Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy
Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö Sisältää sisäilmaston lisäksi myös valaistuksen, ääniympäristön ja ergonomiset tekijät Esteettömyys, käytettävyys, turvallisuus, viihtyvyystekijät 2
Hyvä sisäympäristö Sisäympäristötekijät ja olosuhteet ovat kunnossa Sisäympäristö on terveellinen ja koetaan hyväksi Hyvä ja laadukas sisäympäristö Kiinteistöä ylläpidetään ja huolletaan laadukkaasti 3
Sisäilmaan vaikuttavat tekijät Fysikaaliset Huoneilman lämpötila Huoneilman ja rakenteiden kosteus Ilmanvaihto Radon Melu Kemialliset Kemialliset epäpuhtaudet (mm. ammoniakki, hiilidioksidi, formaldehydi) Hiukkaset Kuidut Biologiset Mikrobit 4
Laadukas sisäympäristö On pölytön ja hajuton Mummolan tai vanhan talon haju asunnossa ei ole normaalia Huonelämpötila talviaikana 20 22 C, kesäaikana voi olla korkeampi Ei vetohaittoja Riittävä valaistus Häiritsevää melua ei esiinny Ilmanvaihtojärjestelmä on säädetty ja se puhdistetaan säännöllisesti Koneellinen tuloilma on suodatettu tehokkaasti 5
Ohje asuntojen sisäilmaolosuhteista Asumisterveysohje on sosiaali- ja terveysministeriön antama ohje asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. hoitolaitokset ja oppilaitokset) terveydellistä valvontaa varten. Ohjetta käyttävät mm. kuntien terveydensuojeluviranomaiset, mutta se sopii myös rakennusten korjaajien, rakentajien ja kuntotutkijoiden käyttöön. Ohjeesta asetukseksi lähiaikoina: Terveydensuojelulakia on tarkoitus muuttaa siten, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa tarkempia säännöksiä asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveysolosuhteista. Lailla on tarkoitus tehostaa asumisterveyden valvontaa kunnissa. 6
7
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan kosteus- ja homeongelmien taloudellinen merkitys on valtava: Työpanos- ja hoitokustannukset: 450 milj. euroa Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannukset: 1,4 mrd. euroa 8
Paha sisäilma Rakennusten kosteus- ja homevauriot merkittävä syy huonoon sisäilman laatuun Muita yleisiä sisäilman haittoja ovat: Kuiva huoneilma Tunkkaisuus Pölyt Teolliset mineraalikuidut Tupakansavu 9
Kosteusvaurio Syntyy, kun rakenteisiin kertyy liikaa kosteutta eivätkä ne pääse kuivumaan. Kosteus voi tulla rakenteisiin rakennuksen sisältä, mutta usein vaurion aiheuttaja on maaperästä alapohjaan ja seinärakenteisiin noussut ulkopuolinen kosteus. 10
Kosteusvaurioista lisää Kosteuden kertymisen syynä voi olla rakennus- tai suunnitteluvirheet Tietyt rakenteet riskirakenteita Esimerkiksi koolattu lattiarakenne, jossa talon lattia rakennetaan maanvaraista betonilaattaa vasten puukoolauksen varaan ja lämmöneriste tai pääosa siitä on betonilaatan yläpuolella Myös niin sanottu valesokkelipohja, joka on tyypillinen 1970- ja 1980- luvun taloille, on kosteusvaurioiden syntymisen kannalta riskirakenne. Kosteusvaurion kehittyminen voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä, mutta otollisissa olosuhteissa vaurio voi kehittyä nopeastikin. Voi ikävänä yllätyksenä löytyä uudestakin rakennuksesta. Saattaa olla silmin nähtävissä, mutta aina ei ulkoisia merkkejä ole havaittavissa Vaurion jäljille voidaan päästä huoneen maakellarimaisen hajun tai asukkaiden oireilun perusteella. 11
Asumisterveysohjeen mukaiset tutkimukset mikrobivaurion määrittämiseksi MIKROBINÄYTTEENOTTO Näytteenoton avulla pyritään päättelemään, onko tutkittavassa tilassa kosteusvauriosta johtuva sieni-itiö- tai aktinomykeetti- eli sädesienikasvusto. Taustalla voi olla tilojen käyttäjien valituksia huonosta sisäilman laadusta ja epämiellyttävistä hajuista, oireilua, sairauspoissaoloja ym. Näytteitä voidaan ottaa rakennusmateriaaleista, niiden pinnoilta tai ilmasta. 12
Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VOCit Sisäilmasta tunnistettu yli 1000 haihtuvaa orgaanista yhdistettä Hiilivetyjä, terpeenejä, alkoholeja, eettereitä, aldehydejä, ketoneja, happoja ym. VOC-pitoisuudet yleensä suurempia sisäilmassa kuin ulkona ja suurempia asunnoissa kuin julkisissa tiloissa Lähteitä rakennus- ja sisustusmateriaalit, ulkoilma, ihmisten oma toiminta sisätiloissa 13
VOC-mittaus Mittauksella selvitetään normaalista poikkeavat pitoisuudet ja niiden mahdollinen päästölähde, kuten TXIB (2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioliisobutyraatti) kostuneesta PVC matosta 2-etyyli-1-heksanoli PVC-matosta ja liimasta Syynä mittaukselle esim. Ihmisten oireet Sisäilmassa vallitseva haju 14
Altistumisen vaikutukset Huonon sisäilman vuoksi voi sairastua! Rakennuksen kosteuden ja mikrobien sekä terveysvaikutusten välillä vahva syy-yhteys, mutta kaikkia oireiden ja sairauksien aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta vielä riittävästi. Aiheuttajia mahdollisesti mikrobisolut, itiöt, niiden kappaleet ja rakenneosat sekä aineenvaihduntatuotteet 15
