Rakenteellisen sosiaalityön aika

Transkriptio

1 Rakenteellisen sosiaalityön aika MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A L A I T I N E N K Ä Y T Ä N N Ö N O P E T T A J A - K O U L U T U K S E N S E M I N A A R I P Ä I V Ä, L A H T I

2 Is this true? We think structurally but act individually

3 Lastensuojelun työntekijöiden suut tukitaan? Nolaamista, eristämistä ( ) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi kaikui kuuroille korville. Kuopion sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta. Kuopiossa sattui noin viikko sitten lapsisurmatapaus. ( ) Jenni Tamminen, Uusi Suomi

4

5 Esitys perustuu teoksen artikkeleihin: Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen Mo Ray & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen lähestymistapa vanhussosiaalityössä kriittisen gerontologian näkökulma Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.

6 Kirjan tausta-ajatukset: Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien auttaminen ja tukeminen että ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon vaikuttaminen. Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja olosuhteiden parantamiseksi.

7 Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla, mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön kansainvälisessä keskustelussa. Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja tutkimusperinteeseen Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta; yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.

8 Rakenteellisen sosiaalityön haasteet 1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen vahvistunut sosiaalityössä Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä: vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen Taustalla myös globaalit muutosprosessit Sosiaalihuoltolakiesityksessä kirjattu kunnan velvoite rakenteelliseen sosiaalityöhön

9 Sosiaalityön haasteet Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen ja toimiminen Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde rakenteelliseen orientaatioon Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta aitiopaikka Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä suuntaudutaan?

10 Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen vaikuttaminen Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla: yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä kansalaisten ja asiakkaiden tasolla Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja käyttöpääoma

11

12

13 Toiminnan perusta (1) Ymmärrys rakenteista Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä korostuvat paikalliset rakenteet Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat Kontekstuaalisuus Kulttuurisuus Yhteisöllisyys Osallisuus

14 Toiminnan perusta (2) Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet Vahvempi radikaali painotus Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet, oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kriittisyys Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet >vastuullisuus ja kantaaottavuus

15

16 Tietoperusta Toiminnan käyttöpääoma Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys palvelujärjestelmän kehittämistarpeista Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita) Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista, menetelmistä ja asemasta Ajallisuus Valta Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen) Myös empowerment-näkökulma

17

18 Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen sosiaalityön sisällön, tärkeää Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman puolesta Osallisuus keskusteluissa Vahva eettinen sitoutuminen Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten toimijoiden kanssa

19 Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika? Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä Murroksen aikakausi edellyttää aiempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaa Esimerkkinä Sosiaalinen tekijä blogi

20 Esimerkkinä vanhussosiaalityö K I I T O K S E T : M O R A Y

21 Rakenteellinen lähestymistapa vanhussosiaalityössä kriittisen gerontologian näkökulma Yksilöllisyyden, riippumattomuuden ja oman vastuun ihanteet vanhuspolitiikassa Paljon tukea tarvitsevat ikääntyneet määrittyneet toisiksi Kaikkein eniten apua tarvitsevat ikääntyneet jääneet näkymättömiin Kriittisen gerontologian tutkimusperinne Ymmärrys ikäihmisten tilanteesta eletyn elämän ja kokemusten kautta Rakenteellisen näkökulman analyysi Vaikuttaminen rakenteiden muuttamiseksi

22 Tavoitteena Rakentaa kriittisen gerontologisen sosiaalityön näkökulmaa Tarkastella erityisesti ikääntyneiden paljon tukea tarvitsevien tarpeita Kytkeä tarkastelu kahteen kontekstiin (brittiläiseen ja suomalaiseen) Erilaiset hyvinvointimallit Yhtäläisiä kehityskulkuja (esim. arvioinnin ja tarveharkinnan roolin kasvaminen)

23 Gerontologisen sosiaalityön asema Marginaalissa nyt ja tulevaisuudessa? Pidetty osa-alueena, jossa ammatillisen potentiaalin merkitys vähäinen Keskiössä hoivan järjestäminen ja palvelujen koordinointi Jälkijunassa muiden sosiaalityön alueiden kehityksestä (sosiaalityön tiedontuotannon yleinen vahvistuminen)

24 Arvioinnin merkityksen korostuminen Taustalla uusliberalistinen kehitys Standardointi ja vaatimus resurssien tehokkaasta käytöstä Sosiaalityöntekijät vs. palveluohjaajat Palvelujen piiriin pääsy vain eniten tarvitseville Kriteerinä riskitilanteessa oleminen Hallinnollisen näkökulman korostuminen, mekaaniset arvioinnin käytännöt Suomessa toisaalta sosiaalisen vahvistuminen (vrt. ns. vanhuspalvelulaki, toimintakyvyn arvioinnin näkökulman laajeneminen)

25 Henkilökohtaistamisen sudenkuopat Henkilökohtainen budjetti ja palveluseteli Taustalla vammaisten ihmisten ihmisoikeusnäkökulma sekä valinnanvapautta ja omaa vastuuta sekä aktiivista ikääntymistä korostava ajattelu Ns. kolmannen iän elämäntilanteet Paljon tukea tarvitsevat: kvasikuluttajuus (toiminta markkinalogiikalla ilman todellisia mahdollisuuksia valintaan tai aitoon toimijuuteen) Palvelusetelistä kieltäytyneet määrittyvät riippuvaisiksi ja epäonnistuneiksi Myös itsearviointi otettu käyttöön Britanniassa

26 Kriittinen näkökulma ja gerontologisen sosiaalityön tulevaisuus (1) Paljon tukea tarvitsevien marginalisoituminen heijastuu myös gerontologisen sosiaalityön marginalisoitumisena Kuka paneutuu monimutkaisiin, ikääntymiseen liittyvien siirtymien seurauksena syntyneisiin elämäntilanteisiin? Määrittyykö paljon apua tarvitseva epäonnistuneeksi toteuttamaan aktiivisen ja riippumattoman elämäntavan ihanteen mukaista elämää? Riskinä on, että ihmisten oletetaan selviytyvän omien resurssiensa varassa, vaikka seurauksena on yksin jääminen ja ilman apua selviytymisen pakko

27 Kriittinen näkökulma ja gerontologisen sosiaalityön tulevaisuus (2) Em. kehitys alleviivaa rakenteellisen sosiaalityön tarvetta Lähtökohtana ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet Yhdenvertaisuuden, ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen myös gerontologisen sosiaalityön keskiössä (vrt. IFSW:n määritelmä) Cynthia Bisman (2004): muutoin sosiaalityötä ei voida pitää itsenäisenä, muista erottuvana professiona

28 Kriittinen näkökulma ja gerontologisen sosiaalityön tulevaisuus (3) Tarvitaan sellaisia käytäntöjä, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti huomioon elämäntilanteen joissa ymmärretään avun ja tuen tarpeista syntyvä riippuvuus jotka tukevat yhdenvertaisuutta, arvokkuutta ja kunnioittamista Vaikka on tärkeää edistää myös autonomiaa ja riippumattomuutta, sen varjolla ei tulisi jättää huomiotta paljon tukea tarvitsevan, epävarmuuden keskellä elävän tai elämän loppuvaiheessa olevan ihmisen oikeuksia Sosiaalityöntekijän on tärkeää ymmärtää elämäkulkunäkökulman kautta myös eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden ilmenemismuotoja

29 Kriittisen näkökulman pohjalta jäsentyvällä gerontologisella sosiaalityöllä on haasteena Vaikuttaa ikääntyneiden, erityisesti paljon tukea tarvitsevien ihmisten asemaan 2. Puolustaa sosiaalityön saatavuutta vanhusten erilaisissa elämäntilanteissa 3. Turvata sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulma palvelujen piirissä erityisesti arviointitilanteissa 4. Toimia ikääntyneiden ihmisten valtaistamiseksi

30 KESKUSTELUTEHTÄVÄ Mikä on rakenteellisen työn rooli omassa työnkuvassasi? Mitä se voisi olla? Mitkä tekijät voisivat edistää rakenteellisen näkökulman painottumista? Mitkä tekijät estävät sitä?