OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty SSKKY hallituksessa 16.2.2016, 29

2 TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ

3 SISÄLLYS OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS... 6 2 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN... 6 2.1 TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY SEKÄ MUUT OPINTOJEN EDELLYTYKSET... 7 2.2 RIKOSTAUSTAOTE SOSIAALI JA TERVEYSALAN TUTKINNOISSA... 8 2.3 OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN... 9 3 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ... 11 3.1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 11 3.2 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 12 3.3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT VALTUUDET... 13 3.3.1 Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus... 14 3.3.2 Oppisopimuskoulutus... 15 3.3.3 Näyttötutkintoperusteinen koulutus... 15 3.3.4. Työvoimakoulutus... 16 3.3.5 Tutkintoon johtamaton koulutus... 17 3.3.6 Henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut... 17 4 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LAATUJÄRJESTELMÄ... 18 4.1 LAATUJÄRJESTELMÄ... 18 4.2 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ... 19 4.3 RISKIENHALLINTA... 20 4.4 LAATUJÄRJESTELMÄN JATKUVA ARVIOINTI JA PARANTAMINEN... 21 5 PEDAGOGINEN TOIMINTA... 22 5.1 OPPIMISTA JA OSAAMISTA OHJAAVAT KÄSITYKSET... 22 5.2 OPETTAJA PEDAGOGIIKAN TOTEUTTAJANA... 24 5.3 YHTEISÖLLISYYS... 25 5.4 TOIMIJOIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 26 6 OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA... 27 6.1 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PEDAGOGIIKKA... 27 6.2 TYÖTURVALLISUUS... 28 7 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 32 8 YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA... 34 8.1 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ... 34 8.2 PAIKALLINEN YHTEISTYÖ... 35 9 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 36 OSA II OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA JÄRJESTETTÄVÄ AMMATILLINEN KOULUTUS 10 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 38 10.1 LAADINTAPERIAATTEET... 38 10.2 TUTKINNON OSAN SUORITTAMINEN JA OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN... 38 11 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 38

11.1 OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET... 38 11.2 ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN... 40 12 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN... 40 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA... 40 13 OPINTO OHJAUS JA OPISKELUHUOLTO... 41 13.1 OPINTO OHJAUS... 41 13.2 OPISKELUHUOLTO... 42 13.2.1 Opiskeluhuollon järjestäminen... 43 13.2.2 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö... 43 14 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS... 44 15 MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJOIDEN JA ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 45 16 TYÖSSÄOPPIMINEN... 46 17 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 48 17.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 48 17.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 48 17.3 OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 48 17.4 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT... 51 17.5 ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN... 52 17.6 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN... 52 17.7 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN... 53 17.8 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA... 53 17.9 ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN... 54 17.10 TODISTUKSET... 54 17.10.1 Tutkintotodistus... 54 17.10.2 Päättötodistus... 55 17.10.3 Näyttötodistus... 55 17.10.4 Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite... 55 17.10.5 Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä... 55 OSA III NÄYTTÖTUTKINTONA JÄRJESTETTÄVÄ AMMATILLINEN KOULUTUS 4 18 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ... 58 18.1 SÄÄDÖSPERUSTA... 58 18.2 NÄYTTÖTUTKINNOT JA NIIDEN RAKENNE... 59 18.3 TUTKINTOTOIMIKUNNAT JA JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET... 60 19 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN SALON SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA... 60 19.1 NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIN KUVAUS JA KESKEISET PERIAATTEET... 60 19.2 HAKEVASTA HAKEUTUMISEEN... 61 19.2.2 Johtopäätösten tekeminen... 64 19.3 TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN... 64 19.3.1 Valmistava koulutus... 64 19.3.2 Oppimisen arviointi... 65 19.3.3. Valmistavan koulutuksen todistus... 66 19.3.4 Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät... 66 19.3.5 Työssä oppiminen ja työturvallisuus... 67 19.4 Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa... 68 19.4.1 Tutkintosuoritusten arviointi... 69 19.4.2 Tutkintotodistus... 70 19.5 OHJAUS JA ERITYISOHJAUS... 70 19.6 TOIMIJAT NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSISSA... 71

OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 5

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS 6 Suomi on osana EU:n kasvustrategiaa sitoutunut kehittämään keskeisiä yhteiskunnan ja talouden osa-alueitaan siten, että suomalainen ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu, kansalaisten hyvinvointi parantuu ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut yhteiskuntatakuun toteuttamista. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Salon seudun koulutuskuntayhtymä huomioi koulutuksen suunnittelussa paikalliseen, alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen ennakointitietoon perustuvat muutostarpeet. Varsinais-Suomen liiton yhteistyöryhmän koulutusvaliokunta toimii ammatillisen-, lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen maakunnallisena yhteistoimintafoorumina. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä tehostetaan opiskelijoiden ohjauksen ja koulutuksen suunnittelun yhteistyötä, jotta koulutustakuu toteutuu osana yhteiskuntatakuuta. Opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen yhteistyö mahdollistaa tehokkaan koulutuksen toteuttamisen. 2 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet, ylioppilaat ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan yhteishaussa. Uudistetut opiskelijaksi ottamisen perusteet otettiin käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Vuonna 2014 sähköinen hakujärjestelmä laajeni näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen. Oppilaitosta ja koulutusalaa vaihtavilla on mahdollisuus hakea erillishaussa. Aiemmin tutkinnon suorittaneet ohjataan näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen. SORA säädökset ja määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta eli edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, lii-

