Pohjanmaan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti 4.6.2014
Tekijät: Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2014
Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse?... 2 1.2 Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna... 3 1.3 Opin ovi -projektit Pohjanmaan ELY-alueella... 3 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus... 4 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen / jatkuvuus... 5 3.1 Palvelumallit... 6 3.2 Sähköiset palvelut... 8 3.3 Verkostot... 10 3.4 Strategiat ja toimintasuunnitelmat... 13 3.5 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne asiakkaan näkökulmasta... 13 4. Jatkokehittäminen ja opit... 16 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta... 18 6. Muuta esille tullutta... 19 7. Yhteenveto... 20 8. Lähteet... 21 Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 1
1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR 2008 2014) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus(tno)-palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOH- JELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 2
1.2 Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. 1.3 Opin ovi -projektit Pohjanmaan ELY-alueella Lähde - Källan -projekti kehitti Pohjanmaan alueen aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, myös ruotsinkielisiä palveluja. Toimintaan kuului erityisesti verkostomaisen toiminnan kehittäminen sekä Opinpolku-projektin kanssa yhteistyössä perustetun Opintori-palvelun kehittäminen ja ylläpitäminen. Projektin toteutti Pohjanmaan ELY-keskus 18.8.2009 29.2.2013. Opin ovi Keski-Pohjanmaalla -projektissa kehitettiin tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalvelujen saatavuutta, laatua ja näkyvyyttä sekä ohjauksellista asiantuntijuutta Keski-Pohjanmaan alueella. Kehittämistyö toteutettiin verkoston yhteistyönä ja tiiviinä yhteistyökumppanina kokonaisuuteen kuului Opin Ovi SME -projekti. Projektin toteutti Keski-Pohjanmaan aikuisopisto vuosina 1.7.2009 31.10.2013. Opin Ovi SME (Small and Medium Enterprises) -projektissa kehitettiin yleisiä alueellisia aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita verkostoyhteistyössä alueen eri organisaatioiden kanssa. Keski-Pohjanmaalla toiminut projekti teki yhteistyötä yritysten kanssa ja keskittyi erityisesti työelämälle ja yrityksille kohdentuviin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Projektin toteutti Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto vuosina 1.8.2009 31.12.2012. Opinpolku -projekti kehitti Pohjanmaan alueelle verkostoa ja toimintamallia, jolla tuotetaan alueen aikuisväestölle ja elinkeinoelämälle suunnattua laadukasta ja asiakaslähtöistä tieto, neuvontaja ohjauspalvelua. Tavoitteena oli poikkihallinnollinen ja kielinäkökulmista riippumaton palvelujen kehittäminen seitsemän eri aikuiskoulutusorganisaation yhteistyönä. Projektin päätoteuttaja oli Vaasan aikuiskoulutuskeskus ja projekti toteutettiin vuosina 1.8.2008 31.12.2011. 3
2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä. Pohjanmaan tapaamiseen osallistui myös LAITURI-projektin edustaja. Ennen alueellista tapaamista toteutettiin verkostolle suunnattu ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Ennakkokyselyyn vastasi Pohjanmaan alueella viisi (5) henkilöä. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille ELO-ryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Pohjanmaan ELY-alueella: Sanna Anttonen Max Gripenberg Kaj Kaski Annika Kattilakoski Merja Kivelä Marjatta Kuutsa Stefan Lassander Ann-Sofi Loo Kristiina Pulakka Mervi Sirviö Sirpa Timmerbacka Ann-Maj Törnroos Nina Waxlax Kokkolan yliopistokeskus Ammattiopisto Optima Pohjanmaan ELY-keskus Aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Opin Ovi Keski-Pohjanmaalla -projekti Oppisopimustoimisto, Opin Ovi SME -projekti Pohjanmaan TE-toimisto Aluehallintovirasto, ruotsinkielinen yksikkö Vaasan ammattikorkeakoulun avoin ammattikorkeakoulu Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, LAITURI-projekti Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Opinpolku-projekti Pohjanmaan TE-toimisto, Vaasan toimipiste, Lähde-Källan -projekti Pohjanmaan ELY-keskus Haastattelija ja raportin tekijät: Auli Ryhänen ja Anna-Kaisa Tiihonen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 4
3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen / jatkuvuus Pohjanmaan ELY-alueella toimineet neljä Opin ovi -projektia kehittivät Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja (TNO). Projektit Pohjanmaan alueelle perustettiin, sillä alueella haluttiin kehittää aikuiskoulutusorganisaatioiden TNOpalvelujen koordinointia ja alueellista yhteistyötä. Ennakkokyselyssä vastaajat mainitsivat projektien taustalle tarpeeksi myös TNO-palvelujen saatavuuden parantamisen, ohjauksen kehittämisen, ohjausverkoston muodostamisen ja yhteistyön lisäämisen (ks. ennakkokyselyn yhteenveto, liite 2). Alueella vahvana yhteistyökumppanina on toiminut EDU-vuxen -projekti, joka kehitti ruotsinkielisiä aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Pohjanmaan alueen projektien merkittävimmiksi ja näkyvimmiksi tuloksiksi koetaan Keski-Pohjanmaan Opastin-palvelu www.opastin.fi, Vaasassa toimiva Opintori -neuvonta- ja ohjauspiste sekä näiden taustalla toimivat tieto-, neuvonta- ja ohjausverkostot. Verkostoituminen ja toimijoiden tutustuminen toisiinsa on myös merkittävä tulos projektien tekemästä kehittämistyöstä. Erityisesti yhteistyön jatkuvuus on tärkeää: Toimintaa on jatkunut ja yhteistyö jatkuu, vaikka alueemme Opin ovi -projekti on päättynyt. Kun ennakkokyselyssä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista projektien tuotoksia ja tuloksia aluetasolla, nostettiin esille vahvimmin alueellinen ohjaajien verkosto (4 mainintaa), tieto-, neuvontaja ohjauspalvelupiste (4), alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma (3) sekä verkkosivusto ja verkko-ohjauspalvelu (3). Lisäksi valittiin tuotoksiksi puhelinpalvelu (2 mainintaa), toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma (2) sekä selvitykset kehittämistyötä varten ja oppaat/aineistot ohjaajille. Keski-Pohjanmaalla (erityisesti Kokkolan ympäristö) toimivat projektit Opin ovi SME ja Opin ovi Keski-Pohjanmaalla. Näistä Opin ovi SME kehitti ja pilotoi alueen palveluita erityisesti työelämään kohdennettuna. Projektien tuotoksena on syntynyt verkostomainen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli sekä siihen kuuluva Opastin.fi-verkkosivusto. Sivustolta löytyy TNO-palvelut koulutuksesta kiinnostuneille aikuisille ja yrityksille. Sivusto ohjaa asiakkaan oikeaan osoitteeseen saamaan palvelua, sen kautta voi esimerkiksi ottaa yhteyttä opintoneuvojiin ja lähettää kysymyksiä, joihin vastataan sähköpostitse. Palvelusta vastaavat päivystävät opintoneuvojat eri oppilaitoksista viikottaisilla päivystysvuoroilla. Näkymättömämpiä kehittämistuloksia alueella ovat asiantuntijoiden ja verkoston osaamisen lisääntyminen sekä verkoston tunnettavuus ja yhteistyö. Pohjanmaalla (Vaasan ympäristö erityisesti) rakennettiin ja kehitettiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkostoa ja yhteistyötä. Työstä vastasivat projektit Opinpolku ja Lähde-Källan. Erityisesti Lähde-Källan -projektin myötä alueella on viety eteenpäin verkostoyhteistyötä Vaasan TEtoimiston ja oppilaitosten välillä. Alueelle on kehitetty yhteisiä toimintamalleja ja toiminnasta on tehty myös yhteistyösopimus. Verkosto perusti yhteisen Opintori-Studietorget -palvelun TE-toimistoon. Opintori palvelee asiakkaita päivystysluontoisesti kerran viikossa. Projektit ovat järjestäneet Opintorilla ja sen ulkopuo- 5
lella kansalaisille suunnattuja tiedotustilaisuuksia koulutusmahdollisuuksista. Alueella tehty yhteistyö yritysten ja ammattiliittojen kanssa on auttanut työelämässä oleville henkilöille ja yrittäjille tiedottamista. Projektissa mukana olleiden organisaatioiden sisällä on myös vahvistettu TNO-osaamista ja -palvelua. Verkostomainen toiminta on jatkunut projektien jälkeen. Ennakkokyselyssä vastaajat arvioivat Pohjanmaan alueen projektien kehittämistyön juurtumista ja vakiinnuttamista. Vastauksissa yhdistyy kahden erilaisen alueen tilanne; Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat keskittyneet Opin ovi -toiminnassa jonkin verran erilaisiin tavoitteisiin. Kyselyn tulos onkin vain suuntaa antava, ja tarkempia tietoja tulosten juurtumisesta saatiin esille tilannekatsauskäynnin haastattelussa. TNO-palvelujen verkoston poikkihallinnollinen toiminta on vastaajien mukaan vakiintunut alueella hyvin. Seuraaviin väittämiin vastattiin pääosin, että jatkuvuus projektin jälkeen on turvattu tai että vakiintuminen on osittain kesken. Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät. Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria. TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti. Alueellinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia, johon kyselyssä myös viitattiin, on tehty ja vakiinnutettu Keski-Pohjanmaalla. Tämä on Opastin-verkoston toimintaa varten tuotettu strategia. Pohjanmaalla ei projektien aikana tuotettu alueellista TNO-strategiaa. Verkosto- ja ohjausosaamisen lisääntymiseen liittyen vastaajat kokivat, että joiltakin osin niiden jatkuvuus on turvattu. Seuraavaan väittämään vastattiin 2 vastauksessa, että jatkuvuus projektin jälkeen turvattu ja 2 vastauksessa vakiinnuttaminen osittain kesken: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt. Kohtaan Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille vastaajista 3 oli sitä mieltä, että tältä osin kehittämistyö on juurtunut hyvin (jatkuvuus projektin jälkeen turvattu), 1 vastaaja kertoi vakiinnuttamisen olevan osittain kesken ja 1 vastaaja oli valinnut kohdan, että tämä ei ole kuulunut projektisuunnitelmaan tai sitä ei tehty. Asiaa on käsitelty myös raportin luvussa 3.5. 3.1 Palvelumallit Pohjanmaalla Opinpolku- ja Lähde-Källan -projekteissa suunniteltiin ja toteutettiin yhden luukun periaatteella toimiva TNO-palvelupiste, joka toimii päivystysluontoisesti Vaasan TE-toimiston tiloissa. Alkuperäisissä suunnitelmissa toivottiin tämän palvelupisteen perustamista Vaasan keskustaan omiin tiloihinsa ja ajateltiin, että sen yhtenä tehtävänä asiakkaiden palvelemisen lisäksi olisi ollut toimia myös alueen projektien kohtaamispaikkana ja tukena koordinointiin. Oppilaitokset eivät olleet valmiita sijoittamaan rahaa keskustassa olevaan erilliseen tilaan, minkä vuoksi OpinTori-palvelupiste perustettiin TE-toimiston tiloihin alkuperäisiä suunnitelmia pienemmällä resursseilla. Opinpolku-projektin jälkeen työtä jatkoi Lähde-Källan-projektin verkosto, ja tuolloin toimintaa varten tehtiin myös yhteistyösopimukset. 6
Verkostomainen yhteistyö Vaasan alueen oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa on toimivaa. Opin- Torin taustalla on Ann-Maj:n ryhmäksi kutsuttu ohjauksen rinki, joka keskittyy aikuisille suunnattuihin TNO-palveluihin. Alueelliset toimijat ovat huomanneet, että vasta viime aikoina on näiden palveluiden kehittämisestä ja asiakkaiden tarpeista niihin alettu puhua vakavammin. Opin- Tori-toiminta jatkuu yhä, vaikka viime aikoina asiakkaat ovatkin vähentyneet. TE-toimiston tilat uudistuvat tulevana vuonna ja toiminnan jatkuvuus mietityttää alueellisia toimijoita sen vuoksi. Toisaalta tilat on suunniteltu yhteisiä tapahtumia ja muuta vastaavaa toimintaa varten, joten tilan uskotaan järjestyvän ja toiminnan jatkuvan yhä. OpinTori-päivystysajalla, tiistai-iltapäivisin, TE-toimistossa selvitellään ja mietitään usein esimerkiksi asiakkaan työttömyysetuudella omaehtoiseen opiskeluun liittyviä asioita. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on vaikea asia myös oppilaitoksille, jolloin OpinTori-palvelun tarjoama asiantuntemus asioiden käsittelyyn ja tietojen saamiseen on koettukin hyödylliseksi. Asiakkaiden kanssa mietitään vaihtoehtoja yhdessä, katsotaan papereita ja selvitetään tietoja opintorekistereistä. TE-toimiston virkailijoiden työtä on helpottanut se, että OpinTorin ohjaaja, esim. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen aikuisopo, ottaa VAKK:n pallon ja lupaa selvittää oppilaitoksessa esim. puuttuvat arvosanat jne. Aluetoimijat kokevat myös Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen omien aikuisopojen palkkauksen hyväksi investoinniksi, sillä ilman ohjaajan palvelua moni asia ei onnistuisi. Aikuisopojen hyödyllisyys on tunnustettu oppilaitoksen johtoryhmässä, ja kiitosta on saatu myös TE-toimistosta. Tästä toiminnasta on kerrottu hyvänä käytäntönä myös alueen muihin oppilaitoksiin. Kuva 1. Tilannekatsauskäynti Kokkolassa. Stefan Lassander, Mervi Sirviö, Auli Ryhänen, Nina Waxlax, Kristiina Pulakka. Keski-Pohjanmaalla asiakkaan suuntaan yhden luukun palveluna toimii sähköinen Opastin.fipalvelu, jonka kautta asiakas ohjautuu tarvitsemiensa palvelujen piiriin tai saa vastaukset kysymyksiinsä suoraan järjestelmän kautta. Laajan ohjauksellisen sivuston taustalla toimii lisäksi intrajärjestelmä ohjaajaverkostolle. Tästä palvelusta keskusteltiin paljon tilannekatsauskäynnillä ja sitä käsitellään tarkemmin raportin luvussa 3.2. 7
Tämän palvelumallin lisäksi alueella pilotoitiin erilaisia matalan kynnyksen tapoja tiedottaa ja neuvoa aikuisasiakkaita koulutusasioissa, esimerkiksi erilaisia infotilaisuuksia kauppakeskuksiin tai yleisötapahtumiin. Yleisötapahtumia järjestetään verkostossa yhä, mutta esimerkiksi TE-toimiston asiakkaille suunnattuihin tilaisuuksiin on ollut haasteellista saada mukaan osallistujia. Keski-Pohjanmaalla on nykyään käytäntönä myös se, että kaksi aikuiskoulutuspuolen uraohjaajaa käy TE-toimistossa kaksi kertaa viikossa vastaanottamassa asiakkaita. 3.2 Sähköiset palvelut Opin ovi Keski-Pohjanmaalla - ja Opin Ovi SME -projektit kehittivät ja tuottivat Opastin.fi-palvelun verkkoon. Opastin.fi on laaja ohjauksellinen sivusto, ja sen on todettu olevan yksi laajimmista Opin ovi -projekteissa kehitetyistä sivustoista. Opastin-palvelun internet-sivut löytyvät osoitteesta www.opastin.fi. Palvelun neuvojiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai lähettämällä viestin www-sivujen kautta. Neuvojat ja ohjaajat voivat olla yhteydessä asiakkaisiin myös Adobe Connect Pro -yhteyden välityksellä. Opastin.fi-nettisivuilta löytyy alueen koulutusorganisaatioiden yhteinen koulutuskalenteri. Opastin on suunnattu henkilö- ja yritysasiakkaille. Tilannekatsauskäynnillä esiteltiin myös Opastin-palvelun strategia, jonka ohjaamana palvelua toteutetaan verkostoyhteistyössä. Strategia luo pohjan yhteiselle Opastin.fi-palvelun toiminnalle sekä linkittyy alueen elinikäisen ohjauksen toimintaan. Yhteinen verkkosivusto alueen koulutustiedoista tiedottamiseen ja asiakkaiden ohjaukseen koetaan alueella hyödylliseksi, vaikka oppilaitoksilla olisi sen lisäksi omat hakutoimistot ja verkkosivut. Mukana on useita oppilaitoksia, mm. yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä. Yhteisen verkkopalvelun toteutusta ohjaa sille laadittu Opastin-palvelun strategia ja yhteistyösopimus. Palvelua ylläpidetään ja tietoja päivitetään yhteistyössä verkoston kanssa. Jokainen organisaatio pystyy siis itse ylläpitämään omia tietojaan. Opastimeen liittyvä työ tapahtuu osana kunkin toimijan omaa työtä, ja malli on todettu toimivaksi. Toiminnan koordinointiin ja markkinointiin on varattu myös pieni rahallinen vuosiresurssi. Koordinoijana toimii Merja Kivelä. Erinomaista Opastimessa on se, että julkisen asiakkaalle suunnatun sivuston lisäksi taustalla toimii ohjaajien oma intra-järjestelmä, jossa näkyvät esimerkiksi asiakasprosessit. Intran kautta välitetään viestejä sekä asiakkaita asiantuntijalta toiselle, jolloin asiakkaan on mahdollista saada vastaus kysymykseensä yhden kanavan kautta. Opastin.fi- sivuston intraosion verkkotyövälineillä neuvojat tallentavat, käsittelevät ja vastaavat asiakkaan yhteydenottoon tai välittävät tarvittaessa kysymyksen toiselle asiantuntijalle. Intran kyselyseinällä voi helposti tiedottaa ja kysyä muulta verkostolta asioita. Järjestelmä sisältää laajan asiantuntijarekisterin ja päivystäjien neuvojien työvuorokalenterin. Verkkotyövälineet toimivat hyvin asiakas- ja neuvontaprosessien hallinnassa, mm. asiakasprosessien tallentamisessa. (Opin ovi Keski-Pohjanmaalla -projektin loppuraportti.) Verkkotyövälineet intrassa sisältävät myös laadun seurannan työvälineitä: automaattisesti lähetettävä palautekysely TNO-palvelun asiakkaille sekä asiakkaiden kysymyksiin liittyvät mittaritiedostot (mistä asiakas on halunnut tietoa, mitä organisaatiota kysymys on koskenut jne.). Neuvojille on annettu intrassa myös raportointiohjeet. Järjestelmään kerätään esimerkiksi kaikista asiakkaista tieto siitä, mihin organisaatioon asiakas on ohjautunut. Sivuston kävijämäärät ovat nähtävissä myös. Lisäksi asiakkaille toimitetaan aina palvelun jälkeen palautekysely, jossa kysytään tyytyväisyydestä. Vastauksia palautekyselyyn tosin tulee melko vähän. Tilannekatsauskäynnin osallistujat totesivat, 8
että järjestelmä on teknisesti melko valmis ja toimiva, mutta kysymyksenä on, kuinka valtavirta asiakkuuksista kulkemaan sen palvelun kautta. Ohjausta tapahtuu monissa muissakin paikoissa. Asiakkaiden yhteydenottoja tulee Opastimen kautta säännöllisesti, jopa päivittäin, mutta niiden määrästä on päätelty, ettei palvelu ole TNO-kanavista se kaikista löydetyin. Alueelliset toimijat totesivat, että Opastimen käyttö voisi olla runsaampaakin. Kävijämääriä pidettiin yllä markkinoinnin avulla, mutta viime aikoina palvelua ei ole enää markkinoitu. Tilannekatsauskäynnin keskustelussa heräsi epäilyksiä siitä, onko palvelu riittävä ja tarpeeksi helposti löydettävä, mutta myös sitä haluttiin korostaa, että palvelussa on hyviä elementtejä ja että taustalla toimiva verkosto on aktiivinen ja tärkeä. Tietojen aktiivisen päivittämisen lisäksi Opastin.fi-palvelun jatkokehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, ja keskustelussa pohdittiin myös, että palvelun nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen voisi olla saatavissa myös jonkinlaista resurssia. Alueen oppilaitosten organisaatiomuutosten yhteydessä on täytynyt kehittää uudenlaisiakin toimintamalleja ja miettiä, mitä nykyisistä palveluista kehitetään edelleen. Käynnissä on myös oppilaitosten nettisivu-uudistus. Yhtenä näkökulmana nousi esille se, ettei Opastin.fi-verkkosivusto välttämättä olisikaan se, jota sellaisenaan halutaan kehittää edelleen. Asiaa