SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET



Samankaltaiset tiedostot
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI. Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Tutkimuksen tulokset:

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Salon seudun maisemat

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Maisema-alueet maankäytössä

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Satakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Outdoors Uusimaa -hanke

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

MATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Hämeenlinna Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Mitä kulttuurimatkailu on?

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

18/11/2015 Heli Saari 1

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Päätös projektin "Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu", rahoittamisesta

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä


Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Satakunnan maakuntaohjelma

Tuulivoima ja maisema

Tervetuloa Raaseporiin!

Case Archipelago Tours

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Hyvinkää Pirjo Räsänen

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Tuulivoimakaavoitus

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Liikenteen muutosten hyödyntäminen maaseutumatkailussa

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Ihmisen paras ympäristö Häme

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Satakunnan maakuntaohjelma

Voimaa Pirkanmaan matkailuun (18 kk)

Transkriptio:

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala.

Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten tie 2. Via Karelia 3. Sininen tie 4. Vihreän kullan kulttuuritie 5. Taikayön tie 6. Hämeen härkätie 7. Saariston rengastie 8. Kuninkaantie 9. Tervantie 10.Pohjanlahden Rantatie

Matkailutien vaatimukset Omaleimaiset kulttuurihistorian-, luonnon- tai kulttuurimaiseman arvot. Selkeästi rajautuva, loogisen kokonaisuuden muodostava tiejakso. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaa tukeva merkitys. Vahva taustaorganisaatio. Maakunnallinen/alueellinen tuki. Tie sisältyy esimerkiksi alueen maakuntakaavaan, maakuntasuunnitelmaan tai/ ja maakuntaohjelmaan.

Elinkeinojen kehittämishanke 2011-2012 Rahoittajina Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY- keskukset 100 % Matkailutien viitoitus- ja reittisuunnitelma Matkailutietunnus Graafinen ja visuaalinen ilme Matkailutien konsepti Tutkimusosahankkeet Tiedotus, viestintä ja markkinointi Nettiportaali Kuntien ja kaupunkien sekä matkailualan toimijoiden sitouttaminen matkailutiekonseptiin.

Investointihanke 2011-2012 Rahoittajina: ELY- keskukset 70 % ja matkailutien kunnat 30 % Matkailutiekylttien tilaus ja asennus kesällä 2012.

Matkailutien tavoitteita Parantaa länsirannikon tunnettavuutta elinvoimaisena asuinja matkailualueena. Kehittää alueen yritysten välistä yhteistyötä ja palveluita. Tehostaa tuotteistamista ja markkinointia. Saada länsirannikolle lisää matkailijoita ja lisätuloja yrityksille Pitkän aikavälin tavoitteena on: Lisätä matkailua Pohjanlahden Rantatien lähialueella. Kehittää matkailua kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Matkailutie nähdään pitkälle vietynä matkailutuotteena, jossa nähtävyydet ja palvelut ovat saman tien varrella.

Pohjanmaan maakuntaohjelma Pohjanmaalla vanhojen teiden ympärille suunnitellaan lisääntyvää matkailua sekä paikallisidentiteettiä vahvistavia toimenpiteitä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa Uuden energian Pohjanmaa 2040 voimavaroja aiotaan suunnata luonnonympäristöjen, kuten maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen.

Lähimatkailu Nopeimmin kasvava matkailumuoto länsimaissa. Suuntautuu asuinseudun tai työpaikan lähialueelle. Voi olla järjestetty valmismatka tai ryhmämatka Tai omatoiminen päiväretki, harrastuksiin liittyvä lyhytloma tai perheen viikonloppumatka. Eri liikkumisvälineillä Auto, matkailuauto Pyörä, moottoripyörä Vene, kanootti Juna, linja-auto, lentokone

Saavutettavuus Saavutettavuus on tärkeä vetovoima- ja kilpailutekijä. 1. Tiedon löytyminen kohteesta ennen matkaa 2. Kohteeseen pääseminen ja esteettömyys 3. Opastus, tiedon saanti matkan aikana ja kohteessa

Viestintä ja markkinointi Toimiva infrastruktuuri Ajan tasalla oleva, totuudenmukainen tieto Markkinointi Sosiaalisen median hyödyntäminen, sovellukset Verkostoituminen ja yhteistyö Olemassa olevien tietojen ja resurssien hyödyntäminen. Olemassa olevien vahvuuksien ja erityispiirteiden hyödyntäminen.

Länsirannikon vetovoimatekijöitä Länsirannikon keskeisempiä vetovoimatekijöitä 2010 tehdyn matkailutietutkimuksen mukaan ovat: Paikalliset nähtävyydet ja kulttuuri Luontokohteet, maisemat Merellisyys, majakat, saaristo, kalastus Tapahtumat, museot, markkinat Historia, vanhat elinkeinot, tarinat, kulttuuriperintö Kaksikielisyys, suomenruotsalainen kulttuuri Murteet, kylämiljööt, puutalokaupungit Lähde: Rosu, 2010 http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/tutkimus_ja_jatkoopiskelu/projektit/matkailutiehanke/matkailuselvitys1x.pdf

Pohjanlahden Rantatien teemat KULTTUURI Kulttuurikohteet ja tapahtumat Kulttuuriaktiviteetit ja toiminnot Maailmanperintökohteet HISTORIA Tarinat Vanhat kartat Tien historia Paikkahistoriat HYVINVOINTI Aktiviteetit: pyöräily, melonta, patikointi, kalastus jne. Kokonaisvaltainen hyvinvointi LUONTO Maankohoaminen Merellisyys, luontokohteet Maisema-alueet, kulttuurimaisemat SOSIAALINEN MEDIA Netti, facebook, blogit, gps, tabloidit, navigaattorit Geokätkentä

Maailmanperintökohteet 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 6. Struven ketju 7. Merenkurkun saaristo http://www.nba.fi/fi/museot/maailmanperintokohteet_suomessa

Muinaisjäännöskohteet Museoviraston rekisterissä on Pohjanmaalla 1821 muinaisjäännös kohdetta liittyen asutukseen, kulkemiseen ja elinkeinoihin kuten hylkeenpyynti, kalastus, laivanrakennus ja merenkulku. Hautapaikat, kalmistot Asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat Alusten hylyt, kalliokaiverrokset Luonnonmuodostumat, kivirakenteet (jatulintarhat, kiviröykkiöt) Kultti- ja tarinapaikat http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Kirkot, kirkonseudut, pappilat Kyläasutus, viljely- ja kylämaisemat Ruukkialueet, myllyt, teollisuusrakennukset Satamat ja saaristokylät Majakka- ja luotsisaaret Kiviaidat, museosillat Kartanot, virkatalot, merkkihenkilöiden kodit Vanhat tielinjaukset, polut ja raitit http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?maakunta_id=15

RKY kohteet Pohjanmaalla

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Pohjanmaalla 1. Härkmeri; Kristiinankaupunki 2. Övermalax - Åminne; Maalahti, Mustasaari 3. Kyrönjokilaakso; Mustasaari, Vähäkyrö, Isokyrö, Ylistaro 4. Sulvan Söderfjärden; Vaasa, Mustasaari, Maalahti 5. Vanha Vaasa; Vaasa 6. Vöyrinjokilaakso; Vöyri 7. Björköby; Mustasaari http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi#a15

Natura-alueet Länsi-Suomessa suurin osa Natura alueista sijaitsee saaristossa tai rannikkoseudulla. Natura- alueita on 144, joista 5 on jokivesistöjen osia, yhteensä noin 271 300 ha, josta maaalueita on noin 87 000 ha. Esim. Vaasan alueella Merenkurkun saaristo, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen, Igelträsket, Vassorfjärden, Iskmo ön, Sidländet, Vedahugget, Furubacken

Kansallispuistot länsirannikolla Selkämeren kansallispuisto Lauhanvuori Kauhaneva -Pohjankangas Perämeri Merenkurkku on maailman luonnonperintökohde, yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, luonnonsuojelukohde, Natura-alue, maisemallisesti, geologisesti ja matkailullisesti merkittävä kohde.

Matkailutien vaikutukset Liikennemerkki ei tuota sellaisenaan lisäarvoa. Markkinoinnin tuki Matkailuyritysten liiketoiminnan kehittäminen Välittömiä liikenteellisiä vaikutuksia jos, Matkailutie palveluineen synnyttää uutta liikennettä Liikenne vaihtaa reittiä Jos matkailutien tuotteistaminen ja markkinointi on onnistunutta, matkailutiellä myönteisiä vaikutuksia Maaseudun matkailuyrityksille Elinkeinotoiminnalle ja aluekehitykselle

Kiitos mielenkiinnosta. Tack för ert interesse. Thank you for your interest. https://www.facebook.com/pohjanlahdenrantatie http://pohjanlahdenrantatie.vuodatus.net/ www.rantatie.com Projektisihteeri Sari Mäkiranta sari.makiranta@utu.fi Kuva: Jan Eerala