Rakennetun ympäristön kaavallisen suojelun tietojen laatukartoitus Asemakaavan seurantalomakkeen rakennussuojelutiedon luotettavuuden arviointi tarkastelujaksolla 2006 2011 Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Katri Eerola, Päivi Malmi, Sirkka-Liisa Seppälä, Satu Vesala 20.5.2013 Hankkeen tavoitteet ja toteutus... Rakennussuojelu Suomessa... Asemakaavan seurantalomake ja rakennussuojelutiedot... Tulokset... Suojellut rakennukset asemakaavoissa ELY-keskuksittain... ELY-keskusten arvio asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietojen luotettavuudesta... 10 Pilottikuntien tietojen analysointi... 11 Tiedonkeruun mahdollisuuksia tulevaisuudessa... 13 Yhteenveto... 15
2 Hankkeen tavoitteet ja toteutus Hankkeen tavoitteena oli arvioida yhteistyössä ELY-keskusten kanssa kunnista asemakaavan seurantalomakkeilla kerättyjen kaavallisten rakennussuojelutietojen luotettavuutta. Tietoja ei ole aikaisemmin arvioitu vastaavalla tavalla. Kaavallisen suojelun kokonaistilannetta haluttiin kartoittaa pilottikunnista saatujen tietojen perusteella. Tarkastelun päämääränä on parantaa sekä asemakaavan seurantalomakkeiden että niiden pohjalta koottavan Kaavoituksen vuositilaston tietojen luotettavuutta sekä arvioida asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää Suomessa. Hankkeen aluksi koottiin ELY-keskuksittain tilastot asemakaavalla vuosittain suojelluista rakennuksista. Tiedot poimittiin Asemakaavojen seurantalomakkeiden tietokannasta SQLkyselyllä 5.1.2012. Poiminta kohdistettiin vuosina 2006 2011 hyväksyttyihin asemakaavoihin, joista haettiin tiedot suojeltujen rakennusten lukumääristä ja kerrosaloista sekä niiden muutoksista koko ELY-keskuksen alueella sekä kunnittain. Seuraavaksi ELY-keskusten kulttuuriympäristövastaavia pyydettiin arvioimaan sekä koko ELY-keskuksen alueen että yksittäisten kuntien lukujen oikeellisuutta. Vastauksia ELY-keskuksista saatiin ja analysoitiin alkuvuonna 2012. Hankkeen kuluessa valittiin pilottikuntia, joihin lähetettiin kesällä 2012 kysely asemakaavalla suojeltujen rakennusten vuosittain kaavoitetusta määrästä sekä kokonaismäärästä. Kyselyn liitteenä lähetettiin seurantalomakkeilla 2006 2011 kerätyt lukumäärä- ja kerrosalatiedot rakennussuojelusta kunnassa. Kysely lähetettiin 11 suurimmalle kaupungille, maakuntakeskuksille sekä muutamalle muulle kunnalle, joilla arveltiin olevan tietoja asemakaavallisen rakennussuojelun kokonaismäärästä. Kysely lähetettiin myös niille 100 pienimmän kunnan joukossa oleville kunnille, joilla oli vuosina 2003 2011 asemakaavan seurantalomakkeiden mukaan suojeltu rakennuksia asemakaavalla. Kysely lähti yhteensä 48 kuntaan, joista 17 vastasi: Hailuoto, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Mikkeli, Myrskylä, Oulu, Pori, Punkalaidun, Rauma, Rovaniemi, Seinäjoki, Tornio, Turku ja Yli-Ii. Rakennussuojelu Suomessa Rakennuksia ja niiden ympäristöjä voidaan suojella maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 mukaisilla kaavamääräyksillä tai erityislainsäädännöllä. Nykyisin voimassa olevia erityislakeja ovat laki rakennusperinnön suojelemisesta 2, (koskee myös kohteita, jotka on suojeltu aikaisemman rakennussuojelulain nojalla tai asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta), kirkkolaki 3 ja laki ortodoksisesta kirkosta 4. Erityislainsäädäntöä voidaan soveltaa päällekkäin maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132. Luettu 20.5.2013. 2 Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498. Luettu 20.5.2013. 3 Kirkkolaki 1054/1993: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054. Luettu 20.5.2013. 4 Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985. Luettu 20.5.2013.
Rakennuksia ja niiden ympäristöjä suojellaan pääsääntöisesti kaavoituksen keinoin. Suojelumääräyksiä voidaan antaa kaikilla kaavatasoilla. Asemakaavoissa rakennuksia voidaan suojella osoittamalla ne alue- tai kohdemerkinnällä SR (rakennussuojelualue), SRS (rakennussuojelulain nojalla suojeltu alue), /s (alue, jolla ympäristö säilytetään), s (suojeltava alueen osa), sr (suojeltava rakennus), srs (rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus). Kuntatason kaavoitus on pääasiallinen keino huolehtia arvokkaan rakennusperinnön ja rakennetun ympäristön säilyttämisestä. Kaavojen suojelumerkinnät ja niihin liittyvät kaavamääräykset vaikuttavat rakennusta koskevaan lupaharkintaan (rakennuslupa, toimenpidelupa, purkamislupa) sekä mm. rakennuksen energiatehokkuusvaatimuksiin. Tarkemmat tiedot asema- ja yleiskaavoissa suojelluista kohteista saa kunnan kaavoitusviranomaiselta. Valtakunnallisesti kattavaa tietoa kaavoituksella suojelluista kohteista ei ole saatavana. 5 Lakia rakennusperinnön suojelemisesta sovelletaan esityksestä, jos kohteella on valtakunnallista, alueellista tai paikallista merkitystä tai kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä tai kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnan liitto ja toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen. Rakennussuojelulainsäädännöllä suojeltuja kohteita (rakennuksia tai rakennusryhmiä) on vuoden 2013 tiedon mukaan 279. Kohteet jakautuvat epätasaisesti maan eri osiin. Lähtökohtiensa takia kohdevalikoima on muodostunut jokseenkin sattumanvaraisesti eikä suojelukohteiden perusteella voi tehdä päätelmiä merkittävästä rakennusperinnöstä. Kaikkiaan erityislainsäädännöllä suojeltuja kohteita on yhteensä vajaa kaksi tuhatta. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi arvioiduista rakennuksista vain pieni osa on toistaiseksi suojeltu jollakin päätöksellä. Suomen merkittävästä rakennusperinnöstä ei ole valtakunnallisesti kattavaa lukumäärätietoa. Seurantaan soveltuvia tietoja on toistaiseksi mahdollista saada valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY), valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tai valtakunnallisten sektori-inventointien kohteista. 3 Asemakaavan seurantalomake ja rakennussuojelutiedot Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnat huolehtivat kaavoitus- ja rakennustoimen hoidon edellyttämästä alueidenkäytön, rakentamisen ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Ympäristöhallinto on kehittänyt maankäytön suunnittelun valtakunnallisen tilanteen ja muutoksen tarkastelua 5 Rakennusperintöportaali. Kaavoitus ja suojelu: http://www.rakennusperinto.fi/sailyttaminen/fi_fi/kaavoitusjasuojelu/. Ympäristöministeriö. Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. Luettu 17.5.2013. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=348260&lan=fi&clan=fi. Museovirasto. Rakennussuojelu: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/suojelu. Luettu 17.5.2013.
varten Kaavoituksen seurannan tietojärjestelmän sekä Asemakaavan seurantalomakkeen, jonka tiedot perustuvat kuntien toimittamaan tietoon. ELY-keskukset käyvät kaavoitusta ohjatessaan läpi myös alueensa kuntien seurantalomakkeita. Lomakkeiden tietoja käytetään vuosittaiseen Kaavoituksen seurannan tilastoon. 6 Asemakaavan seurantalomake kertoo tiivistetysti asemakaavan sisällön ja muutoksen aiempaan kaavatilanteeseen. Kunnan tai sen valtuuttaman konsultin tulee täyttää tai tallentaa lomake Itellan TYVI-palvelussa viimeistään, kun kaava on hyväksytty. Lomakkeille tallennetut asemakaavojen tilastotiedot kopioituvat joka yö valtion ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmään, jossa käyttäjät pääsevät selaamaan kaikkien kuntien lomakkeita sekä tekemään niistä yhteenvetoja. Asemakaavojen seurannassa kerätään tietoja myös rakennussuojelusta. Merkinnät on luokiteltu seurantalomakkeella suojeluvälineen mukaan. Ei-asemakaavallinen suojelu perustuu esimerkiksi