1 LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2013/1 Dnro PSAVI/133/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Koneellinen kullankaivu Härkäselässä kullanhuuhdonta-alueella Kulta- Parkki sekä toiminnan- ja töidenaloittamislupa, Inari LUVAN HAKIJA Oy Suomen Vuorikone Ltd c/o Pentti Lappalainen Hevossaarentie 15 65380 Vaasa
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitaloushakemuksen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA JA SEN PÄÄSTÖT... 5 Toiminnan- ja töidenaloittamisluvan peruste sekä vakuus... 5 Kuvaus toiminnasta... 5 Yhteenveto tähänastisesta toiminnasta ja poikkeustilanteet... 5 Edellisillä lupakausilla tehdyt jälkihoitotoimenpiteet... 5 Suunniteltu toiminta... 6 Polttoaineet ja jätehuolto... 6 Toiminnan edellyttämä uoman siirto... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Tiedot vesistöstä... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 13 Selitys muistutusten täydennyksistä... 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 16 KÄSITTELYRATKAISU... 16 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 16 VESITALOUSLUPARATKAISU... 16 LUPAMÄÄRÄYKSET... 17 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 17 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 17 Vesitalousluvan määräykset... 18 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 18 Tarkkailu ja raportointi... 18 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 19 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 19 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Käsittelyratkaisu... 19 Ympäristölupa... 20 Vesitalouslupa... 21 Lupamääräysten perustelut... 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO... 23 Päätöksen voimassaolo... 23 Lupamääräysten tarkistaminen... 24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 24 Toiminnanaloittamislupa... 24 Töidenaloittamislupa... 24 Vakuus toiminnan- ja töidenaloittamisluvan osalta... 24 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 25 Töidenaloittamisluvan perustelut... 25
Vakuuden arvioinnin perustelut... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 25 KÄSITTELYMAKSU... 26 Ratkaisu... 26 Perustelut... 26 Oikeusohjeet... 26 MUUTOKSENHAKU... 27 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Oy Suomen Vuorikone Ltd on 1.12.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hakija on pyytänyt 22.8.2012 aluehallintovirastoon saapuneella kirjeellä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain (264/1961) 2 luvun 26 :n mukaista lupaa kullanhuuhdonta-alueella olevan puron uoman siirron toteuttamista tarkoittaviin töihin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (töidenaloittamislupa). TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Kulta-Parkki-nimisellä kullanhuuhdonta-alueella, joka sijaitsee Inarin kunnassa Saariselän länsipuolella Härkäselässä välittömästi Kutturantien pohjoispuolella ja noin 10 kilometriä Nelostieltä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain (264/1961) 1 luvun 15 :n mukaan vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteeseen, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 26.2.2002 myöntänyt Suomen Vuorikone Oy:lle Kulta-Parkki-nimistä valtausta koskevan, 31.12.2006 asti voimassa olevan valtauskirjan nro 7323/1. Kauppa- ja teollisuusministeriö on päätöksellään 20.11.2006 pidentänyt valtausoikeutta 31.12.2011 saakka. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 6.6.2012 myöntänyt Suomen Vuorikone Oy:lle kullanhuuhdontaluvan (HL2011:0053) alueelle Kulta- Parkki, jonka pinta-ala on 5,0 hehtaaria. Päätöksellä on jatkettu valtauksen kaivosrekisterinumero 7323 voimassaoloa. Rovaniemen hallinto-oikeus on
26.6.2013 antamallaan päätöksellä (13/0269/1) kumonnut Tukesin päätöksen. Tukes on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on tällä hetkellä käsiteltävänä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 4.12.2002 ja 7.6.2007 myöntänyt Suomen Vuorikone Oy:lle määräaikaiset ympäristöluvat nro 85/02/1 ja nro 61/07/1 koneelliseen kullankaivuun valtauksella nro 7323/1. Ensimmäinen ympäristölupa on ollut voimassa 31.12.2006 asti ja toinen 31.12.2011 asti. Alueella on voimassa 2007 valmistunut Pohjois-Lapin maakuntakaava, jossa haettava koneellisen kullankaivun alue on merkitty koodilla M-1 (metsätalous- ja poronhoitoalue). Alueelle ollaan laatimassa Ivalon paliskunnan alueen osayleiskaavaa, jota ei ole vielä vahvistettu. 5 TOIMINTA JA SEN PÄÄSTÖT Toiminnan- ja töidenaloittamisluvan peruste sekä vakuus Hakija on hakenut toiminnan- ja töidenaloittamislupaa siltä varalta, että hakijalle myönteisestä päätöksestä valitetaan Vaasan hallinto-oikeuteen. Hakija on esittänyt toiminnan- ja töidenaloittamisluvan vakuudeksi 2 000 euroa. Kuvaus toiminnasta Yhteenveto tähänastisesta toiminnasta ja poikkeustilanteet Kahtena aiempana 5 vuoden lupakautena hakija on kaivanut maata vuosittain 500 1000 m 3, joten kaivu on ollut pienimuotoista. Hakija on raportoinut työskentelystään kaivos- ja ympäristöviranomaiselle. Kullanhuuhdonta-alue on niin korkealla vaaran laella olevassa painanteessa, että äkillisten sateiden aiheuttamat tulvat eivät ole aiheuttaneet ongelmia. Lähimpään vesistöön on matkaa ja jos altaissa on ollut pientä ylivuotoa, vesi on painunut nopeasti karkearakeiseen soraan. Alempana olevaan vesistöön ei ole päässyt kertaakaan samenemaa. Öljy- tai polttoainepäästöjä ei ole myöskään aiheutunut lupakausien aikana. Hakija on kuitenkin varautunut öljyvuotoihin imeytysturpeella. Edellisillä lupakausilla tehdyt jälkihoitotoimenpiteet Kun hakija sai valtauksen nro 7323 hallintaansa ja aloitti siellä toimintansa reilu kymmenen vuotta sitten, aluetta ei oltu maisemoitu nykykäytäntöjen mukaisesti. Alueella oli runsaasti 1980- ja 1990-lukujen kaivujälkiä: kuoppia, läjityksiä ja metalliromua. Hakija on tasoitellut aiempia kaivukuoppia ja läjityksiä sekä vienyt romua pois alueelta. Alue on nyt siistimmässä kunnossa kuin silloin, kun hakija aloitti työskentelyn alueella. Humuspitoista pintamaata on käytettävissä vain rajoitetusti, sillä maa on karkearakeista ja humuskerros on paikoin vain muutamia senttimetrejä paksu. Hakija on kaivanut kultaa suurelta osin paikoista, joissa on jo aiemmin työskennelty ja joissa pintakerrosta ei ole ollut ollenkaan. Paikassa, jossa orgaanisperäistä pintamaata on ollut käytettävissä, sitä on varastoitu ja käytetty maisemointiin.