kenteen turvallisuutta, alaikäisen turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädökset ja määräykset koskevat ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvien todistusten pyytäminen, rikostaustaotteen pyytäminen sekä opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen koskevat ns. SORA -tutkintoja. Huumausainetestaukseen liittyvät säädökset ja suurin osa kurinpitoon liittyvistä asioista koskevat kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja. 7 2.1 Terveydentila ja toimintakyky sekä muut opintojen edellytykset Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät määräykset koskevat SORA tutkintoja. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ko. tutkintoja ovat: - logistiikan perustutkinto (kuljetuspalvelu) - yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - rakennusalan perustutkinto (maarakennuskoneenkuljetus) - maarakennusalan ammattitutkinto - linja-autonkuljettajan ammattitutkinto - perhepäivähoitajan ammattitutkinto - kehitysvamma-alan ammattitutkinto - koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Henkilökohtaistamisessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijan terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat, mahdollisen erityistuen tai apuvälineiden tarve. Opintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin autetaan opiskelijaa opiskelun esteiden poistamisessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalan tutkintoon tulevat opiskelijat toimittavat opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajalle pyydetyn terveydentilaa koskevan lääkärintodistuksen ennen koulutuksen alkua tai välittömästi sen alettua. Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen lähihoitajaopiskelijat toimittavat terveydentilaa koskevan lääkärintodistuksen terveydenhoitajalle ja kuljetusalan koulutuksessa kouluttajalle. Muissa sora-tutkinnoissa lääkärintodistus pyydetään tarvittaessa. Tarkemmat terveyden ja toimintakykyyn liittyvät määräykset löytyvät tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista ja haku- ja valintakriteereissä. Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä määräyksistä tiedotetaan koulutuskuntayhtymän www-sivuilla ja opiskeluoppaassa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa SORA- säädöksistä ja määräyksistä kerrotaan 9-luokkalaisille ja heidän huoltajille infotilaisuuksissa sekä opintojen alettua kotiväenilloissa ja opiskelijoille ryhmänohjauksen yhteydessä. Näyttöperusteisessa koulutuksessa hakijalle tiedotetaan SORA- säädöksistä ja määräyksistä valintatilaisuuden kutsun yhteydessä.

Huumausainetestit Järjestyssäännöt kieltävät päihteiden ja huumeiden hallussapidon, käyttämisen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen oppilaitoksen alueella sekä opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Järjestyssääntöön on lisätty huumausainetestejä koskeva ohje: Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa tai opiskelijalla on riippuvuus huumeista. (Laki ammatillisesta koulutuksesta L 631/1998, muutettu L 787/2014.) Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi velvoittaa opiskelijan (koskee kaikkia tutkintoja) esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Testauksesta ei aiheudu kustannuksia opiskelijalle. (Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus) 8 Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus 2.2 Rikostaustaote sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa Rikostaustaotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, perhepäivähoitajan ja kehitysvamma-alan ammattitutkintojen opiskelijoilta. Opiskelija pyytää itse rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Sen avulla opiskelija todistaa, ettei hänellä ole estettä toimia opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa silloin, kun tehtäviin kuuluu olennaisesti työskentelyä alaikäisten kanssa.

9 Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita, mutta välittömästi opintojen alettua opettaja / kouluttaja ohjaa opiskelijoita rikostaustaotteen hankkimiseen. Oppisopimusopiskelijoilta rikostaustaotetta ei pyydetä vaan ohjataan työnantajaa pyytämään sitä. Rikostaustaotteen tarkistaa henkilö, joka valmistelee opiskeluoikeuden peruuttamisen tai päättää siitä. Tarkistuksesta tehdään merkintä Primus opiskelijahallintojärjestelmään. Rikostaustaote on maksuton opiskelijalle. 2.3 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos hakija on antanut hakuvaiheessa virheellisiä tietoja esimerkiksi pohjakoulutuksestaan tai arvosanoistaan. Lisäksi opiskeluoikeuden voi peruuttaa SORA -tutkinnoissa, jos 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen 3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen terveyteen liittyvän tiedon, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 4) opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta tai vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy alaikäisen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa kuullaan aina opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista mietitään moniammatillisena yhteistyönä opiskelijan kanssa tukitoimien käyttöä. Mikäli tukitoimienkaan avulla opiskelija ei voi jatkaa ko. tutkinnossa, ohjauskeskustelussa kartoitetaan mahdollisuudet siirtyä muihin tutkintoihin. (Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi)

10 Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi Opiskeluoikeuden palauttamista on mahdollista hakea vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella monijäseniseltä toimielimeltä. Ennen palauttamispäätöstä hakijan tulee osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtanutta syytä enää ole. Hakija liittää hakemukseensa terveydentilaansa koskevat lausunnot. Palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää erikseen nimetty monijäseninen toimielin eli näyttöjaosto, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskeluhuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi perustettiin kansallinen opiskelijoiden oikeusturvalautakunta. Sen tehtävänä on käsitellä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat muutoksenhakuasiat. Opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta tehdään ilmoitus Opintopolku -rekisteriin.

3 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 11 3.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville tai työttömille aikuisille. Aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin nuoret. Heillä on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tehtävänä on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä, pidentää työuria, jotta tuottavuus paranisi. Tavoitteena on myös elinikäisen oppimisen tukeminen ja monikulttuurisuuden vahvistuminen. Ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden ammattikorkeakoulu- sekä korkeakouluopintoihin. (Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä) Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä

12 3.2 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymän jäseniä ovat lähialueen kunnat Kemiönsaari, Koski, Paimio, Salo, Sauvo ja Somero. Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu perussopimukseen, joka on jäsenkuntien yhteinen sopimus kuntayhtymän perustamisesta. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, johon valitaan 20 valtuutettua - Salosta 9, Paimiosta 3 sekä Kemiönsaaresta, Koskelta, Sauvosta ja Somerolta 2. Kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Valtuuston toiminta säädetään valtuuston työjärjestyksessä ja hallituksen viranhaltijoiden toimivalta on säädetty valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Salon seudun koulutuskuntayhtymän sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta säädetään tarkemmin tarkastussäännössä. Koulutuskuntayhtymässä toimii koulutusalakohtaisia jaostoja, joihin kuntayhtymän johtaja nimeää jäsenet. Kuntayhtymän johtaja muodostaa jaostojen puheenjohtajista ja koulutuskuntayhtymän johtoryhmästä neuvottelukunnan. Jaostojen ja neuvottelukunnan tehtävänä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, arvioida ja antaa lausuntoja alakohtaisesta koulutustarpeesta, antaa pyydettäessä lausuntoja alakohtaisista opetussuunnitelmista, investointisuunnitelmista, näyttöperusteisen koulutuksen näyttöjen järjestämissuunnitelmista, ammatillisen perustutkinnon näyttösuunnitelmista ja muista koulutuksen kehittämiseen liittyvistä olennaisista asioista. Kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet osallistuvat tarvittaessa jaostojen kokouksiin. Jaostojen ja neuvottelukunnan toiminta määritellään toimintaohjeessa. Ammattiopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä on näyttöjaosto. Näyttöjaoston tehtävänä on hyväksyä tutkintojen näyttösuunnitelmat ja huolehtia ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksesta. Lisäksi kaikki arviointiin liittyvät kakkosvaiheen oikaisupyynnöt sekä opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen käsitellään näyttöjaostossa. Koulutuskuntayhtymän johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu hänen lisäkseen ammattiopiston rehtori, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Tarvittaessa kutsutaan muita asiantuntijoita paikalle käsiteltävien asioiden esittelyä varten. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu kahdesta tulosalueesta (ammattiopisto ja koulutuksen järjestämispalvelut). Ammattiopistossa on neljä koulutuspalveluja tuottavaa tulosyksikköä, joita jokaista johtaa koulutusalajohtaja. Ammattiopiston johtoryhmään kuuluvat rehtori, pedagoginen johtaja, pedagoginen suunnittelija, työelämäpalveluiden johtaja, markkinointi- ja myyntipäällikkö, oppisopimus-, ja opiskeluhallinnosta vastaava koulutusjohtaja sekä koulutusalajohtajat.

Tulosyksikköjen lisäksi matriisissa ovat työelämäpalveluiden johtaja ja myyntija markkinointipäällikkö, pedagogisesta kehittämisestä vastaava pedagoginen johtaja ja pedagoginen koulutussuunnittelija sekä oppisopimus-, ja opiskeluhallinnosta vastaava koulutusjohtaja. Hanketoiminta ja laadunhallinta toteutuvat tiiviissä yhteistyössä pedagogisen kehittämisen kanssa. Koulutuksen järjestämispalvelut vastaavat toiminnan tukipalveluista taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tilapalvelut. (Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio) 13 Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio 3.3 Koulutuksen järjestämiseen liittyvät valtuudet Koulutuksen järjestämisluvissa määritellään Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät, koulutusalat, koulutuksen järjestämismuodot sekä erityiset koulutustehtävät. Kuntayhtymässä saa järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Kulttuuriala (pois lukien audiovisuaalinen viestintä, tanssiala, sirkusala, musiikkiala, kuvallinen ilmaisu)

14 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala (pois lukien merenkulkuala, turvallisuusala, lentokoneen asennus, lennonjohto) Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelun koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (pois lukien lääkeala, hammastekniikka, liikunnanohjaus) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, työpaikalla työtehtävien yhteydessä tapahtuvana tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksena voidaan edellisten koulutusalojen lisäksi järjestää kaikilla muillakin koulutusaloilla. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi järjestetään valmentavaa koulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta voidaan järjestää kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa tekniikan ja liikenteen koulutusalaan kuuluvaa maarakennusalan koulutusta. Koulutuksen järjestäjällä on autokoululupa. Aikuisille suunniteltua koulutusta järjestetään omaehtoisena koulutuksena työnantajan tarjoamana henkilöstökoulutuksena työvoimakoulutuksena tai yhteishankintana. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omaehtoisen koulutuksen, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimakoulutuksen ja työnantajat (yritykset ja julkisyhteisöt) henkilöstökoulutuksen rahoituksesta. Ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävä perusja lisäkoulutus ovat yksikköhintarahoitteista koulutusta. Koulutuksen rahoituksesta vastaa Opetus ja kulttuuriministeriö. 3.3.1 Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Ammattiopisto tuottaa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta opiskelijaasiakkailleen. Opiskelijoilla on valittavana 35 osaamisalaa seuraavilta koulutusaloilta: auto, logistiikka, kone ja metalli, sähkö, kauneudenhoitoala, matkailu- majoitus- ja ravitsemusala, rakennus, LVI, käsi- ja taideteollisuus, liikatalous ja kauppa, tietojenkäsittely, sosiaali- ja terveys. Opinnot toteutetaan tutkinnon osittain, mikä mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisen opiskelun suunnittelun. Opiskelijan henkilökohtaisella opintojen suunnittelussa pyritään mahdollistamaan opintojen valinnat toisesta ammatillisesta

