Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.



Samankaltaiset tiedostot
Tuulivoiman linnustovaikutukset

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?


Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset merikotkan pesimämenestykseen. Teemu Niinimäki

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

METSO-petolintuhanke:

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Tuulivoima ja maanomistaja

Napapiirin luontokansio

Testausseloste (1) Vesinäyte

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Raportti Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Kairankutsun luonto- ja linturetket

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Riistalaskennat ja riistantutkimus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

16WWE Vapo Oy

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Tuulivoimakaavoitus

4 Suomen sähköjärjestelmä

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen Ylivieska

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

METSO-petolintuhanke:

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

arjalan Lintutieteellinen Yhdistys s r.y

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISESTA O2 FINLAND OY:N PONSIVUOREN TUULIVOIMAHANKKEESEEN KURIKAN KAUPUNGISSA

Transkriptio:

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari Tuulivoima on in! Suomen Tuulivoimayhdistys ry, suunnitellut projektit: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ Tällä hetkellä n. 3000 tuulimyllyä suunnitelmissa (YLE Uutiset, 15.3.2013). Suomen tavoite vuoteen 2020 = 20 TWh = 800 kpl. 2-3 MW myllyä. Suunnitelmissa siis 2/3 liikaa. 1

Miksi tuulivoima on uhka linnuille? 1. Törmäykset(suora vaikutus) a. Myllyt b. Ilmajohdot 2. Maiseman pirstoutuminen(epäsuora vaikutus) a. Myllyt b. Ilmajohdot c. Huoltotiet Tietyn kynnyksen jälkeen maisema pirstoutuu liikaa jonka jälkeen se ei enää voi toimia lisääntymis- ja/tai ruokailualueena. Pirstoutumisen haittavaikutukset riippuvat myllyjen, ilmajohtojen ja huoltoteiden lukumäärästä, sijainnista ja eri lajien biologiasta (toiset lajit herkempiä kuin toiset). Ongelmalajit Isot petolinnut Haikarat Kurki (?) Miksi? Arkoja Lentotapa (kaartelevat, hitaat) Tarvitsevat suuria reviirejä Lisääntyvät hitaasti Hieman yllättäen myös kahlaajat (isokuovi, kapustarinta, taivaanvuohi) ja kivitasku karsastavat tuulimyllyjä ja/tai huoltoteitä jopa 500 m säteellä. Pearce-Higgins ym 2009, J. Appl. Ecol. 2

Metsämaisema muuttuu metsälajit kärsivät Metsiemme tila suurin yksittäinen ensisijainen syy lajien uhanalaisuuteen 36%(813) tutkituista lajeista uhanalaisia metsien käyttöön liittyvistä tekijöistä johtuen 0.07%(3) uhanalaisia ilmastonmuutoksesta johtuen (lähde: Rassi ym. 2010) Vain n. 2% metsämaisemasta on suojeltu Etelä-Suomessa. (METLA 2008) Nykyään myös perinteinen talonpoikaismetsä alkaa olla vain muisto. Vanha kuusimetsä on häviämässä Vanhaa kuusimetsää 1987 ja 2005 Närpiö Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Vaasa Pori Helsinki 1 km 18 vuodessa 2/3 vanhasta kuusimetsästä hävinnyt hakkuiden kautta. 3

Tutkimuslajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Yleistä lajien biologiasta Laaja levinneisyys(koko maa) Ravinto Kanahaukka: linnut Mehiläishaukka: ampiaiset Metsälintuja, pesä rehevässä kuusi-sekametsässä Laajat reviirit = vähälukuisia 4

Menetelmät Lähettimien avulla haukkojen liikkeistä saadaan tarkat GPSpaikannukset ennalta määrätyn ohjelmoinnin mukaisesti. Lähettimien paino on 22 g, ja ne saavat energiansa akun ja/tai aurinkopaneelin kautta. Tuloksia Kanahaukkakoiraat liikkuvat laajasti metsästysreissuilla, rutiininomaisesti > 5 km pesästä. Yöpyvät usein poissa kotoa, jopa 8 km pesästä. 5

Miltä metsämaisema näyttää? Osuus maisemassa 0.3 Tyypillisen haukkareviirin maisemarakenne 0.2 0.1 0 Hakk. Nhav. Nsek.Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Maisemaparametri Vesi Mitä osia maisemasta suositaan? 4.5 4.0 3.5 Preferenssi 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 2 km 0.5 0 Hakk. Nhav. Nsek. Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Vesi Maisemaparametri 6

Esimerkki: Kristiinankaupunki Vanha Närpiöntie, Innopower Oy =Myllyn suunniteltu paikka Mehiläishaukat vieläkin vaativampia 4.5 4.0 3.5 Preferenssi 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0 Hakk. Nhav. Nsek. Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Vesi Maisemaparametri 7

Mehiläishaukka Faustin lentokorkeus 100 Korkeus maanpinnasta (m) alt2 80 60 40 20 0-20 23:00 00:00 01:00 02:00 03:00 04:00 05:00 06:00 07:00 08:00 09:00 10:00 11:00 12:00 13:00 time Kellonaika Seurattu pesimäreviirillä 27 päivän ajan (27.7.-22.8.) Paikannusten lkm. = 1012 kpl. 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 00:00 01:00 Faust N. 10 x 4 km 8

Yö vs. päivä 35 Korkeus maanpinnasta (m) ± 95% CI 95% CI alt_2 30 25 20 15 10 10,2 m 29,1 m 5 0 Yö day_night 1 Päivä Yhteenveto Maa-alueilla törmäyskuolemia vakavampi ongelma on maiseman pirstoutuminen. Metsämaiseman koostumus määrää pitkälti haukkojen liikkeitä: järeää metsää suositaan. Järeämetsäparhaillaanhäviämässä, samallakun tuulivoima on tulossa länsirannikon maisemiin. Jo nyt selvää: metsämaiseman pirstoutumisen takia linnut joutuvat liikkumaan laajoilla alueilla hankkiakseen ruokaa, tuulivoiman aiheuttama lisäpirstoutuminen pahentaa tilannetta entisestään. Ennuste:laajojen metsätuulivoimapuistojen kohdallametsäpetolinnut(jamuutherkätlajit) tulevat vähenemään, paikoin jopa häviämään kokonaan. 9

Mehiläishaukkaprojektilla omat wwwsivut http://www.luomus.fi/elaintiede/mehilaishaukat/ 10