lakiin rakennusperinnön suojelemisesta tai sitä edeltäneeseen rakennussuojelulakiin tai asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta. Mikäli kaavallista suojelua on hankala erottaa muusta rakennussuojelusta, lomakkeeseen voidaan täyttää pelkästään suojeltujen rakennusten yhteismäärä. Jos kohde on suojeltu sekä asemakaavalla että muulla perusteella, merkitään tiedot kohtaan ei-asemakaavallinen suojelu. Asemakaavan seurantalomakkeelle merkitään asemakaavallisen suojelun lukumääräksi kyseisen asemakaavan rakennussuojelumerkintöjen lukumäärä ja kerrosala yhteensä kerrosneliömetreinä. Lukumäärän ja kerrosalan muutostietoja täytettäessä otetaan huomioon sekä lisäys uudessa kaavassa että ero alueella aikaisemmin voimassa olleeseen detaljikaavaan. Muutos lukumäärään ja kerrosalaan voi olla myös negatiivinen, jos asemakaavaprosessilla kumotaan aiempaa detaljikaavaa. Kuvassa 1 on esimerkki asemakaavan seurantalomakkeesta, johon on merkitty rakennussuojelua. Nykyiseen TYVI-palveluun (Itella) siirryttiin 2003. Asemakaavan seurantalomake on ollut käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Sähköinen lomake otettiin käyttöön 2000. Lomakkeista vain osa on tallennettu Hertan Asemakaavojen seurantalomakkeet -järjestelmään. Kaavoissa suojelluista rakennuksista ei ole saatavana systemaattista tietoa ennen TYVI-palvelun käyttöönottoa 2003. Vuodesta 2007 lähtien kaikista hyväksytyistä asemakaavoista on saatu seurantalomake ja lomakkeiden tietosisältö on yleisesti parantunut. Kaavallisen suojelun tietojen laatukartoituksessa valittiin tarkasteluun 2006 2011 hyväksytyt asemakaavat. On huomattava, että asemakaavan seurantalomake on tarkoitettu vuosittaiseen tilastointiin ja muutoksen seurantaan eikä tietojen perusteella voi yksilöidä suojeltuja rakennuksia. Lomakkeen merkintöihin saattaakin sisältyä aikaisemmassa asemakaavassa suojeltuja rakennuksia. Samat rakennukset tallentuvat tällöin uudelleen, mikä aiheuttaa kertautumisesta johtuvaa virhettä kokonaismääriin. Toisaalta selvityksessä käytetty kuuden vuoden 2006 2011 tarkastelujakso on niin lyhyt, että kaavojen päällekkäisyyttä ja kohteiden kertautumista voi tässä tapauksessa pitää melko epätodennäköisenä. 4 6 Ympäristöhallinto. Asemakaavan seurantalomake. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=21809. Luettu 17.5.2013.
Kuva 1. Esimerkki TYVI-palvelussa täytetystä asemakaavan seurantalomakkeesta. Turun Vartiovuoren muutosasemakaavassa (hyv. 2005) on muutossarakkeen tietojen perusteella suojeltu yksi rakennus (ka 27 k-m²). Toinen rakennus (ka 690 k-m²) on suojeltu muulla perusteella ja merkitty johonkin aikaisempaan asemakaavaan. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet, 28.6.2012. 5
6 Tulokset Suojellut rakennukset asemakaavoissa ELY-keskuksittain Kuvan 2 diagrammi esittää vuosittain suojeltujen rakennusten määrää tarkastelujaksolla 2006 2011 hyväksytyissä asemakaavoissa. Kuvan 3 diagrammi kuvaa lukumäärän muutosta verrattuna aikaisempaan asemakaavaan. Tarkemmat tiedot vuosittaisista lukumääristä on esitetty liitteessä 1. Diagrammeista voidaan havaita, että asemakaavoilla suojeltujen rakennusten määrä vaihtelee suuresti maan eri osissa. Tietojen tarkastelussa ja tulkinnoissa onkin otettava huomioon lukumääriin ja niiden eroihin vaikuttavat tekijät. Tärkeimpiä ovat asemakaavoituksen tausta, käyttö ja kattavuus suunnitteluvälineenä, rakennuskannan ikä ja rakentumisen syntyhistoria, aikaisempi suojelutilanne, inventointitiedon ajantasaisuus ja laatu sekä kunnan käytännöt ja aktiivisuus rakennussuojelussa. Suojeluun vaikuttavat myös kaavoitusprosessiin osallistuvien kulttuuriympäristöviranomaisten (ELY-keskus, Museovirasto, maakuntamuseo) rooli ja resurssit, jotka vaihtelevat alueellisesti. Kuvassa 4 on esitetty asemakaavoitettu alue Suomessa 31.12.2011. Lukuja tarkastellessa on huomattava, että vuosittaiseen vaihteluun suojeltujen rakennusten määrässä vaikuttaa selvimmin asemakaavoitetun alueen sijainti ja laajuus. Yksikin kaava voi vaikuttaa merkittävästi vuosittaiseen kokonaismäärään. Diagrammissa tästä selvin esimerkki on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitseva Porin kaupunki, joka hyväksyi kesäkuussa 2011 Päärnäisten 6. kaupunginosan asemakaavamuutoksen. Alue kuuluu maamme laajimpiin yhtenäisenä säilyneisiin puukaupunkialueisiin ja kaavamuutokseen sisältyi yli 400 suojeltua rakennusta 7. Kuvassa 5 esitetään 2006 2011 hyväksytyissä asemakaavoissa suojeltujen rakennusten kokonaismäärän suhteellinen jakauma ELY-keskuksittain. Noin 60 % kaikista asemakaavoituksella suojelluista rakennuksista sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella. Näiden alueiden kuntien asemakaavoissa on muuta maata huomattavasti enemmän taajamia, asemakaavoitettuja alueita ja myös suojeltuja rakennuksia. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla on runsaasti myös vanhoja asemakaavoitettuja taajamia (mm. teollisuusyhdyskunnat). Diagrammit kuvastavat sitä, että Pohjois- ja Itä-Suomessa asemakaavoitetut alueet ovat pieniä ja rajoittuneita. Esimerkiksi Lapissa asemakaavoitetaan pääasiassa vain kolmessa kaupungissa (Rovaniemi, Tornio, Kemi), matkailukeskuksissa tai kaivostoiminnan yhteydessä. Maaseutuvaltaisessa Suomessa yleiskaava onkin rakennussuojelun tarpeen tunnistamisen kannalta käytetyin kaavataso. 7 Valtakunnallisesti merkittävä puutaloalue - Porin 6. kaupunginosan suojelua koskeva asemakaava hyväksyttiin: http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/uutiset/2012/01/valtakunnallisestimerkittavapuutaloalueporin6.kaup unginosansuojeluakoskevaasemakaavahyvaksyttiin.html. Luettu 17.5.2013.
Kuva 2. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain kaavassa vuosittain suojeltujen rakennusten lukumäärää tarkastelujaksolla 2006 2011. Vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa, koska kaikista vuoden aikana hyväksytyistä asemakaavoista ei ehkä ollut täytetty seurantalomaketta tietojen poimintahetkellä 5.1.2012. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet. 7
Kuva 3. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain tarkastelujaksolla 2006 2011 asemakaavassa vuosittain suojeltujen rakennusten lukumäärän muutosta verrattuna aikaisempaan detaljikaavaan. Vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa, koska kaikista vuoden aikana hyväksytyistä asemakaavoista ei ehkä ollut täytetty seurantalomaketta tietojen poimintahetkellä 5.1.2012. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet. 8
Kuva 4. Asemakaavoitettu alue Suomessa (31.12.2011 voimassa olevat asemakaavat). Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. 9
10 Kuva 5. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain tarkastelujaksolla 2006 2011 hyväksyttyjen asemakaavojen suojeltujen rakennusten lukumäärän suhteellista jakaumaa. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet, 5.1.2012. ELY-keskusten arvio asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietojen luotettavuudesta Rakennussuojelutietojen luotettavuuden arviointia varten kunkin ELY-keskuksen kulttuuriympäristövastaavalle lähetettiin kyseisen alueen tilasto asemakaavalla suojelluista rakennuksista 2006 2010. Etelä-Savoa (ESA) lukuun ottamatta vastaus saatiin kaikista ELY-keskuksista. Osassa ELY-keskuksista tiedot oli tarkastettu silmämääräisesti arvioiden ja osassa tarkemmin. Hämeen (HAM), Kainuun (KAI), Kaakkois-Suomen (KAS), Pohjois-Karjalan (POK), Pohjois-Pohjanmaan (POP) sekä Varsinais-Suomen (VAR) alueilla tiedot vaikuttivat arvioiden mukaan suunnilleen oikeilta. Näissäkin tapauksissa havaittiin kuitenkin joitakin yksittäisiä puutteita. Etelä-Pohjanmaan (EPO), Keski-Suomen (KES), Lapin (LAP) ja Uudenmaan (UUD) ELY-keskuksilla ei ollut antaa arviota seurantalomakkeen tietojen luotettavuudesta. Muutaman ELY-keskuksen (EPO, KES, LAP, POK) mukaan tarkistuksia ei ole juuri tehty vaan luotettu tallentajien ilmoittavan tiedot oikein.
Pirkanmaan (PIR) ja Pohjois-Savon (POS) ELY-keskuksista toimitettiin taulukot, joissa virheellisiksi todetut lukumäärätiedot esitettiin korjattuina. Tarkistukset osoittavat, että lukumäärissä on sekä vuosittaisia virheitä että kunnittaisia puutteita. Erot eivät näissä kahdessa keskuksessa olleet kuitenkaan kovin suuria. Pirkanmaan ELYn korjattu lukumäärä on runsaat 12 % ja Pohjois-Savossa noin 10 % suurempi kuin seurantalomakkeilla ilmoitettu määrä. Muutos- ja kerrosalatietoja ei ollut korjattu, koska niitä ei suojeltujen rakennusten kohdalla aina ole merkitty seurantalomakkeelle. ELYjen havaintojen perusteella muutos- ja kerrosalatiedot eivät ehkä olekaan kovin luotettavia. Korjatut taulukot on esitetty liitteessä 2. Kyselyn vastausten perusteella asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietoja käydään ELY-keskuksissa läpi vaihtelevalla tasolla ja tarkkuudella. Monissa keskuksissa tietoja tarkisteta vain pintapuolisesti, joissakin ei ollenkaan. Tähän todennäköisesti vaikuttavat paitsi rakennusperinnön volyymit, myös rakennetun kulttuuriympäristön ohjaamiseen ja seurantaan osoitetut resurssit. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus ylläpitää ympäristöhallinnon sivustolla "Kuntakortit"-luetteloa 8, johon päivitetään jokaisen kunnan kohdalle ajantasainen tieto muun muassa asemakaavassa suojelluista rakennuksista kaavoittain 9. Useassa vastauksessa myös todettiin, että seurantalomakkeita olisi jatkossa syytä tarkastaa huolellisemmin myös rakennussuojelun osalta. Tarkastelun tuloksena on todettava, että asemakaavan seurantalomakkeen tietojen perusteella on mahdollista arvioida tällä kaavatasolla suojeltujen rakennusten valtakunnallista kokonaismäärää ja sen muutosta yleispiirteisesti, mutta yksittäisten lukujen luotettavuuden arviointi on hankalaa ja työlästä. Tarkistuksenkaan jälkeen suojelukohteista ei ole mahdollista esittää täsmällisiä lukumääriä, koska tietojen epävarmuutta tai puutteellisuutta tai virhemarginaalia on vaikea arvioida. Aktiivisuus tietojen päivittämisessä vaihtelee alueittain, kunnittain ja vuosittain. Lähtötietojen epävarmuus vaikuttaa myös valtakunnalliseen tilastointiin ja sen luotettavuuteen. 11 Pilottikuntien tietojen analysointi Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva taulukko asemakaavojen suojelumerkinnöistä 2006 2011 on esitetty liitteessä 3. Taulukossa on jaoteltu ELY-keskuksittain ja kunnittain vuosittain asemakaavalla suojeltujen rakennusten lukumäärä, kerrosala sekä niiden muutokset. Pilottikuntien kyselyn perusteella ilmoittamat tiedot asemakaavallisen rakennussuojelun kokonaismäärästä on esitetty liitteessä 4. Joistakin kunnista saatiin tietoja vuosittain ja nämä tiedot on esitetty taulukossa liitteessä 5. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että kunnilla ei juuri ole kattavaa seurantaa asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärästä. Tietoja on koottu monissa kunnissa lähinnä erillisselvityksiä varten, jolloin ne koskevat vain jotain tiettyä ajankohtaa. Esimerkiksi Tu- 8 Pohjois-Savo. Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. Kuntakortit. Kulttuuriympäristön suojelutilanneselvitys Pohjois-Savosta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=131571. Luettu 17.5.2013. 9 Korttien perusteella Pohjois-Savossa olisi yhteensä noin 400 asemakaavalla suojeltua kohdetta (Pohjois- Savon ELY-keskus/Strengell ja Pehkonen 18.4.2013).