6 Suunniteltu toiminta Koneellista kullankaivua tehdään jatkossa yhdellä enintään 19 tonnin kaivinkoneella sekä perinteisellä täryseula tai rumpuseula -erottelulaitteella. Kaivumäärä on enintään 1 000 m 3 vuodessa. Kullan erottelu tapahtuu painovoimaisesti rännittämällä. Prosessin vesi on 100 % kiertovettä, jota kierrätetään enintään 1 000 litraa minuutissa kahden tai kolmen noin 50 m 3 kiertovesialtaan kautta. Työskentelyaika on 1 3 kuukautta kesässä. Lupaa haetaan toistaiseksi, ilman määräaikaa. Nykyisen kaivoslain nojalla kullanhuuhdontalupaa voidaan pidentää kolmen vuoden jaksoissa niin kauan kuin toiminnalle on edellytyksiä. Viimeisin valtausoikeus on päättynyt 31.12.2011, johon on haettu samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa kolmen vuoden lisäaikaa. Hakija arvioi toiminnan kestävän alueella noin kymmenen vuotta. Työtä tehdään lyhyissä pätkissä muutama viikko vuosittain. Samalla, kun olemassa olevaa tunnettua esiintymää hyödynnetään, etsitään alueelta uutta esiintymää. Toiminnan päättyessä tehdään täyttö kaivukuoppiin ja kiertovesialtaisiin. Maisemointi viimeistellään pintamaalla. Polttoaineet ja jätehuolto Työmaalle tuodaan polttoainetta (polttoöljyä) enintään kolme 200 litran tynnyriä kerrallaan, joista tyypillisesti yksi tankataan heti työkoneen tankkiin. Työn aikana varastoidaan 0 400 litraa polttoainetta tynnyreissä, jotka säilytetään kuomulla katetussa peräkärryssä. Öljyt säilytetään samassa paikassa polttoaineiden kanssa. Hakija on aiemmissa ympäristöluvissa velvoitettu käyttämään biohajoavia öljyjä. Hakija ei pidä velvoitetta järkevänä, koska kaivu ei tapahdu vesistön läheisyydessä, eikä biohajoavien öljyjen eduista arktisilla alueilla ole varmuutta. Näkemyksestään huolimatta hakija on noudattanut aiemmin annettuja velvoitteita ja käyttänyt biohajoavia öljyjä. Yhdyskuntajätettä syntyy ruuanlaitossa ja käymälässä. Jätteet lajitellaan kierrätykseen, kompostoidaan, poltetaan ja loput kuljetetaan kunnan osoittamaan keräyspaikkaan välittömästi, kun jätettä syntyy. Alueella ei varastoida jätettä. Hakijan mukaan työssä syntyvät läjitykset ovat pilaantumattomien pintamaiden läjityksiä ja koska ne käytetään välittömästi tai lyhyellä viiveellä täyttöön sekä maisemointiin, ne eivät ole varsinaisia kaivannaisjätteitä. Tämän kaltaisen tulkinnan on myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tehnyt viime vuosina useissa ympäristölupapäätöksissään. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä varmuuden vuoksi sisällöltään kaivosviranomaisen vaatiman esityksen kaivannaisjätteistä, joka on toimitettu myös kaivosviranomaiselle. Toiminnan edellyttämä uoman siirto Hakija ei ole siirtänyt valtausalueella (kullanhuuhdonta-alueella) olevan puron (noron) uomaa, sillä kaivettavaa kultamaata on ollut muuallakin.
Lupaa uoman siirtoon tarvitaan varmuuden vuoksi, sillä nykyisen uoman kohdalla voi olla kultaa riittävästi. Sitä, millä kohdalla ja kuinka laaja siirto tehdään, ei vielä tiedetä. Uoma on hyvin kapea, eikä sitä varten tarvitse edes kaivaa uutta uomaa. Uoma voidaan kääntää eri kohtaan läjittämällä pieni määrä maita toiseen paikkaan. 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Valtaus sijaitsee Härkäselän päällä kuivalla mäntykankaalla. Valtaus ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen ja Ivalon paliskuntaan. Valtauksen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Alue on vanhaa valtausaluetta, jota useat konekaivajat ovat kaivaneet 1980-luvulta lähtien. Alueen metsät ovat kuivia mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Alue on kokonaisuudessaan hakattu 1950 1960-luvuilla, eikä metsän uudistaminen ole oikein onnistunut. Alueen puusto on hyvin harvaa. Valtauksen halkaisee pieni puro, joka kuivana kesänä kuivuu kokonaan. Puron alkuperäinen uoma on kadonnut kaivujen edestä jo kymmeniä vuosia sitten. Kullanhuuhdonta-alueen välittömässä läheisyydessä on Kutturaan menevä maantie. Lähistöllä on useita kultavaltauksia ja maa-aineksen ottopaikkoja. Alue ei ole luonnontilainen. Alueen luonto ja suojelukohteet Valtausalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Hammastunturin erämaa-alueen raja on noin 5 kilometriä haetusta paikasta pohjoiseen, Naika-aavan soidensuojelualueen raja on noin 6 kilometriä haetusta paikasta etelään ja UK-kansallispuiston raja on noin 15 kilometriä haetusta paikasta itään. Tiedot vesistöstä Valtausalueella kulkee Tolosjoen Uusihaaraan laskeva nimetön puro, jonka latva on noin 100 metrin päässä valtauksen rajasta. Sen ympäristö ja alusta on kaivettu aiempien kaivajien toimesta 1980- ja 1990-luvuilla. Alkuperäinen uoma ei ole enää kaivualueella tunnistettavissa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtauksen välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Suljettua kiertovesijärjestelmää käyttämällä toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Työnaikaista toimintaa tarkkaillaan itse. Hakija seuraa koko ajan silmämääräisesti Tolosjoen Uusihaaraan virtaavan puron (noron) mahdollista samenemista. Poikkeukset merkitään kaivupäiväkirjaan ja mikäli suurempi poik-
keus havaitaan, siitä ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). Lisäksi osallistutaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään alueen vesistöjen yhteistarkkailuun. 8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Öljy- tai polttoainevahinkojen varalta alueelle varataan käyttövalmiiksi imeytysainetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 22.8.2012 antamansa selityksen yhteydessä ja pyytänyt, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta 2 000 euron vakuutta vastaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa sekä suomeksi ja inarinsaameksi Inarin kunnassa 11.4. 11.5.2012 sekä erityistiedoksiantona Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousryhmälle, Inarin kunnalle ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle, saamelaiskäräjille, Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueelle, Ivalon paliskunnalle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa suomeksi ja inarinsaameksi 12.4.2012. Lisäksi aluehallintovirasto on 24.8.2012 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousryhmältä, saamelaiskäräjiltä sekä XX:lta lausunnon hakemuksen täydennyksestä, jossa hakija on pyytänyt toiminnan- ja töidenaloittamislupaa. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Valtaus sijaitsee luokittelemattomalla Härkäselän pohjavesialueella ja kokonaan oikeusvaikutteisella 30.9.2010 hyväksytyllä Ivalon alueen osayleiskaava alueella. Kaavassa kohde sijoittuu maa- ja metsätalous- sekä poronhoitovaltaiselle alueelle (MP-1). Alueella turvataan nykyisten elinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden sekä porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuudet. Alueella on sallittua vain luontaiselinkeinoihin liittyvä rakentaminen. Alueella sallitaan metsälainsäädännön ja metsänhoitosuositusten puitteissa tapahtuva metsien hoito ja käyttö. Lapin ympäristökeskus on tehnyt tarkastuksen valtaukselle vuosina 2004 ja 2008. Toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa. Tarkastuksissa todettiin, ettei kohteella ole merkittävää riskiä vesien samentumalle, sillä virtausta ei kesäaikana ole. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän mukaan (28.11.2011 ti-
lanne) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. Kullankaivualue sijaitsee Inarissa Härkäselässä Paatsjoen vesistössä Uusihaaran valuma-alueella (71.459). Valtauksen läpi kulkee Uusihaaraan laskeva pieni puro, joka kuivina kesinä kuivuu kokonaan. Edellisessä ympäristöluvassa esitettyjen tietojen perusteella puron laskennallinen virtaama valtausalueen kohdalla on pieni, vain 2 4 l/s. Uusihaara laskee edelleen Tolosjokeen. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Tolosjoen tila on arvioitu erinomaiseksi. Haitallisia vesistövaikutuksia voidaan vähentää ja estää käyttämällä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytys- ja kiertovesialtaiden kautta takaisin kiertoon. Lisäksi on huolehdittava, että käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan kiertovesijärjestelmään. Näin menetellen toiminnalla ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa alueen vesimuodostumille asetettuihin tilatavoitteisiin. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Toiminnasta ei tule sallia samentumaa aiheuttavan veden johtamista suoraan vesistöön. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus käytettävän kaivuyksikkömäärän ja vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. Ympäristölupapäätöstä ei ole syytä myöntää ennen kuin hakijalla on oikeus alueeseen, jotta Tukesin myöntämän valtausluvan mahdolliset määräykset tulevat huomioitua. Muistutuksen täydennys Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei ole nähnyt estettä toiminnan aloittamiselle vakuutta vastaan ennen sen lainvoimaiseksi tuloa, koska kohteella on jo aikaisemminkin harjoitettu vastaavaa toimintaa. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Luvan hakijan tarkoitus on jatkaa jo aiemmin harjoitettua koneellista kullankaivua valtauksella. Lisäksi haetaan lupaa uoman siirtoon. Voimassa olevassa luvassa ei ole kalatalousmääräystä. Kalatalousviranomaisena Lapin ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Valtauksella harjoitettava koneellinen kullankaivu on suhteellisen pienimuotoista eikä valtaus sijaitse välittömästi kalataloudellisesti arvokkaan vesistön yläpuolella. Ei ole oletettavaa, että harjoitetusta toiminnasta, mukaan lukien alueella sijaitsevan noron uoman mahdollinen siirto, aiheutuisi mainittavaa kalataloudellista vahinkoa alapuolisen Tolosjoen vesistölle, edellyttäen, että voimassa olevassa luvassa pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle määrätyt vesiensuojelu- 9
3. Saamelaiskäräjät ja muut toimet pysyvät vastaavan tasoisina jatkossakin. Kalataloudelliselle kompensaatiolle ei näin ollen ole tarvetta. Muistutuksen täydennys Kalatalousviranomaisena Lapin ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksen täydennyksen johdosta. Valtauksella harjoitettava koneellinen kullankaivu on suhteellisen pienimuotoista, eikä ole oletettavaa, että harjoitetusta toiminnasta aiheutuisi mainittavaa kalataloudellista vahinkoa alapuolisen Tolosjoen vesistölle, edellyttäen, että pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle määrättävät vesiensuojelu- ja muut toimet asetetaan riittävälle tasolle. Vakuuden määrä on näin ollen riittävä. Saamelaiskäräjät on vaatinut, että hakijan lupahakemus on hylättävä, koska hakemuksessa tarkoitettu toiminta tai sitä valmistelevat toimet aiheuttavat merkityksellisiä muutoksia ympäristössä, mikä puolestaan vaarantaa lainvastaisella tavalla saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjien mukaan asiasta on järjestettävä saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut ja maastokatselmus valtaukselle ennen päätöksen antamista. Hakemuksen hylkäämistä on perusteltu etenkin Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (niin sanottu KP-sopimus) 27 artiklan sekä uuden vesilain 2 luvun 8 :ssä säädettyjen saamelaisten oikeuksia koskevan kohdan perusteella. Saamelaiskäräjien mukaan kyseessä oleva toiminta heikentää perustuslain 17 :n 3 momentissa turvattua saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, jona pidetään vakiintuneesti muun muassa poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä (HE 309/1993 vp ja PeVL 32/2010 vp). Vesilain 2 luvun 8 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Jos vähäistä suuremman haitan kynnys ylittyy esitöissä ilmaistun kannan mukaisesti, hanke ei ole mahdollinen edes sillä perusteella, että sen tuottama hyöty muutoin olisi merkittävä. Saamelaiskäräjät on muistutuksessaan viitannut asian taustana ja keskeisenä lainsäädäntönä myös ympäristönsuojelulain (86/2000) 100 :n ja 101 :n sekä vesilain (264/1961) 2 luvun 26 :n. Muistutuksen mukaan saamelaisten oikeuksien kannalta keskeisiä ovat lisäksi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus vuodelta 2007 ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n itsenäisten valtioiden alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskeva yleissopimus N:o 169. Muistutuksessa on viitattu myös uuteen kaivoslakiin (621/2011) sekä uuteen vesilakiin (587/2011) ja sen esitöihin (HE 277/2009 vp). Uusiin kaivos- ja vesilakeihin sisällytetyt, saamelaisten oikeuksien turvaamista koskevat säännökset merkitsevät saamelaisten perustuslaissa ja KPsopimuksessa turvatun alkuperäiskansa-aseman ja oikeuksien nimenomaista huomioimista kaivostoiminnassa. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan uusien säännösten ilmaisemien periaatteiden noudattaminen kul- 10
lanhuuhdontaa koskevassa ympäristölupaharkinnassa on tarpeen saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi myös ennen uusien säädösten voimaantuloa. Saamelaiskäräjien mukaan aluehallintoviraston on arvioitava lupahakemuksen vaikutukset suhteessa seuraaviin YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiin: saamelaisten perinteinen elämänmuoto, saamelaisten perinteisten elinkeinojen modernit muodot, saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannattavuus sekä aikaisempien toimenpiteiden vaikutus. Saamelaiskäräjien mukaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä tulee selvittää kullankaivutoiminnan vaikutukset koko Ivalon paliskunnan poronhoitoon. Saamelaiskäräjät on pitänyt välttämättömänä, että luvan myöntämisen yhteydessä tulee selvittää ja arvioida kumulatiivisia vaikutuksia saamelaiskulttuurille huomioiden kilpailevat maankäyttömuodot KP-sopimuksen ratkaisukäytännön mukaisesti. Kilpailevina maankäyttömuotoina voidaan mainita muun muassa alueen metsänhakkuu, kullankaivu ja matkailu, jotka kaikki kohdistuvat Ivalon paliskunnan toimintaan haittaavasti ja toimintaa heikentävästi. Luonnollisesti kaikki poronhoidon kanssa kilpailevat maankäyttömuodot vaikuttavat saamelaisten perinteisten elinkeinojen taloudelliseen ja kulttuuriseen kannattavuuteen, mikä estää kyseessä olevan ympäristöluvan myöntämisen. Saamelaiskäräjät on edellyttänyt, että aluehallintovirasto selvittää yllä esitetyin tavoin hakemuksen hyväksymisen vaikutukset saamelaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Saamelaiskäräjät on todennut, että valtaus sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :ssä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Kyseisellä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Hammastunturin