Tuulivoimarakentamisen vaikutukset merikotkan pesimämenestykseen. Teemu Niinimäki

Transkriptio

1 Tuulivoimarakentamisen vaikutukset merikotkan pesimämenestykseen Teemu Niinimäki

2 Ismo Nuuja / WWF-Finland Merikotka (Haliaeetus albicilla) Suomen suurin petolintu, siipien kärkiväli cm, paino 4-7 kg. Pesii Suomessa lähinnä rannikkoalueilla ja saaristossa, mutta viime vuosina pesintöjä myös sisämaassa. Merikotka on ravintonsa suhteen generalisti, joka hyödyntää tehokkaasti kaikkea tarjolla olevaa kala- ja liharavintoa. Sukukypsyyden merikotka saavuttaa 4-5 vuoden iässä. Merikotka kärsinyt aikanaan paljon vainosta ja ympäristömyrkyistä. Nykyään kanta on vakaassa kasvussa Suomessa lasketaan olevan noin 1500 merikotka yksilöä. Vanhat kotkat ovat reviiriuskollisia, mutta nuoret liikkuvat laajalla alueella. Graduseminaari, Teemu Niinimäki

3 Michel Gunther / WWF-Canon Kirjallisuus Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Uusiutuvana ja päästöttömänä energiatuotantona, tuulivoiman käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt huomattavasti Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 130 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 197 megawattia. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta vuonna 2011 oli 0,7 prosenttia. Keväällä 2012 tuulivoimalan rakentamiseen tähtääviä hankkeita oli vireillä 180 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu teho on 7790 MW:tä.

4 Kirjallisuus Tuulivoiman linnustovaikutukset Tuulivoiman vaikutuksia erityisesti linnustolle on tutkittu laajalti viime vuosina Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen osaalueeseen: Häiriö ja estevaikutukset Elinympäristönmuutokset Törmäysvaikutukset Kaikki edellä mainitut osa-alueet voivat aiheuttaa muutoksia lintupopulaation kokoon.

5 Kirjallisuus Tuulivoima ja petolinnut Tuulivoiman vaikutukset linnustoon voivat olla erityisen merkittäviä jos ne kohdistuvat lajeihin jotka ovat pitkäikäisiä, hitaasti lisääntyviä ja harvalukuisia. tällöin negatiiviset vaikutukset voivat yltää populaatiotasolle. Monissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että etenkin petolinnut kärsivät tuulivoimarakentamisesta huomattavan paljon. Suurten petolintujen kohdalla sekä suuri törmäysriski, että elinympäristön muutos ovat aiheuttaneet ongelmia. Törmäysriskiin vaikuttavat: Petolintujen viihtyminen avoimilla, tuulisilla alueilla, joille myös tuulivoimaa mieluiten sijoitetaan. Petolintujen huono reagointikyky myllyihin.

6 Kirjallisuus Smøla Smølan saarella Länsi-Norjassa sijaitsee Norjan suurin tuulivoimapuisto (68 turbiinia) Norwegian Institute for Nature Research (NINA) on tehnyt tuulivoiman ympäristövaikutus -tutkimusta alueella vuodesta 1999 lähtien. Yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista on alueen merikotkapopulaatio Yhteensä vuosina löydettiin 39 kuollutta merikotkaa (0,11 kotkaa/turbiini/vuosi. Reviirien määrä on laskenut tuulivoimapuiston alueella yhdeksästä neljään reviiriin. Vuonna 2010 puiston alueella löydettiin yksi onnistunut pesintä, joka tuotti yhden poikasen.

7 Johdanto Opinnäytetyön tavoite ja tutkimushypoteesit Opinnäytetyössä selvitettiin onko tuulivoimalan läheisyydellä merkitystä merikotkan pesimämenestykseen ja poikasten selviytymiseen pesästä lähdön jälkeen. Lisäksi kartoitettiin kuinka paljon merikotkia pesii voimaloiden läheisyydessä nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Tutkimushypoteesit: Tuulivoimalan läheisyys heikentää merikotkan pesimämenestystä. Tuulivoimalan läheisyys heikentää merikotkan poikasen selviytymismahdollisuuksia pesästä lähdön jälkeen.

