Kaupunginhallitus 47 21.03.2016 Matti Honkavaaran ym. valtuustoaloite pakolaisten vastaanottamiseksi Outokumpuun 7/00.01.06/2016 Kvalt 26.10.2016 69 Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä Mat ti Honkavaara ym. jättivät kaupunginvaltuustolle liitteenä 1 ole van aloitteen. Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää aloitteen kau pungin hal li tuk sen valmisteltavaksi. Khall 21.03.2016 47 Kaupunginvaltuutettu Matti Honkavaara ym. ovat esittäneet 26.10.2015 päivätyssä valtuustoaloitteessaan, että kaupunki aloit taisi valmistella Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen saa nei den pakolaisten vastaanottamista ja asuttamista Ou to kumpuun. Aloitetta perustellaan mm. Lähi-Idästä Suomeen saapuvien pa ko laisten määrällä. Vaikka pakolaisten vastaanottaminen kuntiin on va paaeh tois ta, tulisi mahdollisimman monen kunnan osallistua siihen ta valla tai toisella. Edelleen aloitteessa todetaan, että Outokummun vuokra ta lo yh tiöl lä on jatkuvasti vapaita asuntoja ja pakolaisia voi tai siin ottaa suurin piirtein sellainen määrä, että asunnot täyttyisivät. Pa kolais ten tulisi olla pakolaisstatuksen Suomessa saaneita hen ki löi tä. Seuraavassa on avattu muutamia pakolaisiin ja tur va pai kan ha ki joi hin liittyviä käsitteitä: Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulko puo lel la. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, so taa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, kos ka hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pa kolais ta vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yh teis kun nal li seen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn tur va paikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa.
Maansisäiset pakolaiset ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, mutta eivät ole läh te neet kotimaastaan. Osa on siirretty pakolla omalta ko ti seu dultaan, osa on paennut maan sisäisiä konflikteja. Maansisäisiä pa kolai sia arvioidaan maailmassa olevan jopa 26 miljoonaa. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomesta tur vapaik kaa hakeva voi hakea sitä heti rajalta tai maahantulon jälkeen po lii sil ta. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus, joka pe rus tuu henkilökohtaiseen vainoon tai oleskelulupa toissijaisen suoje lun perusteella, kun häntä uhkaa epäinhimillinen kohtelu ko ti maassaan. Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisen suojelun pe rusteel la, mikäli hakijan lähtömaan tilanne on sellainen, että se voi johtaa kenen tahansa joutumiseen oikeudenloukkausten tai erot te lemat to man väkivallan kohteeksi. Suomen lain mukaan hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai tilapäinen oleskelulupa. Kiintiöpakolainen Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, jotka va likoi daan suoraan ulkomailta, esimerkiksi pakolaisleireiltä. Viime vuosi na pakolaiskiintiö on ollut 750. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR kaut ta tuleville kiintiöpakolaisille myönnetään Suomessa pa ko lais status. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiin tiö pa ko lai sis ta on ollut myanmarilaisia, irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Perheenyhdistäminen Pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen per heen yh dis tä misen kautta. Lähiomaiseksi katsotaan puoliso ja alaikäiset lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai muun suojeluperusteisen oles ke lu luvan perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää per heensä, jotta voi saada perheensä Suomeen. Dublin-asetus Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio (myös Nor ja, Islanti ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvol li nen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Jokaiselta yli 14-vuo ti aal ta turvapaikanhakijalta otetaan sormenjäljet hänen hakies saan turvapaikkaa EU:ssa. Sormenjälkiä vertailemalla voidaan sel vit tää, onko hakija hakenut turvapaikkaa jossain muussa EU-maas sa. Tällöin hakija palautetaan vastuussa olevaan maahan tur va paik ka me net te lyyn. Vaikka sormenjälkiä ei olisi otettu, mutta sel viää, mihin EU-maahan henkilö ensimmäisenä on saapunut, hänen turvapaikkahakemuksensa käsitellään siellä. Kiintiöpakolaisia vastaanottavan kunnan tulee tehdä vas taan ot to pää-
tös lukumääränä, jotta Maahanmuuttovirasto pystyy en na koi maan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Aikaisempien vuosien kiin tiö va linnois sa Suomeen valittuja pakolaisia on vielä runsaasti odot ta mas sa kuntapaikkaa. He ovat kongolaisia, sudanilaisia, af ga nis ta ni lai sia ja lisäksi on vielä noin 50 henkilöä ns. hätätapauksia, jotka ovat eri kansalaisuuksia. Lisäksi on mahdollista valmistautua vastaanottamaan myös tur va paikan ha ku me net te lys sä oleskeluluvan saaneita. Näitä ennakolta kuntien kanssa sovittuja paikkoja käytettäisiin ensisijaisesti perheille tai muuten ns. heikommassa asemassa olevien henkilöiden kuntiin sijoit tu mi ses sa. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa kunta voi ilmoittaa myöhemmin toivei taan Maahanmuuttovirastolle esim. kerrallaan tulevien ryhmien koos ta, kansalaisuudesta/kielestä. Kun kuntaan tulevat on valittu, Maa han muut to vi ras to selvittää vielä kunnalta ajankohdan jolloin tu lijoil le on vastaanottovalmius kunnassa. Tulijat ovat usein perheitä, mut ta myös yksin tulevia laitetaan niihin ryhmiin, joissa on heidän suku lais per hei tään. Maahanmuuttovirasto pyrkii toteuttamaan kun nan toiveet mahdollisuuksien mukaan. Toiveiden tulee olla rea lis ti sia, sillä kiintiöpakolaiseksi valitaan eniten apua tarvitsevat. Tosin suu rin osa kiintiöpakolaisista on useimmiten työkykyisiä ja ainakin jon kin verran koulutettuja. Turvapaikanhakijana saapuneiden kuntaan otosta kunta voi myös neu vo tel la suoraan vastaanottokeskuksen kanssa. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kotikunta saa erillis kor vauk sia: 1. Laskennallinen korvaus /hlö 2. Aiheutuneiden kulujen korvaus: - toimeentulotuki/kotoutumistuki - tulkkauskustannukset - vamman tai sairauden hoitokulut - alaikäisten, ilman huoltajaa olevien huolenpidosta aiheutuvat kulut - paluumuuttokulut - muut erityiskustannukset Korvausaikojen laskenta alkaa aina ensimmäisestä ko ti kun ta kir jauspäi väs tä Suomeen. Laskennallinen korvaus (korvausmäärät vuonna 2015) Laskennallinen korvaus maksetaan kunnalle kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden kehittämiseen ja jär jes tä miseen kiintiöpakolaisena tulleista neljän vuoden ajan ja muista pa kolai sis ta kolmen vuoden ajan.
- Alle 7-vuotiaista 6 845 /hlö/vuosi - 7 -vuotta täyttäneistä 2 300 /hlö/vuosi Laskennallinen korvaus maksetaan kunnassa asumisesta päivän tark kuu del la. Korvaus toimeentulotukilain mukaan määräytyvistä toi meen tulo tu ki kus tan nuk sis ta Toimeentulotukikustannukset korvataan kolme vuoden ajan. Paluumuuton järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan ilman aikarajaa. Tulkkipalvelujen kustannusten korvaus Tulkkipalvelun kustannukset korvataan ilman aikarajaa, kun tulkkaus liit tyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kotoutumissuunnitteluun ja muu hun maahantulon alkuvaiheen perehdyttämiseen tai koulun tai päi vä ko din ja kodin väliseen yhteistyöhön. Erityiskustannuksina korvattavia kuluja Erityiskustannuksina korvataan enintään 10 vuoden ajan: - vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat huomattavat kustannukset, - alaikäisen, ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön asumisen, hoidon ja huolenpidon kustannukset ja mahdolliset lastensuojelun palveluihin rinnastettavat kustannukset 21 ikävuoteen saakka, - erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet huomattavat kustannukset. Peruspalvelujen valtionosuus: Peruspalvelujen valtionosuus verotuloihin perustuva valtionosuuden ta saus mukaan lukien on keskiarvona noin 3 000 /asukas vuoden 2016 luvuilla. Pakolaisten vastaanottamisen vaikutukset Outokummun kaupun gin toimintoihin: Sivistyspalvelut Lukuvuonna 2014-2015 varhaiskasvatuksessa oli 20, pe rus ope tukses sa 33 ja lukiossa 3 maahanmuuttajataustaista lasta/nuorta. Varhais kas va tuk ses sa, esiopetuksessa, perusopetuksessa (sisältäen aa mu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan) sekä lu kio kou lu tukses sa pääsääntö on maahanmuuttajalasten integroiminen nor maalei hin ryhmiin tuetusti. Tukipalveluita ovat kaikille suunnattujen yleisten tukipalveluiden lisäksi suomen kielen lisäopetus (suomi 2. kie le-
nä), oman äidinkielen ja uskonnon opetus, perheiden palveluohjaus se kä tulkkipalvelut. Lapsen henkilökohtaiseen suunnitelmaan varhais kas va tuk ses sa ja perusopetuksessa kirjataan tarvittavat tu ki toimet. Perusopetuksessa on myös järjestetty valmistavaa opetusta, jol loin maahanmuuttajalapsia opetetaan osin omana ryhmänään. Maa han muut ta ja lap set tuottavat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen yk si köil le ja siellä toimivalle kasvatus- ja opetushenkilöstölle kie li taitoon, monikulttuurisuuteen ja eri uskontoihin liittyviä haasteita. Toisaal ta lapset luontaisesti myös rikastuttavat ja kansainvälistävät yk siköis sä tapahtuvaa toimintaa ja mahdollistavat rikkaampaa kult tuu rija suvaitsevaisuuskasvatusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetuksen valmistavaan ope tuk seen valtionsuutta, joka vuonna 2015 oli 15 102,92 val mista vas sa opetuksessa olevaa oppilasta kohden. Oppilaskohtainen val tion osuus on noin 2,5 kertainen perusopetuksen ko ti kun ta korvauk sen perusosaan (6 226,21 ) verrattuna. Opetushallitus myöntää maahanmuuttajalasten suomen / ruotsin kielen opiskeluun ja erilli sen tukiopetuksen antamiseen (enintään kuusi vuotta) sekä maahan muut ta ja las ten kotikielen opetukseen valtionavustusta, joka kattaa enintään 86% kustannuksista. Lisäksi Outokumpu on vuo des ta 2013 alkaen erillistä valtionosuutta koulutuksellisen tasa-arvon edistä mi seen vuosittain noin 15-25 t. Tästä rahoituksesta suurin osa on käytetty maahanmuuttajalasten opiskelun tukemiseen. Joensuun seudun kansalaisopisto tuottaa vapaan sivistystyön pal velui ta ostopalveluna Outokummun kaupungille. Kurssitarjontaan kuulu vat maahanmuuttajille suunnatut suomen kielen eritasoiset kurssit. Li säk si kansalaisopistossa voi suorittaa kaiken tasoisia (perus, kes ki, ylin) kielitutkintoja suomen kielessä. Määritelty kielitutkinnon taso vaa di taan Suomen kansalaisuuden hakemiseksi. Joensuun seutukirjasto tuottaa kirjastopalvelut ostopalveluna Ou tokum mun kaupungille. Kaikki kirjaston aineisto - niin suomenkielinen kuin muun kielinen - sekä kirjaston muut palvelut ovat kaikkien maahan muut ta jien käytettävissä. Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimet tarjoa vat palveluitaan kaikille kuntalaisille. Sosiaali- ja terveyspalvelut Pakolaisten kotouttamiseen tarvitaan resursseja suhteessa pa ko laisten määrään ja perhekokoonpanoon. Mikäli Outokummun kau punkiin muuttaa enemmän pakolasia vastaanottokeskuksista, tulisi kuntaan muutto järjestää organisoidusti niin, että he muuttaisivat pie nissä ryhmissä. Tällöin voisi järjestää myös ryhmämuotoista ko tout tamis ta ja myös ELY:n kanssa tulisi neuvotella kielikoulutuksen jär jestä mi ses tä. Mikäli kuntaan muuttajat ovat enimmäkseen yksinasuvia nuoria mie-
hiä, alkuvaiheessa tarve on suurempaa. Keskeistä on asumiseen opas ta mi nen ja alkuvaiheen asioiden hoitamiseen ohjaaminen, tu kemi nen sekä kotouttamissuunnitelmien tekeminen. Lisäksi on ter veystar kas tuk siin ohjaaminen. Asumisen, liikkumisen ja arjen toi min to jen osalta asiakkaat voivat olla hyvin omatoimisia. Ryhmissä tu le mi nen max 8-10 myös sen vuoksi, että työntekijät eivät voi tähän al ku vaiheen opastukseen ottaa kuin em. ryhmän. Mikäli kuntaan tu li jois sa on enemmän perheitä, niin silloin perhetyöhön tulee olla re surs sia. Tällöin tulee myös tiivis yhteistyö koulutoimen kanssa. Nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työhön pa kolais ten kotouttamistyö ei tässä vaiheessa saada sisällytettyä, koska yli mää räis tä työaikaa ole. Sosiaaliohjaajan työpanosta tarvitaan al kuvai heen neuvontaan, ohjaukseen, kotouttamiseen, taloudellisten etuuk sien selvittämiseen ja pakolaisten toimeentulotuen myön tä miseen. Mikäli kuntaan tulee perheitä, myös perhetyöhön tarvitaan resurs sia. Kuntaan tarvitaan alkuvaiheessa ainakin yksi so si aa li oh jaaja, jolla voi nimikkeenä olla pakolaisohjaaja, jos hänen työhönsä sisäl tyy em. mainittua töitä ja mikäli on perheitä, lisäksi perhetyön resurs sia. Tällä resurssilla muuttajia vuosittain voisi olla yksinasuvia 40-50 henkilöä tai perheitä 15-20. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille on tarjottu vain akuut ti terveydenhuolto. Pakolaisten tultua kuntaan, on kahden viikon si säl lä kuntaan saapumisesta tehtävä terveystarkastus, johon kuuluu terveys tar kas tus laboratorio ja röntgen tutkimuksineen. Rokotukset on joissakin tapauksissa aloitettava jo heti maahan saavuttua (lapset eivät voi aloittaa koulussa ennen kuin rokotussuoja on varmistettu). Ter veys tar kas tuk sen ja tutkimusten tulosten perusteella tapahtuu jatko hoi toon ohjaus esim. lääkärin tarkastus, hammashuoltoon oh jaus, yhteistyö neuvolan- ja/tai kouluterveydenhuollon kanssa. Ter veys palve lui hin tarvitaan ainakin puolipäiväinen terveydenhoitaja riip puen saapuvien pakolaisten määrästä sekä kerralla tulevien ryh mien koosta. Outokummun vuokratalot Vuokrataloilla on yli 500 vuokrattavaa asuinhuoneistoa Ou to kummus sa sijaitsevissa rivi- ja kerrostaloissa. Asunnot ovat hy vä kun toisia, siistejä koteja. Huoneistot ovat yksiöistä neliöihin pinta-aloiltaan noin 25 80 m². Asunnot soveltuvat hyvin yksittäisille asukkaille tai per heil le, riippuen asunnon koosta. Huoneistoja on vapaana 30.12.2015 tilanteessa noin 85 huoneistoa. Vapaana oleviin huoneis toi hin olisi mahdollista asuttaa yli 200 henkilöä. Kotouttamisen kan nal ta voisi olla parempi vaihtoehto, jos uudet asukkaat ma joit tuisi vat hajallaan vapaana oleviin eri kohteisiin, mutta vuokrataloilla on myös mahdollisuus tehdä järjestelyjä, joilla tiettyjä kiinteistöjä voi taisiin varata pakolaisille
Mikäli vapaana olevat asunnot saataisiin vuokrattua, olisi sillä mer kittä vä, myönteinen taloudellinen vaikutus vuokratalojen talouteen Outokummun elinkeinoelämä Outokummun kaupungin näkökulmasta uusien asukkaiden saa minen olisi merkittävä kehitysaskel palveluelinkeinojen yritystoiminnalle ja paikallistaloudelle. PKKY:n ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja säilyminen Outokummussa on opiskelijapulasta kärsivälle me tal lialan koulutukselle haasteellinen paikka. Mikäli uusien asukkaiden jou kos ta löytyisi opiskelijoita, mm. metallialan opintoihin tukisi se kou lu tuk sen kehittämistä ja säilymistä Outokummussa. Tämä taas hel pot tai si teollisuuskylässä toimivien yritysten työvoimapulaa lä hivuo si na, kun yritysten henkilöstöistä eläköityy vuosittain yhä enemmän väkeä. Outokummun kaupungin strategiassa ja markkinoinnissa ko ros tetaan uusien asukkaiden saamista Outokumpuun. Pakolaisstatuksen saa vat ulkomaalaiset henkilöt ovat poikkeuksellinen mahdollisuus saa da nopeasti uusia asukkaita kaupunkiin. Valmistelijat/esittelijä: jo, jh, Jns sotepalvelut, pl/ph Lisätietoja: sote-tilaajajohtaja Päivi Lintumäki, 050 382 7769, pai vi.lintumaki@outokummunkaupunki.fi Va. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen johdosta kau pun gin valtuus tol le yllä olevan selvityksen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Ou to kum mun kaupunki päättää ottaa vastaan 30 kiintiöpakolaista. Samalla kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää to de ta valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Päätettyään keskustelun asiasta puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen jäsen Petri Kokon esittäneen, että vastauksena valtuustoaloitteeseen annetaan vastaus, että kiintiöpakolaisia ei oteta Outokumpuun. Kun Petri Kokon esitystä ei kannatettu, puheenjohtaja totesi Petri Kokon esityksen rauenneen kannattamattomana. Va. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Huttunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.14.