista tiedottaminen Asiakkuuden syntyminen on prosessi, johon tarvitaan viestintää. Asiakkuudet syntyvät sosiaalityön yhteistyökumppaneiden ohjauksella tai ihmiset etsivät itsenäisesti apua ongelmiinsa molemmille tarvitaan hyvää viestintää jotta asiakkuus voi alkaa ja ihminen ohjautuu oikeaan paikkaan. Kaikille kuntalaisille ja asiakkaille suunnatun viestinnän tulisi olla selkeää, sillä sosiaalityön asiakaskunnassa on paljon ihmisiä, joilla on ongelmia etsiä ja ymmärtää tietoa. Minimaalinen tai epäselvä viestintä johtaa asiakasvalikointiin asiakkaiksi pääsevät vain ihmiset, joilla on hyvät tiedonetsintä- ja ymmärtämiskyvyt tai sosiaalinen verkosto. Page 7

8 Ennaltaehkäisevä atae äse äsosaa sosiaalityö Viestinnällä voidaan toteuttaa ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Tarjotaan tietoa sosiaalisista ilmiöistä, elämän riskitilanteista ja pulmien ratkaisukeinoista. Kun ihminen tunnistaa itsessä tai lähipiirissä olevan ongelman, voi havaitseminen käynnistää korjausliikkeen ja itseparanemisen prosessin. Korjausliikkeet tapahtuvat itsenäisesti tai ympäristön tuella. On tärkeää kiinnittää huomiota, ettei rakenteellisiin ongelmiin tarjota vain yksilötason ratkaisuja Voi olla pyrkimys muuttaa jotakin ongelmia aiheuttavaa ilmapiiriä tai toimintatapaa kulttuurissamme. Esimerkkejä: päihteidenkäytön vaikutukset, työttömyydestä selviäminen tms. Page 8

9 Mediamielikuvien oikaiseminen - Stigman, leimaantumisen vähentämistä Ihmiset saavat suurimman osan sosiaalisten ilmiöiden tietoudestaan median kautta (uutiset, elokuvat, tv-sarjat) Median antama kuva sosiaalisista ongelmista kärsivistä ihmisistä ja ongelmien ratkaisukeinoista on usein virheellinen Mm. mielenterveysongelmista kärsivät ovat aina vaarallisia Virheelliset mielikuvat johtavat perusteettomiin pelkoihin Mielikuvat vaikuttavat siihen, mitä palveluita pidetään tärkeinä, kuinka ja mistä asioista keskustellaan julkisesti, poliittiseen päätöksentekoon ja äänestäjien mielipiteisiin yms. Sosiaalityöntekijät voivat tuoda julkisuuteen toisenlaisen näkökulman sosiaalisista ilmiöistä sekä ongelmien ehkäisy- ja ratkaisukeinoja (Brawley 1997) Page 9

10 Tabujen häivyttäminen Tabu on kulttuurikohtainen, voimakas sosiaalinen kielto jotain sosiaalista tai inhimillistä toimintaa kohtaan Tabut saavat ihmiset vaikenemaan mm. väkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, hyväksikäytöstä, sairauksista ja köyhyydestä. Tabut ehkäisevät etsimään apua ja sen avulla väärintekijöiden toiminta saa jatkua. Sosiaalityön kannalta on ongelma, mikäli elämäntilanteeseen negatiivisesti vaikuttavat ongelmat jäävät piiloon oikeanlainen auttaminen ei ole mahdollista Tabut rakentuvat hiljaisuudesta ja niitä voi myös häivyttää julkisen keskustelun avulla. Sosiaalityö voi olla ainoa paikka, saa apua tabumaisiin ongelmiin. Jos sosiaalityön julkisesta keskustelun ulkopuolelle jää joitakin ongelmia näyttäytyvät tabut tabuilta myös sosiaalityössä. Page 10

11 Julkinen vaikuttaminen Vaikuttaminen (asianajo, poliittinen sos.työ tms.) on sosiaalityön työskentelymenetelmä, l jossa sosiaalityöntekijät yrittävät vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Julkisella viestinnällä pyritään saamaan median ja kansalaisten huomio johonkin epäkohtaan ja sen ratkaisuun. Julkinen vaikuttaminen on usein jonkun asiakasryhmän puolesta puhumista tai huomion kiinnittämistä ittä i tä johonkin yleiseen asiaan tai ongelmaan, joka aiheuttaa ongelmia ihmisille. Sosiaalialan julkinen viestintä pitää sosiaalisia kysymyksiä ja heikompiosaisia ihmisiä keskustelussa vaikuttaa näin poliittiseen keskusteluun ja asenteisiin. Esimerkkejä: Päihdepalvelujen puute, tukiverkoston väliinputoajat, pitkät hoitojonot, määrärahojen supistaminen ja sen vaikutukset yms. Page 11

12 Viestinnän merkityksiä Viestinnän käyttäminen sosiaalityössä antaa vahvan viestin ympäristölle; sosiaaliset ongelmien syyt ovat osittain rakenteellisia ja niitä voi ratkaista poliittisella tasolla Puuttuva viestintä kertoo myös viestiä antaa negatiivisen kuvan organisatiosta, ammattikunnasta ja asiakkaista. Kertoo ettei organisaatio välitä asiakkaistaan, sillä he eivät ole viestinnän arvoisia. Viestinnällä on suuri merkistys demokratian toteutumiselle Ihmisillä illä on oikeus tietää tää palveluihin l kaavailluista i muutoksista ja niiden mahdollisista seurauksista Page 12

13 Keskusteluun & yhteystiedot y Kenen vastuulla on opettaa sosiaalityön yhteistyökumppaneille sosiaalityön muutoksia ja kertoa kenelle palvelut ovat tarkoitettu? Ketkä keskustelevat julkisesti sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmien ratkaisukeinoista? Yhteystiedot: Laura Tiitinen Lapin yliopisto Sosnet tutkijakoulu Laura.tiitinen@ulapland.fi Page 13

14 Lähteet Brawley, Edward Allan 1997: TEACHING SOCIAL WORK STUDENTS TO USE ADVOCACY SKILLS THROUGH THE MASS MEDIA. Journal of Social Work Education, , Fall97, Vol. 33, Issue 3 Hyvärinen, Sari 1997: Ikääntyvien ja omaisten avuntarpeiden sekä kunnan vanhuspalveluiden yhteensopivuus? Teoksessa Kivinen, Tuula & Kinnunen, Juha & Niiranen, Vuokko & Hyvärinen, Sari (toim.): Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio Mutka, Ulla 1998: Sosiaalityön neljäs käänne. Jyväskylän y yliopisto. Jyväskylä. y Niiranen, Vuokko 1997: Kuntalaisten osallistuminen ja kunnallinen demokratia. Teoksessa Kivinen, Tuula & Kinnunen, Juha & Niiranen, Vuokko & Hyvärinen, Sari (toim.): Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio Sunnarborg, Suvi 2007: Valtava suo Uutispäälliköiden ja toimittajien mielikuvia sosiaalialasta. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Tiitinen, Laura 2008: Sosiaalitoimen viestinnän valot ja varjot - Rakenteellisen hiljaisuuden vaikutuksia sosiaalitoimen ulkoiseen viestintään. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Page 14