oppilaitoksesta, lukiosta tai koulutuksen järjestäjän muista tutkinnoista. Aikaisempi toisen asteen tutkinto, muut opinnot, työkokemus ja harrastuneisuus tunnistetaan ja tunnustetaan osaamiseksi opiskelijalle, mikäli ne vastaavat tutkinnon perusteita. Osaamisen tunnustamisen ansiosta opiskelija pystyy lyhentämään opiskeluaikaansa tai keventämään opintojaan. Opiskelija osoittaa osaamisensa kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ammattiosaamisen näytöillä. Alueellista yhteistyötä toteutetaan lähiympäristön lukioiden ja muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Lukiolaiset voivat halutessaan valita eripituisia opintojaksoja ammattiopiston koulutusaloilta. 15 3.3.2 Oppisopimuskoulutus Opiskelija voi suorittaa oppisopimuksella ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Lisäksi on mahdollista järjestää oppisopimusmuotoisesti ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia tutkinnon perusteita. Oppisopimus on määräaikainen ja perustuu työsuhteeseen opiskelijan ja työnantajan välillä. Oppisopimus voidaan solmia uuteen tai jo voimassaolevaan työsuhteeseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Pääosa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Työnantaja nimeää opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkakouluttajan. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella, joka sisältää lähiopinnot oppilaitoksessa, oppilaitoksen antamat etätehtävät sekä tutkinnon suorittamisen tai ammattiosaamisen näytöt henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. 3.3.3 Näyttötutkintoperusteinen koulutus Salon seudun ammattiopistossa järjestetään näyttötutkintoperusteisena perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammattiopistossa on tarjolla tutkintoon valmistavaa koulutusta useilla eri toimialoilla: asfaltti-, maa- ja vesirakennus, logistiikka ja kuljetus, kiinteistöpalvelu, talotekniikka ja talonrakennus, kone- ja metallitekniikka, johtaminen, markkinointi ja myynti, taloushallinto, yrittäjävalmennus, matkailu- ja ravitsemisala, puhdistuspalvelu, opetus- ja kasvatustyö sekä sosiaali-, terveys ja hyvinvointiala. Näyttötutkintojärjestelmä on aikaisemman tutkinnon suorittaneelle suunnattu joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää omaa ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä täysin uuteen ammattiin. Järjestelmässä oleellista on se, että osaamista on voitu kerryttää joko työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Osaamisen hankintamuoto ei ole siis esteenä ammatillisen osaamisen kansalliselle ja laadulliselle tunnustamiselle. Näyttötutkinnot on kehitetty erityisesti aikuisväestön sekä yritysten ja muiden työyhteisöjen kehitystarpeisiin. Tutkinnon osaamisvaatimukset perustuvat valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin. Näyttötutkinto suoritetaan aina osoittamalla

tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito tutkintokohtaisen järjestämissuunnitelman ja henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Oppilaitos voi järjestää näyttötutkintoja vain tutkintotoimikunnan hyväksymän ja voimassa olevan tutkintokohtaisen järjestämissopimuksen perusteella. Näyttötutkinnot sijoittuvat osaksi Suomen koulutusjärjestelmää. Tutkinnoista ja niiden perusteista päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet (kohteet ja kriteerit). Näyttötutkintoperusteissa koulutuksessa opiskeluaika riippuu opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Tutkinnon suorittaminen ja sen edellyttämä ammattitaidon hankkiminen suunnitellaan jokaiselle tutkinnon suorittajalle yksilöllisesti ja joustavasti. Opiskeluaika on kuitenkin maksimissaan kaksi vuotta. Koulutuksen alkaessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, johon kirjataan tutkinnon suorittamisen aikataulu ja valmistavan koulutuksen sisältö. Suunnitelma mahdollistaa yksilöllisen etenemisen opinnoissa ja henkilökohtaisen ohjauksen. Koulutusmuodot, oppimisympäristöt ja oppimisjärjestelyt ovat monipuolisia. Opiskelu voi tapahtua työssä (oppisopimuskoulutus), työn ohessa tai vapaa-ajalla. 16 3.3.4. Työvoimakoulutus Salon seudun ammattiopistossa järjestetään tutkintoon tai tutkinnon osiin valmistavaa ammatillista työvoimakoulutusta ELY -keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Työvoimakoulutusta järjestetään eri aloilla alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti. Työvoimakoulutuksen kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja koulutuksen tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisvalmiuksia ja edesauttaa työllistymistä alalle. Kaikkiin koulutuksiin sisältyy työssä oppimista. Koulutuksen loppuvaiheessa laadittavassa jatkosuunnitelmassa voidaan yhtenä toimenpiteenä suunnitella tutkinnon tai tutkinnonosan suoritusta esimerkiksi oppisopimus- tai omaehtoisena koulutuksena. Näyttötutkintona järjestettävä ammatillinen koulutus (osa III) kohdat 19.2 19.6 koskevat myös ammatillista työvoimakoulutusta. Salon seudun ammattiopistossa toteutetaan tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi valmennuksia ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Valmennuksien tavoitteena on yleisten työelämävalmiuksien ja työhön pääsyn valmiuksien parantaminen sekä ratkaisujen löytäminen ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmennukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on tukea maahanmuuttajan kotoutumista, suomen kielen taitoa ja yleisiä työelämävalmiuksia sekä löytää ratkaisuja työllistymiseen ja jatko-opintojen suunnitteluun. Koulutus on työvoimakoulutusta.