pohditaan ohjauksen työryhmissä niin alueellisesti kuin koulutusorganisaatioiden sisälläkin. Joidenkin oppilaitosten näkökulmasta palvelu ei aivan vastaa aivan tarpeeseen ja vaikuttaa siltä, että asiakkaat eivät löydä sitä riittävän hyvin. Todettiin, että nuorten koulutuksen puolella olevaan hakutoimistoon tulee yhteydenottoja myös aikuiskoulutuksesta kiinnostuneilta henkilöiltä ja yrityksiltä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymällä on oma koulutuskalenteri.kpedu.fi-sivu, jossa on esillä samoja tietoja kuin Opastimessa. Tulevaisuuden järjestelmistä mielipiteet ovat yhtäältä sellaisia, että tulisi valita yksi palvelu, johon keskitytään ja lopettaa muut, ja toisaalta ajatellaan, että Opastimen ja oppilaitosten omat palvelut voivat tukea toisiaan. Tilannekatsauksessa keskusteltiin myös Opastin.fi:n ja alueen muiden TNO-palveluiden markkinoinnista ja seuraamisesta. Alueen Centria-ammattikorkeakoululla on vetovastuu markkinoinnissa, Opastimen markkinointiryhmä toimii sieltä käsin. Markkinointiryhmän kutsuu koolle sen vastuuhenkilö Roni Lamberg, ja markkinointiryhmä toteuttaa markkinointia tietyllä määrärahalla vuosittain, esimerkiksi ilmoitusten ja infotilaisuuksien muodossa. Hajaantumista on kuitenkin tapahtunut projektin jälkeen, kun päällikkö ja ryhmän jäsenistä osa on vaihtunut. Toiminta tarvinnee uudestaan aktivoimista. Tuotiin esille, että Opastin-palvelua on markkinoitu esimerkiksi eri oppilaitosten verkkosivustoilla, mutta TE-toimiston sivuilta tietoa Opastimesta ei vielä löydy. Opin ovi -projektiperheessä on yhteiseksi haasteeksi huomattu se, että vaikka projektin aikana on luotu hyvä toimintamalli ja sopimukset yhteisen palvelun toteuttamiseksi, vaativat palvelut lisäksi markkinointia myös projektien jälkeen. Opintopolku-kehittämistyöstä keskusteltaessa heräsi pohdintaa, haluavatko keskipohjanmaalaiset jatkossa vielä ylläpitää paikallista Opastin-palvelua tai jatketaanko sen käyttöä ainakin niin kauan, että nähdään, mitä tulevasta Opintopolku-portaalista syntyy kantaa tähän asiaan ei oikein vielä ollut. Palvelun lopettamista kokonaan ei tietenkään kannatettu, sillä sen taustalla on paljon työtä sekä paikalliset ihmiset ja verkosto. Opin ovi -projektiperheessä Opastin.fi-palvelu on nähty vahvaksi esimerkiksi alueellisista sähköisistä palveluista. Alueellisten toimijoiden mielestä vahvuutena palvelun kehittämisessä oli se, että työhön oli käytettävissä kahden projektin resurssit. Toivottiin, että tällaisista hyvistä alueellisista käytännöistä otettaisiin mallia myös valtakunnan tasolle. 9
3.3 Verkostot Tilannekatsauksen ennakkokyselyssä alueelliset toimijat kuvasivat projektissa syntynyttä verkostoa, että se on kuin yhtä perhettä tai yhteen hiileen puhaltava tiimi. Verkostomaisesti toimivien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen lisäksi alueella järjestetään verkostojen yhteistyönä tapahtumia asiakkaille. Tilannekatsauksessa kerrottiin esimerkiksi koulutusrahoitusinfoista ja aikuiskoulutustapahtumista. Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla Opastin-verkostoon kuuluvat mm. yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, koulutuskuntayhtymä sekä muita Kokkolan alueen oppilaitoksia. Keski-Pohjanmaan Opastin-verkostossa oli alun perin 12 päivystävää neuvojaa. Tällä hetkellä heitä on ehkä 5 aktiivisina, mikä koetaan sopivaksi määräksi. Yritysten neuvontapalvelun puolella palvelua pyörittää asiantuntijaverkosto. Verkostossa on kartoitettu olevan noin 5o henkilöä kaikkiaan. Elokuussa 2014 verkoston yhteisenä tehtävänä oli esimerkiksi Iltatori-aikuiskoulutustapahtuman suunnittelu ja järjestäminen. Alueellisiin työryhmiin kuuluu elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä), jossa Opin ovi -toimijoitakin on mukana. Lisäksi on aikuiskoulutukselle oma ELO-ryhmä, jossa on edustus eri organisaatioista. Lisäksi koulutusyhtymän sisällä perustetussa ELO-ryhmässä katsotaan kokonaisuutta, edustettuna siinä ovat nuorten ja aikuisten koulutukset. Kuva 2. Tilannekatsauskäynti Kokkolassa järjestettiin 4.6.2014. Kuvassa Nina Waxlax, Kristiina Pulakka, Ann-Sofi Loo, Sirpa Timmerbacka, Anna-Kaisa Tiihonen, Merja Kivelä ja Ann-Maj Törnroos. 10
Pohjanmaa Pohjanmaalla aikuiskoulutuksen verkostomainen yhteistyö vahvistui projektien myötä. Tilannekatsauksen osallistujien mukaan verkostokuvio Pohjanmaan alueella toimii aika hyvin. TNO-verkosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Keväällä 2014 tapaamisia tosin oli hieman harvemmin. Verkostolla on yhteinen tapahtumakalenteri, joka laaditaan puolivuosittain. Vaasan seudulla verkoston jäseniä kutsutaan TNO-vastuuhenkilöiksi. Vaasan seudun lisäksi myös Pietarsaaren seudulla toimii TNO-verkosto. Nykyinen TNO-verkosto, joka toimii oppilaitosten ja TE-toimiston välillä, muodostui Opinpolku- ja Lähde-Källan-projektien rakentamana. Verkostoyhteistyön kehittymistä Vaasan TE-toimiston ja alueen oppilaitosten kesken edisti erityisesti Lähde-Källan -projekti. Verkostotoiminnasta on tehty myös yhteistyösopimus. OpinTori-/Studietorget-verkoston ja -palvelun yhteistyösopimus allekirjoitettiin (15 toimijaa) 27.1.2012. Pohjanmaan ohjauksen verkostossa on mukana suuri osa alueen, erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren seudun, oppilaitoksista. Ammatillisista oppilaitoksista Yrkesakademinin ohjaajia on mukana verkostossa. Vaasan ammattiopiston henkilöstö ei ole mukana TNO-verkostossa, mutta tilannekatsauksen osallistujat aikoivat keskustella asiasta vielä ammattiopiston edustajien kanssa. Säännölliseen verkoston toimintaan kuuluvat OpinTori-päivystys TE-toimistossa tiistaisin sekä ennen sitä järjestettävä aamutunti virkailijoille. OpinTori-palvelussa on mukana vuorotellen eri toimijoita ja tiedotusteemat vaihtelevat sen mukaan. TE-toimiston osaamisen kehittämisen palvelun virkailijoille pidettävällä aamutunnilla kerrotaan alueen koulutusmahdollisuuksista. Koska heille on järjestetty tiedotusta koulutusasioista, osaavat he paremmin nykyään hakea tietoa ja ohjata asiakkaita. Verkosto tapaa toisiaan eri yhteyksissä. Se että oppilaitosten työntekijät käyvät TE-toimistossa, on ollut monin tavoin