Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Transkriptio

1 Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

2 Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Rak. MK D2 Kosteudenhallintaan on tulossa uudet C 2 -määräykset Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset epäpuhtaudet että fysikaaliset olot. Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistusolosuhteet. Esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan riippuvat voimakkaasti sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta. Epäpuhtauksien pitoisuus sisäilmassa riippuu myös ilmanvaihdon toiminnasta ja sen tehokkuudesta. (Asumisterveysohje) Hiilidioksidi: Sisäilma ei ole terveydensuojalain vaatimukset täyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on yli mg/m3 (1 500 ppm). Huoneilma saattaa kuitenkin tuntua tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä ppm. Ulkoilmavirran pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin mg/m3. Ulkoilmassa CO 2 noin 400ppm

3

4 Sopiva ilmankosteus

5 Mikrobit Rakennuksissa esiintyy yleisimmin ulkoilman tavallisia mikrobeja Penicilliumia, Cladosporiumia ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicoloria tai Streptomycessuvun aktinobakteereja (sädesieniä) Sädesienet ovat maaperän bakteereja (aktinobakteereja), jotka homesienten tapaan kasvattavat rihmastoja ja itiöitä. Sädesieniä esiintyy yleisesti maaperässä ja ne antavat maa-ainekselle sen ominaishajun (maakellarin hajun) tuottamalla yhtenä aineenvaihduntatuotteenaan Geosmiinia. Hyvät mikrobit Lämpötila, ravinto, kosteus suojaavat pahoilta!

6 Kosteudenhallinta

7 Radon: Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy radiumin hajoamistuotteena. Radon puolestaan hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi, joista osa (lähinnä Polonium 218 ja Polonium 214) radonin tavoin lä- hettää alfasäteilyä. Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asuntojen huoneilman radonpitoisuutta koskevan päätöksen (994/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä 28 (Bq/m3). Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan asuntojen radonmittaukset tehdään kahdella mittauspurkilla. Pienissä asunnoissa mittaus voidaan tehdä yhdellä purkilla. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta välisenä aikana (mittauskausi).

8 Melu 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo.

9 2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu ohjearvot.

10 Ilmanvaihtojärjestelmällä on kaksi päätehtävää: Tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen Hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa Poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Rakennuksessa syntyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla. llmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin: Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto).

11 Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma vaihtuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen sekä tuulen vaikutuksesta 1. Ulkoilmaventtiili Ilma tulee sisälle asuntoon ulkoseinässä tai ikkunarakenteissa olevista ulkoilmaventtiileistä. 2. Poistoilmaventtiili Ilma poistuu asunnosta poistoilmaventtiilien kautta hormiin ja sieltä edelleen ulos talon katolle luvulta alkaen poistoilmaventtiilit on keskitetty keittiöön, kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja vessaan. 3. Alipaine Jos ulkoilmaventtiilit on suljettu tai tukittu, asuntoon tulee liiallinen alipaine ja ilma pyrkii sisälle hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista, kuten ikkunoiden, lattioiden, seinien ja postiluukun raoista. 4. Siirtoilmareitit

12 Koneellinen poistoilmanvaihto Yhteiskanavat Erilliskanavat

13 Ilmanvaihtosuunnitelma

14 Ilmanvaihdon säätäminen Climecon Airvia Oy Uudenmaan IV-nuohous

15 Kerrostalon koneellinen keskitetty tulo- ja poistojärjestelmä. Yhteiskanavat poistossa. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto LTO

16 Ilmanvaihdon LTO Huoneistokohtainen ilmanvaihto

17 Hyödyt ilmanvaihdon LTO:sta Sisäilmaston laatu paranee Lämmitettynä Suodatettuna Hallitusti Investointikustannus /asm2 Esimerkki: 42 huoneistoa, 3700m Arvio energiansäästöstä 13-30%

18 Tuloilmaikkunat Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Dir Air

19 Suodattimien vaihto Raitisilmasuodattimet vaihdettava kaksi kertaa vuodessa (vähintään kerran) Liesituulettimen rasvasuodatin pestävä 2kk välein (riippuu käyttömääristä) Poistoilmaventtiilit pestävä kerran vuodessa Hengitysliitto

20 ilmanvaihtoventtiilien puhdistus

21 Painovoimainen ilmanvaihto, venttiilit Painovoimaisessa talossa poistoilmaventtiiliksi ei saa vaihtaa koneellisen ilmanvaihdon venttiiliä, vaan on varmistettava venttiiliä vaihdettaessa sen tyypin sopivuus painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Termostaattiohjattu seinäventtiili. Soveltuu myös koneelliseen ilmanvaihtoon

22 Puiseen tuuletusluukkuun Vanhan venttiilin tilalle

23 Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen

24 Saunan ilmanvaihto

25 Linkkejä ja lähteitä Asumisterveysohje Painovoimaisen ilmanvaihdon opas ja_huolto_vanhan_rakennuksen_kunnostusopas_nro2_ketola_www.pdf Rakentamismääräyskokoelma D2 BC %7D/ Hengitysliiton sisäilmaopas