Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Transkriptio

1 Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

2 Miksi kerrostalon ilmanvaihto ei toimi yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus. Erityisen yleisiä ongelmat ovat kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoi asunnossaan olevan sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Huomattava vanhojen rakennusten sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on liian vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Suuri osa suomalaisista kerrostaloista on varustettu pelkällä koneellisella poistolla, ja ilmanvaihdon ongelmien vuoksi sisäilman laadusta on vaikea saada hyvää. Näiden luvuilla rakennettujen talojen korvausilman saantia pystytään parantamaan ikkunaremontin yhteydessä. Samalla myös mahdolliset huurtumisongelmat vähenevät. Yleisen koneellisen poistoilmanvaihdon käytössä ongelmiin johtaa kaksi keskeistä teknistä ratkaisua, joita ei voi nykypäivänä pitää riittävinä: Korvausilma tuodaan usein hallitsemattomasti ikkunoiden ja seinien raoista. Tällöin ilmaa ei suodateta epäpuhtauksista ja talon rakenteista voi tarttua mukaan hajuja ja epäpuhtauksia. Ilmanvaihdon säätö on karkealla tasolla: poistopuhallinta ohjataan kellokytkimellä aina samaan aikaan täydelle teholle tai puoliteholle. Tällöin ilmanvaihto on säädetty toimimaan täysillä useimmiten aamulla ja illansuussa, mutta esimerkiksi yöllä kun kaikki ovat kotona voi ilmanvaihto olla riittämätöntä.

3 Lyhyesti ilmanvaihdosta: Jos sekä tulo- että poistoilma puhalletaan koneellisesti, puhutaan täysin koneellisesta ilmanvaihdosta. Jos koneellisesti viedään vain ilmaa pois huoneistosta, puhutaan koneellisesta poistoilmanvaihdosta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii ilman koneita, ulko- ja sisälämpötilan eron ja tuulen avulla. Suurimmassa osassa suomalaisista kodeista on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Useimmat uusista taloista rakennetaan nykyään täysin koneellisella ilmanvaihdolla. Asuntoja Suomessa on 2,9 miljoonaa (Tilastokeskus 2015). Terveysilman arvio IV-jakaumasta asuntojen kohdalla: Täysin koneellinen ilmanvaihto on noin 0,5 miljoonassa asunnossa. Korvausilma puuttuu kokonaan noin miljoonasta asunnosta. Korvausilmaventtiilit ikkunan karmissa, seinässä tai puisessa tuuletusluukussa on noin 1,4 miljoonassa asunnossa. Näistä venttiileistä yli 35 prosenttia on rikki tai vaihdon tarpeessa. Raitista ilmaa ulkoa tuovat venttiilit sijoitetaan oleskelutiloihin, kuten olohuoneeseen, makuuhuoneisiin ja saunaan. Poistoilmaventtiilien oikea paikka on keittiössä, vessassa, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa. Jokaisesta huoneesta tulisi löytyä jompikumpi venttiili, jotta ilma kiertää oikein. Oikea raitisilmaventtiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Sopiva nyrkkisääntö on yksi venttiili 20 neliömetriä kohden. Näin ollen 80 neliömetrin asunnosta pitäisi löytyä vähintään neljä raitisilmaventtiiliä. Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa on tärkeää varmistaa myös, että järjestelmän säädöt ovat tasapainossa.

4 Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Rak. MK D2 Kosteudenhallintaan on tulossa uudet C 2 -määräykset Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset epäpuhtaudet että fysikaaliset olot. Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistusolosuhteet. Esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan riippuvat voimakkaasti sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta. Epäpuhtauksien pitoisuus sisäilmassa riippuu myös ilmanvaihdon toiminnasta ja sen tehokkuudesta. (Asumisterveysohje) Hiilidioksidi: Sisäilma ei ole terveydensuojalain vaatimukset täyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on yli mg/m3 (1 500 ppm). Huoneilma saattaa kuitenkin tuntua tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä ppm. Ulkoilmavirran pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin mg/m3. Ulkoilmassa CO 2 noin 400ppm

5

6

7

8

9

10 Sopiva ilmankosteus

11 Mikrobit Rakennuksissa esiintyy yleisimmin ulkoilman tavallisia mikrobeja Penicilliumia, Cladosporiumia ja Aspergillussuvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicoloria tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieniä) Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu. Sädesienet ovat maaperän bakteereja (aktinobakteereja), jotka homesienten tapaan kasvattavat rihmastoja ja itiöitä. Sädesieniä esiintyy yleisesti maaperässä ja ne antavat maa-ainekselle sen ominaishajun (maakellarin hajun) tuottamalla yhtenä aineenvaihduntatuotteenaan Geosmiinia. Lämpötila, ravinto, kosteus Hyvät mikrobit suojaavat pahoilta!

12 Kosteudenhallinta

13 Radon: Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy radiumin hajoamistuotteena. Radon puolestaan hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi, joista osa (lähinnä Polonium 218 ja Polonium 214) radonin tavoin lä- hettää alfasäteilyä. Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asuntojen huoneilman radonpitoisuutta koskevan päätöksen (994/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä 28 (Bq/m3). Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan asuntojen radonmittaukset tehdään kahdella mittauspurkilla. Pienissä asunnoissa mittaus voidaan tehdä yhdellä purkilla. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta välisenä aikana (mittauskausi).

14 Melu 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo.

15 2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu ohjearvot.

16 Ilmanvaihtojärjestelmällä on kaksi päätehtävää: Tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen Hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa Poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Rakennuksessa syntyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla. llmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin: Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto).

17 Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma vaihtuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen sekä tuulen vaikutuksesta 1. Ulkoilmaventtiili Ilma tulee sisälle asuntoon ulkoseinässä tai ikkunarakenteissa olevista ulkoilmaventtiileistä. 2. Poistoilmaventtiili Ilma poistuu asunnosta poistoilmaventtiilien kautta hormiin ja sieltä edelleen ulos talon katolle luvulta alkaen poistoilmaventtiilit on keskitetty keittiöön, kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja vessaan. 3. Alipaine Jos ulkoilmaventtiilit on suljettu tai tukittu, asuntoon tulee liiallinen alipaine ja ilma pyrkii sisälle hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista, kuten ikkunoiden, lattioiden, seinien ja postiluukun raoista. 4. Siirtoilmareitit

18 Koneellinen poistoilmanvaihto Yhteiskanavat Erilliskanavat

19 Ilmanvaihtosuunnitelma

20 Ilmanvaihdon säätäminen Climecon Airvia Oy Uudenmaan IV-nuohous

21 Kerrostalon koneellinen keskitetty tulo- ja poistojärjestelmä. Yhteiskanavat poistossa. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto LTO

22 Ilmanvaihdon LTO Huoneistokohtainen ilmanvaihto

23 Hyödyt ilmanvaihdon LTO:sta Sisäilmaston laatu paranee Lämmitettynä Suodatettuna Hallitusti Investointikustannus /asm2 Esimerkki: 42 huoneistoa, 3700m Arvio energiansäästöstä 13-30%

24 Tuloilmaikkunat Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Dir Air

25 Suodattimien vaihto Raitisilmasuodattimet vaihdettava kaksi kertaa vuodessa (vähintään kerran) Liesituulettimen rasvasuodatin pestävä 2kk välein (riippuu käyttömääristä) Poistoilmaventtiilit pestävä kerran vuodessa Hengitysliitto

26 Poistoilmaventtiilit

27 Raitisilmasuodattimet vaihdettava

28 Raitisilmasäätö

29 Liesituulettimen rasvasuodatin

30 ilmanvaihtoventtiilien puhdistus

31 Painovoimainen ilmanvaihto, venttiilit Painovoimaisessa talossa poistoilmaventtiiliksi ei saa vaihtaa koneellisen ilmanvaihdon venttiiliä, vaan on varmistettava venttiiliä vaihdettaessa sen tyypin sopivuus painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Termostaattiohjattu seinäventtiili. Soveltuu myös koneelliseen ilmanvaihtoon

32 Puiseen tuuletusluukkuun Vanhan venttiilin tilalle

33 Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen

34 Saunan ilmanvaihto

35 Linkkejä ja lähteitä Asumisterveysohje Painovoimaisen ilmanvaihdon opas ja_huolto_vanhan_rakennuksen_kunnostusopas_nro2_ketola_www.pdf Rakentamismääräyskokoelma D2 BC %7D/ Hengitysliiton sisäilmaopas