Terveysvaikutukset Mikrobialtistuminen aiheuttaa hengitystieoireita ja -sairauksia: Silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytys, kuten käheys, kurkkukipu, yskä, limannousu, hengenahdistus Yleisoireet, väsymys, lämpöily, päänsärky, lihas- ja nivelkivut Infektiosairauksien yleistyminen, flunssa, nuhakuume, korvatulehdus, poskiontelon tulehdus, keuhkoputkentulehdus Astma, allerginen alveoliitti Tyypillistä, että oireet vähenevät altistuksen loputtua, esim. viikonloppujen ja lomien aikana Yksilöllinen herkkyys vaihtelee suuresti 16
Kiinteistön huolto ja kunnossapito Autot katsastetaan joka vuosi Kiinteistöjäkin voisi hoitaa ja huoltaa yhtä hyvin! Säännöllinen rakennuksen kunnosta huolehtiminen on parasta haittojen ja vaurioiden ennaltaehkäisyä. Lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Säännöllisellä huollolla edistetään rakennuksen pysymistä terveellisenä ja energiatehokkaana sekä varmistetaan, että se palvelee käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Kunnossapidolla korjataan kulumisesta ja materiaalien turmeltumisesta aiheutuneita vikoja. 17
Ilmanvaihtojärjestelmän huolto Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua. Tuloilmasuodattimet tulee vaihtaa säännöllisesti, esimerkiksi 2-3 kertaa vuodessa. Terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tulo- ja poistoilmanvaihtokanavat puhdistettavaksi, jos niissä on silmin havaittavaa pölyä tai muuta likaa. Kanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan (esimerkiksi asunto-osakeyhtiö) vastuulle. Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit (ja liesituulettimen rasvasuodatin) on syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. 18
Ilmanvaihtokanavien- ja laitteistojen puhdistus Asuinkiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistukselle ei ole annettu määräaikoja suositeltavaa puhdistaa vähintään 10 vuoden välein. Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useaminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta (802/2001): Kerran vuodessa tulee puhdistaa: 1) ammattimaisten ruuanvalmistuspaikkojen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot; 2) ruiskumaalaamon, puusepäntehtaan ja -liikkeen, tekstiilitehtaan, pesulan, leipomon ja savustamon ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot, jotka ovat sellaisessa teollisuus- tai muussa tilassa, missä ilmanvaihtokanaviin kerääntyy runsaasti herkästi paloa levittäviä aineita; 3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huonetilassa, jossa teollisesti valmistetaan tai teknisesti käytetään palavaa nestettä. Vähintään viiden vuoden välein tulee puhdistaa: 1) sairaalan, vanhainkodin ja suljetun rangaistuslaitoksen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot; 2) päivähoitolaitoksen, koulun, hotellin, lomakodin, asuntolan ja ravintolan ilmanvaihtokanavat ja laitteistot. 19
Toimi ajoissa Toimi heti, kun havaitset tai epäilet, että asuntosi sisäilman laadussa on puutteita tai rakennuksessa ja sen laitteissa on vikoja. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on järkevintä ja edullisinta alkuvaiheessa. 20
Kosteusvaurion korjaaminen ei tarkoita kosteusjäljen piilottamista pakkelilla ja maalilla! Kosteusvauriokorjauksissa muistettava, että vaurion syy täytyy aina poistaa Korjaukset riittävän laajasti Korjausten jälkeen asianmukainen jälkisiivous Homeentorjunta-aineiden käyttö ei ole suositeltavaa homeongelmien korjaamisessa, homesiivousten tehosteena tai homeiden ehkäisyssä 21
Remontoidessa muistettavaa Energiatehokkuuden parantaminen remontoidessa on tärkeä tavoite, mutta sitä ei tule toteuttaa laadukkaan sisäilman kustannuksella Riittävän korvausilman saanti taattava ilmanvaihdon tasapainotus korvausilmaventtiilien asentaminen, mikäli rakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa Yläpohjan eristystä lisättäessä eristekerroksen yläpuolisen tilan tuulettuvuuden varmistus jos vanha eristekerros säilytetään, riittävästä höyry- ja ilmatiiveydestä huolehdittava 22
Mistä apua? Jos epäilet kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa sisäilmaongelmaa, ota yhteyttä: Kiinteistön isännöitsijään Vuokranantajaan Omakotiasukas voi ottaa yhteyttä suoraan sisäilmaselvityksen tekijään tai kuntoarvioijaan Jos ongelman selvittäminen ei etene, voi ottaa yhteyttä kunnan terveysvalvontaan Ensivaiheessa selvitettävä ongelman aiheuttaja ja sen laajuus Sen jälkeen asianmukainen vaurion/vian korjaus 23
Hyödyllistä tietoa Sivuilta löytyy kattavasti tietoa mm. eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen riskirakenteista ja niiden huolto-ohjeista 24
Hometalkoot.fi Sivustolta löytyy paljon ohjeita ja materiaalia 25