,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD (XURRSDQ XQLRQL YRLVL VDDYXWWDD WDYRLWWHHQVD QRXVWD PDDLOPDQ NLOSDLOXN\N\LVLPPlNVL WDORXGHNVL.HYllOOl PDDOLVNXXWD NRNRRQWXYDOOH (XURRSSDQHXYRVWROOH RVRLWWDPDVVDDQ UDSRUWLVVD NRPLVVLR HVLWWll HWWl RQ SDOMRQ PHUNNHMl MRLGHQ PXNDDQ YLLGHQ YLLPH YXRGHQ DLNDQD WRWHXWHWXWXXGLVWXNVHWRYDWVDDQHHWDLNDDQWlUNHLWlUDNHQWHHOOLVLDPXXWRNVLD (XURRSDQ WDORXGHOOLVWD \KWHLVNXQQDOOLVWD MD \PSlULVW Q XXGLVWXPLVWD NRVNHYDQ UDSRUWLQ PXNDDQ WDYRLWWHHW RYDW \Kl VDDYXWHWWDYLVVD PXWWD RQQLVWXPLQHQ HL ROH YLHOl PLWHQNllQ YDUPDD /lkhv NDLNLOOD DORLOOD RQ WDSDKWXQXW HGLVW\PLVWl PXWWD VLWl RQ QRSHXWHWWDYD MD NRRUGLQRLWDYD SDUHPPLQMRWWDYRLWDLVLLQVDDYXWWDDQHWXORNVHWMRLWDYDOWLRLGHQMDKDOOLWXVWHQ MRKWDMDW SHUllQNXXOXWWLYDW NROPH YXRWWD VLWWHQ /LVVDERQLQ KXLSSXNRNRXNVHVVD 7lQl YXRQQD RQ HULW\LVHVWL S\ULWWlYl VLLKHQ HWWHL RVDDPLVHHQ MD LQQRYDDWLRWRLPLQWDDQ VXXQWDXWXYLD LQYHVWRLQWHMD ODLPLQO\ Gl Q\N\LVHVVl WDORXVWLODQWHHVVD 3lLQYDVWRLQ RVDDPLVHQ MD LQQRYDDWLRLGHQ WXNHPLQHQ RQ HQVLDUYRLVHQ WlUNHll NHVWlYlQ NDVYXQ W\ SDLNNRMHQ MD \PSlULVW QNDQQDOWD Esitellessään raporttia Euroopan parlamentille Strasbourgissa komission puheenjohtaja Roman Prodi totesi seuraavaa: Lissabonin strategia on edelleen oikea etenemissuunta laajentuvalle Euroopan unionille. Se on paras keino vastata kansalaistemme toiveisiin vaurautta, enemmän ja parempia työpaikkoja, enemmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja puhtaampi ympäristö ja varmistaa, että nämä tavoitteet saavutetaan tulevien sukupolvien kannalta kestävällä tavalla. Keväällä kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on osoitettava, että se pystyy viemään tätä prosessia eteenpäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Nyt laajentumisen edellä tarvitaan tahdinmuutosta. Puheenjohtaja Prodin mukaan nämä haasteet korostavat tarvetta kiihdyttää eikä hidastaa muutoksia. Lissabonin strategia on paras tapa integroida uudet jäsenvaltiot. Se on myös paras keino parantaa talouden suorituskykyä, hän totesi. 7\ OOLV\\V Huolimatta työttömyyden kasvusta on olemassa selviä merkkejä siitä, että viimeisten viiden vuoden aikana toteutetut uudistukset ovat saaneet aikaan tärkeitä rakenteellisia muutoksia monilla, joskaan ei kaikilla, Euroopan kansallisista työmarkkinoista. Vuodesta 1996 alkaen on luotu yli 12 miljoonaa uutta työpaikkaa, ja vuonna 2002 niitä syntyi vielä noin 500 000. Maakohtainen menestys vaihtelee kuitenkin suuresti, eivätkä uudistukset ole olleet riittävän kattavia kaikissa jäsenvaltioissa.
Näin ollen tarvitaan lisäponnisteluja (erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa työllisyys ei ole vielä lisääntynyt huomattavasti), jotta unioni saavuttaisi vuoden 2005 välitavoitteeseensa, jonka mukaan työikäisen väestön työllisyysasteen tulisi olla 67 prosenttia. Samoin ollaan kaukana tavoitteesta, jonka mukaan vuosikymmenen lopussa pitäisi ikääntyvistä työntekijöistä vähintään 50 prosentin kuulua edelleen työvoimaan, tai tavoitteesta nostaa keskimääräistä tosiasiallista eläkeikää viidellä vuodella; nämä molemmat ovat avaintekijöitä täystyöllisyyden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä. 7XRWHSDOYHOXMDSllRPDPDUNNLQRLGHQXXGLVWXNVHW Huomattava osa sisämarkkinoista on toiminut hyvin kuluneen vuosikymmenen ajan. Joillakin aloilla hyötyvaikutus on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi. Tämän vuoksi Lissabonin strategia kohdistuu aloihin kuten palvelut, julkiset hankinnat, liikenne, energia, rahoituspalvelut ja kilpailusääntöjen uudistaminen sekä tietyt verotuksen alat. Monia näitä aloja koskevista tärkeistä uudistuksista on saatu sovittua viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jäsenvaltioiden on nyt varmistettava sovittujen sääntöjen ja uusien politiikkojen tosiasiallinen täytäntöönpano ja soveltaminen. Tämä merkitsee, että avainaloilla jokaisen jäsenvaltion on tehtävä paljon enemmän varmistaakseen, että sovitut toimenpiteet pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja ajallaan, jotta unioni voisi saavuttaa täyden hyödyn sisämarkkinoista. 2VDDPLQHQLQQRYDDWLRWMD\ULW\VWHQG\QDDPLVXXV Yritykset eivät investoi tarpeeksi osaamiseen ja innovaatioihin. Ehdotettu yhteisöpatentti osoitus unionin sitoutumisesta innovaatiotoimintaan on edelleen hyväksymättä. Huolimatta kansallisiin talousarvioihin tällä hetkellä kohdistuvista paineista jäsenvaltioiden olisi luotava edellytykset investoinneille koulutukseen, tutkimukseen ja osaamistalouteen, sillä nämä ovat ensiarvoisen tärkeitä keskipitkän aikavälin kasvun ja tasokkaiden työpaikkojen luomisen kannalta. Tarvitaan verotuksellisia ja sääntelyyn liittyviä kannustimia sen varmistamiseksi, että myös yksityiset investoinnit ohjautuvat näiden painopisteiden mukaan. Kilpailukyvyn uutena haasteena on nivoa osaaminen ja markkinat yhteen ja luoda oikeanlainen ympäristö innovaatiotoimintaa varten. Tarvitaankin koordinoidumpaa ja johdonmukaisempaa lähestymistapaa. 6RVLDDOLQHQ\KWHHQNXXOXYXXV Tarkan käsityksen saamista köyhyyden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vähentämisessä saavutetusta edistyksestä vaikeuttaa ajan tasalla olevien tietojen puute. Parannukset työllisyydessä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden sekä työttömien kotitalouksien määrän vähentyminen ovat kuitenkin helpottaneet tilannetta. Useimmissa jäsenvaltioissa on käynnissä sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen ja nykyaikaistaminen; nämä järjestelmät ovat keskeisessä asemassa unionin yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa. On kuitenkin erityisen huolestuttavaa, etteivät jäsenvaltiot ole vielä tehneet tarpeeksi varmistaakseen sosiaaliturvajärjestelmiensä kestävyyden ja laadun pitkällä aikavälillä, erityisesti kun otetaan huomioon väestön vanheneminen tai sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
<PSlULVW MDNHVWlYlNHKLW\V Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit kuten äskettäinen Prestige-aluksen uppoaminen korostavat kestävää kehitystä koskevan unionin toimintasuunnitelman toteuttamisen tarvetta. Edistystä on tapahtunut jonkin verran, mutta tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edelleen, ja ilmanlaadun parantamista on pidettävä ensisijaisena asiana. Hinnoittelumekanismien ja verojärjestelmien olisi heijastettava paremmin taloudellisen toiminnan yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi ja puhtaiden teknologioiden käyttöönoton kannustamiseksi, jotta sekä talous että yhteiskunta voisivat hyötyä niistä. Tämä puolestaan lisäisi kilpailukykyä ja auttaisi samalla saavuttamaan yhteisesti sovitut kansainväliset tavoitteet. Unioni on valinnut johtavan roolin kestävän kehityksen edistämisessä maailmanlaajuisesti ja on viime vuosina ollut edelläkävijä kansainvälisten toimien valmistelemisessa. Koko maailman tasolla tehtiin merkittäviä päätöksiä vuonna 2002, kun käynnistettiin Dohan kehitysohjelma sekä järjestettiin kehitysapua käsitellyt Monterreyn konferenssi ja maailman kestävän kehityksen huippukokous Johannesburgissa viime elokuussa. Näille päätöksille on nyt annettava käytännön sisältö. /DDMHQWXPLQHQ Uudet jäsenvaltiot ovat yhä paremmin perillä Lissabonin logiikasta ja työskentelymenetelmistä. Lissabonin strategia muodostaa perustan monille politiikoille, joita ne ovat omaksumassa, ja ponnisteluja niiden ottamiseksi mukaan prosessiin on kiihdytettävä. Laajentuminen ei edellytä Lissabonin strategian perusteellista muuttamista tai sen päätavoitteiden höllentämistä; kyse on koko unionin eikä vain yksittäisten maiden tavoitteista. Ne pätevät myös 25:n tai useammankin jäsenvaltion unionissa..hyllq(xurrssdqhxyrvwr±ydolqwdqdndvyx Eurooppa-neuvoston on kannettava vastuunsa keskeisenä päätöksentekijänä talous-, yhteiskunta- ja ympäristöasioissa. Kevään kokouksessa on katsottava lyhyen aikavälin haasteita ja paineita pidemmälle ja keskitettävä huomio toimiin, joilla voidaan edistää unionin keskipitkän aikavälin näkymiä ja varmistaa, että päätökset ovat johdonmukaisia pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Kokouksessa on päätettävä tulevan työskentelyn suunta ja tahti yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Tätä varten jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on tehtävä kaksi asiaa: luotava edellytykset osaamista ja innovaatiotoimintaa edistävien investointien lisäämiseksi sekä toteutettava samalla jo sovitut uudistukset ja kiihdytettävä niitä. Kevätraportin pohjalta Eurooppa-neuvostolla on erityistilaisuus määrittää painopisteitä Lissabonin strategian kolmen tärkeimmän politiikan välineen aloilla talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen, tarkistettujen työllisyyden suuntaviivojen ja sisämarkkinastrategian.
Eurooppa-neuvoston on varmistettava erityisesti seuraavat asiat: 1. Osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle on annettava sysäys. Tämä merkitsee yrittäjyyden tukemista, osaamiseen perustuvien teollisuudenalojen edistämistä ja sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamista. Näitä asioita on tuettava tehokkailla investoinneilla koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimukseen. Sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla on oma tärkeä tehtävänsä. 2. Toteuttamatta olevista Lissabonin uudistuksista on tehtävä lopulliset päätökset. Tämä merkitsee sovittujen tuote-, pääoma- ja työmarkkinoita koskevien uudistusten sekä keskeisten ympäristöä koskevien toimenpiteiden toteuttamista ja etenemistä sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamisessa. Kevään Eurooppaneuvostossa on asetettava määräajat ja osoitettava vastuut sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n tason toimenpiteet hyväksytään ennen Euroopan parlamentin vaaleja kesäkuussa 2004 myös ne, joita komissio aikoo esittää vielä ennen tämän vuoden kesäkuuta. Onnistumisen varmistamiseksi tarvitaan kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina sitoutumista, ei pelkästään hallitusten. 3. 9XRURYDLNXWXVWD /LVVDERQLQ VWUDWHJLDQ MD PDNURWDORXVSROLWLLNDQ YlOLOOl RQ YDKYLVWHWWDYD. Talouspolitiikan koordinointia olisi vahvistettava komission viimeaikaisten, finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamista koskevien ehdotusten mukaisesti ja Lissabonin tavoitteet olisi otettava paremmin huomioon talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa.
7HKWlYlWÃMDÃYDVWXXWñÃQHXYRVWRQÃHULÃNRNRRQSDQRWÃMDÃWDUYLWWDYDWÃODLQVllGlQW SllW NVHWÃÃVXXQWDYLLYDWÃ/LVVDERQLQ VWUDWHJLDQÃWRWHXWWDPLVHNVL 3DLQRSLVWH 1HXYRVWR 7XORNVHW 7LODLVXXNVLDÃRVDDPLVHQÃMD PDUNNLQDXXGLVWXVWHQ Kilpailukyky Läpimurto yhteisöpatentista ennen kevään 2003 Eurooppa-neuvostoa DQVLRVWD Julkisia hankintoja koskeva kokonaisuus (NHVlNXXÃ) Toimintasuunnitelma T&K-investointien lisäämiseksi (MRXOXNXXÃ) Liikenne, televiestintä, energia Talous- ja rahoitusasiat Yrityksen johtamis- ja valvontamenettelyjä koskeva strategia Yritysostotarjouksia koskeva direktiivi /RSXOOLQHQÃK\YlNV\PLQHQÃNHVlNXXKXQà Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila Julkisen palvelun sopimukset henkilöliikenteessä Satamapalvelujen käyttömahdollisuudet Lentoasemien tulo- ja lähtöaikojen jakaminen Energiaa koskeva kokonaisuus Euroopan laajuiset liikenneverkot /RSXOOLQHQÃK\YlNV\PLQHQÃMRXOXNXXKXQà Toinen rautatiepaketti Euroopan verkko- ja tietoturvayksikkö Julkisen sektorin tiedot Liikenneinfrastruktuurin hinnoittelu (myös Eurovignetten muuttaminen) (YXRGHQà SXROLYlOL) 6RSLPXVÃHQQHQÃNHYllQÃ(XURRSSDQHXYRVWRD Veropaketti Energiavero Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelma /RSXOOLQHQÃK\YlNV\PLQHQÃKHLQlNXXKXQà Tarjousesitedirektiivi Eläkedirektiivi ja Lamfalussyn prosessin ulottaminen koskemaan pankkeja, vakuutuslaitoksia ja monialayrityksiä Sijoituspalveludirektiivi Avoimuusdirektiivi 7\ OOLV\\VÃÃ6RVLDDOLQHQ XORWWXYXXV <PSlULVW QÃNRKGLVWXYDDQ NXRUPLWXNVHHQÃSXXWWXPLQHQ 7DORXVSROLWLLNDQ WRLPLQWDNHK\V Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat Lääkkeitä koskeva sääntelykokonaisuus (MRXOXNXXÃ) Koulutus, kulttuuri ja nuoriso ERASMUS World- ja elearning-ohjelmat (PDUUDVNXXÃ) Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys Työllisyyttä koskevat suuntaviivat 2003 ja kuluttaja-asiat Vuokrahenkilöstö (MRXOXNXXÃ) Sosiaaliturvan koordinointia koskevan asetuksen tarkistaminen (MRXOXNXXÃ) Ympäristö Ilmastonmuutosta koskeva kokonaisuus Talous- ja rahoitusasiat Ympäristövahinkovastuu Ilmanlaatua koskeva kokonaisuus Energiaverotus (WDPPLNXXÃ) Talous- ja rahoitusasiat Talouspolitiikan laajat suuntaviivat 2003 Lisätietoja: http://europa.eu.int/comm/lisbon_strategy/index_en.html