russa kokonaismäärä on selvitetty vain rakennusperintöohjelman valmistelun yhteydessä. Joissain kunnissa tiedot ovat toisaalta saatavissa yksiselitteisesti tietokannasta. Pilottikuntien vastaukset kyselyyn olivat hyvin erilaisia. Asemakaavalla suojeltujen rakennusten lukumäärää seurataan kunnissa vaihtelevasti. Kunnan koko ei näyttäisi juuri vaikuttavan siihen, onko seurantaa järjestetty. Paras tilanne on Helsingissä, jossa ylläpidetään paikkatietokantaa asemakaavalla suojelluista rakennuksista ja myös niiden kerrosalat on saatavissa. Toisaalta Turussa oli tiedossa vain asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärä ja Kuopiossa ainoastaan arvio lukumäärästä. Yli-Iistä saatiin tieto asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärästä. Hailuodossa tiedot vastasivat asemakaavan seurantalomakkeiden merkintöjä. Seinäjoki ja Joensuu toimittivat listan yksittäisistä kohteista ilman tietoa asemakaavan hyväksymisajankohdasta. Kajaanissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Punkalaitumella pystyttiin erittelemään vuosittain kaavalla suojeltujen rakennusten määrä. Helsinki, Mikkeli, Pori ja Myrskylä voivat esitellä vuosittain yksittäiset kohteetkin. Tornio ja Rovaniemi olivat korjanneet tiedot kyselyn liitteenä lähetettyyn taulukkoon, joka sisälsi tiedot seurantalomakkeille vuosina 2006 2011 merkityistä suojelurakennuksista. Rovaniemellä oli lisäksi täydennetty taulukkoon lukumäärätietoja vuosilta 1975 2005. Raumalta toimitettiin kopiot vuosina 2001 2005 hyväksyttyjen, rakennussuojelua sisältävien asemakaavojen seurantalomakkeista. Jyväskylästä saatiin paikkatietomenetelmin koottu lista suojelluista rakennuksista ilman tietoa suojeluvuodesta. Suojeltujen rakennusten kerrosalatietoa ei pilottikunnista juuri ollut saatavana. Helsingistä oli mahdollista saada yksittäisten kohteiden kerrosalat kaavan hyväksymispäivän mukaan. Torniosta ja Myrskylästä oli tietoja joidenkin asemakaavalla suojeltujen rakennusten kerrosaloista. Jyväskylässä suojeltujen rakennusten kerrosalat oli haettu paikkatietomenetelmiä hyödyntäen Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä (RHR). Rekisterin kerrosalatiedoissa on muissa yhteyksissä todettu puutteita, mikä heikentää sen käyttökelpoisuutta tilastoinnissa. Asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärä pilottikunnissa on hyvin vaihteleva. Suojeltuja rakennuksia on eniten Helsingissä (4164 kohdetta), runsaasti Turussa ja Porissa (> 700 kpl), melko paljon Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Raumalla (> 100 kpl) ja vähäisemmissä määrin Joensuussa, Kajaanissa, Mikkelissä, Rovaniemellä ja Seinäjoella (< 100 kpl). Vähiten asemakaavalla suojeltuja rakennuksia on Punkalaitumella ja Yli-Iissä (< 20 kpl) sekä Hailuodossa, Myrskylässä ja Torniossa (< 10 kpl). Kun lukuja tarkastellaan suhteessa kunnan asemakaavoitetun alueen rakennuskantaan, tilanne muuttuu hieman. Tällöin Hailuodossa asemakaava-alueella suojeltujen rakennusten osuus on lähes saman verran kuin Helsingissä, eli noin 8 %. Suojeltujen rakennusten osuus on kohtalaisen suuri myös Porin asemakaavaalueella, yli 3 %. Lukumäärien vertailussa on kuitenkin otettava huomioon tarkastelujaksojen vaihtelevuus. Vain osa pilottikunnista oli eritellyt, kuinka paljon asemakaavalla suojeltuja kohteita oli tarkastelujaksolla 2006 2011. Helsingissä tarkastelujakso on vuodesta 1980 kesään 2012. Turussa on ilmoitettu vain kokonaismäärä kaikista 2012 mennessä asemakaavalla suojelluista rakennuksista, mutta Tornion tapauksessa oli ilmoitettu vain vuosina 2006 2011 hyväksyt- 12
tyjen asemakaavojen rakennukset. Pilottikuntien aineistossa suojeltuja rakennuksia on kaikkiaan runsaat 7000. Vertailukohtana voidaan todeta, että seurantalomakkeiden tietojen perusteella koko Suomessa oli jaksolla 2006 2011 hyväksytyissä asemakaavoissa yhteensä vajaat 4000 suojeltua rakennusta. Kuntien toimittama aineisto ja lukumäärät eroavat jonkin verran seurantalomakkeiden tiedoista, myös ELY-keskusten korjaamista (Punkalaidun). Sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten korjatuissa että pilottikuntien omissa tiedoissa lukumäärät näyttävät olevan pääsääntöisesti suurempia kuin seurantalomakkeilla. Virhelähteitä on vaikea osoittaa yksiselitteisesti. Merkittäviä