PÖYTÄKIRJA 8/2015 69 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 21.10.2015 klo 18.00. Paikka: Hannunniitun seurakuntatalo, Virmuntie 2 Läsnä: Kairavuo, Leena puheenjohtaja Heinonen, Mari Hovi-Hairisto, Pirjo vara Kallio, Nina Koiranen, Nina vara Laato, Anni, varapuheenjohtaja Laihinen, Marja-Leena Lundström, Eriika vara Nummela, Olavi vara Rantanen, Ari Salminen, Päivi Siivonen, Riitta Sokajärvi, Anneli Stauffer, Tiina Tiensuu, Pirjo Toljamo, Outi sihteeri Poissa: Kavén, Sirkka-Liisa Koskivaara, Eija Niemi, Salla Rannikko, Ann-Mari 111 KOKOUKSEN AVAUS Hartaus puheenjohtajan johdolla. 112 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakuntaneuvosto toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 113 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN JA TARKASTUSAJASTA PÄÄTTÄMINEN Seurakuntaneuvosto valitsee pöytäkirjantarkastajat. Pöytäkirja on tarkastettavissa seurakuntasihteerin työhuoneessa perjantaina 23.10.2015 virastoaikana klo 8-15.30. Pöytäkirjantarkastajiksi esitetään kahta henkilöä aakkosjärjestyksen mukaisesti. Vuorossa ovat Anni Maria Laato ja Eriika Lundström. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anni Maria Laato ja Eriika Lundström. Tarkastusajankohta esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 70 114 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestys hyväksytään esityslistan mukaan. Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 115 ILMOITUSASIAT A.Turun arkkihiippakunnan kirjeet ja päätökset: Uutisarkki 11/2015 Luettavissa internetistä: http://www.arkkihiippakunta.fi/etusivu/uutisarkki/ N:o 289 Viranhoitomääräys pastori Remo Ronkaiselle Katariinanseurakuntaan 1.12.2015 lukien toistaiseksi 2015-00222 Viranhaltijapäätös Anna Hällin viranhoitomääräyksen vahvistaminen B. Kirkkohallituksen yleiskirjeet: 19/2015 Lapsen etunimien ja sukunimien lainmukaisuus 18/2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelun perusteita 2015-18 Liite Valtionrahoituksen jako seurakunnille_2016 17/2015 Vuoden 2016 kirkkokolehdit 16/2015 Suosituksia turvapaikanhakijoiden hyväksi Lyhennysotteet lähemmin internetissä: http://sakasti.evl.fi/ >yleiskirjeet > 2015 C. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirjat: Yhteinen kirkkoneuvosto 10/2015 Yhteinen kirkkovaltuusto 4/2015 Pöytäkirjat ovat luetettavissa internetissä: https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/yhtyma/paatoksenteko/ D. Kirkkoherran päätöspöytäkirjat: 55/2015, 56/2015 sekä 57/2015, 58/2015 ja 59/20015.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 71 Kirkkoherran päätöspöytäkirjat ovat kokouksessa nähtävänä. E. Muut ilmoitusasiat - Nuorisotyönohjaajan hakuaika päättyy 19.10. - Ilmoittautuminen luottamushenkilöiden neuvottelupäivään 14.11. klo 9.30-16 Turkuun, Eerikinkatu 3. Ilmoittaudutaan kokouksessa sihteerille. - Seurakuntapastori Juhana Markkula on valittu Nousiaisten seurakunnan kirkkoherraksi. Markkula aloittaa Nousiaisissa 1.1.2016. Markkulan lähtöjuhla on Varissuon kirkossa Yhteyden messun yhteydessä su 13.12. klo 17 messu ja messun jälkeen kahvitarjoilu ja ohjelmaa. - Tapio Kilpi kiittää lämpimästi seurakuntaneuvostoa saamastaan huomion osoituksesta standaarin muodossa. - to 29.10. klo 18.00-19.30 Katariinan pappilassa: Elämän käännekohtia Alastomana ihmisten edessä Tito Collianderin kirjailijan tie. Kirjailija Torsti Lehtinen ja Turun ortodoksisen seurakunnan kuoro. - Pyhäinpäivän vesper klo 16.00 Katariinan kirkossa, luetaan vainajien nimet. Kirkossa avoimet ovet klo 19 asti. Kahvit Nummen srk-kodilla klo 18 asti. - ma 16.11. klo 18.00-20.00 (kahvit klo 17.30) Varissuon kirkossa seurakunnan kuuleminen (seurakuntaneuvosto ja työntekijät) kehittämishankkeeseen liittyen Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Käsittely: Ilmoitusasioihin lisättiin kirkkoherran päätöspöytäkirjat 57-59/2015. Merkittiin tiedoksi saaduiksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. 116 STANDAARIN ELI PÖYTÄVIIRIN LUOVUTTAMINEN KIRKKOHERROILLE Johtava kanttori Markku Lautjärvi esittää standaarin luovuttamista sekä nykyiselle että kaikille Katariinanseurakunnan emeritus kirkkoherroille seuraavasti: Piispa Samuel Salmelle numero 3, Heikki Suomiselle numero 4, Martti Hirvoselle numero 5 sekä Leena Kairavuolle numero 6. Esitän niin ikään asianomaisten kutsumista mukaan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteiseen puurojuhlaan 16. joulukuuta, jossa standaarit joululahjoina luovutettaisiin edellä mainituille. Niille kirkkoherroille, jotka ovat esteelliset tulemaan yhteiseen juhlaamme, lähetettäisiin pöytäviiri postin välityksellä. Lautjärvi myös esittää olevansa käytettävissä hopealaattojen hankinnassa seurakuntaneuvoston laskuun. Seurakuntaneuvosto luovuttaa standaarit Katariinan seurakunnan emerituskirkkoherroille seuraavasti: Piispa Samuel Salmelle numero 3, Heikki Suomiselle numero 4, Martti Hirvoselle numero 5. Samalla heidät kutsutaan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteiseen jouluruokailuun ke 16.12. klo 17.00 Katariinan pappilaan. Esityksen mukaan. Hopealaatat seurakuntaneuvoston kustannuspaikalta 24810. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 72 117 HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAMISEN KEHITTÄMISEN SUUNNITELMA VUODELLE 2016 1.4.2014 voimaan tullut Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus korvaa aiemman sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan palveluksessa ole van henkilöstön ammatillista osaamista (1 1 mom). Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijälle tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muutostarpeita (1 5. mom). Uudistuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia osaamisen kehittämiseen seurakunnan toiminnan tarpeista lähtien sekä edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Tällainen koulutus voi olla erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta, joko lyhytkestoista (seminaareja, konferensseja, neuvottelupäiviä) tai pitkäkestoista esim. erikostumiskoulutusta. Lainaus sakasti.fi sivustolta: Kirkon henkilöstön kehittämisessä voidaan käyttää erilaisia keinoja kuten työhön perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, mentorointi ja työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet. Ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on laadittava seurakunnissa / seurakuntayhtymissä, joissa työntekijöitä on vähintään 20 henkilöä. Seurakunnat voivat saada ammatillisen osaamisen kehittämistoimiin taloudellista tukea eli ns. koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta. Seurakuntayhtymää seurakuntineen pidetään yhtenä työnantajana. Seurakuntayhtymä vastaa sopimuksessa edellytetyn koulutussuunnitelman olemassaolosta. Seurakunnissa laaditaan toistaiseksi koulutussuunnitelma edellisten vuosien tapaan. Koulutustarpeena tulevalle vuodelle on erityisesti maahanmuuttajatyön koulutus. Diakoniassa haetaan lisäkoulutusta Ikä arvokas projektin toteuttamiseen ja uusperheiden tukemiseen. Nuorisotyössä panostetaan Godly play koulutukseen, joka on toiminnallista raamattukoulutusta sekä koulutusta isostoiminnan kehittämiseen. Johtavan nuorisotyönohjaajan on tarkoitus jatkaa jo tänä syksynä alkanutta johtamiskoulutusta. Uusi seurakuntapastori aloittaa kirkon oman pappien jatko-koulutuksen pastoraalikurssin merkeissä. Loppusumma koulutusmäärärahoista jää tarvittaessa jaettavaksi ensi vuoden puolella, jos uusia koulutustarpeita ilmenee. Virantäytöt voivat myös vaikuttaa koulutuksen tarpeeseen tulevana vuonna. Mikäli kaikkia koulutusmäärärahoja ei vuonna 2016 käytetä, niin ne siirtyvät seuraavalle vuodelle Katariinanseurakunnan kokonaisbudjettiin. Henkilöstön koulutussuunnitelma vuodeksi 2016 esityslistan mukana. Seurakuntaneuvosto on päättänyt 30.11.2011 166, että sen koulutussuunnitelmissa tarkoituksenmukaisiksi hyväksymistä koulutuksista maksetaan koulutusmäärärahoista osallistumis- majoitus- ja matkakulut sekä päivärahat KirVESTES:n mukaisesti ja että ko. koulutuksiin myönnetään virkavapaa palkallisena samoin kuin välttämättömiksi merkityistä koulutuksista. Lava: Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Koulutussuunnitelmassa esitetyt monet koulutukset antavat lisävalmiuksia varhais- ja nuorisotyöhön. Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä esittelyssä olevan liitteen mukaisen henkilöstön koulutussuunnitelman vuodeksi 2016. (AMS 1.4.1/10v) Esityksen mukaan. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi: työntekijät taloustoimisto
PÖYTÄKIRJA 8/2015 73 118 LAUSUNTO VUODEN 2016 TALOUSARVIOSTA Yhteinen kirkkoneuvosto on lähettänyt virallisen lausuntopyynnön seurakuntiin. Talousarvion käyttötalousosa on lähetetty erillisenä postina seurakuntaneuvoston ille. Henkilökuntaliite ja Investointiosa ovat nähtävillä seurakuntaneuvoston kokouksessa. Kirkkovaltuusto 12.6.2014 26 päätti seurakunnallisen toiminnan määrärahan jaosta määrärahanjakotoimikunnan esityksen perusteella seuraavasti ja tämä malli on edelleen voimassa: A) Nykyisessä jakomallissa pysytään seuraavien osatekijöiden osalta: 1. Koko seurakunnallisen toiminnan määrärahasta osoitetaan ensin ns. päältä pois periaatteella tuomiokirkkoseurakunnalle 1,1 prosenttia ja ruotsalaiselle seurakunnalle 0,25 prosenttia. Perusteluina hyvitysprosenteille todetaan seuraavaa: a. Tuomiokirkolla on oma kiistaton erityisasema kansallispyhäkkönä. Siellä pidetään runsaasti sekä paikallisia että valtakunnallisia erikoistilaisuuksia, joihin osallistutaan yli seurakuntarajojen. b. Ruotsalainen seurakunta ei pysty käyttämään yhtymän yhteisiä työmuotoja samassa määrin hyväkseen kuin muut seurakunnat. 2. Tasan jaettava osuus on edelleen 12 prosenttia. Mikäli prosenttia pienennettäisiin, pienempien seurakuntien toimintaedellytykset vähenisivät kohtuuttoman paljon. Mikäli prosenttia kasvatettaisiin, erot keskimääräisessä määrärahassa seurakuntalaista kohden kasvaisivat entisestään. B) Muiden kriteerien suhteessa jaettava osuus lasketaan siten, että seurakunnan määrän painoarvo on 90 % ja seurakunnan alueella asuvan väestön painoarvo on 10 %. Väestön kokonaismäärästä poistetaan henkilöt, joiden äidinkieli on ruotsi. Ruotsalaisen seurakunnan kohdalla ei-ten painotus määritellään iteroimalla siten, että kyseisen kriteerin vaikutus ruotsalaiselle seurakunnalle on +-0. Väkilukupainotuksen mukaan ottamista perustellaan seurakuntien yhteiskunnallisilla tehtävillä, joissa ei voida erotella ei-iä istä. Kaupunkien väkilukutilastot saadaan vain tilanteen 31.12. mukaisina. Sen vuoksi vuodenvaihteen tilannetta esitetään väkiluvun ja määrän laskentaajankohdaksi. C) Jo vakiintunutta seurakuntien oikeutta käyttää säästyneitä määrärahoja suunnittelukauden aikana, ja mahdollisuutta vastaavasti ylittää määrärahaa suunnittelukauden aikana, ei ole tarkoitus muuttaa. Katariinanseurakunnan määrä on 31.12.2014 ollut 15 928. Seurakuntamme alueella asuvan väestön lukumäärä on samaan aikaan ollut noin 27 000 henkilöä. Katariinanseurakunnan vuoden 2015 toimintamäärärahaksi merkitty summa on 82 004 (vuonna 2014 summa oli 78 564 ). Käyttömäärärahojen pudotus on ollut melkoinen muutamassa vuodessa. Palkkoihin varatusta määrärahasta tulee säästymään vuodelta 2015 n. 32 000, koska yksi kappalaisen viroista on täytetty vain 50 %:sti. Tämän mukaisesti toimintamääräraha vuodelle 2016 olisi 82 004 + 32 000 = 114 004. Seurakunnan vuonna 2016 saama koko summa on yhteensä 940 697, sisältäen muun muassa kaikki henkilöstökulut.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 74 -------------- Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 297 :ssä on käsitelty vuoden 2016 talousarvioehdotus. Kokouksessa on lausuttu seuraavasti: Suomen talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin. Vaikka öljyn hinnan lasku ja heikentynyt euro ovat nostaneet euroalueen maltilliseen kasvuun, ovat Suomen talouden näkymät pysyneet heikkona. Kotimainen kysyntä on vaimeaa. Suomen vientituotteiden heikolle kysynnälle löytyy syitä kustannuskilpailukyvyn puutteesta ja viennin rakenteesta. Suomi vie pääasiassa teollisia välituotteita ja investointihyödykkeitä yritysten tarpeisiin. Euroalueella yritysten kannattavuusongelmat ovat vähentäneet investointeja ja nyt on myös Kiinan ja kehittyvien markkinoiden talouskasvu hidastunut.. Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuote pieneni 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Helsingin Sanomissa 4.9.2015 julkaistun artikkelin mukaan valtiovarainministeriö arvioi uudessa, vielä julkaisemattomassa talousennusteessa vuoden 2015 kasvun hyytyvän 0,2 prosenttia miinukselle. Vielä kesäkuussa 2015 ministeriö arvioi, että talous kasvaisi tänä vuonna 0,3 prosenttia. Valtiovarainministeriön, tutkimuslaitosten ja pankkien ajalla maalis-elokuu 2015 laatimat ennusteet vuodelle 2015 ovat seuraavat: keskiarvo maksimi minimi bruttokansantuotteen muutos % 0,4 1,0-0,5 ansiotason muutos % 1,1 1,2 1,0 inflaatio % 0,1 0,3-0,3 työttömyysaste % 9,1 9,6 8,6 ja vuodelle 2016: bruttokansantuotteen muutos % 1,3 1,7 0,5 ansiotason muutos % 1,2 1,7 0,8 inflaatio % 1,1 1,2 1,0 työttömyysaste % 9,0 9,8 8,6 Heinäkuussa 2015 inflaatio oli -0,2 %. Varsinais-Suomen ely-keskuksen 25.8. julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan heinäkuun lopussa työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa 14,7 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste heinäkuun lopussa oli 14,5 %. Kaarinassa työttömyysaste oli 10,6 % ja Turussa 18,7 %. Heinäkuussa 2014 Kaarinan työttömyysaste oli 10,2 % ja Turun 17,8 %. Vuoden 2014 lopussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän määrä oli 147.100. Kesäkuun 2015 lopussa määrä oli 146.869 eli vähennystä vuoden alusta oli 231. Jäsenmäärän muutokset seurakunnittain tammi-kesäkuussa 2015 esitetään seuraavassa:
PÖYTÄKIRJA 8/2015 75 Jäsenmäärän muutos seurakunnittain 1.1.-30.6.2015 31.12.2014 30.6.2015 Muutos % Tuomiokirkkosrk 13 618 13 545-73 -0,5 Mikaelinsrk 20 221 20 336 115 0,6 Martinsrk 19 117 19 210 93 0,5 Katariinansrk 15 928 15 736-192 -1,2 Maarian srk 27 875 27 755-120 -0,4 Åbo svenska 9 096 8 984-112 -1,2 Henrikinsrk 15 696 15 580-116 -0,7 Paattisten srk 1 763 1 782 19 1,1 Kaarinan srk 17 640 17 771 131 0,7 Piikkiön srk 6 146 6 170 24 0,4 147 100 146 869-231 -0,2 Vuoden 2008 lopussa seurakuntayhtymään kuuluvien 10 seurakunnan yhteinen määrä oli 155.783. Vuosittainen määrän muutos vuodesta 2008 lähtien on ollut seuraava: Seurakuntayhtymän määrän muutokset 2008-2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 155 783 154 354 151 383 150 398 149 793 148 680 147 100-1 429-2 971-985 -605-1 113-1 580 muutos 2008-2014 -8 683-5,6% Jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta toiseen. Turun, Kaarinan ja Piikkiön yhteinen väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli 205.935 ja vuoden 2014 lopussa 216.143. Jäsenmäärän vähennys seurakuntayhtymän alueella oli 8.683 samassa ajassa kuin väestömäärän lisäys oli 10.208. Jäsenkadon asettamiin haasteisiin onkin seurakuntayhtymässä reagoitu parhaillaan meneillään olevalla seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeella. Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen asiakirjoja on kuusi ja kansilehden väri on ametisti. Sivumäärältään suurin asiakirja on ehdotuksen käyttötalous-, tuloslaskelma- ja rahoitusosa, joka on numeroitu ykköseksi. Liite 1 297. Käyttötalouden toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteenveto esitetään sivulla 146. Talousarvioehdotuksessa toimintatuotot nousevat yhteensä 2,6 prosenttia ja toimintakulut laskevat yhteensä 0,5 prosenttia. Toimintakatteeksi muodostuu ehdotuksessa -25.840.035 euroa. Vuoden 2015 virallisen talousarvion toimintakate on -26.291.961 euroa. Toimintakatteen jälkeisten erien yhteenveto esitetään sivulla 147. Nämä erät ovat lainojen korkoja ja poistoja, jotka ovat yhteensä -3.644.978 euroa. Rahoitustoimi esitetään sivuilla 148-149. Rahoitustoimen ylijäämäksi muodostuu 27.445.100 euroa. Talousarvioehdotuksen yhteenveto on sivulla 149. Vuosikatteeseen lasketaan yhteen toimintakate sekä verotulot, verotuskulut, keskusrahastomaksut, rahoitustuotot ja rahoituskulut. Laskutoimitus osoittaa vuosikatteen olevan 520.427 euroa ylijäämäinen mutta poistot ovat -3.560.340 euroa. Terveessä taloudessa vuosikat-
PÖYTÄKIRJA 8/2015 76 teen pitäisi kattaa poistot. Satunnaisia tuottoja huoneistojen myynnistä arvioidaan kertyvän 1.000.000 euroa ja tilikauden tulokseksi ehdotuksessa muodostuu - 2.039.913 euroa. Rahoituslaskelma esitetään sivulla 150. Rahoituslaskelma osoittaa, että talousarvioehdotus johtaa kassavarojen vähenemiseen 722.919 eurolla. Uutta lainaa esitetään nostettavaksi 200.000 euroa Hannunniitun asuintalojen lämmöntalteenottojärjestelmää varten. Kirkollisvero- ja yhteisöverokertymästä on tätä kirjoitettaessa olemassa elokuun lopun tieto. Kirkollisverokertymä on 2,8 prosenttia alle ja yhteisöverokertymä 8,9 prosenttia yli edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Kokonaiskertymä on 196.169 euroa eli 0,8 prosenttia alle edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Talousarvioehdotuksessa kirkollisveron tuotoksi vuonna 2016 esitetään 24,6 milj euroa, missä on vähennystä 1,1 milj euroa vuoden 2015 talousarviossa esitettyyn arvioon. Vuoden 2015 arvio on 25,7 milj euroa. Vuoden 2014 toteutuma oli 25,2 milj euroa. Sivulla 24 esitetään laskelma, jonka perusteella vuoden 2014 arvioon on päädytty. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (rahoituslaki) tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj euroa vuonna 2016. Tämän lisäksi verotuskustannuksia alennetaan noin 6 milj eurolla eli noin 25 prosentilla. Aikaisemmin osuutena yhteisöveron tuotosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle kertynyt rahavirta tulee valtionkorvaukseksi muuttuneena pienenemään noin 0,5 milj euroa. Vuoden 2016 talousarvioon esitetään valtionkorvaukseksi 4 milj euroa. Yhteenlasketun kirkollisvero- ja yhteisöverokertymän vähennykseksi arvioidaan 1,8 milj euroa eli 5,9 prosenttia. Toisena liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2019 investointiosa, joka on seuraava: Liite 2 297. Investointisuunnitelma on yksityiskohtaisesti perusteltu liitteessä nro 2 alkaen sivulta 5. Kolmantena liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvät toimintasuunnitelmat ja laskelmat. Se on seuraava: Liite 3 297. Neljäntenä liitteenä on henkilökuntaliite. Se on seuraava: Liite 4 297. Henkilökuntaliite on virkojen ja toimien osalta laadittu 31.8.2015 tilanteen mukaan. Mahdollisesti suoritettavia virka- tai toimijärjestelyjä ei ole pyritty henkilökuntaliitteeseen ennakoimaan.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 77 Viidentenä liitteenä on hautainhoitorahaston talousarvioehdotus, joka on seuraava: Liite 5 297. Hautainhoitorahaston talousarvioehdotus päätyy ylijäämäiseen tulokseen, joka on 2.360.361 euroa Kuudentena liitteenä on Piikkiön hautainhoitorahaston talousarvioehdotus, joka on seuraava: Liite 6 297. Piikkiön hautainhoitorahaston velkaantuminen jatkuu ja rahaston tulevaisuudesta tulee laatia suunnitelma. Hallintovirastossa on jo tehty pohjatyötä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirkkovaltuuston talousarviokokous on 10.12.2015. Kirkkoneuvosto on varautunut talousarvion toiseen lukemiseen kokouksessaan 19.11.2015. Talousarviosta annettavien lausuntojen tulee olla esittelijällä viimeistään maanantaina 2.11.2015, koska 10.11.2015 on se johtoryhmä, jossa saapuneet lausunnot käsitellään. Lapsivaikutusten arviointi: Talousarvion lausunnolle lähettämisellä ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotukset liitteiden mukaisesti. Käyttötalouden ja investointien ehdotuksista päätetään pyytää seurakuntaneuvostojen lausunnot siten, että niiden tulee olla talousjohtajalla viimeistään maanantaina 2.11.2015 virka-aikana. Seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan, että määrärahajakomalli kohtelee positiivisesti Katariinanseurakuntaa nimenomaan siksi, että se ottaa huomioon seurakunnan alueen koko väestöpohjan. Katariinanseurakunnan alueen erityispiirteet kuten diakoniatyön suuri tarve ja monikulttuurisuuden haasteet vaativat erityisiä toimenpiteitä jatkossakin. Kirkon haaste on saada määrän lasku pysähtymään. Seurakunta on kirkon toiminnan paikallinen perusyksikkö ja seurakunnassa tapahtuu kirkon ydintoiminta. Sen vuoksi seurakuntaneuvosto katsoo, että seurakunnat tulisi resurssoida taloudellisesti tämänhetkistä suuremmilla käyttömäärärahoilla. Kyse on seurakuntayhtymän sisällä tehtävistä arvovalinnoista. Seurakunnille jaettavat määrärahat ovat melko pienet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä vuosittain jaettavista varoista. Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Tiedoksi: Yhteinen kirkkoneuvosto talousjohtaja Irma Hokka 119 SEURAKUNNAN PAPISTON VUOSILOMAT JA VAPAAPÄIVÄT LOKAKUU 2015 - HUHTIKUU 2016 Seurakunnan papiston vuosilomat täytyy toimittaa lääninrovastille, joka tarkastaa ne ja toimitta Turun arkkihiippakunan tuomiokapitulille. Samassa yhteydessä määrätään kirkkoherran vuosilomien ajaksi vs. kirkkoherra.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 78 Liitteenä papiston vuosilomat ja vapaapäivät exel-taulukkona. (AMS 0.2.5/10v) Seurakunnan papiston vuosilomat ja vapaapäivät lokakuu 2015 huhtikuu 2016 tiedoksi seurakuntaneuvostolle. Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 120 ESITYS SEURAKUNTAJAON MUUTTAMISEKSI TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ Esityksen valmistelu Tämä esitys on osa isompaa kokonaisuutta jota on valmistellut työryhmä: Henrikinseurakunnan kirkkoherra Heikki Mäntylä Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo Martinseurakunnan kirkkoherra Tuomo Norvasuo Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen Työryhmän et ovat sitoutuneet kukin esittämään seurakuntaneuvostoilleen, että em. seurakunnissa käynnistetään keskustelu / toimenpiteet seurakuntajaon muuttamiseksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Esityksen taustaa: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeen yhteydessä on monesti tuotu esille, että seurakuntien pitäisi tulevaisuudessa kyetä nykyistä suurempaan keskinäiseen yhteistyöhön. Tämä tavoite johti tämän esityksen tekijät esittämään seurakuntaliitoksia Turun keskustan alueella. On todennäköistä, että tulevaisuuden pieni seurakunta ei ainakaan Turun kaltaisessa kaupunkitilanteessa ole 2.000-3.000:n vaan mieluummin 20.000-30.000:n en seurakunta. Edellä sanotusta johtuen perusteltu lähtökohta seurakuntarakenteen kehittämiselle Turussa voisi olla nykyisiä seurakuntia selvästi suuremmat, mutta kuitenkin vielä hyvin toimivat ja johdettavat seurakunnat. Seurakunta on tämän esityksen laatijoiden näkemyksen mukaan kirkon toiminnan perusyksikkö tulevaisuudessakin. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeen hankesuunnitelma on ollut apuna tätä esitystä tehtäessä. Toisaalta tämän esityksen teossa on pyritty hyödyntämään myös kirkkoherran työssä kertynyttä käytännön kokemusta erilaisista seurakuntarakenteista, erilaisista seurakuntatyön malleista ja erilaisista seurakuntien työyhteisöistä. Tehtävän rajaus Tässä esityksessä ei ole tarkoitus ottaa kantaa seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeen kaikkiin osa-alueisiin eikä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kaikkien seurakuntien tilanteeseen. Esityksen lähtökohtana oli viiden osin keskusta-alueella toimivan suomenkielinen seurakunnan yhteistoiminta / toiminnan kehittämistarve. Seurakuntatyö ja seurakuntarakenne Turun kaupungin keskustassa
PÖYTÄKIRJA 8/2015 79 Mitä seurakuntarakenteeseen liittyviä kaavailuja Turussa tehdäänkin, niin kaikissa niissä tuomiokirkkoseurakunnalla on keskeinen asema. Tuomiokirkkoon, hiippakuntaan ja tuomiokirkkoseurakuntaan liittyviä vahvuuksia ei tulevaisuudenkaan seurakuntatyön malleissa ole varaa jättää käyttämättä. Mutta se, että Turku on hiippakunnan pääkaupunki, merkitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rakennesuunnittelun näkökulmasta mahdollisuuksien lisäksi myös haastetta, erityisesti johtamiseen liittyvää haasteita. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti, on hiippakunnan tuomiokapitulin pysyvä, tuomiokapitulin varapuheenjohtaja. Esimerkiksi ratkaisu, jossa koko Turun alueelle jäisi jäljelle vain yksi suomenkielinen seurakunta, olisi tuomirovastin viranhoidon kannalta hyvin haasteellinen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tulevaisuuden kannalta on oleellista, että seurakuntatyö Turun keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä toimii siten, että keskusta-alueella ja sitä ympäröivissä lähiöissä asuvilla seurakuntalaisella on hyvä syy kuulua kirkkoon. Koko seurakuntayhtymän tulevaisuus (sekä toiminta että talous) ratkaistaan Turun kaupungin keskustassa ja Turun keskustaa ympäröivissä lähiöissä. Luomalla Turun keskustaan Tuomiokirkon rinnalle kaksi muuta vahvan identiteetin omaavaa ja keskusta-alueella operoivaa seurakuntaa on mahdollista synnyttää mainittujen seurakuntien välille sellainen toiminnallinen vuoropuhelu, jossa voittaja on tavallinen seurakuntalainen. Seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämisryhmän hankesuunnitelma työryhmä (pj. Björn Öhman) tuo keskusteluun 3 perusvaihtoehtoa ratkaista tulevaisuuden seurakuntarakenne Turussa ja Kaarinassa. Keskustelun tässä vaiheessa ei kukaan ole nostanut yhtä ratkaisumallia toisen edelle. Tämän esityksen tekijät ovat huolissaan siitä, että hyvin kauan kestävä rakennekeskustelu alkaa häiritä seurakuntatyötä. Tästä on jo merkkejä olemassa. Keskustelun sijaan kaivataan ratkaisuja, myös uusia avauksia. Tämän esityksen tekijät ovat sitoutuneet antamaan täyden työpanoksensa alla olevan rakennevaihtoehdon toteuttamiseksi: - Keskusta-alueelle luodaan tuomiokirkon lisäksi kaksi muuta suomenkielistä seurakuntaa (Katariinanseurakunta ja Mikaelinseurakunta) - Katariinanseurakunta muodostuisi nykyisestä Katariinanseurakunnasta ja nykyisestä Henrikinseurakunnasta - Mikaelinseurakunta muodostuisi nykyisestä Mikaelinseurakunnasta ja nykyisestä Martinseurakunnasta - Uuden Katariinanseurakunnan kirkkoherra olisi nykyinen Katariinanseurakunnan kirkkoherra - Uuden Katariinanseurakunnan pääkirkko olisi Henrikinkirkko - Uuden Mikaelinseurakunnan kirkkoherra olisi nykyisen Mikaelinseurakunnan kirkkoherrra - Uuden Mikaelinseurakunnan pääkirkko olisi Martinkirkko Tämä edellä esitetty malli lähenee Kehittämisryhmä 2015:n Hankesuunnitelman mallia B Tasavahvuisten seurakuntien malli : 1 + noin 4 seurakuntaa.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 80 Jos tämänkaltaisten muutosten tielle lähdetään, on mahdollista, että muidenkin kuin tässä mainittujen seurakuntien ja yhtymätyömuotojen tilanne joudutaan arvioimaan uudelleen. Kannattaako rakennemuutos? - Henrikinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan näkökulma Edellä esitetty luonnos uudeksi seurakuntarakenteeksi Turun keskustassa ei ole mikään nykyisten neljän (tai viiden) seurakunnan seurakuntatoiminnasta irrallaan oleva karttaharjoitus. Esitykseen päädyttiin katsomalla tulevaisuuteen ja vertailemalla neljän seurakunnan heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja haasteita. Kahta seurakuntaa ei esitetä yhdistettäväksi vain koska niillä on yhteinen raja vaan koska uusille seurakunnille voisi olla löydettävissä tavallista seurakuntalaista palvelevia toiminnallisia vahvuuksia. Katariinan- ja Henrikinseurakuntien yhdistämisesityksen lähtökohtana on synnyttää lähiöistä lähtevä ja keskustan suuntaan ulottuva mielekäs toiminnallinen kokonaisuus, jossa vanhaa (esim. Katariinankirkko) ja uutta (esim. Henrikinkirkko) luovasti yhdistelemällä voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin niukkenevien resurssien kirkossa. Mahdollisen uuden seurakunnan voimavaroja olisivat (esim.): - Varissuon (Katariinanseurakunta) ja Lausteen (Henrikinseurakunta) lähiöt ovat yhdessä suuri mahdollisuus esim. diakonian ja kansainvälisen työn näkökulmasta - Kolmen hyvin erilaisen kirkon, Henrikinkirkon ja (keski-aikaisen) Katariinankirkon ja Varissuon kirkon olemassaolo avaa monia uusia mahdollisuuksia, jos ajatellaan jumalanpalveluselämää ja kirkkomusiikkia - Henrikinkirkolla on tarjota toimivat ja nykyaikaiset työtilat nykyistä isommallekin työntekijäjoukolle. Katariinanseurakunnalta käytännössä puuttuvat toimivat työntekijöiden työskentelytilat - Skanssin kauppakeskuksen (Monitori) sijoittuminen alueen keskelle avaa monia mahdollisuuksia. Henrikinseurakunnalla on kokemusta kauppakeskuksessa toimimisesta - Kun seurakuntaraja aikanaan vedettiin Katariinanseurakunnan ja Henrikinseurakunnan välille, ei alueiden välillä ollut esim. toimivaa tieyhteyttä. Nyt se on, Skarpakullantie avaa yhteyden Kuralasta Katariinanlaaksoon asti - Erityisesti nuorille on merkittävä bussiyhteys (nro 12) Varissuolta Henrikinkirkolle - Tiedotuksellisesti on merkittävää, että alueella on olemassa oma lehti: Turun Seutusanomat (28.10.2015 lähtien) Katariinan- ja Henrikinseurakunnan yhdistäminen takaisi parhaimmillaan sekä seurakuntalaisille tärkeän seurakuntapalvelujen läheisyyden että leveämmät hartiat luoda uutta. Kahden seurakunnan yhteenlasketuilla henkilöstöresursseilla voitaisiin niukempinakin aikoina toteuttaa seurakuntatyötä paremmin kuin kahtena itsenäisenä niukkenevien resurssien seurakuntana. Toiminta-alueet - toimintaideat Katariinan- ja Henrikinseurakuntien sisälle ei olisi tarkoitus luoda varsinaista hallinnollista aluetyömallia, sillä toimiakseen se vaatisi enemmän henkilökuntaa kuin mihin tänä päivänä on mahdollisuus. Aluetyömalli hidastaisi kahden seurakunnan erilaisten toimintakulttuurien yhteensovit-
PÖYTÄKIRJA 8/2015 81 tamista. Toiminnan jäntevöittämiseksi ja monipuolistamiseksi seurakunnan sisälle on mielekästä luoda erityyppisiä toiminta-alueita, siten että alueet rakennettaisiin tietyn kirkon ja siihen liittyvän toimintaidean varaan. Toiminta-alueita voisi olla kolme ja ne rakentuisivat täyden palvelun lähikirkkoajatuksen ympärille, kuitenkin siten että jokaisella kirkolla olisi myös oma erityisteemansa seuraavasti: - Katariinan kirkon toiminta voisi profiloitua erityisesti opiskelija- ja nuorten aikuisten työhön - Varissuon kirkon toiminta voisi profiloitua sosiaalisen vastuun, oikeudenmukaisuuden, kansainvälisyyden ja kansainvälisen vastuun teemoihin. Kirkon jumalanpalveluselämän toteuttamisessa olisi vahva diakoninen ote - Henrikinkirkko on esteetön tila. Sen toimintaidea voisi nojata elämänkaaren molempiin päihin (lapsuus ja vanhuus), osin jo olemassa olevaan profiiliinsa mukaisesti. Erityisesti Henrikinkirkko olisi matalan kynnyksen kirkko, myös vammaisten kirkko, perheiden, lasten ja nuorten kirkko Kirkkolain näkökulma Käytännössä seurakuntaneuvostoilla on siis yhtymämallissa aloiteoikeus tehdä esitys seurakuntajaon muutoksista (KL 13. luku 1). Yhteisen kirkkovaltuuston rooli on antaa asiasta oma lausuntonsa ja lähettää asia edelleen tuomiokapituliin (KJ 13. luku 1). Toiseen seurakuntaan liitettävän seurakunnan kirkkoherranvirka lakkaa seurakuntajaon tullessa voimaan. Kun kahdesta tai useammasta seurakunnasta muodostetaan yhdistämällä uusi seurakunta, jakopäätöksessä on määrättävä, mikä tai mitkä kirkkoherranvirat lakkaavat (KL 13. luku 3). Niin ikään seurakunnan nimestä päätetään seurakuntajakoa muutettaessa. Henkilöstö Henrikinseurakunnassa ja Katariinanseurakunnassa Henkilöstötilanne seurakunnissa on tällä hetkellä seuraava: Katariina Henrik Yhteensä Papit 6,5 (*7) 6 12,5 (13) Kanttorit 2 3 5 Diakoniatyöntekijät 3 2,5 5,5 Nuorisotyönohjaajat 3 3** 6 Lähetys- / kvtyö 0,5 0,5 Perhetyö 0,5*** 0,5**** 1 Yhteensä 15 15,5 30,5 * Katariinanseurakunnan kappalaisen virka on tällä hetkellä täytetty 50 %:sti. **Yksi nuorisotyönohjaajan virka täyttämättä *** Tehtävä jaettu kasvatusasiain keskuksen kanssa **** Tehtävä jaettu kasvatusasiain keskuksen kanssa
PÖYTÄKIRJA 8/2015 82 Johtaminen ja työnkuvat Seurakunnan operatiivista työtä johtaa kirkkoherra. Tämä lisäksi molemmissa seurakunnissa on lähiesimiehiä. Lähiesimiesvastuu kasvaa liitostilanteessa, ja siksi on perusteltua valita johtotehtäviin ne, joilla on kokemusta, koulutusta ja soveltuvuutta lähiesimiestehtävään sekä omaa halua kehittää työalaa uudessa tilanteessa. Työryhmien johtaviksi viranhaltijoiksi valitaan henkilöt sisäisesti. Kaikkien työntekijöiden työnkuvat tarkistetaan liitosvaiheessa uutta tilannetta palveleviksi. Esityksessä lähdetään siitä, että Katariinanseurakunnan kirkkoherranvirka säilytetään ja Henrkikinseurakunnan kirkkoherran virka lakkautetaan. Henrikinseurakunnan kirkkoherrasta tulee uuden seurakunnan kappalainen. Kappalaisten työnkuvat määritellään myöhemmin. Kirkkoherrasta kappalaiseksi siirtyvän kappalaisen työnkuvaan liittyy kirkkoherran avustaminen henkilöstöjohtamisessa. Seurakunnan nimi ja pääkirkko Seurakunnan nimeksi tulisi Turun Katariinanseurakunta. Seurakunnan pääkirkoksi tulisi sijaintinsa, tilaan tehtyjen suurten taloudellisten satsausten, hyvän käyttöasteen ja monipuolisten tilojensa vuoksi Henrikinkirkko. Seurakunnan logo olisi Henrikinseurakunnan nykyinen logo Uhkat ja mahdollisuudet Katariinanseurakunnan ja Henrikinseurakunnan mahdolliseen yhteen liittämiseen sisältyviä mahdollisuuksia on esimerkinomaisesti avattu yllä. Sekä mahdollisuuksia että uhkia tarkasteltaessa joudutaan kysymään, mikä merkitys on sillä, että puheena olevien seurakuntien kirkkoherrat ovat alusta asti olleet mukana suunnittelemassa liitosta ja että he ovat kumpikin sekä henkilökohtaisesti että yhteisesti sitoutuneita muutoksen läpi viemiseen? Keskimääräisesti liitosprosessit ovat olleet ja ovat vaikeita ja hitaita prosesseja. Monesti vaarana on, että lapsi kyllä syntyy terveenä, mutta silti elämisen edellytykset puuttuvat. Toiminta keskittyy liiaksi jonnekin, henkilösuhteet voivat tulehtua, johtaminen kompastelee, yhteinen työnäky puuttuu Näin siis erityisesti silloin, kun yhdistymisprosessit on jouduttu johtamaan ulkoapäin. Kun tässä tapauksessa aloite seurakuntien yhdistämisestä lähtee kyseisten seurakuntien kirkkoherroilta, jotka näin ollen ovat alusta asti olleet mukana suunnittelussa, onnistumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat, ja on todennäköistä, että liitoksen mukana väistämättä tulevat käytännön vaikeudet ovat helpommin voitettavissa. Tässäkin tapauksessa joutuisimme varautumaan 5 10 kymmenen vuoden sisäänajoprosessiin. Sisäänajon aikana tulisimme tarvitsemaan merkittävän määrän resursseja koko työyhteisön, kirkkoherran ja lähiesimiesten sekä koulutukseen että työnohjaukseen. Suurin haaste tulisi tietysti olemaan siinä, että seurakuntalaiset saadaan näkemään uuden kokonaisuuden edut. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan jo suunnitteluvaiheessa tarjoamalla jokaiselle seurakunnan elle suhteellisen läheltä oma lähikirkko, sen jumalanpalvelusyhteisö ja monipuolinen toiminta. Uudessa tilanteessa on tärkeää toimia siten, että aktiivisesti pyritään luomaan toimivia matalan kynnyksen yhteisöjä kautta koko uuden seurakunnan. Isomman seurakunnan työvoimaresurssit mahdollistavat tämän. Lava: Käsittely: Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Rakennemuutokset vaikuttavat myös seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön ja tämä on hyvä huomioida rakennemuutosta valmistellessa. Seurakuntaneuvosto esittää tuomiokapitulille, että Katariinanseurakunnan ja Henrikinseurakunnan seurakuntaliitoksen selvitystyö aloitetaan. Keskustelun kuluessa Päivi Salminen teki seuraavan ehdotuksen: Seurakuntaneuvosto palauttaa asian uuteen valmisteluun. Esitys sai kannatusta, joten siitä äänestettiin kättä nostamalla. Puheen johtajan esitystä kannattivat Kairavuo, Tiensuu, Laato, Heinonen, Sokajärvi, Kallio ja Lundström eli puheenjohtajan pohjaehdotus sai 7 ääntä.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 83 Päivi Salmisen esitystä kannattivat Salminen, Nummela, Laihinen, Siivonen, Hovi-Hairisto, Stauffer, Rantanen ja Koiranen eli Salmisen vastaehdotus sai 8 ääntä. Seurakuntaneuvosto palauttaa asian uuteen valmisteluun. Ei muutoksenhakuoikeutta. 121 ERO TURUN KATARIINANSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN KUTSUMINEN TILALLE Seurakuntaneuvoston Ann-Mari Rannikko on lähettänyt seuraavan kirjeen seurakuntaneuvostolle: Kirkkoherra Leena Kairavuo Turun Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvosto Pyydän, että minulle myönnetään vapautus Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvostosta, sillä muutan toiselle paikkakunnalle. Muutto tapahtuu 1.11.2015. Ann-Mari Rannikko Seurakuntaneuvoston yys on sidottu siihen, että seurakuntaneuvoston asuu ko. seurakunnan alueella ja on ko. seurakunnan. Jos henkilö muuttaa ko. seurakunnan alueelta, niin oikeus toimia luottamushenkilönä ko. seurakuntaneuvostossa lakkaa. Seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston ten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valitun luottamushenkilön osalta päätöksen tekee kuitenkin se toimielin, jonka luottamushenkilö on. KL 23 luvun 6 :n 1 momentti. Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa. Luottamushenkilön on hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos: 1) luottamushenkilövaalista on tehty valitus; 2) eroa ei ole myönnetty; 3) kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto on 10 luvun 6 :n nojalla jättänyt kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta. Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston ten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan vara tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. KL 23 luvun 7. Partiotyön ystävät ehdokaslistalta seurakuntaneuvostosta lähteneen Ann-Mari Rannikon tilalle nousee Partiotyön ystävät -ehdokaslistan ensimmäinen vara, josta tulee näin ollen varsinainen. Ann-Mari Rannikon tilalle nousee Nina Koiranen. 1) Ann-Mari Rannikolle myönnetään ero Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvoston yydestä. 2) Ann-Mari Rannikon tilalle seurakuntaneuvostoon kutsutaan hänen ensimmäinen varaensä Nina Koiranen.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 84 Käsittely: Nina Koiranen poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Esityksen mukaan. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi: Ann-Mari Rannikko Nina Koiranen 122 ERO TURUN KATARIINANSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN KUTSUMINEN TILALLE Seurakuntaneuvoston Salla Niemi on lähettänyt seuraavan kirjeen seurakuntaneuvostolle: Kirkkoherra Leena Kairavuo Turun Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvosto Pyydän, että minulle myönnetään vapautus Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvostosta, sillä muutan toiselle paikkakunnalle. Muutto tapahtuu 1.11.2015. Salla Niemi Seurakuntaneuvoston yys on sidottu siihen, että seurakuntaneuvoston asuu ko. seurakunnan alueella ja on ko. seurakunnan. Jos henkilö muuttaa ko. seurakunnan alueelta, niin oikeus toimia luottamushenkilönä ko. seurakuntaneuvostossa lakkaa. Luottamushenkilön vapauttamisesta, eron myöntämisestä, pidättämisestä tai erottamisesta luottamustoimesta päättää se toimielin, joka on valinnut luottamushenkilön. Seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston ten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valitun luottamushenkilön osalta päätöksen tekee kuitenkin se toimielin, jonka luottamushenkilö on. KL 23 luvun 6 :n 1 momentti. Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa. Luottamushenkilön on hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos: 1) luottamushenkilövaalista on tehty valitus; 2) eroa ei ole myönnetty; 3) kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto on 10 luvun 6 :n nojalla jättänyt kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta. Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston ten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan vara tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. KL 23 luvun 7 :n 2 momentti. Vihreät Niityt ehdokaslistalta seurakuntaneuvostosta lähteneen Salla Niemen tilalle nousee Vihreät Niityt -ehdokaslistan ensimmäinen vara, josta tulee näin ollen varsinainen. Salla Niemen tilalle nousee Eriika Lundström.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 85 Käsittely: 1) Salla Niemelle myönnetään ero Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvoston yydestä. 2) Salla Niemen tilalle seurakuntaneuvostoon kutsutaan hänen ensimmäinen varaensä Eriika Lundström. Eriika Lundström poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Esityksen mukaan. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi: Salla Niemi Eriika Lundström 123 SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSENTEN ESILLE OTTAMAT ASIAT Pirjo Tiensuu toi terveisinä Pyhän Marian ystävyysseurakunnan toimikunnasta tiedon, että toukokuussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ja Pyhän Marian seurakunnalla on yhteinen diakoniatyön vapaaehtoisten leiri toukokuussa 2016 Turussa. Leiristä vastuussa ovat Katariinanseurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta. Päivi Salminen toi tiedoksi toivomuksen, että Katariinanseurakunta tarjoaisi joulupuuron Itäkeskuksen joulunavauksessa la 28.11.2015. Riitta Siivonen toi Hurttivuoren kerhosta terveisiä: kerholaiset toivovat seurakunnan ilmoituksia Turun Sanomiin sekä retkeä Nousiaisiin Juhana Markkulan ollessa siellä kirkkoherrana sekä esittävät kiitokset Laukkavuoren lisäämisestä kirkkobussin ajolinjaan. Mari Heinonen muistutti Pappilassa kokoontuvan lukupiirin olemassaolosta. 124 MUUTOKSENHAKU Annetaan oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus. Liite 124. 125 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen Herran siunaukseen klo 20.10.
PÖYTÄKIRJA 8/2015 86 Pöytäkirjan vakuudeksi: / 2015 Leena Kairavuo puheenjohtaja / 2015 Outi Toljamo sihteeri Olemme tarkastaneet pöytäkirjan 111-125 ja todenneet sen kokouksen kulun mukaiseksi: / 2015 Anni Maria Laato / 2015 Eriika Lundström Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä Turun Katariinanseurakunnan seurakuntatoimistossa osoitteessa Eerikinkatu 3 ajalla..2015..2015 klo 8.00 15.30 ja josta on ilmoitettu kirkkoherrainviraston ilmoitustaululla..2015..2015.