hyödyllistä. Käytännön työn ja toiminnan myös yhteisten kahvitaukojen kautta verkostoyhteistyö on helpottunut. Verkoston sisällä järjestetään tapaamisia, ja aloitteita niille syntyy koko ajan. Yhdessä järjestetään myös jalkautuvia infoja. Yritysvierailuihin on vakiintunut toimintamalli, jossa eri oppilaitosten edustajat toteuttavat vierailuja yhdessä. Suunnitellessaan yrityskäyntiä esimerkiksi VAMK ottaa yhteyttä myös aikuiskoulutuskeskukseen ja selvittää, tullaanko sieltä mukaan. Vaasan seudulla tärkeänä yhteistyökumppanina molemmille projekteille oli ruotsinkielisiä TNOpalveluja kehittänyt EDU-vuxen -projekti. Projektitoimijat kokivat EDU-vuxenin kumppanuuden merkittävänä hankkeen onnistumiseen vaikuttaneena asiana. EDU-vuxenin projektipäälliköt olivat tiiviisti mukana Vaasan alueen TNO-palvelujen kehittämisessä ja verkoston toiminnassa. Pohjanmaan verkoston yhteistyössä järjestämistä tapahtumista esimerkkinä kerrottiin Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen Nuorisotakuu-päivästä, joka onnistui hyvin. Tapahtumassa esiteltiin Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, minkä jälkeen opinto-ohjaajat olivat esillä ja keskustelivat yleisön kanssa. Kyseessä oli työttömille ja erityisesti nuorille suunnattu tilaisuus. Osallistujia oli noin 50 ja he tulivat TE-toimiston kautta lähetettyjen kutsujen kautta. Tilaisuudessa täytettiin jopa koulutushakemuksia. Myös TNO-verkostolle ja yhteistyökumppaneille on tiedotettu esimerkiksi aikuisopiskelun tuista. Oppilaitosten henkilöstö on käynyt kertomassa koulutusasioista TE-toimiston virkailijoille ja päinvastoin TE-toimiston palveluista on viety tietoa koulutusorganisaatioille. Tietojen vaihtamisella, 11
verkoston kouluttamisella ja yhteistyön rakentamisella on pyritty parantamaan palveluita. Oppilaitosten henkilöstö on pitänyt mahdollisuudesta tavata suoraan TE-viranomaisia, ja yhteistyön myötä virkamiehillä on paremmin tietoa asiakkaiden palvelemista varten. Yhteisistä tilaisuuksista on ollut hyötyä myös kehittämistarpeiden tunnistamisen kannalta. Teemaryhmätoiminta Opinpolku-projektissa Pohjanmaalla Vaasan seudulla tärkeänä toimintatapana Opinpolku-projektin aikana olivat alakohtaiset teemaryhmät, joiden toiminnalla haluttiin tiivistää alueen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä. Yhteisenä linjana ja teemana oli ohjaus. Teemaryhmät laativat suunnitelmia ns. nopeista väylistä eri aloille. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opiskeluohjelman suunnittelua haluttiin tehostaa. Esimerkkinä käytännön kehittämistyöstä kerrottiin tekniikan alan ryhmän suunnittelemasta ns. Vaasan mallista, jossa opiskelijalle tarjottaisiin nopea ja joustava polku ammatilliseen tutkintoon. Siinä haettiin yhteistyötä esimerkiksi aikuislukion kanssa matematiikkaja kielipreppausta varten. Språkpricka taas olisi ollut tarjotin, jossa olisi tarjolla kaikki alueen kielikoulutustarjonta niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Teemaryhmätoiminta ei kuitenkaan tuntunut etenevän toivotusti. Toimijoiden välillä oli ristiriitoja ja epäluuloja esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan sekä eri oppilaitosten kuten aikuiskoulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Suunniteltuihin tavoitteisiin ei tämän toiminnan osalta päästy. Alueelliset toimijat kokevat kuitenkin näiden ristiriitojen jääneen taakse, ja selvää kehitystä on tapahtunut. Verkostojen tulevaisuus Alueella on pidetty yllä TE-toimiston ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Tässä yhteistyössä tärkeä rooli voi olla myös alueellisella ELO-ryhmällä. Yhteistyön ylläpitäminen ja hyödyntäminen ohjauksessa on tärkeää työelämän ja tehtävien muuttuessa. Tilannekatsauskäynnin keskustelussa nousi esille esimerkiksi se, että neuvonta- ja ohjaustyöhön rekrytoitavat uudet TE-toimiston virkailijat voivat usein olla nuoria korkeakoulututkinnon suorittaneita, eikä heillä ole tuntemusta minkäänlaisesta suorittavasta työstä esimerkiksi tekniikan alalta. Tällöin yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa voi tuoda hyödyllistä tietoa ohjaajien ja neuvojien työhön. Ennakkokyselyn vastaajilta kysyttiin myös keinoista, joilla ohjausverkosto voidaan pitkää jatkossakin aktiivisena. Tämä kysymys nosti esille huolia verkoston koordinoinnin toimivuudesta ja resursseista. Verkosto haluaa jatkaa toimintaansa, mutta koordinointi on epäselvä. Verkoston toiminnan kehittäminen vain oman toimen ohella, ilman resursseja, ei ole vastaajien mukaan riittävän tehokasta. Vaasan aluetta koskien toivotaan erityisesti verkoston laajentumista nyt, kun monta vuotta alueella toiminut TNO-verkosto vakiinnuttanut yhteiset toimintatavat. Käytännön työ, asiakkaiden palveleminen verkkopohjaisen TNO-palvelun avulla, sekä säännölliset tapaamiset mainittiin myös keinoina pitää verkostotoimintaa aktiivisena. 12
3.4 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Keski-Pohjanmaan verkostomaista Opastin-palvelua varten laadittiin strategia/toimintasuunnitelma, joka on pohjana Opastin.fi-palvelun sekä elinikäisen ohjauksen toiminnalle alueella. Strategiassa on kuvattu palvelun visio, missio, arvot sekä tavoitteet. Opinpolku-projektissa Vaasan seudulla ei laadittu aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategiaa. Pohjanmaalla on laadittu vastikään aikuiskoulutuksen strategia, sen taustalla on käytetty myös Opin ovi - ja ELO-kehittämistyön tietoja. Strategian nimi on Yhdessä hyvinvoiva, uudistuva ja osaava Pohjanmaa, Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategia 2020 / Tillsammans ett välmående, vitalt och kunnigt Österbotten, Österbottens vuxenutbildningsstrategi 2020, ja se löytyy suomeksi esim. http://www.obotnia.fi/assets/1/regionalutvecklingsen- heten/prognostisering/pohjanmaan-aikuiskoulu- TUSSTRATEGIA-2020-.pdf. 3.5 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne asiakkaan näkökulmasta Ennakkokyselyn mukaan Pohjanmaan TNO-palvelujen kuvattiin olevan asiakkaan näkökulmasta tällä hetkellä helposti löydettäviä, keskitettyjä ja yhteen koottuja. Yhden luukun periaatteella toimivan palvelun uskotaan olevan asiakkaalle hyödyllinen. Vastauksissa kuvattiin palveluiden tilannetta esim. seuraavasti: Hyvin löydettävissä ja selkeästi jäsennetty koulutusasteittain ja aloittain. Keskitetystä palvelusta saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta kun asiakas ei tiedä minne ottaa yhteyttä. Vastaajat kuvasivat myös, että oppilaitosten yhteistyö toimii nyt paremmin ja että projektin aikana perustettu palvelumalli toimii yhä: Käsittääkseni projektin aikana luotu infopiste toimistossa on jatkanut elämäänsä ja siitä on tullut tuttu tapa toimia. Pohjanmaalla tehty kehittämistyö on vahvistanut asiakkaille suunnattua neuvontaa ja ohjausta, ja tuonut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluille parempaa näkyvyyttä. Verkostoyhteistyö on tuonut uudenlaisia toimintatapoja ja tehokkuutta TNO-palveluihin. Opinpolku -projektin toimijat Pohjanmaalla kokevat, että ymmärrys ohjauksen tärkeydestä ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä on ottanut projektien aikana monta askelta eteenpäin. Tämän seurauksena myös Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa toimii nykyään neljä opinto-ohjaajaa (täysi opinto-ohjaajan kelpoisuus), mikä on myös hyvä esimerkki muille oppilaitoksille. Vaasan alueella 13
on hyvin osaamista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toteuttamiseen. Ongelmana on nykyään henkilöresurssit. Alueella toivotaan, että ohjaushenkilöstöä lisättäisiin. Työ- ja elinkeinotoimistojen uudistusten myötä tietopalvelut ja päivystyksenä toimiva koulutusneuvonta ovat pääosin poistuneet, ja asiakkaat saavat palvelua vain ajanvarauksella. Toisaalta ajanvarauksella palvelu voidaan järjestää asiakaslähtöisemmin, räätälöidysti asiakkaan tarpeen mukaan. Jokainen TE-toimiston työntekijä voi käyttää tietopalveluja ja selvittää asiakkaiden kanssa koulutusväyliä. Tilastolliset tulokset ovat olleet lupaavia, suuri osa asiakkaista on päätynyt koulutusratkaisuun (esim. 20 25 %), myös omaehtoiseen koulutukseen lähteviä on ollut hyvin. Ammattitaitoa ja koulutusta halutaan päivittää työttömyyden aikana. Kokkolassa ja Vaasassa on säilytetty kaksi työntekijää, joiden päätehtävänä on uraohjaus / ura- ja neuvontapalvelut, tällaista palvelua ei ole tarjolla enää monessakaan paikassa. Tilannekatsauksessa todettiin, että OpinTori-palvelu on hyvä lisä TE-toimiston nykyisiin palveluihin. Sen voi ajatella paikkaavan muualle sulautetun tietopalvelun aukkoa. Samaan aikaan, kun koulutusneuvonta on siirtynyt kaikkien virkailijoiden tehtäviin, on huomattu myös työntekijöiden ikärakenteen muutos TE-toimistoissa. Joukossa ei ole enää niin paljon vanhoja virkailijoita, jotka perinteisesti ovat tunteneet hyvin alueen oppilaitosten koulutuksia. Tilannekatsauskäynnin keskustelussa nostettiin esille huoli siitä, osaavatko virkailijat ohjata riittävästi eri koulutuksiin. Nuorille kasvatustieteilijöille eivät esimerkiksi tekniset alat ole tuttuja, ja toisaalta juuri teknisille aloille pitäisi saada rekrytoitua lisää opiskelijoita yritysten tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitoksissa on aktivoiduttava enemmän ja kutsuttava TE-toimiston virkailijoita ja asiakkaita tutustumaan oppilaitoksen tarjontaan. TE-toimiston ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on tuttua alueella, esimerkiksi kehittämisprojekteissa, ja yhteistyön vahvistaminen jatkossakin on tärkeää. Tilannekatsauksessa keskusteltiin siitäkin, mitä tarkoittaa matalan kynnyksen palvelu ja millä tavalla voidaan auttaa asiakkaita löytämään tarjolla olevat palvelut. Nostettiin esille esimerkiksi, että matalan kynnyksen palvelun tulisi olla asiakkaalle helppo paikka tulla kysymään koulutusasioista nimettömänä ja avoimesti. Asiakkaallakin on joskus epäselvyyttä siitä, millaisia kysymyksiä hänen tulisi esittää päästäkseen tilanteessaan eteenpäin. Neuvonta- ja ohjaustilanne ei ole matalan kynnyksen palvelua silloin, jos keskustelun aloitukseen tarvitaan paljon taustatietojen selvittämistä. Lisäksi matalalla kynnyksellä tarkoitetaan helposti löydettävää palvelua. Tämän vuoksi koulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja on viety esimerkiksi yleisötapahtumiin ja paikkoihin, joissa kansalaiset liikkuvat muutenkin. Näiden kysymysten äärellä on oltu jo monia vuosia, ja asian kehittäminen jatkuu tulevien ohjaamojen rakentamisessa. On tarpeellista tehdä selvityksiä siitä, millaisiin paikkoihin asiakkaat ovat valmiita tulemaan tai mistä he voisivat etsiä tietoja. Ohjauksen näkökulmasta haastavimmaksi asiakasryhmäksi on koettu ne henkilöt, jotka ovat paljon kotona, eivätkä käy esimerkiksi yleisötapahtumissa. Heidän saamisensa ohjauksen piiriin on haastavaa. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö ei tavoita kotona toimettomina olevia nuoria, ellei kukaan tee heistä ilmoitusta. Kun tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin palvelujen saatavuudesta koulutuksessa aliedustetuille ryhmille ja erityistä tukea tarvitseville, todettiin että erityinen tuki on saatavissa erityisesti henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opastin.fi-palvelussa ei ole erikseen huomioitu aliedustettuja ryhmiä, mutta palvelun kautta saatavassa henkilökohtaisessa ohjauksessa huomioidaan jokaisen asiakkaan 14
tarpeet. Verkostossa on mukana mm. koulukotisäätiö, jonka edustus kuuluu myös Keski-Pohjanmaan alueelliseen ELO-ryhmään. Todettiin, että erityistä tukea on käsitelty enemmän nuorten puolen palveluissa, ja Opastin.fi-palvelussa huomio on ollut erityisesti aikuisissa. Hakeutumisvaiheen ohjauksessa nähdään olevan vielä kehitettävää. Monissa oppilaitoksissa ohjaus on varmistettu vain oppilaitoksissa kirjoilla oleville, mutta hakeutumisvaiheen ohjaukseen ei ole resursoitu tai se ei ole oppilaitoksilla kuulunut suunnitelmiin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen seuranta ja arviointi Tilannekatsauksessa haluttiin selvittää, onko alueella käytössä välineitä tai käytäntöjä, joilla seurataan ja arvioidaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Ennakkokyselyn vastaajista vain yksi (1) oli sitä mieltä, että jonkinlaisia käytäntöjä seurantaan ja arviointiin olisi, kaksi (2) vastasi, että käytänöjä ei ole olemassa. Kaksi (2) vastaajaa ilmoitti vastaukseksi En tiedä. TNO-palvelujen seurannan ja arvioinnin välineenä mainittiin raportit, joita saadaan Opastin-palvelun käytöstä. Palvelun kävijöiden seuraamisesta ja raportoinnista keskusteltiin myös tilannekatsauskäynnillä (ks. luku 3.2). TNO-palvelujen arvioinnin ja laadun kysymykset nousivat esille myös, kun tiedusteltiin projektista nousseista jatkokehittämistarpeista. Ennakkokyselyn vastauksessa mainittiin, että alueella olisi syytä kehittää TNO-työn määrällistä ja laadullista arviointia. 15
4. Jatkokehittäminen ja opit Kehittämisohjelman tausta-asiakirjoissa edellytettiin aikuiskoulutuksen riittävien ohjauspalvelujen varmistamista. Ohjauksen vahvistamista edellyttävät lisäksi mm. valtakunnalliset elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet, henkilökohtaistamismääräys ja Opetushallituksen antamat suositukset hyvän ohjauksen kriteereistä. Opin ovi -kehittämistyön myötä on Pohjanmaan alueellakin huomattu, että tietoisuus aikuisten ohjauksen tärkeydestä on lisääntynyt. Nuorisotakuun toteuttamiseksi ohjaus tunnustetaan yhtenä olennaisena elementtinä. Oppilaitoksissa oleville asiakkaille uskotaan olevan hyvin ohjausta saatavilla, mutta hakeutumisvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palvelujen saatavuus on kuitenkin yhä epävarma. Kuva 3. Tilannekatsauskäynnin 4.6.2014 osallistujia. Ann-Sofi Loo, Sirpa Timmerbacka, Anna-Kaisa Tiihonen, Merja Kivelä ja Ann-Maj Törnroos. Ennakkokyselyyn vastanneiden mukaan palvelujen saatavuutta voitaisiin alueella kehittää edelleen. Jatkokehittämistarpeista keskusteltaessa esille nousee myös se, että työhallinnon muutosten nähdään vaikuttavan TNO-palveluihin alueella: ELO-ryhmän puitteissa palvelujen saatavuus sekä ohjaajien osaamisen kehittämisen ovat keskiössä. Toiminta on jatkunut Lähde-Källan -projektin kautta ja ohjauspiste on tällä hetkellä TE-toimistossa. Työhallinnon palvelumuutoksien jälkeen toiminta on epävarmaa. Jatkokehittämistarpeena nähtiin myös nettisivujen uudistaminen ja Opastin-palvelun jatkokehittäminen. Alueellista ohjaustoimintaa halutaan määritellä, selkeyttää ja vakiinnuttaa vielä paremmin, niin aikuisten kuin nuortenkin koulutukseen liittyen. Kehittämisen kohteina mainittiin myös ohjausverkoston asiantuntijuuden kehittäminen (koulutuksia), verkoston lujittaminen ja laajentaminen sekä mittaristo määrälliseen ja laadulliseen TNO-työhön. Tiivis tietojen vaihto verkostossa koettiin tärkeäksi asiaksi, sillä tieto koulutuksista ja tuista vaihtuu nopeasti. Projekteista kerrottiin opitun sen, että yhteistyö on kannattavaa ja verkostossa on osaamista: Yhteistyöllä saa paljon aikaiseksi, kaikilla on yhteinen tavoite tukea asiakasta ja verkostossamme on tosi paljon asiantuntemusta. 16
Opinpolku -projekti Vaasassa alkoi aivan ESR-kehittämisohjelman alkuvaiheessa. Ensimmäisten projektien joukossa käynnistyminen ei ollut helppoa, sillä kehittämisohjelman liikkeellelähtö oli sekavaa ja projektitasolla tavoitteet olivat liian aikaisin liian suuria. Projektissa toimineiden mukaan tavoitteet olisivat helpommin toteutettavissa nykyisessä tilanteessa. Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Millaiset asiat nähdään mahdollisina epäonnistumisina Pohjanmaan Opin ovi -kehittämistyössä? Verkkopalvelun kehittämisen koettiin Keski-Pohjanmaalla vaatineen paljon työtä: Käytimme vähän liian paljon aikaa yhteisen verkkopalvelun luomiseen. Työmäärä tuli yllätyksenä. Lopputulos on kuitenkin hyvä. Kehittämistyön koettiin menneen huonosti myös silloin, kun toimintaa ei saatu etenemään suunnitellusti: EI saatu toimintoja läpi, tuntematonta. Ennakkokyselyssä vastaajia pyydettiin jatkamaan lausetta Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu. Tässä nostettiin esille erityisesti resurssien haasteellisuus parempi onnistuminen olisi vastaajien mukaan vaatinut enemmän resursseja: Vähän enemmän resursseja (aikaa, henkilökuntaa, rahaa). Paremmilla resursseilla olisi esimerkiksi voitu perustaa ohjauspiste myös TE-toimiston ulkopuolelle. 17
5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Pohjanmaan ELY-alueella toimii kaksi ELO-ryhmää: Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelliset ryhmät. Tilannekatsauksessa oli mukana henkilöitä molemmista ELO-ryhmistä. Keski-Pohjanmaalla ELO-ryhmän jäsenet ovat ensisijaisesti eri toimijoiden edustajia, eivätkä esimerkiksi vain organisaatioiden johtotasoa. ELO-ryhmän puheenjohtajuus on kiertävä. Sihteerinä toimii Nina Waxlax. Keski-Pohjanmaan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän alla toimii kaksi alaryhmää: aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen työrukkaset. Merja Kivelä vetää aikuiskoulutuksen alaryhmää, jossa on aiemmin tänä vuonna käynnistetty Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen ohjauspalvelujen kartoitus. Nuorten koulutusta käsittelevässä alaryhmässä tehdään vastaavaa nuorille suunnattujen ohjauspalvelujen kartoitusta. Tämän taustatyön pohjalta käynnistyy alueellisen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman laatiminen. Kartoitus keskittyy erityisesti palvelujen selvittämiseen, ei varsinaisesti toimijoiden osaamiseen. Pohjanmaalla elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmää vetävät tällä hetkellä Ann-Sofi Loo (Aluehallintovirasto) sekä vuorotellen Kai Kaski tai Nina Waxlax (ELY-keskus). Tilannekatsauskäynnin yhteydessä vetäjät pohtivat ELO-ryhmän asettamiskirjettä, jossa määriteltäisiin ryhmän toimintaan osallistuvat henkilöt. ELO-ryhmän toiminta Pohjanmaalla pohjautuu Lähde-Källan -projektin vetämään verkostoon ja toimintaan. Tiedot kehittämistyöstä ovat näin siirtyneet työryhmälle. Toiminta on käynnistynyt 2013 keväällä Pietarsaaressa, jolloin kokoukseen kutsuttiin laajalla skaalalla osallistujia. Ryhmän kokoonpano on vielä hieman muotoutumassa, välillä ryhmän osallistujista on ollut epäselvyyttä. Pohjanmaan ELO-ryhmä on tehnyt alueellista kompetenssi- ja osaamiskartoitusta, jossa selvitetään ohjaustyössä toimivien osaaminen ja sen mahdolliset puutteet ja ongelmat. Toimintasuunnitelmatyö käynnistyy kompetenssikartoituksen ja sen esille nostamien ongelmakohtien pohjalta. Työhön linkittyy myös Pohjanmaan alueelle laadittu aikuiskoulutusstrategia. Yhteistyö Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ELO-ryhmien välillä kiinnostaa alueellisia toimijoita, mutta vielä yhteistyötä ei ole paljonkaan ollut. Ryhmien välillä tieto kuitenkin kulkee, sillä Nina Waxlax (siht.) on mukana molemmissa ryhmissä. Jatkossa ryhmien voimia voisi yhdistää ja tietoja vaihtaa esimerkiksi tapahtumien järjestämistä varten. Tilannekatsauksessa keskusteltiin yleisemminkin ELO-ryhmän tehtävistä ja tuotiin esille myös se, että monet alueet ovat ilmoittaneet ELOryhmän kokoonpanosta ministeriöön. Keskustelussa nostettiin esille myös mahdollisuus tutustua muiden alueiden ELO-toimintaan. Ennakkokyselyn vastaajat vahvistivat, että alueellisille ELO-ryhmille on viety tietoa Opin ovi -kehittämistyöstä, ja neljän vastaajan mukaan alueellisessa ELO-ryhmässä on mukana myös Opin ovi -projektin työtä tunteva edustaja (yksi vastaaja ei tiennyt, onko tällainen edustaja ryhmässä). 18
6. Muuta esille tullutta Koulutustietojen löytäminen on kansalaisen näkökulmasta haasteellista sen vuoksi, että tietoa on tarjolla eri suunnissa ja välillä liikaakin. Se voi turhauttaa asiakkaita. Väitteet siitä, ettei tietoa löydy, voivatkin johtua tietojen runsaudesta. Toisaalta ei tiedetä, mistä kanavista oikeaa tietoa voi alkaa etsiä, tai ei osata käyttää käytettävissä olevia välineitä. Olisi hyvä olla yhtenäinen linja ja yksi polku koulutustiedon saamiseen. Tällaiseen käytäntöön liittyvät periaatepäätökset tulevat ylätasolta. Tämänhetkisessä tilanteessa samankaltaisia asioita kehitellään usealla suunnalla. Opintopolku-sivustolle on tulossa lähes kaikki mahdollinen koulutus, ja sen kehittämistyötä seurataan. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansalaisille kehitetään yhtenäinen sähköinen palvelukanava ja X-Road-alustan käyttöönotto Suomessa on osa tätä kehitystä. Ohjausosaamisen koetaan olevan alueella hyvää, ja projektitoiminta on myös lisännyt sitä. Valtakunnallinen Opin ovi -projektiperhe on tarjonnut verkostolle paljon seminaareja, tapaamisia ja koulutusta. Vaasan alueella koettiin, että näitä on ollut jopa liikaa. Haasteena ei ole TNO-verkoston osaamisen ongelmat, vaan selvästi resurssit ihmiset ja aika. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen lähentymisestä, sillä 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutetaan sekä nuoria että aikuisia. Koulutukset sekoittuvat ja voidaan pohtia, kuinka kauan enää tarvitaan aikuiskoulutus-käsitettä. Toisaalta siitä huolimatta, että puhutaan elinikäisestä oppimisesta, asioita kategorioidaan ja kehitetään usein kuitenkin vain tietyille kohderyhmille. Yhteyshaun muutoksen on myös todettu syventävän kuilua nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä. Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategia 2020 on julkaistu (Yhdessä hyvinvoiva, uudistuva ja osaava Pohjanmaa, Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategia 2020 / Tillsammans ett välmående, vitalt och kunnigt Österbotten, Österbottens vuxenutbildningsstrategi 2020), löytyy suomeksi esim. http://www.obotnia.fi/assets/1/regionalutvecklingsenheten/prognostisering/pohjanmaan- AIKUISKOULUTUSSTRATEGIA-2020-.pdf. Muiden maiden käytäntöjen benchmarkaaminen on ollut hyödyllistä. Pohjanmaalta on lähdetty tutustumaan ohjauksen malleihin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Esimerkiksi kunnallisista ohjauskeskuksista ja sosiaalitoimen mukana olemisesta voisi ottaa mallia. Ruotsin mallista kerrottiin, että siellä kunnilla on isompi itsemääräämisoikeus, mikä on johtanut siihen, että on erilaisia ratkaisuja eri kunnissa. 19
7. Yhteenveto Pohjanmaan alueella on kehitetty ja kokeiltu erilaisia aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käytäntöjä. Vakiintuneiksi palvelumalleiksi ovat jääneet Keski-Pohjanmaan alueen Opastin-palvelu ja Pohjanmaan (erityisesti Vaasan alueen) OpinTori-palvelu, joista molemmat toimivat sitoutuneen verkoston ylläpitäminä ja perustuvat yhden luukun periaatteeseen. Yhteiset alueelliset tapahtumat sekä tietojen vaihtaminen verkoston tapaamisissa nähdään myös tärkeinä verkostomaisina toimintatapoina, joita projektit ovat edistäneet. Ohjauksen merkittävyys aikuisen urapolun tukemisessa on tunnustettu ja aikuisille suunnatuille palveluille on saatu näkyvyyttä. TNO-palvelut ovat vahvistuneet, mutta hakevan vaiheen ohjauksessa nähdään olevan vielä kehittämistä. Elinikäisen ohjauksen kehittämistyössä alueella huomioidaan Opin ovi -projekteissa tehty työ. ELO-toiminta on Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla hieman eri vaiheissa, mutta hyvää vauhtia käynnistynyt viimeistään vuoden 2014 myötä. Opin ovi -projektiperheessä Opastin.fi-palvelu on nähty vahvaksi esimerkiksi alueellisista sähköisistä palveluista. Alueellisen sähköisen palvelun kehittäminen oli mahdollista ESR-kehittämisohjelman rahoituksella vain harvoilla alueilla, sillä sähköisten palvelujen kehittäminen kuului alun perin valtakunnalliselle NUOVE-projektille. Alueellisten toimijoiden mielestä palvelun kehittämisen vahvuutena oli se, että työhön oli käytettävissä kahden alueellisen projektin resurssit. Projektivoimin tuotettiin esimerkillinen palvelu ja toimintamalli, josta toivotaan otettavan mallia myös valtakunnan tasolla verkko-ohjauksen palveluita kehitettäessä. Arvioinnin ja seurannan sekä ohjauksen laadun kysymykset ovat ajankohtaisia Pohjanmaalla. Laadun kehittäminen nostettiin esille niin ennakkokyselyssä kuin tilannekatsauskäynnilläkin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen seurantaa ja arviointia tehtäneen tulevaisuudessa myös alueellisissa ELO-ryhmissä. Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Pohjanmaan ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: www.opinovi.fi/koordinaatioprojekti. 20
8. Lähteet Opinpolku ESR-projektin loppuraportti 2011. Opin Ovi SME (Small and Medium Enterprises) -ESR-projektin loppuraportti 2012. Lähde-Källan -ESR-projektin loppuraportti 2013. Opin Ovi Keski-Pohjanmaalla -ESR-projektin loppuraportti 2013. Muut aineistot: Tilannekatsauskäynnin ennakkokysely (liite 2) Ryhmähaastattelu 4.6.2014 21
Liite 1