Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä



Samankaltaiset tiedostot
Sydäntä keventävää asiaa

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Sydäntä. keventävää. asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Ikäihmisen ravitsemus

Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

kolesteroli olesteroli kolesteroli Kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli lesteroli ko l e s t e r o l i kolesteroli

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Sydän- ja verisuonisairaudet

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

Valtimotaudin ABC 2016

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari , Huittinen Satafood

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Ruokaa Sydänystävälle!

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Mikä on valtimotauti?

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Helpoin tapa syödä hyvin

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Pysytään lujina naiset!

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Innovaatioaamupäivä

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

Transkriptio:

1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset ja se sisältää tietoa kolesterolista, valtimonkovettumataudin synnystä, valtimotautien riskitekijöistä, terveellisestä ruokavaliosta sekä Benecol-tuotteista. Tästä dokumentista löydät taustatietoa avuksi esitystilanteeseen. Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Dia 1. Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Kolesteroli on elimistön toiminnalle välttämätön rasva-aine Kolesterolia muodostuu erityisesti maksassa mutta myös useissa muissa kudoksissa. Kolesterolia ei tarvitse saada ravinnosta. Ruoassa kolesterolia on ainoastaan eläinkunnan tuotteissa kuten kermassa, voissa, juustossa, lihassa, makkaroissa ja kananmunan keltuaisessa. Kasvikunnan tuotteissa ei ole kolesterolia. Kolesterolin saanti länsimaisesta ravinnosta on yleisesti 300-500 mg/vrk. Sappineste kuljettaa ruoansulatuskanavaan päivittäin noin 600-1000 mg kolesterolia. Ruoansulatuskanavaan tulevasta kolesterolista keskimäärin noin puolet imeytyy. Kolesterolia tarvitaan D-vitamiinin tuotantoon. Steroidihormonien, kuten kortisolin, estrogeenin ja testosteronin raaka-aineeksi. Solujen rakennusaineeksi. Rasvojen imeytymisessä tarvittavien sappihappojen muodostukseen. Dia 2. Hyvä ja paha kolesteroli Kolesteroli on rasvaa, joten se ei liukene veteen. Kolesteroli tarvitseekin erityisten kuljetusproteiinien apua, jotta se voi liikkua vesipitoisessa ihmiskehossa. LDL ja HDL ovat veressä olevia lipoproteiineja eli rasvaa ja proteiinia sisältäviä pallosia, joiden tehtävänä on kuljettaa muun muassa kolesterolia. LDL:n tehtävä on kuljettaa kolesterolia maksasta muualle elimistöön ja siten myös verisuonten seinämiin. HDL:n tehtävä on kuljettaa kolesterolia muualta elimistöstä maksaan eritettäväksi pois elimistöstä. Jos LDL:n määrä on suuri, HDL ei pysty kuljettamaan kaikkea kertyvää kolesterolia pois verisuonten seinämistä. Tavoitteena on pitää veren LDL-kolesterolitaso mahdollisimman matalana ja HDL-kolesterolitaso mahdollisimman korkeana. Monipuolinen ja laaja tutkimusnäyttö, mukaan lukien uusi geneettinen tietämys, tukee käsitystä, jonka mukaan kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus on valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin keskeinen syy.

2 (6) Dia 3. Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Kun LDL-kolesterolia on verenkierrossa liikaa, kolesterolia alkaa kertyä valtimoiden seinämiin muodostaen ateroomaplakkia. Kolesterolia kertyy tyypillisesti sepelvaltimoihin sekä kaula- ja aivovaltimoihin, mutta myös muihin verisuoniin. Kolesterolin ja muiden rasva-aineiden muodostama ateroomaplakki on ensin pehmeä. Plakki alkaa kovettua, kun siihen kertyy yhä enemmän kolesterolia ja sen lisäksi sidekudosta, tulehdussoluja ja kalsiumsuoloja. Kolesterolin kertyminen ja ateroomaplakin muodostuminen verisuonen seinämään saavat aikaan verisuonen ahtautumisen. Lisäksi verisuonen pintasolujen toiminta heikkenee ja verisuoni menettää joustavuuttaan. Todetaan valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi. Ahtaassa suonessa veri ei pääse virtaamaan riittävästi, jolloin kudokset eivät saa tarpeeksi happea. Tämä aiheuttaa kipua, sepelvaltimoiden kohdalla sydänperäistä rintakipua. Ateroomaplakki voi revetä tai rikkoutua pinnalta, jolloin syntyneeseen vauriokohtaan, verisuonen sisäiseen haavaan, alkaa kertyä verihiutaleita ja syntyy suonen ahtauttava tai kokonaan tukkiva veritulppa. Seurauksena on sydäninfarkti tai aivohalvaus. Kolesterolin kertyminen ja plakin muodostuminen eivät välttämättä oirehdi kipuna ennen infarktia. Kolesterolin kertyminen verisuonen seinämän plakkiin voidaan estää, jos veren LDL-kolesterolitaso pidetään riittävän alhaisena. Verisuoneen jo muodostuneen plakin kasvu voidaan mahdollisesti pysäyttää ja plakin koko voi jopa pienentyä, kun veren LDL-kolesterolitaso laskee. Dia 4. Tavoiteltavat kolesteroliarvot Tavoiteltavat kolesterolitasot on asetettu Dyslipidemioiden Käypä hoito -suosituksessa. Tavoitetasot pohjautuvat tutkimustietoon, jonka mukaan sairastuminen sydän- tai verisuonitautiin on sitä epätodennäköisempää mitä matalampi kokonais- tai LDL-kolesterolitaso on. Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta veren kokonaiskolesteroli on suosituksia korkeampi (>5mmol/l). Oman kolesterolitason tunteminen on tärkeä askel oman sydämen hyvinvoinnista huolehtimisessa! Dia 5 ja 6. On tavallista, että kolesteroliarvo vaihtelee päivästä toiseen Kolesterolitason vaihtelu voi peittää myönteisen muutoksen Veren kolesterolipitoisuus ei ole tasainen, pysyvä arvo vaan se vaihtelee päivästä toiseen riippuen mm. yksilöllisistä ominaisuuksista, syödystä ruoasta, liikunnan määrästä, stressistä ja vuodenajasta. Vaikka elämäntavat pysyisivät samanlaisina, kolesteroliarvojen on tutkimuksissa havaittu vaihtelevan täysin ennustamattomasti noin 5 %. Yksittäisellä ihmisellä arvojen vaihtelu mittausten välillä voi olla jopa yli 20 %. Jotta kolesterolitasosta saadaan mahdollisimmanluotettava tieto, suositellaan vähintään kahta, mutta mielellään kolmea kolesterolimittausta.

3 (6) Dia 7. Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kohonnut veren kolesterolitaso, erityisesti LDL-kolesterolitaso, on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Vuonna 2008 sydän- ja verisuonitaudit olivat kuolinsyy 41 %:ssa kuolemista. Työikäisten suomalaisten valtimotautikuolleisuus on viimeisten 40 vuoden aikana vähentynyt noin 80 %, ja veren kolesterolipitoisuuden lasku on tärkein yksittäinen myönteistä kehitystä selittävä tekijä. Jokainen 1 % lasku LDL-kolesterolipitoisuudessa pienentää sepelvaltimotaudin vaaraa 1-2 %:lla riippumatta siitä, millä keinolla LDL-kolesterolia alennetaan. Matala kokonaiskolesterolitaso keski-iässä (<5,0 mmol/l) parantaa myös elämänlaatua myöhemmällä iällä: toimintakyvyn heikkenemisen on todettu lykkääntyvän noin kahdella vuodella. Jos korkean kolesterolin lisäksi esiintyy muitakin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, toimintakyky heikkenee aikaisemmin ja odotettavissa olevien elinvuosien määrä vähenee. Terveellisillä elintavoilla voidaan siis paitsi lisätä elinvuosia, myös vaikuttaa aktiivisesti niiden laatuun. Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta kokonaiskolesteroli ylittää edelleen tavoitearvon, joten tehokkaita kolesterolia alentavia toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin. Dia 8. Valtimotautien riskitekijät: Mihin voit vaikuttaa itse? Tärkeimmät valtimonkovettumataudin riskitekijät ovat kohonnut LDL-kolesterolitaso, kohonnut verenpaine ja tupakointi. Kaikkiin riskitekijöihin emme pysty itse vaikuttamaan (ikä, sukupuoli, perimä). Moniin riskitekijöihin voimme kuitenkin vaikuttaa myönteisesti elämäntapamuutoksia toteuttamalla. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan jopa 80 % sydän- ja verisuonisairauksista voitaisiin ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Elämäntapamuutosten tekeminen ei ole koskaan turhaa, ei edes silloin kun sukurasite on voimakas. Elämäntapamuutosten avulla sairastumista voidaan viivästyttää tai jo puhjenneen sairauden etenemistä voidaan hidastaa. Elämäntapamuutokset ovat dyslipidemioiden ensisijainen hoitokeino. Elämäntapamuutoksia suositellaan myös kolesterolilääkityksen rinnalle, sillä ne tehostavat lääkityksen vaikutusta. Ruokavaliomuutokset ovat keskeisessä asemassa; ne selittävät noin 2/3 Suomessa vuosina 1982-2007 väestötasolla tapahtuneesta lähes 20 % laskusta kokonaiskolesterolitasossa. Lääkkeiden selitysosuus on paljon pienempi: 7-16 %. Ylipainoisella jo 5-10 % painonpudotus alentaa veren kokonais- ja LDL-kolesterolitasoa, verenpainetta ja verensokeritasoa merkittävästi. Säännöllinen kestävyysliikunta suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta. Säännöllinen liikunta alentaa myös hieman LDL-kolesterolitasoa, mutta ruokavaliomuutosten merkitys LDL-kolesterolin alentajana on selvästi suurempi.

4 (6) Dia 9. Ruokavaliomuutokset avainasemassa - Kolesterolia alentavan ruokavalion keskeiset piirteet 1. Rasvan laatu Leivän päällä margariinia tai kasvirasvalevitettä. Maito ja maitotuotteet rasvattomina tai mahdollisimman vähärasvaisina. Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa öljy tai juokseva margariini. Kovaa rasvaa sisältävien leivonnaisten määrän vähentäminen. Rasvaisten lihavalmisteiden kuten makkaroiden ja rasvaisen lihan käytön vähentäminen. Salaatinkastikkeena öljypohjainen vaihtoehto. 2. Liukoisen ravintokuidun saannin lisääminen Viljatuotteet täysjyväisinä. Ruis- tai kaurapuuroa, leseitä. Runsaskuituista leipää, pastaa, riisiä, mysliä ja muroja. Kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja vähintään puoli kiloa päivässä. Pavuista, linsseistä, herneistä ja siemenistä saa myös ravintokuitua. 3. Kasvistanoliesteriä sisältävät Benecol -tuotteet päivittäiseen käyttöön! Dia 10. Eri ruokavaliomuutosten teho LDL-kolesterolin alentamisessa. Kolesterolia spesifisti alentavien ruoan ainesosien tehoissa on eroa. o Benecol-tuotteiden kasvistanoli alentaa kolesterolia annosvasteisesti. Pieni annos kuten, esimerkiksi puolikas tehojuoma tai 3 tl levitettä, joka sisältää 1 g:n kasvistanolia, alentaa kolesterolia noin 5 %. Suositeltava päiväannos kasvistanolia, 2 g, alentaa kolesterolia noin 10 %. o Kasvisten ja viljojen liukoinen kuitu alentaa kolesterolia keskimäärin noin 5 %, kun sitä saadaan päivittäin ruokavaliosta noin 5-15 g. Yhdessä keskikokoisessa banaanissa on noin 1 g liukoista kuitua. o Eläinproteiinin korvaaminen soijaproteiinilla on eräiden tutkimusten mukaan alentanut kolesterolia noin 5 %, kun vähintään 25 g soijaproteiinia nautitaan päivittäin. Litrassa soijamaitoa on 25 g proteiinia. o Ruokavalion kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä (esim. levitteen vaihto voista kasvirasvalevitteeseen) alentaa kolesterolia noin 5 %. o Kauran ja ohran beetaglukaani (liukoinen kuitu) alentaa kolesterolia noin 3-5 %, kun sitä saadaan päivittäin ruokavaliosta noin 3 g. 3 g beetaglukaania saa esimerkiksi 6 dl:sta kaurapuuroa. o Kalan syönti kahdesti viikossa on hyvä ja suositeltava teko, mutta se ei alenna kolesterolia. Päinvastoin, kalaperäiset omega-3-rasvahapot (erit.lisäravinteista) saattavat nostaa LDLkolesterolia.

5 (6) Dia 11. Benecol -tuotteiden kasvistanoliesteri alentaa kolesterolia tutkitun tehokkaasti Mitä kasvistanoli on? Kasvistanolia on luonnostaan kasveissa kuten viljoissa (vehnä, ruis), kasviksissa ja hedelmissä. Tavallisesta ruokavaliosta saatava kasvistanolimäärä ei riitä alentamaan veren kolesterolia merkittävästi. Benecol-tuotteisiin kasvistanoli lisätään kasvistanoliesterinä, jossa kasvistanoliin on liitetty kasviöljyn rasvahappo. Miten kasvistanoliesteri vaikuttaa? Kasvistanoliesteri estää sekä ravinnon sisältämän dietaarisen (300-500 mg/vrk) kolesterolin että sapen mukana kulkeutuvan biliaarisen (600-1000 mg/vrk) kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta. llman kasvistanoliesteriä noin 50 % ruoansulatuskanavaan tulevasta kolesterolista imeytyy elimistöön ja 50% poistuu ulosteiden mukana. Benecol-tuotteiden sisältyessä päivittäiseen ruokavalioon (2 g kasvistanolia/vrk) vain noin 20 % kolesterolista imeytyy ja 80 % poistuu ulosteiden mukana. Koska suurin osa ruoansulatuskanavaan tulevasta kolesterolista on biliaarista kolesterolia, kasvistanoliesteri alentaa veren kolesterolitasoa riippumatta dietaarisen kolesterolin määrästä. Kasvistanoliesterin (2 g kasvistanolia/vrk) aikaansaama kolesterolin imeytymisen väheneminen alentaa LDL-kolesterolia noin 10 % ei muuta HDL-kolesterolipitoisuutta. Kasvistanoliesterin kolesterolia alentava vaikutus on osoitettu tieteellisesti yli 60 korkeatasoisessa, julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa. Teho on osoitettu normo- ja hyperkolesterolemisilla henkilöillä eri ikäisillä naisilla, miehillä ja lapsilla Suomessa ja eri puolilla maailmaa terveillä koehenkilöillä sepelvaltimotautia sairastavilla tyypin 1 ja 2 diabeetikoilla sekä metabolista oireyhtymää sairastavilla elinsiirtopotilailla osana länsimaista ruokavaliota osana terveellistä, kolesterolia alentavaa ruokavaliota statiinilääkityksen yhteydessä Kasvistanoliesteriä sisältävien elintarvikkeidenpäivittäinen, riittävä käyttö on osa Käypä hoito -suosituksen mukaista dyslipidemian hoitoa!

6 (6) Dia 12. Riittävän määrän kasvistanolia (2g) saat nauttimalla päivittäin joko 30 g Benecol-levitettä tai yhden Benecol-tehojuoman. 2 grammaa päivässä osana aterioita Tutkimusten mukaan jo kaksi grammaa kasvistanolia päivässä (kasvistanoliesterinä) saa aikaan kliinisesti merkittävän kolesterolia alentavan vaikutuksen. Epäsäännöllisestä tai liian vähäisestä käytöstä ei saa parastamahdollista hyötyä kolesterolin alentamiseen. Useimmissa tutkimuksissa päivittäinen kasvistanoliannos on nautittu kahden tai useamman aterian yhteydessä. Vaikutus LDL-kolesteroliin on kuitenkin yhtä tehokas myös silloin, kun päivän koko kasvistanoliannos nautitaan yhdellä kertaa osana ateriaa. Kasvistanoliesteri toimii tehokkaasti osana erilaisia elintarvikkeita. Riittävän määrän kasvistanolia (2g/vrk) saa helposti, kun käyttää Benecol-tuotteita päivittäin ohjeen mukaan. Kasvistanolilla lineaarinen annos-vaste Tähän asti on yleisesti ajateltu, ettei kasvistanolin tai -sterolin saannin lisääminen yli 2 grammaan päivässä tehosta kolesterolia alentavaa vaikutusta merkittävästi. Tämä käsitys on kuitenkin muuttumassa kasvistanolin osalta. Uusimpien tutkimusten mukaan kolesterolin aleneminen tehostuu edelleen nykysuositusta suuremmilla kasvistanolin käyttömäärillä: päivittäinen 9 g kasvistanolin saanti alensi kahden tutkimuksen mukaan LDL-kolesterolia yli 17 % ilman haittavaikutuksia. Kasvisteroleista ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä, joten tieto lineaarisesta annosvasteesta myös nykysuositusta suuremmilla käyttömäärillä koskee vain kasvistanolia ja Benecol -tuotteita. Asiakkaasi voi kokeilla 3g/vrk kasvistanoliannosta. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. yhden tehojuomapullon ja 2-3 Benecol-levitteellä päällystetyn voileivän nauttimista päivittäin. Dia 13. Kun muutokset elämäntavoissa ovat pysyviä, vaikka pieniäkin, niillä on aina vaikutusta terveyteesi ja hyvinvointiisi! Elintapamuutosten haaste on usein saada muutokset pysyviksi elämäntavoiksi Muutoksen tekeminen vaatii aina ylimääräistä energiaa Terveydenhuollon ammattilaisena voit edesauttaa myönteisten päätösten syntyä löytämällä ne motivaatiotekijät, jotka toimivat juuri tällä asiakkaalla Kannustus ja onnistumisen kokemukset auttavat asiakasta jatkamaan Koska Benecol-tuotteiden käyttö on helppo ja nopea keino vaikuttaa veren kolesterolitasoon, siitä on helppo lähteä liikkeelle. Onnistumisen kokemus kasvattaa motivaatiota myös muihin elintapamuutoksiin.