TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010"

Pia Lehtilä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen

2 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu?

3 Asutut neliökilometriruudut

4 Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on maaseutumainen maa, politiikat koko maan tarpeisiin Suhteellisen tasa-arvoinen alueellisesti, mutta kriittinen raja lähestyy ei tule hoidetuksi ilman että otetaan systemaattisesti huomioon Maaseutu: hajautetut ratkaisut Maaseutu on se kova tosiasia, jolla Suomi poikkeaa useimmista muista maista osaammeko elää tätä maata? Suuri osa Suomen resursseista, sekä aineellisista että aineettomista, sijaitsee maaseudulla Tila on globaalisti niukka resurssi Näiden resurssien viisas käyttäminen vallitsevassa tilanteessa, ja tulevaisuudessa

hoidetuksi ilman että otetaan systemaattisesti huomioon Maaseutu: hajautetut ratkaisut Maaseutu on se kova tosiasia, jolla Suomi poikkeaa

5 Miksi maaseutunäkökulma? Tehtävämme: Sosiaalisesti, ympäristöllisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävät ratkaisut maaseutumaiselle, harvaan asutulle maalle, sillä maantieteelle emme voi mitään pitkät etäisyydet hyväksyttävä Mutta: kukaan muu ei tee tätä puolestamme (ei EU, ei markkinatalous, ei OECD) Onneksi: hyvin järjestäytynyt, koulutettu ja aktiivinen väestö, toimiva kansalaisyhteiskunta ja poliittinen järjestelmä, innovatiivisuus ratkaisuissa, hallinnon rakenteet ja kehittämisen välineet käytössä, kykyä toimia ketjussa moneen suuntaan Erot maaseututyyppien välillä ovat suuremmat kuin maaseudun ja kaupungin välillä: on olennaista osata ajatella alueeksi ja maaseututyypiksi

mitään pitkät etäisyydet hyväksyttävä Mutta: kukaan muu ei tee tätä puolestamme (ei EU, ei markkinatalous, ei OECD) Onneksi: hyvin järjestäytynyt, koulutettu ja aktiivinen

6 Maaseututyypit 2000 ja 2006 Maaseututyypit Kaup.seutujen keskukset (40) Muut kaupungit (18) Kaup.läh. maaseutu (84) Ydinmaaseutu (181) Harvaan asuttu maaseutu (129) Seutukuntaraja Maakuntaraja Kuntaraja n Kehittämiskeskus Aluekehitys Suomen Aluetutkimus FAR 2000 Kaupunkikeskukset (40) Muut kaupunkim. alueet (18) Kaupunkien läheinen maaseutu (84) Ydinmaaseutu (181) Harvaan asuttu maaseutu (129) kilometriä n yliopistokeskus, n yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR Maaseututyypit 2006 Kaupunki (58) Kaupunkien läh. maaseutu (89) Ydinmaaseutu (142) Harvaan asuttu maaseutu (143) Maakuntaraja Kuntaraja Kaupungit (58) Kaupunkien läheinen maaseutu (89) Ydinmaaseutu (142) Harvaan asuttu maaseutu (143) 2006

7 Kehitystrendit Kaupunkien läheinen maaseutu voimistuu Ydinmaaseutu tiivistyy Harvaan asuttu maaseutu laajenee ja pysyvä asutus siellä ohenee osin pistäytymismaaseutua Havaitseminen: nykyiset tilastot eivät rekisteröi muuttunutta tapaamme käyttää tilaa; osa asumisesta ja muusta aktiviteetista tapahtuu ilman, että jää jälkeä tilastoihin

pistäytymismaaseutua Havaitseminen: nykyiset tilastot eivät rekisteröi muuttunutta

8 TEM, työllisyys ja maaseutu Työ: yhtä aikaa (piilo-)työttömyyttä ja tekemätöntä työtä: työvoimapolitiikan keinot tavoittamaan tätä, kohtaanto Palvelut työllistävät suurimman osan maaseudun työllisestä väestöstä (kuten kaupungeissakin), kasvava toimiala Maaseudulta pendelöidään, työpaikat ovat keskittyneet enemmän kuin asuminen Ulkomaalaistyövoima maaseudulla: alueelliset erot, työvoiman hankinta osin villiä, työolot ja ehdot, maatalouden kausityövoima, jokamiehenoikeuden varassa tehtävä luonnontuotealan työ ja sen sääntely Harvaan asutun maaseudun rakennetyöttömyys ja työvoimapula

ovat keskittyneet enemmän kuin asuminen Ulkomaalaistyövoima maaseudulla: alueelliset erot, työvoiman hankinta osin villiä, työolot ja ehdot,