17 3.3.5 Tutkintoon johtamaton koulutus Ammatillisten perustutkintojen lisäksi ammattiopistossa on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA 30-60osp). Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Valmentava koulutus on opiskelijan tarpeiden mukaan yksilöllistettyä. Valmentavan koulutuksen perusteet tarjoavat opiskelijalle erittäin laajat yksilölliset valinnan mahdollisuudet. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti nuoria (nuorisotakuu), mutta kohderyhmänä voivat olla myös aikuiset maahanmuuttajat, joilta puuttuu ammatillinen perustutkinto. Valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on 10osp pakollisia opintoja. Ne sisältävät muun muassa ammatti- ja koulutustietoa, oman koulutusalan etsimistä ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisen. Loput 50osp ovat valinnaisia opintoja. Ne voivat sisältää esimerkiksi kieliä, matematiikkaa, arjen taitoja tai ammatillisia opintoja. Sopivaa koulutusalaa etsitään työkokeilujen ja koulutuskokeilujen kautta. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava (TELMA) koulutus muodostaa oman koulutuskokonaisuuden henkilöille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Salon seudun koulutuskuntayhtymällä ei ole työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämislupaa. Bovallius kouluttaa oppilaitoksen tiloissa näitä opiskelijoita. 3.3.6 Henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut Salon seudun koulutuskuntayhtymän koulutusosakeyhtiö tuottaa henkilöstö- ja täydennyskoulutusta. Nämä koulutuspalvelut ovat suunnattu niin työyhteisöasiakkaille kuin henkilöasiakkaillekin. Koulutustarjonta on koottu henkilöstö- ja täydennyskoulutuskalenteriin. Lyhytkoulutustarjontaan kuuluu muun muassa lakisääteisiä lupakoulutuksia, kuten työturvallisuuskorttikoulutus ja ensiapukoulutukset. Koulutuskalenterin koulutukset voidaan räätälöidä myös työyhteisökohtaisesti. Koulutusosakeyhtiö tarjoaa ratkaisuja sekä henkilöasiakkaiden että työyhteisöjen kehittämiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on laadittu työelämäpalvelustrategia, jossa on määritelty toteuttavat työelämäpalvelut. Strategiaan on kirjattu SSKKY:n työelämäpalvelut, joihin kuuluvat koulutuspalvelut, asiantuntija- ja kehittämispalvelut, työharjoittelu- ja rekrytointipalvelut sekä kokouspalvelut. Ammattiopiston toimintatapana on kuunnella työyhteisöasiakasta ja keskustella osaamisen kehittämisen tarpeista. Keskustelun perusteella suunnitellaan asiakkaalle ratkaisuvaihtoehtoja ja kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet. Työelämäpalvelujen järjestämisessä voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan julkista rahoitusta, kuten ELY -keskuksen rahoittamaa yhteishankintakoulutusta. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen arvioidaan palvelun vaikuttavuutta ja tehdään asiakkaan kanssa yhdessä jatkosuunnitelmat.

18 4 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä (toimintajärjestelmä) kuvaa Salon seudun koulutuskuntayhtymän tapaa toimia. Toimintajärjestelmän toimintaa ohjaavat ulkoiset elementit kuten lait, asetukset ja normit sekä sisäiset elementit kuten kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategia. Strategiset tavoitteet on asetettu toiminnan kehittämisen painopiste-alueille ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tietojärjestelmiä käytetään tehtävien toteuttamiseen tarvittavan tiedon hallitsemiseksi. Toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti saadun arviointitiedon perusteella. Toimintajärjestelmän viitekehyksenä käytetään ISO 9001, ISO 14001, ISO 31000 ja OHSAS 18001 järjestelmiä. Toimintajärjestelmän tekee eläväksi henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Toiminnan laatu syntyy motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön toiminnasta. Henkilöstö on sitoutunut opiskelija-asiakkaiden työelämän tarpeita vastaavan osaamisen kehittämiseen. Pedagogisia ratkaisuja kehitetään yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tulosalueet suunnittelevat toimintansa SSKKY:n strategian pohjalta. Tämä tapahtuu vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa. Toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan. 4.1 Laatujärjestelmä Kansallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kuvio 5 Laatujärjestelmä

Laatujärjestelmän keskeisenä elementtinä ovat osaavan henkilöstön toteuttamat prosessit (toimintaohjeet) ja niiden tuloksia mittaavat indikaattorit. Toiminta on suunniteltu asiakkaiden vaatimusten pohjalta ja toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Johto kohdistaa resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta katselmuksissa. (Kuvio 5 Laatujärjestelmä) Missio (perustehtävä) Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Arvot Uusiutumiskyky Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. Tuloksellisuus Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheuttamatta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. Yksilöllisyys Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. Vastuullisuus Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Visio (unelma) 1. Haluamme olla Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä 2. Haluamme olla Varsinais-Suomen paras työpaikka 19 4.2 Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat ympäristöperiaatteet. Periaatteina ovat ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkaiden ja

sidosryhmien esittämät toiveet ja odotukset. Toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden vaikutukset on tunnistettu. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille on määritelty päämäärät ja tavoitteet sekä luotu mittaristo tavoitteiden seuraamiseen. Toiminta on ympäristövastuullista. Käyttöön otetaan uusia, energiaa säästäviä ratkaisuja, vältetään kertakäyttötuotteita, vähennetään paperin kulutusta ja kierrätetään materiaaleja. (Kuvio 6 Ympäristöjärjestelmä) Kestävä kehityksen edistäminen on osa kaikkia opintoja. Opiskelijoita ohjataan taloudelliseen ja ympäristöä säästävään ajattelutapaan ja materiaalin säästöön. Koulutuksessa painottuu taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen lisäksi sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys. Taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen tavoitteena on, että opiskelija Tuntee kestävän kehityksen periaatteet Motivoituu toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena Tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti Tunnistaa tavanomaiset alansa ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn Arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. 20 Kuvio 6 Ympäristöjärjestelmä 4.3 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu riskienkartoitukseen, jonka perusteella analysoidaan kokonaisvaltaisesti erilaisten riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset kuntayhtymän toimintaan. Riskien syiden poistamiseksi tai niiden vaikutus-