eroja aiheuttaa se, että jotkut kunnat eivät täytä seurantalomakkeille lainkaan rakennussuojelua koskevia tietoja (esim. Espoo, joka ei ole tässä tarkastelussa ollenkaan mukana). Tietojen puutteellisuuden lisäksi on mahdollista, että seurantalomakkeille on merkitty joissakin tapauksissa kaavassa olevien suojelumerkintöjen (esim. aluevaraus) eikä rakennusten määrä. Kyselyn tulosten perusteella on vaikea päätellä asemakaavalla suojeltujen rakennusten tarkkaa lukumäärää koko Suomen alueella. Osa suurista kaupungeista (mm. Tampere) jätti vastaamatta. Kyselystä puuttuu myös monia kaupunkeja, joissa on runsaasti arvokkaaksi luokiteltua rakennusperintöä (mm. Porvoo, Vaasa). Monissa kunnissa tiedot on ilmoitettu rajatulta ajanjaksolta, jolloin aikaisemmissa kaavoissa suojeltuja rakennuksia ei ole otettu laskennassa huomioon (mm. Rauma). Asemakaavallisen rakennussuojelun määrästä voidaan tämänkin tarkastelun jälkeen esittää siis vain likimääräisiä arvioita. Koska Helsingin suojeltujen rakennusten lukumäärä tunnetaan tarkasti ja muutamat suuret kaupungit ovat tarkastelussa mukana, pilottikunnista saatua lukumäärä voidaan pitää jossain määrin suuntaa-antavana. Tarkastelun perusteella asemakaavalla suojeltuja kohteita olisi Suomessa vähintään 8000, mutta puuttuvat tiedot huomioon ottaen lukumäärä voi olla myös lähempänä kymmentätuhatta. Mikäli edellä esitetty arvio on oikean suuntainen, suojeltujen rakennusten osuus olisi koko maan asemakaavoitetun alueen rakennuskannasta (31.12.2011 noin 800 000) vain prosentin luokkaa. 13 Tiedonkeruun mahdollisuuksia tulevaisuudessa Seurantalomakkeet ovat toistaiseksi ainoa tapa saada valtakunnallisesti kattavaa alueellista tilastotietoa asemakaavallisesta rakennussuojelusta. Lomakkeiden tietojen ilmoittaminen ja samalla oikeellisuus riippuu ensisijaisesti asemakaavoituksesta vastaavista kunnista ja kaavoja laativista konsulteista. Tietojen tarkastaminen kuuluu ELY-keskuksille, mutta käytännössä mahdollisuudet ovat rajalliset. Pilottikyselyn perusteella kunnissa ei yleisesti ole käytössä erillisiä rekistereitä asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Tähän saattaa vaikuttaa se, että suojelutilanne voidaan aina tarvittaessa tarkistaa alueen voimassa olevasta kaavasta. Joissakin kunnissa suojeltujen rakennusten kokonaismääriä on saatettu selvittää kulttuuriympäristöä koskevien hankkeiden tai kaavaselvitysten yhteydessä.
Tulevaisuudessa suojelutiedon keruuseen voi olla seurantalomakkeen ohella tarjolla uusia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto on kuntien ylläpitämät paikkatietomuotoiset ajantasaasemakaavat. Kuntaliiton vetämissä hankkeissa (KuntaGML ja KRYSP) on mallinnettu asemakaava, määritelty rajapinnat ja luotu kokoava tietopalvelu (KTP) 10. Jotta koko maan kattava ajantasainen asemakaava voidaan toteuttaa, kuntien on pystyttävä tuottamaan kaava-aineistonsa määrittelyiden mukaisiksi. Rakennussuojelua koskevat merkinnät ovat kaavoissa teknisesti epäyhtenäisiä ja vaativat usein tapauskohtaista tulkintaa. Kaavatietojen automaattinen siirto muihin järjestelmiin edellyttääkin sitovaa teknistä ohjeistusta, yhtenäisiä tunnusjärjestelmiä ja yhdenmukaisesti mallinnettuja ydintietoja 11. Valtakunnallisesti kattavaa tietoa suojelluista ja merkittävistä kohteista tarvitaan kaikilta kaavatasoilta ja myös erityislaeilla suojeltujen osalta. Suojelutiedot on otettava huomioon paitsi maankäytön suunnittelussa myös rakentamisen ohjauksessa ja lupaprosesseissa. Rakennuksia koskevat suojelumerkinnät ja -määräykset pitäisikin voida kytkeä nykyistä kiinteämmin rakennuskannan tietoihin. Tietoa suojelusta ja sen merkityksestä tarvitsevat erityisesti kiinteistöjen omistajat ja korjauksista vastaavat tahot. Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskeva YM:n asetus astuu voimaan 1.6.2013. Energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei asetuksen perusteella koske rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä 12. Samoin energiatodistusta ei uuden lain (voimaan vaiheittain 2013 2017) mukaan vaadita rakennuksesta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla, suojelun erityislaeilla tai sopimuksilla 13. Säädösten käytännön soveltamisen kannalta on olennaista, että rakennuksen suojelua koskevat tiedot ovat helposti saatavana, ajantasaisia ja oikeellisia. Suojelutietoja ei voi linkittää rakennuskantaan ilman yhteisiä tunnisteita. Tiedon siirtoa kehitettäessä olisi tutkittava, mitä mahdollisuuksia 2014 käyttöön otettava pysyvä ja kiinteä rakennustunnus (VTJ-PRT) ja kiinteä kiinteistötunnus voivat tulevaisuudessa tarjota. Julkisen hallinnon rekistereissä rakennustunnusta käytetään rakennuksen ensisijaisena tunnisteena. Suomen ympäristökeskuksessa on 2013 käynnistetty selvitys (RAKKI-projekti), jossa käydään läpi rakennuskannan ominaisuustietojen hyödynnettävyyttä ja yhteiskäyttöä rakennetun ympäristön tiedonkeruussa ja tietojärjestelmissä. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on arvioida yhteisten tunnisteiden käytön mahdollisuuksia ja rajoituksia. 14 10 Suomen Kuntaliitto: Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut KRYSP http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/kunnat/hankkeet/krysp/sivut/default.aspx. Luettu 17.5.2013. 11 Outi Koskenniemi/Suomen ympäristökeskus: Mitä tietoja ympäristöhallinto tarvitsisi kunnista alueidenkäyttöön liittyvässä toiminnassaan ja palveluissaan. Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2013/paikkatieto/documents/0602_3_koskenni EMI_Alkayton_kuntatiedon_tarve.pdf. Luettu 17.5.2013. 12 Ympäristöministeriön asetus 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä http://www.ym.fi/download/noname/%7b924394ef-bed0-42f2-9ad2-5be3036a6ead%7d/31396. Luettu 17.5.2013. 13 Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130050. Luettu 17.5.2013.
Yhteiset tunnisteet ja suojelutietojen monipuolistuvat käyttötarpeet ja -mahdollisuudet todennäköisesti lisäisivät kuntien kiinnostusta myös kaavasuojelua koskevien tietojen ylläpitoon ja seurantaan. Tietoja voidaan tulevaisuudessa myös linkittää nykyistä paremmin valtakunnallisiin järjestelmiin ja palveluihin. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia tähän voivat tarjota Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) kehitettävät, Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuteen sisältyvät rakentamisen lupapalvelut, asumisen palvelut sekä elinympäristön tietopalvelut. 14 15 Yhteenveto Selvityksessä kartoitettiin asemakaavan seurantalomakkeilla kunnista kerättyjen kaavallisten suojelutietojen luotettavuutta. Tietoja arvioitiin ELY-keskuksille ja kunnille lähetettyjen kyselyjen tulosten perusteella. Tavoitteena oli myös arvioida kaavallisen suojelun kokonaistilannetta. Arvioinnin tuloksia on tarkoitus hyödyntää parannettaessa Asemakaavan seurantalomakkeiden sekä Kaavoituksen vuositilaston tietojen luotettavuutta. Kyselyn mukaan ELY-keskukset tarkistavat seurantalomakkeiden kaavasuojelutietoja vaihtelevasti. Poikkeamia tietoihin aiheuttavat sekä erot ilmoitetuissa lukumäärissä että lomakkeilta kokonaan puuttuvat kunnittaiset tai vuosittaiset tiedot. Pilottikyselyn (17 kuntaa) perusteella kunnissa ei kerätä tietoja rakennussuojelukohteista. Selvityksen mukaan seurantalomakkeiden pohjalta asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärää voidaan arvioida vain karkeasti. Kuntien ilmoittaman kokonaislukumäärän perusteella ja puuttuvat tiedot huomioon ottaen asemakaavalla suojeltuja rakennuksia olisi tällä hetkellä 8 000-10 000 eli vain prosentin verran asemakaava-alueiden koko rakennuskannasta. Suomen suojellun rakennusperinnön kokonaismäärästä voidaan toistaiseksi esittää vain likimääräisiä arvioita, koska kaavoituksen keinoin suojelluista kohteista ei ole saatavana valtakunnallisesti kattavaa tilastoa. Maakuntakaavoihin suojelukohteita merkitään vaihtelevasti eikä kulttuuriympäristön suojelutarpeen arvioinnin kannalta keskeiseltä yleiskaavatasolta ole toistaiseksi käytettävissä tietoja. Tulokset osoittavat, että suojelukohteita koskevan tiedon yhteiskäyttö edellyttää, että järjestelmien yhteentoimivuutta parannetaan. Rakennuksia koskevat suojelumerkinnät ja - määräykset pitäisi voida kytkeä rakennuskannan tietoihin. Valtakunnallisesti kattavaa, ajantasaista ja oikeellista tietoa suojelusta tarvitaan paitsi kaavoituksen seurantaan, myös rakentamisen ohjaus- ja lupaprosesseihin. 14 Asumisen ja rakentamisen epalvelut: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=434238&lan=fi. Luettu 17.5.2013.