Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Transkriptio

1 Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus; Karjalan tutkimuslaitos, Itä Suomen yliopisto Aluetieteen oppiaine, Vaasan yliopisto Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus (YTK) Aalto yliopisto

2 1. Johdanto Seutukaupunki = työssäkäyntialueen keskus, maakuntakeskustason alapuolella Ei vakiintunut yhdyskuntatyypin nimike, vaan koekäytössä oleva politiikan käsite Kiinnostava tarkastelukohde, kun arvioidaan monikeskuksisuutta Suomen olosuhteissa 47 seutukaupunkia v maaseudun erilliset palvelukeskukset pikkukaupunkien verkostoihin kuuluvat keskukset teollisuuskaupungit aluekeskusten reunakaupungit 2

3 2. Tavoitteena alue /paikkaperusteinen politiikka Tausta: EUn epävirallinen politiikkaprosessi, jossa haettu aluesuunnittelua ja aluekehityspolitiikkaa yhdistäviä suuntaviivoja ja käsitteitä avainkäsite: monikeskuksisuus Lissabonin sopimus (2009): territoriaalisen koheesion ( alueellisen yhteenkuuluvuuden ) tavoite Seutukaupungit organisoituivat verkostoksi ja käynnistivät edunvalvonnan v. 2007; virikkeenä valtion sektorihallinnon ja palvelutarjonnan muutokset, uhkakuvana peruspalvelujen ja kehittämisresurssien heikentyminen Seutukaupunkien tavoite EU käsittein: tunnistettu ja tunnustettu asema valtion alue /paikkaperusteisen politiikan (place based policy) kohteina sekä aluekehityspolitiikan toiminta areenoina ja toimijatahoina 3

4 3. Tutkimustehtävät 1. Millaisia ovat seutukaupungit, ja millainen on ollut niiden kehityskuva? Itä Suomen yliopisto Kuvaus ja analyysi tilastoaineiston perusteella 2. Miten seutukaupungit asemoituvat yhdyskuntarakennetta analysoivissa/tyypittelevissä tutkimuksissa? Vaasan yliopisto Kirjallisuuskatsaus 3. Paikallistalouden vahvistaminen seutukaupungin kehittämisstrategiana? Aalto yliopisto Tapaustutkimukset 4. Seutukaupunkien palvelurakenteen muutokset sekä näkemykset asemastaan ja monikeskuksisuudesta? Vaasan yliopisto Tapaustutkimukset 4

5 4. Seutukaupunkien kehityskuva peruspiirteitä Seutukaupungit epäyhtenäinen ryhmä Esimerkkinä väestökehitys : väestökehitys heikompi kuin koko maassa, maakunnassa ja kuntaryhmässä Heikko huoltosuhde viittaa rakenteellisiin ongelmiin 5

6 Seutukaupunkien kehityskuva AMK verkko Julkisen sektorin toimipaikkaverkossa muutospaineita koulutus, sosiaali ja terveydenhuolto, varuskunnat Esim. AMK verkko AMK toimijajoukko ja koulutettu työvoima ovat tärkeitä kehittämisresursseja 27 seutukaupungissa AMK toimipiste vuonna 2009 viidestä seutukaupungista lopetettu toimipiste vuosina

7 5. Seutukaupungit aluerakenteessa kirjallisuuskatsaus Keskusverkkotutkimuksissa (esim. LTT 1967, Palomäki 1992) seutukaupungit muodostavat melko heterogeenisen ryhmän. Kaupunkeja, kauppaloita/pieniä kaupunkeja sekä kuntia/maaseutu yhdyskuntia Seutukaavaliittojen palvelukeskusluokituksessa useimmat alemman kaupunkitason keskuksia Keskusverkkotutkimusten tilalle tulivat 1990 luvulla kaupunkiverkkotutkimukset (esim. Antikainen 2001), joissa olivat mukana vain suurimmat seutukaupungit. luokittuvat kahden alimman kategorian kaupunkiseuduiksi (erikoistuneet teolliset seudut/ pienet aluekeskukset) Maaseututyyppien luokittelu vuodelta 2006 seutukaupunkeja on kaikissa kolmessa ryhmässä: kaupunkien läheinen maaseutu (3 kpl), ydinmaaseutu (15 kpl) ja harvaan asuttu maaseutu (8 kpl). kaupunkiseutujen keskuksiksi tai muiksi kaupungeiksi luokittuu 12 seutukaupunkia. Seutukaupunkien asema on ollut näissä luokitteluissa suhteellisen vakaa (kuten aluerakenteen muutokset yleensäkin ovat). 7

8 6. Seutukaupungit paikallistalouksina Lähtökohta: seutukaupunkien kehittämisessä on vaihtoehtoja; tapaustutkimukset: Loimaa, Äänekoski ja Iisalmi Maankäyttöön liittyvät toiminnat, kuten rakentaminen, maa ja metsätalous, energiahuolto ja kuljetus, ovat riippuvaisia yhdyskuntasuunnittelusta sekä kunnan poliittisista päätöksistä. Ne ovat kehityspolitiikan perspektiivissä kiinnostavia ja tärkeitä tutkimuskohteita. Paikallisen tuotannon kehittäminen paikallista kulutusta vastaavaksi Vahvistaa paikallisen talouden kehitysedellytyksiä sekä edistää taloudellista kilpailua ja parantaa elämänlaatua ja elinvoimaa. 8

9 7. Palvelujen tarjonta ja tarve seutukaupungeissa Seutukaupunkien kehityksen reunaehdot erilaisia Palvelurakennetta ja sen muutosta, vahvuuksia ja heikkouksia sekä näkemyksiä monikeskuksisuudesta koskevat tapaustutkimukset Kauhajoki (maaseudun erillinen palvelukeskus) Ylivieska (pikkukaupunkien verkostoihin kuuluva keskus) Äänekoski (aluekeskukseen kytkeytyvä reunakaupunki) 9

10 8. Johtopäätöksiä Seutukaupungit edunvalvojina? Aluerakenneasema keskeinen osallistumisperuste => heterogeeninen verkosto mutta eivät edusta kaikkia suomalaisia pikkukaupunkeja, esim. metropolialueen pienet keskukset eivät mukana Kaksoisstrategia vaikuttaminen valtion sektoripolitiikkaan: edelleen perusteltua, vaikka valtion läsnäolo vähentynyt olosuhteiden ja brändin rakentaminen: seutukaupungit ihmisen kokoisia ja asumiskelpoisia paikkoja 10

11 Johtopäätöksiä Ovatko huolet aiheellisia? Havainnot ja empiirinen aineisto: Tilastollisen kuntaryhmityksen (kaupunkimainen, taajaan asuttu, maaseutumainen) mukaisessa vertailussa taajaan asutut seutukaupungit menestyneet suhteellisen heikosti Ammattikorkeakouluverkko supistunut/supistumassa Tapaustutkimukset tukevat käsitystä, että: seutukaupunkien näkemykset valtion aluehallinnon supistusten vaikutuksista vaihtelevat paikkakunnittain, tulevaisuuden uhkakuvat koskevat erityisesti koulutus ja perusturvapalvelujen karsiutumista, ja näihin uhkakuviin liittyy arvio siitä, että mm. terveydenhuollon henkilökunnan rekrytointi vaikeutuu ja paikalliset nuoret hakeutuvat suuremmille paikkakunnille, joiden koulutustarjonta monipuolisempaa Seutukaupungeilla on menetettävää. 11

12 Johtopäätöksiä Monikeskuksisuus? Suomalaisessa aluerakenteessa seutukaupunkien vaikutusalue useissa tapauksissa laaja ja saarekemainen (usea seutukaupunki rakenteistaa laajan alueen) Seutukaupunkien näkemys: monikeskuksisuus on tulkittava monitasoisena ja verkottuneena yhdyskuntarakenteena, jossa seutukaupungeilla on tärkeä rooli etenkin palvelujen järjestämisessä monikeskuksisuus on tärkeä asia myös seutukaupunkien sisällä (taustana kuntarakenteen muutokset) ja seutukunnissa 12

13 Johtopäätöksiä Seutukaupungit politiikan kohteina? Seutukuntakohtaisesti eriytettyjen ratkaisujen merkitys korostuu: Valtion sektoripolitiikassa: miten seutukuntien sijaintiaseman erot (esim. syrjäisyyden merkitys) otetaan huomioon valtion palvelutarjontaa ja kehittämispolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa? Seutukaupunkien omissa paikallisissa kehittämisstrategioissa: miten paikallistalouden vahvistamiseen suhtaudutaan paikallisessa kehittämisessä? Seutukaupunkiverkosto tunnistettu valtion väljissä visioissa Esim. Suomen aluekehittämisstrategia 2020 asiakirja (TEM 2010) Seutukaupungeissa on saatavissa kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka palvelevat myös ympäröivän maaseudun asukkaita ja yrityksiä Strategisissa toimenpiteissä todetaan: Seutukaupunkeja vahvistetaan. 13

14 Johtopäätöksiä Sektoripolitiikan koordinaatio? Seutukaupungit ja sektoripolitiikan koordinaation vaihtoehdot: 1.Kevyt malli: Seutukaupunkien edunvalvonta kehittää neuvottelumenettelyä Koordinaatio riippuu edunvalvojien resursseista ja aktiivisuudesta. 2.Tieto ja näyttöperusteinen malli: On tunnistettava erilaisten yhdyskuntien asema aluerakenteessa Tätä varten tarvitaan ajantasainen analyysi yhdyskuntarakenteesta koordinoidun sektoripolitiikan käyttöön (edunvalvontaryhmät eivät sovellu analyysin lähtökohdaksi) Seutukaupunkien organisoituminen yhteistyöhön paikkaperustaisen politiikan nimissä on viite siitä, että kehittämispolitiikan, palvelujärjestelmän ja hallinnon käytössä olevat alue ja yhdyskuntarakenteen tyypittelyt ja kuvausmenetelmät jättävät katvealueita 14

15 Yhteystiedot: