Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1
Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja pitkä elinkaari Aluerakennetta voivat luonnehtia seuraavat piirteet: lähes muuttumaton vs. olennaisesti muuttuva supistuva vs. laajeneva suljettu vs. avoin tuhlaava vs. tehokas hierarkkinen vs. joustava entistä toistava vs. uutta oppiva ja soveltava yhdensuuntainen vs. vuorovaikutteinen jne. 2
Taustaa Suomen aluerakenne muuttuu, mutta hitaasti Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat siellä, minne ne on perustettu vuosisatoja sitten ja aikojen kuluessa on niiden välille luotu yhteydet mahdollistava infrastruktuuri sekä yhteydet ulkomaille Suuret kaupunkiseudut ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet ja laajentuneet, mutta niiden välinen alue on ollut ja on edelleenkin eurooppalaisittain harvaan asuttua Materiaalisen ja sosiaalisen aluerakenteen kehityksessä on polkuriippuvaisuutta eli aiemmat päätökset vaikuttavat sen uusiutumiskykyyn pitkälle tulevaisuuteen 3
Taustaa Suomen aluerakenteen kehittämisen kannalta hyvin merkittävää on ollut suurten infrastruktuurien (tiet, puhelin, tehtaat, korkeakoulut, asuinalueet, kauppakeskukset) rakentaminen osana teollista hyvinvointiyhteiskuntaa Materiaalisilla investoinneilla ja rakentamisella on ollut suuri vaikutus aluerakenteen sosiaaliseen ulottuvuuteen eli alueelliseen väestönkehitykseen sekä väestön toiminnallisuuteen ja osaamiseen Tärkeässä asemassa aluerakenteen kehityksessä on ollut kansallinen julkinen sektori sekä investoijana että rakentamisen ohjaajana mutta on tarvittu myös yksityistä pääomaa ja kansalaisten oma-aloitteisuutta 4
Taustaa Materiaalinen AR Sosiaalinen AR Osaamistaloudellinen AR Liikenneinfra Väestönmuutos 1970-2007 Yritysten TK-investoinnit 2008 (5100M ) Liikennevirasto, Helsinki 2011 5
Taustaa Suomen aluerakenteen merkittävien muutosten havaitsemiseksi on tarkasteltava menneisyyteen tai tulevaisuuteen vuosikymmenten päähän Aluerakenteen menneisyyden ja nykyisyyden tiedämme, vaikka tulkinnat (= politiikka) tästä ovatkin erilaisia Kolme kehitysnäkemystä Suomen aluerakenteesta Keskittynyt Hierarkkinen Vuorovaikutteinen Jokainen näistä aluerakenteen muodoista on omalla tavallaan verkostoitunut ja monikeskuksinen 6
Taustaa Keskittynyt aluerakenne (Metropoli-Suomi) Hierarkkinen aluerakenne (Maakunta-Suomi) Vuorovaikutteinen aluerakenne (Verkosto-Suomi) Toiminnan skaalaedut Kehitys leviää hitaasti Vaikea hallita ja ohjata Kehityksen suuntaus Ohjauksen poliittisuus Ei nyt toteutettavissa Innovatiivinen ja kattava Jatkuva muutos Haasteellinen toteuttaa 7
Taustaa Metropoli-Suomi Maakunta-Suomi Verkosto-Suomi 8
Taustaa Aluerakenteen kehittämisessä on pohdittava myös suurten muutosten mahdollisuuksia ja aluerakenteen kykyä reagoida sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin: valtava maahanmuutto talouskasvusta luopuminen päivittäisen liikkumisen olennainen väheneminen ympäristön ja materian nouseminen aktiivisen toimijan asemaan Suomen aluerakenteen elinkaari jatkuu kauas: strategian tulee ulottua 2050-luvulle, toimenpidesuunnitelmien 2030-luvulle ja jotta ne toteutuisivat, tulee toimia jo nyt 9
Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksisuus (MK) on ollut hyvin pitkään ja on edelleen luonteva ihmisten tapa järjestäytyä ihmistoimintaa esiintyy alueellisesti tiiviimmin ja harvemmin, minkä perusteella kehittyy myös monikeskuksinen aluerakenne MK aluerakenne yhdistetään nykyään usein Euroopan unionin keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio näillä on selkeä alueellinen ja aluepoliittinen ulottuvuus Suomella ja sen alueilla on mahdollisuus hyödyntää MK aluerakennetta niin, että siinä huomioidaan alueidemme erityispiirteet, kansalliset ja alueelliset kehityksen tavoitteet sekä aluerakenteeseen vaikuttavat globaalit ilmiöt ja tulevat, mahdolliset suuretkin yhteiskunnalliset muutokset 10
Mitä monikeskuksisuudella tarkoitetaan ja tavoitellaan koko Suomen ja eri alueiden näkökulmasta? vahvoihin maakuntiin pohjautuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkiseutujen että maaseudun elinvoimaisuutta perustuen alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin (HO) aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun muodostamaa verkostoa (VALKÄ) aluerakenteena vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan (YM) eri puolilla maata sijaitsevat monipuoliset osaamisen ja taloudellisen toiminnan keskukset vaikutusalueineen ovat tärkeitä monikeskuksisen aluerakenteen solmukohtia (TEM) 11