8 Aineisto ja menetelmät Aineisto ja menetelmät: Pesinnänaste Pesimätiedot saatiin Haliaeetus tietokannasta. Työn kannalta tärkeää informaatiota ovat pesäpaikan etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta, pesän rakennusvuosi, pesimämenestys ja vuotuinen poikasten lukumäärä. Pesintä arvioitiin onnistuneeksi kun pesintälomakkeeseen oli merkattu R tai L tai P. Pesintä arvioitiin keskeytyneeksi kun lomakkeeseen oli merkattu K tai M. Autio pesä (A) luokiteltiin puuttuvaksi arvoksi. Linnut saattoivat tällöin pesiä vielä löytämättömässä pesässä.

9 Aineisto ja menetelmät Aineisto ja menetelmät: Pesinnänaste Pesimäaineistosta valittiin kaikki reviirit, joilla vähintään yhden pesän etäisyys tuulivoimalaan oli alle 10 kilometriä. Raja-arvoksi valittiin 10 kilometriä merikotkatyöryhmän tuulivoima-ohjeessa mainitun tuulivoimahankkeen vaikutusalueen mukaisesti. Reviirin etäisyys tuulivoimalaan määritettiin laskemalla keskiarvo kaikista reviirin ensimmäisen pesän löytymisvuoden jälkeen käytössä olleista pesistä. Analyysissä huomioitiin reviirien välinen, emolinnuista sekä elinympäristöstä riippuva vaihtelu sekä vuosittainen elinolosuhteista riippuva vaihtelu. Reviirien maantieteellisen sijainnin merkitys pesinnän onnistumiseen tutkittiin jakamalla reviirit sijainnin mukaan kolmeen kategoriaan seuraavasti: Pesinnänasteen mahdollista riippuvuutta tuulivoimalan läheisyyteen analysoitiin logistisella regressiolla. Selittävänä muuttujana etäisyys voimalaan ja selitettävänä pesinnän onnistuminen (epäonnistunut = 0 ja onnistunut = 1).

10 Aineisto ja menetelmät Aineisto ja menetelmät: Tavatut poikaset (rekryytit) Aineisto rengastetuista poikasista ja luetuista renkaista saatiin Haliaeetus tietokannasta. Analyysiä varten havainnosta valittiin ne poikaset, joiden kotipesä oli alle 20 kilometrin päässä voimalasta. Poikasen arvioitiin selvinneen voimalasta kun siitä oli saatu näköhavainto vähintään kolmen kuukauden päästä rengastamishetkestä. Poikasen selviytymisen mahdollista riippuvuutta voimalan läheisyydestä tarkasteltiin logistisella regressiolla. Selittävänä muuttujana oli etäisyys ja selitettävänä poikasen näkeminen uudestaan (ei nähty = 0 ja nähty = 1).

11 Tulokset Voimalat vuonna 2011 Vuonna 2011 merikotkan pesien läheisyydessä (alle 10 km) oli 30 tuulivoima-aluetta ja 65 turbiinia.

12 Tulokset Reviirit vuonna 2011 Reviirejä tuulivoima-alueiden läheltä löytyi 109 ja ne tuottivat vuonna poikasta. Maantieteellinen jako on seuraava:

13 Tulokset Tuulivoima-alueet merikotkan reviirien läheisyydessä vuosina

14 Pesimämenestys, logistinen regressio Kaikkiaan 797 pesintäyrityksestä onnistuneita oli 383. Pesinnän onnistumisen todennäköisyys ei kasvanut etäisyyden kasvaessa logistisessa regressioanalyysissä tutkimushypoteesin mukaisesti. Tilastollinen merkitsevyys p = 0,170. Mallin estimaatti: 0, Analyysin mukaan etäisyyden voimalaan kasvaessa 10 kilometrillä, oli 9,3 prosenttia todennäköisempää, että pesintä onnistui. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen raja (p < 0,05) ei alittunut, joten sama tulos voidaan saada sattumalla. Tutkittujen reviirien pesinnän onnistuminen ei ollut riippuvainen maantieteellisestä sijainnista (p = 0,327)

15 Tulokset Rekryytit, logistinen regressio Todennäköisyys nähdä poikanen uudestaan ei kasvanut etäisyyden kasvaessa tutkimushypoteesin mukaisesti. Tilastollinen merkitsevyys p = 0,069. Mallin estimaatti: 0, Analyysin mukaan etäisyyden voimalaan kasvaessa 20 kilometrillä, oli 11,8 prosenttia todennäköisempää, että poikanen on tavattu uudestaan. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen raja (p < 0,05) ei alittunut, joten sama tulos voidaan saada sattumalla.

16 Tulokset Toteutuvat tuulivoimahankkeet Vuoden 2011 keväällä toteutuvia hankkeita oli 32 ja niistä 10 sijaitsi alle 10 kilometrin päässä merikotkan pesästä. Hankkeiden vaikutusalueella oli yhteensä 26 reviiriä ja reviireillä 61 pesää. Vuonna 2011 reviirit tuottivat 10 poikasta. Kaikki reviirit ovat aktiivisia eli viimeisen viiden vuoden aikana reviirin pesiä oli vähintään koristeltu ja suurimmassa osassa myös poikasia oli kuoriutunut.

17 Tulokset Kaikki julkaistut tuulivoimahankkeet

18 Tulokset Kaikki julkaistut tuulivoimahankkeet Kaikkiaan 180 vireillä olevasta hakkeesta 68 on 10 kilometrin säteellä merikotkan pesästä. Reviirejä oli yhteensä 135. Mukaan on laskettu kaikki löydetyt merikotkan reviirit riippumatta niiden käytön aktiivisuudesta Voimalahankkeiden läheltä löydetyt reviirit ovat tuottaneet vuosien välillä 465 poikasta. Vuonna 2011 ne tuottivat yhteensä 92 poikasta. 5 kilometrin säteellä hankealueista oli 53 reviiriä, jotka tuottivat vuonna poikasta.

19 Tulokset Kaikki julkaistut tuulivoimahankkeet Kun hankkeiden lisäksi mukaan lasketaan myös olemassa olevien voimaloiden läheisyydessä pesivät, niin reviirejä löytyi 183. Vuonna 2011 nämä reviirit tuottivat yhteensä 135 poikasta. Tämä on 41% vuonna 2011 löydetyistä poikasista.

20 Johtopäätökset Johtopäätökset Merikotkan reviirejä voimaloiden vaikutusalueella (<10km) löytyi yllättävän paljon. Poikastuotto näillä alueilla oli vuonna 2011 oli 25% koko maan poikastuotosta. Jos reviirit kartoitetaan tämän ehdottoman varoetäisyyden (<2km) sisältä niin reviirien määrä vähenee huomattavasti (N = 10). Merikotkan pesimämenestys ei tämän tutkimuksen mukaan kärsi tuulivoimalan läheisyydestä, mutta on huomioitavaa että aineisto on pieni. Tuulivoimaloiden lukumäärä on kasvamassa huomattavasti rannikkoalueilla. Rekryyttien kohdalla päästiin lähelle merkitsevän tuloksen rajaa (p = 0,069). Tuulivoimahankkeita on vireillä nykyiseen tuotantovolyymiin verrattuna noin 40- kertainen määrä. Hankealueilla myllyjen koko ja lukumäärä on nykyisiä suurempi.

21 Johtopäätökset Lisätutkimuksen tarve Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan ehdottomasti. Pesimäaineiston analysoinnin lisäksi satelliittiseurantadatasta tullaan samaan valtavasti lisäaineistoa merikotka vs. tuulivoima aiheeseen liittyen. Tuulivoimatutkimuksen kannalta merkittäviä ovat sekä aikuiset, voimalan läheisyydessä reviiriä pitävät yksilöt, että myös nuoret laajemmalla alueella liikkuvat kotkat. Myös kenttätutkimus, jossa etsitään standardimenetelmin kuolleita lintuja ja linnun osia myllyjen läheisyydestä olisi erittäin hyödyllinen.

22 Johtopäätökset Suunnittelu ja teknologia lintuvahinkojen estämiseksi Tuulivoimapuistojen lintukuolemia voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla sekä kehittyvällä teknologialla: Maantieteellinen suunnittelu Alueellinen suunnittelu: myllyjen sijoittaminen lähelle toisiaan sekä ryhmiin lentoreittien ulkopuolelle. Mylly malli: myllyjen teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja erityisesti koko on kasvanut viime vuosina Altamont Passin tuulivoimapuistossa Yhdysvalloissa 179 matalaa tuulimyllyä korvattiin 38 korkeammalla myllyllä. Lisäksi uusien myllyt sijoitettiin hotspot -alueiden ulkopuolelle. Maakotka kuolleisuus väheni 50% ja muiden petojen kuolleisuus 75%. Myllyn läheisyydessä liikkuvien lintujen havainnointi tutkalla tai lämpökameralla.

23 Esityksen kuvat 2011, WWF. Kiitos!