erämaaalue on Ivalon paliskunnan kesälaidunaluetta ja valtausalue sijoittuu paliskunnan vasomisalueiden välittömään läheisyyteen. Alueella liikkuu ajoittain satoja paliskunnan poroja. Koska alue on tärkeä poronhoidollisesti ja siellä harjoitetaan poronhoitoa juuri samaan aikaan, kun kullankaivu alueella on kiivainta, myös vaikutukset alueen poronhoidolle ovat merkittäviä. Kullankaivu voi tuoda kielteisiä vaikutuksia alueen poronhoidolle muuttaen laidunkiertojärjestelmää. Lisääntynyt kullankaivu alueella lisää porokuolemia. Jyrkkäreunaiset kaivukuopat vesistössä ja sen läheisyydessä lisäävät porojen, erityisesti vasojen, hukkumisia ja putoamisia kuoppiin. Kaivukuoppien liputtaminen on johtanut kullankaivualueilla useiden porojen hirttäytymiseen. Poronhoitajille kuopat ovat myös turvallisuusriski. Peittämättömät ja avoimet kuopat ovat vaarallisia liikuttaessa mönkijöillä, moottorikelkoilla ja jalkaisin. Merkitsemättömät kuopat voivat olla vaarallisia myös talvisin ja erityisesti keväisin, mikäli kuoppia ei ole merkitty huolellisesti maastoon. Vasomisaikaan kaikenlainen melua aiheuttava toiminta ja liikkuminen häiritsevät vasovia vaatimia. Pahimmassa tapauksessa vaadin häiriintyy ja hylkää vasan heti syntyessään, jolloin vasa menehtyy. Porojen vasomisalueiden välittömässä läheisyydessä tällainen toiminta tulee kieltää. Saamelaiskäräjät on huomauttanut, että kaivostoimintaan liittyvä liikenne alueella ja koneiden käyttäminen ovat omiaan pelästyttämään poroja. Koneellinen kullankaivu aiheuttaa haitallisia muutoksia maastossa ja luontoympäristössä. Kaivostoimintaan liittyy muun muassa lisääntynyttä liikkumista raskailla ajoneuvoilla ja maastoliikennettä mönkijöillä ja moottorikelkoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan haittaa saamelaiskulttuurille ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille. 11
Saamelaiskäräjät on viitannut ympäristönsuojelulain 3 :n 1) kohtaan, jossa määritellään ympäristön pilaantuminen. Muistutuksen mukaan kalastus, metsästys ja keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joten niihin kohdistuvat vahingolliset seuraukset merkitsevät samalla haittaa saamelaiskulttuurille. Toiminnasta johtuvista päästöistä aiheutuva erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen on myös pilaantumista 3 :n 1 d) kohdan mukaan. Ympäristönsuojelulain esitöissä (HE 84/1999 vp yksityiskohtaiset perustelut) todetaan, ettei kulttuuriarvojen suojelu varsinaisesti kuulu ympäristönsuojeluun. Päästöistä aiheutuvan haitan tuleekin kohdistua kulttuuriarvoihin, joilla on erityistä arvoa. Saamelaiskulttuurin suoja ja erityinen asema perustuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kyseisten kulttuuriarvojen suojelemisessa on kyse saamelaisten ihmis- ja perusoikeudesta, joten niillä on kiistämättä katsottava olevan sellaista erityistä arvoa, jota säännöksessä tarkoitetaan. Saamelaiskulttuuri perustuu lisäksi keskeisiltä osiltaan luonnon ja luonnonvarojen ekologisesti kestävään hyödyntämiseen, minkä vuoksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisellä on saamelaiskulttuurin kannalta erityistä merkitystä. Luvan myöntämisessä on huomioitava, että saamelaisporonhoito on tarkoituksenmukaista ja ekologista. Porot ovat pääasiassa luonnonlaitumilla ja eri alueilla eri vuodenaikoihin, mikäli se on mahdollista. Vaikka paliskuntajärjestelmän kautta on pyritty yhdenmukaistamaan poronhoitoa, saamelainen poronhoito on säilynyt ainutlaatuisena ja erityisenä. Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka on riippumaton porojen biologisesta vaellusvietistä. Laidunkiertojärjestelmä perustuu talvi- ja kesälaidunalueisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös syksyisiin rykimä- ja keväisiin vasotusalueisiin. Poronhoito perustuu poron ja ihmisen yhteiseen vuotuisaikakiertoon ja järjestelmä on hioutunut sellaiseksi, että se mahdollistaa poron mahdollisimman luonnonmukaisen käyttäytymisen. Saamelaisporonhoito on selkeästi kulttuurinen elinkeino, jossa erityisen tärkeää on kulttuurin ja elämäntavan siirtäminen sukupolvelta toiselle. Laidunten kestävyys ja laajuus ovat jo ennestään uhattuina muun muassa ilmaston muutoksen ja alueelle kohdistuneiden muiden hankkeiden seurauksena. Saamelaisten kotiseutualueen luonto on erittäin haavoittuvaista ja äärimmäisen hitaasti uudistuvaa, joten koneellinen maaston muokkaaminen kaventaa laidunaluetta pysyvästi. Koneellinen kullankaivu toisi kielteisiä maisemavaikutuksia laajalle alueelle. Euroopan Neuvoston maisemayleissopimuksessa (SopS 14/2006) Suomi on sitoutunut suojelemaan arvokkaita maisemia. Sopimuksen artiklassa 5 kukin sopimusosapuoli sitoutuu tunnustamaan lainsäädännössään maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaansa sekä kulttuuri-, ympäristö-, maatalous-, sosiaali- ja talouspolitiikkaansa ja muihin toimintaohjelmiin, joilla saattaa olla suoraa tai välillistä vaikutusta maisemaan. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti ympäristöluvan myöntämisessä tulee arvioida myös maisemanäkökohtia. Artiklassa 6 sopimusosapuolet sitoutuvat arvioimaan maisemat ottaen huomioon asianosaisten ja väestön niille antaman erityisarvon. Sopimuksen mukaan maisemaa tulee arvioida tässä tapauksessa saamelaisten maisemalle antaman erityisarvon kautta. 12
13 Muistutuksen täydennys Valtaus sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :ssä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Valtaus sijaitsee Ivalon paliskunnan alueella. Haettu lupa koneelliselle kullankaivulle sijoittuu Tolosenjoen-Uusihaaran valuma-alueelle. Uusihaarassa on vahva tammukkakanta. Koneellisen kullankaivun aloittaminen alueella muuttaisi puron kulkulinjaa ja -uomia hyvin merkittävästi. Saamelaiskäräjien ja viranomaisten, muun muassa Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen, kokemukset Lemmenjoella ovat osoittaneet, että koneellinen kullankaivu muuttaa merkittävästi jokiuomia ja niiden ennallistaminen on käytännössä mahdotonta. Kullankaivua harjoittavat eivät enää pysty palauttamaan jokiuomaa kulkemaan entisellä paikallaan. Saamelaiskäräjät edustaa Suomessa saamelaisia, jotka ovat Suomessa alkuperäiskansa ja jolla on oma kulttuuri, kieli ja elämänmuoto. Perustuslain (PeL) 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kysymys on saamelaisten perusoikeudesta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Perustuslain 17 :n 3 momentin tarkoittamana saamelaiskulttuurina pidetään vakiintuneesti mm. poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä (HE 309/1993 vp ja PeVL 32/2010 vp). Saamelaisten oikeus nauttia kulttuuristaan turvataan myös YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus, SopS 7-8/1976) 27 artiklassa, joka on Suomessa voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava oikeuslähde. Saamelaiskäräjät on katsonut, että hakemuksessa tarkoitettu toiminta heikentää perusoikeusjärjestelmän vastaisesti perustuslain 17 :n 3 momentissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan hakijan lupahakemus tulee hylätä, koska ympäristön pilaantumista ei voida vakuudella estää eikä ympäristöä ja sen luontoarvoja ja kalakantaa voida palauttaa ennalleen. Kaivukausi on lisäksi jo loppumaisillaan. Saamelaiskäräjien vaatimuksena on, että ympäristölupahakemus on hylättävä kokonaisuudessaan, joten myös hakemus siitä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, on hylättävä. Asiasta on järjestettävä saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut. 4. XX Muistuttaja ei ole nähnyt mitään estettä koneelliselle kullankaivulle kyseisellä valtauksella, eikä myöskään sille, että kaivut aloitettaisiin ennen lupapäätöksen voimaantuloa takuurahaa vastaan. Hakijan kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on 5.6.2012 päivätyllä kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on 7.6.2012 ilmoittanut, ettei hän anna selitystä. Lisäksi aluehallintovirasto on 9.8.2012 päivätyllä kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen 25.7.2012 tulleen saamelaiskäräjien muistutuksen johdosta. Hakija on antanut selityksen 22.8.2012.
Hakija on todennut yleisesti muistutuksesta, että saamelaiskäräjät on kesäkuussa 2012 ilmoittanut (puheenjohtaja Näkkäläjärven haastattelu Lapin kansassa, puheenjohtajan blogi, kaivosviranomaisen katselmus Vuotsossa sekä hallituksen päätös www.samediggi.fi), että se tulee vastustamaan kaikkia ympäristölupa- ja kullanhuuhdontalupahakemuksia saamelaisalueella sekä valittamaan myönteisistä päätöksistä hallinto-oikeuteen ja näin se on toiminutkin. Hakijan mukaan muistutus on tämän poliittisen linjan mukainen, sarjatyönä ja ilman asiaan perehtymistä tehtailtu paperi, eikä ollenkaan sellainen asiaan perehtynyt muistutus kuin voisi kuvitella viranomaistahon tuottavan. Hakija ei ole kiistänyt saamelaiskäräjien tehtävää hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Ympäristölupaprosessissa ei ole kyse kaivoslain (1965 tai 2011) soveltamisesta. Alueen käyttö ja toiminnan vaikutukset suhteessa muihin oikeuksiin, myös PerL 17.3 :n mukaisiin oikeuksiin, on ratkaistu valtausluvassa, eikä niihin tule enää ottaa kantaa. Ympäristölupaprosessissa on kysymys suunnitellun toiminnan vesi- ja ympäristövaikutuksista ja asiaa ratkaistaessa sovelletaan ympäristö- ja vesilakeja. Tässä yhteydessä saamelaiskäräjät eivät toimi ympäristöviranomaisena, vaan tältä osin yleisvastuu on Lapin ELY-keskuksella. Poronhoitoon liittyvissä kysymyksissä asianosainen on paliskuntain yhdistys ja paikallinen paliskunta. Kullankaivu pienentää laidunalaa. Pienennys on kuitenkin väliaikainen ja määrältään mitätön ollen suuruusluokaltaan vuosittain noin euro hehtaarilta. Saamelaiskäräjien muistutuksessa on yleisluontoisia, pääosin toisen viranomaisen eli kaivosviranomaisen ratkaisuvaltaan kuuluvia viittauksia, joilla ei ole mitään yhteyttä käsiteltävään asiaan. Saamelaiskäräjien toimivalta koskee saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita. Saamelaiskäräjät on laajentanut itse toimivaltaansa tulkitsemalla, että kaikki maankäyttö vaikuttaa kalastukseen, keräilyyn, metsästykseen ja poronhoitoon sekä sitä kautta vaikutus ulottuu kieleen ja kulttuuriin ja että näin saamelaiskäräjät voi vaikuttaa kaikkiin mahdollisiin asioihin saamelaisalueella. Näin asia ei ole, vaan saamelaiskäräjien toimivalta ulottuu vain kieli- ja kulttuuriasioihin. Saamelaiskäräjät on väittänyt muistutuksessaan, että hakijan hanke heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Vaikutusketjua luonnosta, poroista tai keräilystä kieleen ja kulttuuriin ei ole osoitettu valituksessa mitenkään. Esitettyjä yleisiä väittämiä vaikutuksista siis yleistä väitettä siitä, että vaikutuksia on, koska saamelaiskäräjät niin sanoo ei voi pitää sellaisena osoituksena. Jos saamelaiskäräjät olisi esittänyt täsmällisiä vaikutusmekanismeja ja arvioinut vaikutusten määrää, hakija olisi valmis muuttamaan toimintaansa viranomaisarvioinnin jälkeen näiden toiveiden mukaiseksi, jotta esitetyt haitat pienenisivät. Jos korjaavat toimet eivät olisi riittäviä, hakija hyväksyisi periaatteellisena velvollisuutena maksaa haitasta korvausta haitankärsijälle. Tällöin korvaussumman tulisi luonnollisesti perustua täsmällisiin laskelmiin. Näitä vaikutuksia ei ole osoitettu, eikä niiden haitallisuuden määrää täsmennetty, vaan muistutuksessa on toistettu yleisiä argumentteja, joilla mikä tahansa toiminta voitaisiin kieltää, jos sitä harjoittaa muu kuin saamelaiskäräjien hyväksymä taho. 14
Muistutuksessa ei ole esitetty mitään täsmällisiä hakijan toimintaan tai ympäristö- ja vesilakien soveltamiseen liittyviä asioita, joihin hakija olisi voinut vastata. Hakija on vaatinut, että saamelaiskäräjien vaatimus hylätään ja lupa koneellisen kullankaivun harjoittamiseen hakemuksen mukaisesti myönnetään mahdollisimman pian. Siltä varalta, että saamelaiskäräjät tai joku muu taho valittaa myönteisestä päätöksestä hallinto-oikeudelle, hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto antaa päätökselle täytäntöönpanoluvan valituksesta huolimatta ja tarvittaessa määrää ylimääräisen vakuusmaksun valituksen käsittelyn ajaksi. Hakija on esittänyt vakuusmaksuksi 2 000 euroa. 15 Selitys muistutusten täydennyksistä Aluehallintovirasto on 27.9.2012 päivätyllä kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen toiminnan- ja töidenaloittamislupaa koskevien muistutusten täydennysten johdosta. Hakija on 10.10.2012 antanut selityksen muistutusten täydennyksistä. Saamelaiskäräjien muistutuksen täydennys Saamelaiskäräjät on kesäkuussa 2012 ilmoittanut, että se tulee vastustamaan kaikkia ympäristölupa- ja kullanhuuhdontalupahakemuksia saamelaisalueella sekä valittamaan myönteisistä päätöksistä hallinto-oikeuteen ja näin se on toiminutkin. Tämäkin saamelaiskäräjien muistutus on edellä mainitun poliittisen linjan mukainen, sarjatyönä ja ilman substanssia tehtailtu paperi, eikä ollenkaan sellainen asiaan perehtynyt muistutus kuin voisi kuvitella viranomaistahon tuottavan. Muistutuksessa ei ole esitetty mitään täsmällisiä ja yksilöityjä hakijan toimintaan ja ympäristö- ja vesilakien soveltamiseen liittyviä asioita, joihin hakija olisi voinut vastata. Saamelaiskäräjät ei ole muistutuksessaan selvästikään ymmärtänyt, että kysymyksessä ei ole alkava toiminta, vaan saman omistajan jo kymmenen vuoden ajan jatkunut toiminta. Muiden tekemänä samansisältöistä toimintaa on harjoitettu 1980-luvulta lähtien täsmälleen tällä alueella. Saamelaiskäräjien muistutuksessa yleisesti kuvatut uhkat eivät ole tänä aikana toteutuneet. Alueella on jo valmiiksi kaivukuoppia, joiden syntymistä saamelaiskäräjät on vastustanut. Nämä kaivukuopat voidaan maisemoida helposti, eikä niiden pieni lisääntyminen toimenpideluvan aikana vaikuta alueeseen millään tavalla. Saamelaiskäräjät on väittänyt muistutuksessaan, että hanke vaikuttaisi jollakin tavalla Tolosjoen-Uusihaaran kalastoon. Näin ei ole, sillä kaivu ei tapahdu lainkaan vesistön varrella. Alueella kulkevaa pientä, ajoittain kuivuvaa noroa pitkin ei ole kulkeutunut samenemaa alapuolisiin vesistöihin lainkaan. Näin myöskään saamelaiskäräjien väittämiä vaikutuksia kalastoon ei ole voinut syntyä, eikä synny jatkossakaan.
16 Muut muistutusten täydennykset Muiden muistuttajien lausuntoihin liittyen hakijalla ei ole ollut mitään lisäämistä. Hakija on todennut ympäristö- ja kalatalousviranomaisten (alojensa vastuuviranomaiset) vahvistavan lausunnoillaan hakijan argumentit oikeaksi ja niissä esitettyjen näkemysten poikkeavan saamelaiskäräjien näkemyksistä. Asian jatkokäsittely Hakija on vaatinut, että saamelaiskäräjien vaatimukset hylätään ja lupa koneellisen kullankaivun harjoittamiseen hakijan varsinaisen hakemuksen osalta ja toimenpideluvan osalta myönnetään mahdollisimman pian. Kaivukausi 2012 on jo menetetty, mutta toimenpidelupa on välttämätön, jotta mahdolliset hallinto-oikeusvalitukset eivät estä hakijan työskentelyä kaivukaudella 2013. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto tutkii hakemuksessa tarkoitetun toiminnan vaikutukset poronhoitoon ja saamelaisten oikeuksiin siltä osin kuin kyse on ympäristönsuojelu- ja vesilaissa tarkoitetuista päästöistä ja vaikutuksista. Aluehallintovirasto hylkää saamelaiskäräjien vaatimuksen neuvottelujen järjestämisestä ennen ympäristölupapäätöksen antamista. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Oy Suomen Vuorikone Ltd:lle ympäristöluvan, joka koskee, niiltä osin kuin tällä päätöksellä ei toisin määrätä, hakemuksen mukaista ja laajuista koneellista kullankaivua kullanhuuhdonta-alueella Kulta-Parkki lupatunnus HL2011:0053 Inarin kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Oy Suomen Vuorikone Ltd:lle luvan hakemuksen mukaisesti siirtää tarvittaessa puron uomaa kullanhuuhdonta-alueella Kulta-Parkki lupatunnus HL2011:0053 Inarin kunnassa. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
17 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa kullanhuuhdonta-alueella vuosittain 1.6. 30.9. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään 1 000 m 3 kokonaismaaainesmääränä pintamaat mukaan luettuna. 3. Kullanhuuhdonta-alueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai merkittävä muulla Lapin ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, ei kuitenkaan lippusiimalla tai narulla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon huuhdonnassa käytettäväksi. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävän pumpun kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus eli vähintään 120 m 3. Vettä on kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan kullanhuuhdontaalueen läpi kulkevaan puroon, vaan se on imeytettävä maaperään kullanhuuhdonta-alueen sisällä. Imeytys on tehtävä riittävän etäällä purosta sijaitsevalla alueella siten, että samentumaa puroon ja edelleen Uusihaaraan ei aiheudu. Jos Uusihaaran veden havaitaan samenevan tai samentumisen uhka on ilmeinen, luvan saajan on viipymättä tehostettava vesienkäsittelyä, rajoitettava kaivutoimintaa, keskeytettävä toiminta tilapäisesti tai ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 5. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta puroon ja edelleen Uusihaaraan. Tulvavesien pääsy kaivualueille ja altaisiin on estettävä. 6. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteenkuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä kullanhuuhdonta-alueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä.
18 Vesitalousluvan määräykset 9. Kullanhuuhdonta-alueen läpi kulkevan puron uoman mahdollinen siirto on suunniteltava ja tehtävä siten, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran ennen lupamääräysten tarkistamista. Uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan ja eroosiohaittoja välttäen kaivukauden aikana, mutta ei kuitenkaan syyskuussa. Puron siirtämiseksi tehtävä kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiveydeltään sellaisiksi, ettei vesi nouse runsassateisenakaan aikana kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle tai kiertovesialtaisiin. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava humusmaa ja hienojakoinen pintamaa. Uoma on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan toiminnan loputtua. Puron uoman siirtämisestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lapin ELY-keskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, kuten vesistön samentumisesta, sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 11. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu ja raportointi 12. Luvan saajan on huuhdontapäivinä tarkkailtava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista sekä muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 13. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista ja osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty.
15. Mikäli kullanhuuhdonta-alue vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee myös ilmoittaa ELYkeskukselle. 19 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 16. Kaivualueilta ja uomansiirtoalueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kullanhuuhdonta-alueella olevan puron tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maaainesta, ja kaivualueet vastaavalla alueella on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita ja kaivualueita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että puron vesi ei pääse kulkeutumaan niihin tulvallakaan. 17. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 18. Kullanhuuhdonta-alueen läpi virtaava uoma tulee ennallistaa vesieliöstön kannalta mahdollisimman hyvin luonnontilaisen kaltaiseksi kullanhuuhdonta-alueella Kulta-Parkki kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisen maisemoinnin ja muun jälkihoidon yhteydessä. Uoma on kunnostettava muuna kuin tulva-aikana ja kunnostamisessa on huolehdittava, ettei työstä aiheudu hienoaineksen huuhtoutumisen vaaraa Uusihaaraan. Velvoite voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vesiuoma tulee kunnostaa suunnitellusti Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 19. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy. Maaston muotojen ja kasvittumisen on vastattava mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Saamelaiskäräjistä annetun lain 9 edellyttää viranomaisia neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten ko-
tiseutualueella esimerkiksi kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa tai muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Aluehallintovirasto ei pidä ratkaistavana olevaa asiaa saamelaiskäräjistä annetun lain 9 :ssä säädettynä laajakantoisena tai merkittävänä toimenpiteenä. Aluehallintovirasto on varannut saamelaiskäräjille tilaisuuden tulla kuulluksi lupahakemuksen johdosta ja hakija on antanut saamelaiskäräjien muistutuksiin selitykset. Aluehallintovirasto ei pidä tarpeellisena järjestää erillisiä neuvotteluja ennen päätöksen antamista, kun otetaan huomioon toiminnan pienimuotoisuus ja se, että hakijalla on ollut lupa koneelliseen kullankaivuun samalla alueella jo vuodesta 2002 saakka. Aluehallintovirasto katsoo, että neuvottelut eivät toisi mitään sellaista uutta tietoa, mitä hakemuksen, sen täydennyksen ja kuulutuksen perusteella asiasta ei voitaisi päätellä. 20 Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1), jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätalous ja poronhoito. Koneellinen kullankaivu hakemuksessa tarkoitetulla 5,0 hehtaarin suuruisella kullanhuuhdonta-alueella on toteutettavissa siten, ettei pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haitata ja luonnetta muuteta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 6.6.2012 myöntänyt luvan saajalle kullanhuuhdontaluvan (HL2011:0053), jolla on jatkettu valtauksen kaivosrekisterinumero 7323 voimassaoloa. Rovaniemen hallinto-oikeus on 26.6.2013 antamallaan päätöksellä (13/0269/1) kumonnut Tukesin päätöksen. Tukes on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on tällä hetkellä käsiteltävänä. Ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan myöntää tästä huolimatta. Koneellisen kullankaivun aloittaminen tämän luvan mukaisesti edellyttää myös kaivoslain (621/2011) mukaista lainvoimaista kullanhuuhdontalupaa. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön, ylimääräisen veden maahan imeyttämisen ja biohajoavien öljyjen käytön kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa ja ympäristön pilaantumisen estämisessä. Vesienkäsittelyn tehostaminen, toiminnan rajoittaminen tai tilapäinen keskeyttäminen tilanteessa, jossa alapuolisen vesistön samentumisen uhka on ilmeinen, ovat puolestaan parasta ympäristökäytäntöä. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen määrätä erikseen. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää. Kultaa huuhdotaan vain mineraalimaasta ja ylivuotovedet imeytetään kullanhuuhdonta-alueen maaperään riittävän etäällä vesistöstä ja alueen läpi virtaavasta purosta. Kullanhuuhdonta-alueen läpi virtaava puro laskee Uusihaaraan, joka laskee edelleen Tolosjokeen. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Tolosjoen tila on luo-