Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 407 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto {SWD(2014) 407 final} FI FI

2 Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen 2, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat 3, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ( ) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja EYVL L 209, , s. 1. COM(2014) 407 final. P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129. FI 2 FI

3 euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4) Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen Viron vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Viron vuosien tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio antoi 15 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/ mukaisesti lausunnon Viron alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi (5) Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen 6, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen 7, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa. (7) Viro toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 8 päivänä toukokuuta 2014 ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on pystytty ottamaan huomioon. (8) Vuoden 2014 vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa ja luoda riittävät finanssipoliittiset puskurit taloudellisesti vaikeita aikoja varten. Ohjelmassa vahvistetaan aikaisempi keskipitkän aikavälin tavoite, joka on rakenteellinen ylijäämä ja joka on tiukempi kuin mitä vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään. Viron uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan heikkenevän 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna Se poikkeaa siten vaaditusta sopeuttamisurasta ennen kuin paranee 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja pysyy lähes tasapainossa vuosina Lisäksi ohjelmassa viitataan riskiin poiketa menojen vertailuarvosta vuonna 2014 ja merkittävään poikkeamariskiin vuonna Kokonaisuutena tarkasteltuna suunniteltuun sopeuttamisuraan kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta liittyy riskejä, jotka koskevat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamista. Ohjelmaan sisältyvien julkisen talouden kehitysennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jota mikään riippumaton taho ei ole vahvistanut, on uskottava ja pitkälti komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukainen. Komission ennusteen mukaan rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Tämä johtaa 0,3 prosentin vajeeseen suhteessa BKT:hen verrattuna vaadittuun sopeutukseen ja merkittävään poikkeamaan tarkasteltuna kahden vuoden ajalta. Komission mukaan rakenteellinen rahoitusasema heikkenee vuonna 2015 edelleen EUVL L 140, , s. 11. COM(2013) 8002 final. COM(2013) 800 final. COM(2013) 790 final. FI 3 FI

4 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä viittaa merkittävään poikkeamaan vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Odotettavissa on, että menojen vertailuarvosta poiketaan merkittävästi vuosina Neuvosto katsoo vuoden 2014 vakausohjelman arvioinnin ja komission talousennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan merkittävästi vuosina 2014 ja Rakenteellista rahoitusasemaa koskeva sääntö talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen noudattamisesta tuli voimaan Virossa 23 päivänä maaliskuuta 2014 maan uuden talousarviolain myötä. Sääntöä on kuitenkin vielä täydennettävä vahvistamalla monivuotisten menotavoitteiden sitovuutta. (9) Työmarkkinoiden osalta voidaan todeta, että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on edistytty huomattavasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin, jotka tarjoavat työnteon kannustimia pienipalkkaisille. Lisätoimet ovat tarpeen kasvavaan työvoimapulaan puuttumiseksi, mukaan lukien ikääntymisen johdosta sekä terveys- ja vajaakuntoisuussyistä poistuminen työmarkkinoilta. Tämän vuoksi työkykyä koskevan uudistuksen oikea-aikainen hyväksyminen ja toteuttaminen on erittäin tärkeää samalla kun varmistetaan uudistuksen toteuttamista edistävien palvelujen saatavuus. Perhepoliittisten menojen kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa edelleen, mukaan lukien perhe-etuuksien rahoituksen uudelleen kohdentaminen lastenhoitopalvelujen tapaisiin toimenpiteisiin. Tämän odotetaan varhentavan naisten paluuta työmarkkinoille ja vähentävän jatkuvasti suurta naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista Tallinnan ja Tarton ulkopuolisilla alueilla edistäviä toimenpiteitä on lisättävä, jotta talouskehityserot eivät kasvaisi ja työttömyys vähenisi erityisesti matalan taitotason työntekijöiden keskuudessa. (10) Koulutusalalla on vastikään hyväksytty uudistuksia, joiden tavoitteena on sovittaa koulutus paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Lisätoimenpiteet ovat tarpeen koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Tarvitaan järjestelmällisiä toimenpiteitä, erityisesti sellaisia, joihin myös työmarkkinaosapuolet osallistuvat, jotta voidaan lisätä osallistumista ammattikoulutukseen ja työperäiseen oppimiseen, erityisesti oppisopimuskoulutukseen. Elinikäistä oppimista koskevan strategian täytäntöönpano edellyttää huomattavia ponnisteluja, jotta ammattitaidon parantamisessa, uudelleenkoulutuksessa ja tutkintojen suorittamisessa saavutetaan kipeästi tarvittava taso erityisesti työmarkkinoiden suhteen heikossa asemassa olevien osalta. Viro soveltaa älykästä erikoistumiskehystä, johon sisältyy yrittäjyysja kasvustrategia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategia. Sen puitteissa keskitytään yhteisiin prioriteetteihin samalla kun temaattisten aihepiirien erikoistumisastetta lisätään. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistämiseen ja priorisointiin tähtääviä toimia olisi jatkettava ottaen huomioon talouden pieni koko. (11) Viron resurssi-intensiivisyys on erittäin suuri. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on edistytty, mutta ponnisteluja on jatkettava ja lisättävä erityisesti asuin- ja teollisuusrakennusten kohdalla. Jätehuollon ja kaatopaikkojen osalta on edistytty merkittävästi, mutta samalla on varmistettava kierrätyksen taloudellinen kannattavuus. Liikenteen kehittämissuunnitelmaan kuuluvat toimenpiteet on toteutettava, jotta Viro pystyy rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Rahtiliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa käyttämällä kestävämpiä liikennemuotoja. FI 4 FI