ten minimoimiseksi ylläpidetään ja toteutetaan riskisuunnitelmaa. Riskien toteutumisen varalle on laadittu erillinen ohjeistus. 21 4.4 Laatujärjestelmän jatkuva arviointi ja parantaminen Laatujärjestelmää ja sen elementtejä arvioidaan ja parannetaan jatkuvasti. Järjestelmän arvioinnin välineenä käytetään asiakaspalautteita, sisäisiä ja ulkoisia auditointeja, itsearviointeja, vertaisarviointeja (toisesta oppilaitoksesta arvioijaryhmä tai arvioijina toimii esim. oman oppilaitoksen toinen koulutusala) ja johdon katselmuksia. Ammattiopistossa kerätään kaikilta opiskelijoilta ja tutkinnonsuorittajilta asiakaspalaute. Työvoimakoulutuksessa kerätään työvoimahallinnon valtakunnallinen OPAL -palaute. Välipalaute kerätään koulutuksen pituudesta riippuen 1-2 kertaa ja opintojen päättyessä kerätään loppupalaute. Työvoimahallinto seuraa OPAL -järjestelmän palauteraportteja ja tulokset vaikuttavat myös seuraavien tarjouskilpailutusten pisteytyksiin. OPAL -järjestelmässä on hälytysraja, jonka mukaan järjestelmä lähettää automaattisen hälytyksen, jos palaute alittaa tietyn rajan tai vastausprosentti jää alhaiseksi. Hälytyksen jälkeen rehtori valmistelee yhdessä kouluttajan kanssa ELY -keskukseen vastineen, jossa suunnitellaan toteutettavat kehittämistoimenpiteet. Omaehtoisesti ja oppisopimusmuotoisesti tutkintoa suorittavilta palaute kerätään Opetushallituksen ylläpitämään valtakunnalliseen AIPAL -järjestelmään. Palaute kerätään hakeutumisvaiheessa ja tutkinnon suorittamisen loppuvaiheessa. Palautteen kerää se oppilaitos, joka vastaa tutkintojen järjestämisestä. Salon seudun aikuisopiston AIPAL -palautteeseen on lisätty oppilaitoksen omia kysymyksiä, joiden tiedot eivät raportoidu valtakunnalliseen järjestelmään. Aipal -raportteja seuraavat OPH, tutkintotoimikunnat ja oppisopimuskeskukset. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa otetaan palaute kolme kertaa koulutuksen aikana: heti opintojen alussa, opintojen puolessa välissä ja aivan koulutuksen lopussa. Asiakaspalautteille asetetaan vuosittain tavoitearvot tuloskortissa. Tulokset raportoidaan puolivuosittain ammattiopiston johtoryhmässä, käsitellään opettajien ja kouluttajien kanssa sekä viedään tiedoksi opiskelijoille ja työelämän edustajille. Arviointikohteet suunnitellaan osana vuosittaista toiminnansuunnittelua ja hyväksytään ammattiopiston johtoryhmässä. Arviointiraportit käsitellään laatu- ja johtotiimissä, joissa päätetään mahdolliset kehittämistoimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Laatutiimi seuraa kehittämistoimenpiteiden onnistumista. Laatukoordinaattori raportoi palautteet, arviointien tulokset ja kehittämistoimenpiteiden onnistumisen johdon katselmuksissa.

22 5 PEDAGOGINEN TOIMINTA 5.1 Oppimista ja osaamista ohjaavat käsitykset Oppimiskäsitys on oletus siitä, mitä oppiminen ja opettaminen pitävät sisällään. Opetuksen ja koulutuksen taustalla on aina jokin oppimiskäsitys. Vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Opetuksessa ja oppimisessa korostetaan opiskelijan valmiuksia, omaa aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, omien kokemusten ja aikaisemmin opitun arviointia, uuden opitun tiedostamista ja ymmärtämistä ja oppimaan oppimista. Oppimisprosessissa on tärkeää tukea opiskelijan itseohjautuvuutta, vastuullista toimintaa ja myönteistä elämänasennetta. Opiskelu antaa valmiuksia reflektoivaan itsensä ja oman työnsä kehittämiseen. Opiskelu on oppijakeskeistä ja pääroolissa on opiskelija ja hänen oppimistarpeensa. Opettaja ja kouluttaja toimivat oppimisprosessissa oppimisen ohjaajana. Oppiminen on monivaiheinen prosessi, josta muodostuu kunkin opiskelijan yksilöllinen polku. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on kuvattu ohjauksen prosessi, joka tukee oppimista tarkoituksenmukaisella tavalla eri vaiheissa. Koulutuksen aikana oppiminen etenee erilaisten vaiheiden kautta johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät muun muassa oppijan ikä ja erilaiset aikaisemmat oppimiskokemukset. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita eri vaiheissa yksilöllisesti. Keskeisenä tavoitteena on ammatin oppimisen lisäksi tukea opiskelutaitojen vahvistumista ja edesauttaa myönteisten oppimiskokemusten syntymistä. Opiskelija saa ohjausta oppimisprosessinsa eri vaiheissa hakeutumisvaiheesta opintojen päättövaiheeseen. Opintojen sujumisesta keskeisen vastuun kantaa vastuuopettaja. Ohjauksen eri vaiheessa eri toimijoiden roolit korostuvat mutta jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on tärkeä rooli opiskelijoiden ohjauksessa. (Kuvio 7 Ammatillisen kasvun prosessi)

23 Kuvio 7 Ammatillisen kasvun prosessi Oppimisprosessi käynnistyy jo ennen koulutusta. Koulutustarpeen taustalla on erilaisia osin jäsentymättömiä mielikuvia erilaisista aloista ja ammateista. Yksilön tuntema koulutustarve saa hänet menemään omassa koulutusasiassaan eteenpäin ja tarkastelemaan omia kykyjään ja kiinnostuksen kohteitaan suhteessa omaan tietämykseensä erilaisista ammateista ja niiden vaatimuksista. Opiskelun ohjaus aloitetaan tiedottavalla markkinoinnilla ja yleisellä hakuneuvonnalla. Tietoa annetaan koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, terveydentilavaatimuksista, valintamenettelystä ja opintotarjonnasta. Hakijalle pyritään antamaan kaikki tarvittava tieto, jotta hän pystyy tekemään valinnan hakeutumisestaan tiettyyn koulutukseen. Kun henkilö kiinnostuu kouluttautumisesta, hän lähtee selvittelemään ammattitaidon hankkimisvaihtoehtoja. Tällöin hän tarvitsee tietoa tutkinnon suorittamisvaihtoehdoista ja opiskelumahdollisuuksista. Henkilön koulutusmyönteisyyteen ja motivaatioon selvittää kouluttautumisvaihtoehtoja vaikuttavat hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa ja käsityksensä itsestään oppijana. Kun henkilö on löytänyt itselleen sopivan kouluttautumisvaihtoehdon, on tärkeää että hänellä on riittävästi pohjatietoa tehdäkseen tulevaisuuteen kantavan päätöksen. Yksilöllisen hakuneuvonnan aikana annetaan tietoa muun muassa hakulomakkeen täyttämisestä, ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisestä ja harkinnanvaraisen haun käyttämisestä. Opinto-ohjaajat huolehtivat yksittäisistä koulutukseen tutustujista. Opiskelijavalintaan kuuluvat valintahaastattelun organisointi, mahdollisten soveltuvuus- ja pääsykokeiden järjestäminen sekä päätöksen tekeminen koulutukseen valittavista.

Opintojen alussa on tärkeää että opiskelija orientoituu opintoihin ja saa tietoa oppilaitoksesta, koulutuksen etenemisestä ja opintojen toteuttamisesta, opiskelijan vastuusta ja velvollisuuksista sekä tutustuu opiskelijaryhmään ja henkilöstöön. Opiskelija suunnittelee omia opintojaan ja saa ohjausta osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen. Mikäli opiskelussa on vaikeuksia, on hyvä, että opiskelija tietää, millä tavalla ja keneltä hän voi pyytää tukea ja apua opintoihinsa. Ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla oppijalla on mahdollisuus harjoitella tarkoituksenmukaisia opiskelu- ja toimintastrategioita. Koulutuksen aikana on erityisen tärkeää, että opiskelija tiedostaa ja laajentaa käsitystään oppimisesta ja oppii samalla opiskelutaidot. Eri koulutusaloilla korostuvat erilaiset oppimisen taidot ja tärkeää on, että opiskelija tunnistaa itselleen parhaiten soveltuvat oppimistavat ja oppii tehokkaat opiskelustrategiat. Opiskelutaitojen oppimisessa yhtenä tavoiteltavimmista asioista on, että opiskelija tiedostaa, mitä hän jo osaa ja mitä hänen pitäisi vielä oppia. Sitoutuminen koulutukseen edellyttää pitkäkestoista motivaatiota tutkinnon suorittamiseksi. Itsestä lähtevä oppimisen tavoite innostaa ja auttaa jaksamaan myös opiskeluprosessiin liittyvien vaikeuksien hetkellä. Opiskelun aloittamiseen liittyy usein myös epävarmuuden tunteita ja opiskelija joutuu ottamaan vastuun tehdyistä valinnoista. Tämä prosessi kasvattaa epävarmuuden sietokykyä ja lisää hallinnan tunnetta. Jotta opiskelija pystyy sitoutumaan opiskeluprosessiin, opiskelija tarvitsee selkeän käsityksen opintojen etenemisestä. Opiskelu sujuu tehokkaammin, kun opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee hallitsevansa opiskeluprosessiaan. Tärkeä osa opiskelua ja ammatillista kasvua on oman oppimisen ja ammattitaidon arviointi. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä opiskelija oppii hahmottamaan ammattitaidon olennaiset tekijät ja oppii arvioimaan omaa suoriutumistaan. Opintojen aikana opiskelijaa tuetaan ammatilliseen kasvuun ja ammatti-identiteetin omaksumiseen. Ammatti-identiteetin muodostumisen edellytyksiä ovat riittävät ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot, motivaatio ja oman ammatin arvostus. Opiskelun aikana uusien asioiden omaksuminen aiheuttaa muutoksia paitsi tietorakenteissa myös motivaatioissa, uskomuksissa ja itsetunnossa. Usein opiskelija itse tunnistaa tärkeimmäksi oppimisprosessin vaiheekseen ammattitaidon oppimisen. Aktiivinen ammattitaitovaatimusten työstäminen johtaa syväsuuntautuneeseen oppimiseen ja sitä kautta kehittää myös työssä vaadittavaa oma-aloitteisuutta. Opiskelijoita tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan opintojen loppuunsaattamiseksi ja tutkinnon valmiiksi saamiseksi. Työelämä- ja uraohjaus on keskeinen osa opintoja, jotta opiskelija harjaantuu työpaikan hakemiseen ja pohtii erilaisia työllistymismahdollisuuksia ja ympäristöjä. Erityisesti opintojen loppuvaiheessa tuetaan työllistymistä ja ohjataan työnhakuvalmiuksien parantamisessa sekä erilaisten jatkokoulutusvaihtoehtojen löytämisessä. 24 5.2 Opettaja pedagogiikan toteuttajana Pedagogisen johtajuuden perustana on opiskelijoista huolehtiminen ja hyvien oppimisedellytysten luominen (Helakorpi, Jaakko. 2006). Salon seudun am-