Mitä monikeskuksisuudella tarkoitetaan ja tavoitellaan koko Suomen ja eri alueiden näkökulmasta? MK on aluekehityksen asiakirjojen perusteella toiminnallinen kaupunkiseutujen verkosto, jolla on talouteen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä yleishyödyllisiä tavoitteita MK:n tarkastelussa on huomioitava, miten toiminnot (paikat ja virrat) linkittyvät toisiinsa läpi alueellisen mittakaavan Globaali/EU taso: metropolien vuorovaikutus ja yhteys ydinalueeseen Suomen taso: kaupunkiseutujen vuorovaikutus ja yhteys pk-seudulle Maakuntien taso: keskusten ja reuna-alueiden vuorovaikutus Kaupunki(seutuj)en taso: seudun sisäinen vuorovaikutus Mitä löysemmin MK on määritetty, sitä vähemmän sillä on käyttöä (alue)kehityksen ja aluerakenteen ohjaamisessa 12
Tukeeko monikeskuksisuus Suomen ja eri alueiden toimivuutta, hyvinvointia, verkostoitumista ja ekotehokkuutta hyödyt ja haitat? Tukeeko vai ei riippuu MK:n määrittelystä sekä siitä, mitä pidetään hyötynä tai haittana ( esim. talouskasvu) MK ja toimivuus: saavutettavuus on olennaista, jolloin liikenneja kommunikaatioinfrastruktuurit ovat tärkeitä ( liikkuvuuden tulevaisuus) MK ja hyvinvointi: alueiden omien vahvuuksien kehittäminen MK ja verkostoituminen: MK on sinänsä jo verkosto, joten verkostoitumisen hyödyt tai haitat ovat yhteydessä vuorovaikutteisen oppimisen laatuun ja määrään MK ja ekotehokkuus: jos maankäyttö ohjataan tehokkaaksi (tiiviit kaupunkiseudut ja kehittämisvyöhykkeet), niin vältetään hajautumisen haittoja ( rakentaminen myös tuhoaa) 13
Voidaanko monikeskuksisuuteen vaikuttaa hallinnon toimilla? Kyllä voidaan vaikuttaa ( hyvin ja huonosti) Mikäli MK pidetään näkyvästi esillä hallitusohjelmassa ja aluekehityksen asiakirjoissa, niin se huomioidaan suunnittelussa ( ja myös aluekehityksen toteutuksessa) Materiaaliseen MK aluerakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla maankäyttöä ja investointeja (maapolitiikasta suuriin infrastruktuureihin ja pienempiin investointeihin) on huomioitava erityisesti markkinat, EU ja ympäristö MK:n yhteys innovaatiopolitiikkaan ja innovaatiojärjestelmiin MK:n (meta)hallinta: visio, strategia, prioriteetit, poikkisektoraalinen sitoutuminen, tasapaino monimuotoisuus/valikoituminen, toimijoiden sopivuus järjestelmään, oppiminen, julkinen osallistava legitimiteetti 14
Miten aluerakennetta voidaan seurata ja kehittää kuvaus / suunnittelumenetelmiä palvelemaan eri hallinnonalojen ja maakuntien suunnittelua? Suomessa on monenlaisia tietokantoja, joten periaatteessa aluerakenteen kehityksen seurantaan ja suunnitteluun on monia mahdollisuuksia (tilastot, mallit, aikasarjat jne.) monet aineistot eivät ole vapaasti käytettävissä, joten tutkimustietoon perustuvaan kuvausta tai seurantaa ei voida riittävästi hyödyntää tulee kehittää myös jatkuvasti ( on-line ) tarkentuvia aineistoja, erityisesti talouden ja liikkuvuuden suhteen kansainvälinen vertailu tärkeää vaikka diskurssit ovat mielenkiintoisia, tulee tutkia myös numeroita Aluerakenteen historiallisen muutoksen tarkastelu olennaista, mutta myös ennakointi sekä megatrendien huomiointi 15
Kommentteja MK-tutkimuksesta Tilaustutkimuksiin kuuluu aina periaatteena se, että mitä tilataan, sitä tutkitaan vastuu tulosten tulkinnasta ja soveltamisesta jää tilaajalle Aluerakenteessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten tuleeko tutkijoiden antaa ja pystyvätkö he antamaan selkeitä ja yksinkertaisia tuloksia, jotka voivat olennaisesti tukea päätöksiä MK aluerakenteen kehittämisestä? MK aluerakenne kehittyy julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja ihmisten välisessä toiminnassa pitkän ajanjakson kuluessa tarkan kehityssuunnan valinta on politiikkaa, jonka toteuttamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten hyväksyntä ja sitoutuminen 16
Yhteenveto Monikeskuksisuus on luonteva tapa järjestäytyä alueellisesti EU:ssa, Suomessa ja alueilla Monikeskuksisuus tulee ymmärtää aluehallinnossa ja aluerakenteen kehittämisessä selkeästi, muutoin MK on sumea ja vapaasti tulkittavissa tilanteen mukaan (Alue)politiikkaa pohditaan usein liian lyhyissä (~4 v) sykleissä ja nykyhetkeen takertuen Suomen aluerakenteen strategian ja suunnitelmien tulee ulottua useiden vuosikymmenten päähän, ja niitä tulee toteuttaa jo nyt Aktiivinen, mahdollistava, vuorovaikutteinen monikeskuksinen Suomen aluerakenne avaa ovia tulevaisuuteen, eikä jätä ihmisiä, yrityksiä ja muita toimijoita ovien ulkopuolelle 17