5 Julkisen liikenteen käyttöä voidaan lisätä parantamalla bussi- ja matkustajajunaliikenteen alueellisten verkkojen ja yhteyksien keskinäistä täydentävyyttä. Yksityisautoilu lisääntyy, kun taas henkilöautojen keski-ikä on lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna ja uudet henkilöautot ovat saastuttavimpien joukossa EU:ssa. Ympäristökannustimia, esimerkiksi verotusta, on lisättävä merkittävästi. Rajat ylittävien energialiittymien osalta on toteutettu lupaavia toimia, mutta Viron energiamarkkinoiden liittäminen täysin EU:n energiamarkkinoihin vaatii aikaa ja investointeja. (12) Alueellisten erojen kasvu, johon yhdistyvät negatiivinen väestönkehitys, tehottomuus ja paikallisviranomaisten yhteistyön puute, haittaavat Viron kehitysmahdollisuuksia. Tämä kuvastaa osin pienten kuntien rahoituskapasiteetin ja niille annettujen vastuiden epäsuhtaa samoin kuin mittakaavaetujen rajoittuneisuutta. Palvelualueisiin ja palvelun vähimmäisstandardeihin perustuva laadukkaiden julkisten palvelujen tehokkaampi toteutus ja parempi saatavuus paikallistasolla, erityisesti liikenteessä, pitkäaikaishoidossa, varhaiskasvatuksessa ja sosiaalipalveluissa, on ennakkoedellytys, jotta aktivointi- ja työmarkkinatoimenpiteet olisivat tuloksellisia. (13) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Viron talouspolitiikkaa. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 5. (14) Neuvosto on tutkinut Viron vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 8 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. (15) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana myös analysoinut koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Myös Viron olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikeaaikaisesti, SUOSITTAA, että Viro toteuttaa vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se 1. vahvistaa julkisen talouden toimenpiteitä vuonna 2014, kun otetaan huomioon, että komission kevään 2014 talousennusteen mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksiin nähden on muodostumassa ero, jonka suuruus on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä kertoo merkittävän poikkeaman riskistä; vahvistaa vuonna 2015 huomattavasti julkisen talouden strategiaa huolehtiakseen siitä, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ja siinä pysytään sen jälkeen; täydentää talousarviosääntöä sitovammilla monivuotisilla menosäännöillä keskipitkän aikavälin talousarviokehyksessä ja edistää edelleen julkisten menojen tehokkuutta; 2. parantaa työnteon kannustimia pienipalkkaisiin suunnatuilla toimenpiteillä; kohdistaa aktivointitoimet niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista, erityisesti varmistamalla työkykyä koskevan uudistuksen oikea-aikaisen hyväksymisen ja toteuttamisen; lisää perhepolitiikan tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta ja parantaa samalla lastenhoidon saatavuutta; ottaa käyttöön yhteensovitetut 8 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. FI 5 FI

6 toimenpiteet talouskehityksen ja yrittäjyyden edistämiseksi korkeasta työttömyydestä kärsivillä alueilla; 3. varmistaa, että koulutusjärjestelmissä otetaan työmarkkinoiden tarpeet huomioon, parantaa osaamis- ja tutkintotasoa laajentamalla elinikäisen oppimisen toimenpiteitä ja lisää järjestelmällisesti osallistumista ammattikoulutukseen, mukaan lukien oppisopimuskoulutus; lisää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien priorisointia ja erikoistumista ja edistää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi; 4. lisää ponnisteluja erityisesti asuin- ja teollisuusrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi; vahvistaa merkittävästi liikennealan ympäristökannustimia vähemmän resursseja vaativan liikkuvuuden edistämiseksi; jatkaa naapurijäsenvaltioihin suuntautuvien rajat ylittävien energiaverkkojen kehittämistä energialähteiden monipuolistamiseksi ja kilpailun edistämiseksi parantamalla Baltian energiamarkkinoiden integraatiota; 5. tasapainottaa paikallishallinnon tulot paremmin sen vastuita vastaavasti; parantaa paikallishallinnon tehokkuutta ja varmistaa laadukkaiden julkisten palvelujen tarjonnan paikallistasolla, erityisesti niin, että sosiaalipalvelut täydentävät aktivointitoimenpiteitä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 6 FI