mattiopistoon on perustettu poikkialaisia työryhmiä, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja levittää hyviä käytäntöjä. Opetuksen ja tutkintotoiminnan kehittämistä käsitellään ammattiopiston johtoryhmässä. Johtoryhmässä on mukana pedagoginen johtaja, koulutussuunnittelija ja tarvittaessa laatukoordinaattori. Johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Ammattiopiston johtoryhmän tehtävänä on kehittää oppilaitoksen yhteisiä toimintatapoja ja pedagogisia prosesseja sekä arvioida ja analysoida pedagogisen toiminnan laatua. Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Pedagoginen johtaminen on myös velvoittamista yhteisten asioiden hoitamisesta sovitusti. Missiomme eli perustehtävämme on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Opettaja toteuttaa perustehtävää vuorovaikutuksessa opiskelijoihin. Opettajan työ on arvojen ohjaamaa. Hän sitoutuu yhteisesti sovittuihin linjauksiin tavoitteena vision toteutuminen. Visiomme on määritelty seuraavasti: Haluamme olla Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja Varsinais-Suomen paras työpaikka. Vastuullisena koulutuksen järjestäjänä osallistumme koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja ehkäisemme syrjäytymistä. Opettajalle tämä vastuullisuus näyttäytyy erilaisena opiskelijakirjona. Tämä huomioidaan opetuksessa muun muassa käyttämällä laajasti erilaisia opetusmenetelmiä. Asiakaslähtöisyys opettajan näkökulmasta tarkoittaa opiskelijan kohtaamista yksilönä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma edistämään opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamista. Merkittävyys näyttäytyy opettajalle yhteistyönä työelämän kanssa. Opettaja kehittää opetustaan palvelemaan työelämän tarpeita. Opettaja edistää tuloksellisuutta, kun opiskelijoiden osaaminen karttuu ja he valmistuvat ammattitaitoisina työelämään tai jatko-opintoihin. Pedagoginen johtajuus opettajalla on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja. Opettaja pedagogisen johtajuuden todentajana tukee opiskelijaa kokonaisvaltaisesti ja tarkastelee opetusta, opiskelua, oppimista ja osaamisen syntymistä monipuolisesti. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opettajan osaamisesta huolehditaan henkilöstökoulutuksilla. Osaamistarpeita määritellään kehityskeskusteluissa strategiset linjaukset ja työelämän tarpeet huomioiden. Osaamista levitetään kuntayhtymässä tarjottavilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla. 25 5.3 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta kommunikaatiosta, vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyyden kehittymiseen tarvitaan siten ihmisten läsnäoloa, yhteistä aikaa ja paikkaa, yhteisiä rutiineja, pysyvyyttä, perinteitä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi ovat yksilöiden tunteet tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Tunne yhteisöön kuulumisesta edellyttää toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta ja yhteisiä neuvotteluja, sallii erilaisuuden ja tunnustaa erilai-

sen asiantuntemuksen merkityksen, ei vain puheissa, vaan myös käytännön toiminnassa. Salon seudun ammattiopistossa on yhteisöllisyyden vahvistamiseksi tarkoitettuja toimintamuotoja. Opiskeluhuollon ohjausryhmässä suunnitellaan ja kehitetään yhteisöllistä toimintaa koko kuntayhtymän tasolla. Aloittavien opiskelijaryhmien ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota osana orientoitumista. Ammattiopistossa on tuutor- ja oppilaskuntatoimintaa, erilaisia juhlia ja tapahtumia henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa muun muassa liikuntapäivä, teatteriesitykset, jumpat. Ammattiopistossa vietetään vuosittain aikuisopiskelijapäivää, jolloin valitaan vuoden aikuisopiskelija ja koulutusmyönteisin työyhteisö. Oppilaitoksen eri tilojen viihtyisyys ja estetiikka on pyritty luomaan sellaiseksi, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä. Käytäville on ripustettu taidetta, auloissa on sohvaryhmiä, kasveja ja tiloja peruskorjataan tarvittaessa. 5.4 Toimijoiden osaamisen kehittäminen Osaava henkilöstö on onnistuneen ja asiakaslähtöisen toiminnan avaintekijä. Salon seudun ammattiopisto panostaa henkilöstön osaamiseen ja jatkuvaan oman työn kehittämiseen. Henkilöstölle on tehty osaamiskartoitus. Saadun palautteen, laadunarvioinnin ja toimintaympäristön muutoshaasteiden pohjalta laaditaan vuosittain henkilöstön kehittämisen painopisteet. Koulutusalojen toimintasuunnitelmissa ja ryhmäkehityskeskusteluissa sekä tarvittaessa yksilöllisissä kehityskeskusteluissa konkretisoidaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Osaamisen kehittämistä tehdään monipuolisilla menetelmillä, kuten koulutuksella, benchmarkkauksella, työnkierrolla, yhteisopettajuudella, verkostoitumisella, vertaisarvioinnilla, työnohjauksella ja erilaisilla kehittämishankkeilla. Ammattiopisto hakee aktiivisesti hankerahoituksesta resurssia henkilöstön kehittämiseen ja uusien asiakaslähtöisten toimintatapojen tuotteistamiseen. Poikkialaisilla työryhmillä tuetaan hyvien käytäntöjen levittämistä kaikkien toimialojen käyttöön. Sisäisillä koulutuksilla ja info-tilaisuuksilla varmistetaan ajankohtaisen tiedon leviämistä ja keskeisten ammattitaitovaatimusten ajantasaisuutta. Salon seudun ammattiopistossa tavoitteena on, että tutkintojen parissa työskentelevät vakituiset opettajat/kouluttajat ovat pedagogisesti päteviä. Koulutuksen kehittämistehtävät kytketään oppilaitoksen ja koulutusalan kannalta ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin. Näyttötutkintomestarikoulutuksen jo aikaisemmin suorittaneet opettajat/kouluttajat osallistuvat tarpeen mukaan näyttötutkintotoimintaosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen ja tutkintotoimikunnan järjestämiin ajankohtaispäiviin. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta, jossa osallistujat perehdytetään työssäoppimisjakson suunnitteluun, työssäoppijan perehdyttämiseen, ohjaamiseen ja palautteen antamiseen. Koulutuksen järjestäjä on tutkinnon järjestämissopimuksen mukaan velvollinen järjestämään arvioijakoulutusta ja perehdyttämään työelämän arvioijat arviointitehtävään. 26