9 TEM, yrittäjyys ja maaseutu Palvelut nopeimmin kasvava toimiala Keskimäärin pienempiä yrityksiä, vähemmän kasvuhakuisia, suhteessa enemmän teollisuutta ja alkutuotantoa kuin kaupungeissa Alkutuotannon yrityksiä, keskittyvää; metsäsektorin kriisi Monialaisuus, naisyrittäjät, uudet alat, yhteiskunnalliset konfliktit uusista (hevosyrittäjyys) ja vanhoista (kaivostoiminta) elinkeinoista Maaseudun mahdollistavat liiketoimintaympäristöt, klustereiden muodostuminen, niiden fasilitointi hajautetuissa ratkaisuissa Yrittäjyys ja innovatiivisuus: miten saadaan kiinni maaseudulla ei lomakkeilla, tärkeää myös pieni riskialkurahoitus Maatalouden elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikka?

(hevosyrittäjyys) ja vanhoista (kaivostoiminta) elinkeinoista Maaseudun mahdollistavat liiketoimintaympäristöt, klustereiden muodostuminen, niiden fasilitointi

10 TEM, kuluttajat, markkinat ja maaseutu Markkinoiden toimivuus: Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) ja maaseutu: kilpailua ei voi vääristää siellä, missä ei ole markkinatoimijoita; yhteiskunnan kannalta välttämätön toiminta Kestävä matkailuelinkeino: matkailukeskusten uudelleensuuntaaminen Kokonaiselämykset luonnontuotteet toiminnan raamit ELY:jen ohjaus

ei ole markkinatoimijoita; yhteiskunnan kannalta välttämätön toiminta Kestävä

11 TEM, energia, innovaatiot ja maaseutu Uusiutuva energia (& turve) maaseudulta: bioenergia, tuuli, vesi, maalämpö Hajautetut (bionenergia)ratkaisut! Syöttötariffit Biokaasulla energiaomavaraisia maatiloja? Räätälöityjä ratkaisuja tähänkin Ei vain tuottajien, vaan myös kuluttajien paikalliset ratkaisut Maaseutu ydinjätteen varastointipaikkana? Maaseutuympäristö, luovuus & innovaatiot (luovat alat) Arjen innovaatiot, hiljainen tieto uudelleenmuotoutuvan metsäsektorin koneenrakennusosaamisen kiinniotto? Uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu - sopimuksellisuus

Räätälöityjä ratkaisuja tähänkin Ei vain tuottajien, vaan myös kuluttajien paikalliset ratkaisut Maaseutu ydinjätteen varastointipaikkana?

12 TEM, aluekehitys ja maaseutu Aluepolitiikka edellyttää kykyä ajatella alueiksi : vahva näkemys siitä, miten alueet eroavat mikä toimii keskitetyissä, mikä hajautetuissa ratkaisuissa, miten käytämme mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollistaen yhtä aikaa kaupunkeja ja maaseutua Moninapainen kaupunkiverkko, erityyppiset maaseutualueet, suurten kaupunkien kehitys suhteessa ympäröivään maaseutualueeseen Vahva aluestrategia, vahvistuva kansallinen aluepolitiikka Alueellisesta tasa-arvosta ja toimivasta infrasta huolehtiminen Ymmärrys siitä, minkä varassa alueet toimivat ja kehittyvät, myös rakenteet Toimivat rakenteet alueilla: laajentuneet kunnat, paikallisdemokratia ja pienin toiminnallinen yksikkö

suurten kaupunkien kehitys suhteessa ympäröivään maaseutualueeseen Vahva aluestrategia, vahvistuva kansallinen aluepolitiikka Alueellisesta tasa-arvosta ja toimivasta infrasta

13 Politiikka Yhteiskunnallinen ohjaus: hierarkkisesta hajautetumpaan, osallistavampaan ja toimijakeskeisempään malliin; sektorikohtaisesta politiikkaohjauksesta koko taloutta koskevaan politiikkaan + tarkasti räätälöityihin yksittäisiin toimiin Laajalla aluepolitiikalla alueellinen tasa-arvo ja perusinfra Ohjelmilla notkeus, verkostoituminen, uudet toimintatavat ja kehittämisvälineet MYÖS: Ohjaaminen ilman rahaa, luomalla areenoita, toimivia rakenteita ja uusia työnjakoja Maaseudulla eivät toimi yhtä ulottuvuutta optimoivat ratkaisut, todellisuus tulee vastaan kerralla, ei sektoreina OECD-maakatsaus, kokonaisohjelma, selonteko kantava pohja

notkeus, verkostoituminen, uudet toimintatavat ja kehittämisvälineet MYÖS: Ohjaaminen ilman rahaa, luomalla areenoita, toimivia rakenteita ja uusia työnjakoja

14 Mahdollisuuksien maaseutu

Samankaltaiset tiedostot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot