Työsuojelurahaston loppuraportti

Työsuojelurahaston loppuraportti Liite 1 - Testiopas Korkealla työtä tekevien testisuositukset Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen, Jari Latvala, Kimmo Vaara, Panu Oksa ISBN 978-952-261-115-4 Oulu 15.6.2011

Sisällysluettelo Alkusanat... 2 Kehon koostumus... 3 Tasapaino... 6 Lihasvoima... 9 Liikkuvuus... 18 Yleiskunto... 22 Fyysisen toimintakyvyn tason suositus... 24 Lähdeluettelo... 25 1

Alkusanat Tämä opas on syntynyt "Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen" -tutkimusprojektin tulosten pohjalta. Projektissa määritettiin korkealla työtä tekevien hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston toimintakyky ja työssä kuormittuneisuus ja erityisesti mihin kehon osaan kuormitus eniten kohdistuu. Tulosten avulla voitiin määrittää ne toimintakykymittarit, jotka korreloivat työssä kuormittuneisuuden kanssa ja joiden antamat tulokset helpottavat korkealla työtä tekevien fyysistä työssä suoriutumisen arviointia. Tässä oppaassa esitetään kyseiset toimintakykytestit. Testien suorittamista ja tulosten tulkintaa on osittain muokattu palvelemaan paremmin korkealla työtä tekevien työkyvyn arviointia. Testituloksista voidaan antaa ikään ja sukupuoleen suhteutettu kuntoarvio, olemassa olevien viitearvojen puitteissa. Kuvauslähteinä on käytetty lähdeviitteissä mainittuja Kuntotestauksen käsikirjaa, Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjaa ja Toimia tietokantaa. 2

Kehon koostumus Painoindeksi Testin suoritus Painoindeksin tarkoituksena on osoittaa kehon massaan perustuvaa lihavuutta tai laihuutta. Painoindeksiä varten mitataan testattavan massa, mieluiten aamulla yön kestäneen paaston jälkeen ja aina samassa vaatetuksessa (esim. alusvaatteissa). Lisäksi mitataan testattavan pituus. Painoindeksi (BMI, engl. body mass index) saadaan jakamalla kehon massa (kg) pituuden (m) neliöllä (Kaava 1). massa BMI = (1) pituus pituus Testin virhelähteet Rasvan määrän lisäksi lihasten massa selittää samanpituisten ihmisten painoeroja. Painoindeksi ei erottele rasva- ja lihaskudoksen määrää toisistaan. Näin ollen on silmämääräisesti arvioitava, kummasta suuri painoindeksi johtuu. Painoindeksi ei myöskään osoita terveydelle haitallisen, vatsan sisäosiin/sisäelimiin kertyvän rasvan määrää. Painoindeksiä ei tule käyttää ennen pituuskasvun päättymistä. Painoindeksin käyttö edellyttää testaajalta perustietoja yli- ja alipainon yhteyksistä sairauksiin sekä toiminta- ja työkykyyn. Johtopäätösten tekemisessä auttavat myös perustiedot ravitsemus- ja liikuntafysiologiasta. Tuloksen tulkinta Painoindeksi on käytetyin ja käyttökelpoisin lihavuuden ja laihuuden osoitin. Painoindeksin suureneminen lihavuuden viitealueella on selvä terveydellinen riskitekijä. Toisaalta alle 15 kg/m 2 arvot voivat olla merkki vakavasta psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta. Lihavuus lisää kuoleman riskiä erityisesti painoindeksin ylittäessä 30 kg/m 2. Painoindeksin ylittäessä 25 kg/m 2 useiden sairauksien riski verrattuna normaalipainoisuuteen kasvaa merkittävästi. 3

Viitearvot WHO:n määrittelemät viiterajat soveltuvat parhaiten 20 60-vuotiaalle aikuisväestölle. BMI < 18,5 18,5 24,9 25,0 29,9 30,0 34,9 35,0 39,9 40 Selite Alipainoisuus. Sairastuvuusriski on suurentunut. Normaali paino. Laihduttamiseen ei ole mitään terveydellistä syytä. Lievä lihavuus. Sairastuvussriski on hieman suurentunut. Merkittävä lihavuus. Sairastuvuusriski on selvästi suurentunut. Laihtuminen 5 15 % kehon painosta saattaa olla terveydelle hyödyllistä. Vaikea lihavuus. Laihtuminen 10 20 % kehon painosta on terveydelle hyödyllistä. Sairaalloinen lihavuus. Laihtuminen 10 20 % kehon painosta on terveydelle erittäin hyödyllistä. 4

Vyötärö-lantiosuhde Testin suoritus Vyötärö-lantiosuhdetta käytetään rasvan sijainnin osoittimena. Vyötärön ympärys mitataan venymättömällä mittanauhalla alimman kylkiluun ja suoliluun puolivälistä. Samoin lantion ympärys mitataan reisiluun suurten sarvennoisten kohdalta. Mittanauhan on pysyttävä mittauksen aikana vaakatasossa. Vyötärön ympäryksen tulos luetaan kevyen uloshengityksen lopussa. Sekä vyötärön ympärys että lantion ympärys mitataan kolme kertaa ja tuloksena käytetään näiden kolmen mittauksen keskiarvoa. Vyötärö-lantiosuhde lasketaan jakamalla vyötärön ympärysmitan keskiarvo lantion ympärysmitan keskiarvolla (Kaava 2). vyötärön ympärys Vyötärö - lantiosuhde = (2) lantion ympärys Testin virhelähteet Testin käyttö edellyttää testaajalta perustietoja anatomiasta. Erityisen tärkeää on suorittaa mittaus aina samasta kohtaa, mikä on helpompaa, mikäli testaaja on jokaisella kerralla sama. Tuloksen tulkinta Viskeraalinen rasva eli sisäelinten ympärille kerääntyvä rasva on terveydelle haitallista. Viskeraalisella rasvalla on erittäin suuri merkitys lihavuuteen liittyvien rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden synnyssä sekä valtimokovettumatautien vaaratekijänä. Suuri vyötärö-lantiosuhde on merkki mm. suurentuneesta sydän- ja verisuonitautiriskistä sekä aikuistyypin diapetesriskistä. Miehillä yli 1,00 ja naisilla yli 0,85 arvoja pidetään terveyden kannalta huolestuttavana. Viitearvot Lihavuuteen liittyvä sairastuvuusriski vyötä-lantiosuhteen perusteella. Ei riskiä Lievä riski Huomattava riski Miehet < 0,90 0,90 1,00 > 1,00 Naiset < 0,80 0,80 0,85 > 0,85 5

Tasapaino Toiminnallinen tasapaino Testin suoritus Toiminnallisella tasapainolla tarkoitetaan kykyä säilyttää tasapainotila liikuttaessa pisteestä toiseen. Testi suoritetaan laudalla, joka on 250 cm pitkä, 9 cm leveä ja 4 cm korkea. Laudan keskelle on merkitty 50 cm pitkä kääntymisalue ja laudan on oltava vähintään 1,5 m päässä seinistä. Testattavan tulee mahdollisimman nopeasti ja hallitusti kävellä etu- ja takaperin laudalla paljain jaloin. Testattavan tulee kävellä etuperin laudan puoliväliin kääntyen merkityllä alueella ja kävellen takaperin laudan päähän ja palaten samalla tavalla aloituspisteeseen. Suorituksesta mitataan kesto kymmenesosa sekunnin tarkkuudella ja lasketaan virheet (esim. tuen otto lattiasta, jalan osuminen maahan, kääntyminen kääntymisalueen ulkopuolella), joista kustakin tulee yksi lisäsekunti suoritukseen. Testattava saa aluksi kerran harjoitella ilman ajanottoa, jonka jälkeen hän tekee suorituksen kolme kertaa ja paras aika otetaan huomioon. Nopeus ja virheettömyys ovat yhtä tärkeitä. Testin virhelähteet Testin käyttö edellyttää testaajalta perustietoja kuntotestauksesta sekä tasapainon ja liikkeiden hallinnasta. Testattavien motivointiin tekemään maksimisuoritus (kävellen ei juosten) jokaisella mittauskerralla tulee kiinnittää huomiota: testi näyttää helpolta suorittaa, mutta on tutkittavalle yllättävän haastava. Tuloksen tulkinta Kehon ja liikkeiden hallintaa tarvitaan erilaisissa työtehtävissä; erityisesti työskenneltäessä liukkailla alustoilla, korkealla tai vaikkapa nostettaessa taakkaa. Heikko suoriutuminen testistä on itsearvioidun työkyvyn ja fyysisen työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. 6

Viitearvot Viitearvoina käytetään rakennusmiesten ikään suhteutettuja viitearvoja (mukailtu Punakallio 2003). Miehet 39 40 49 50 5 7,7 8,4 8,1 4 7,8 8,9 8,5 9,5 8,2 10,7 3 9,0 11,2 9,6 11,8 10,8 15,8 2 11,3 12,4 11,9 12,9 15,9 18,4 1 12,5 13,0 18,5 1 = keskimääräistä heikompi 2 = keskimääräistä hieman heikompi 3 = keskimääräinen 4 = keskimääräistä hieman parempi 5 = keskimääräistä parempi 7

Koettu tasapaino Testin suoritus Koettua tasapainoa käytetään täydentämään mittauksilla (esim. toiminnallinen tasapaino) kerättyä tietoa tasapainonhallinnasta. Testissä kysytään testattavan itsearvioitua tasapainoa joko suullisesti tai kirjallisesti kysymyksellä: "Minkälaiseksi arvioit tasapainosi työsi vaatimusten kannalta?". Vastausvaihtoehdot ovat erittäin hyvästä (5) erittäin huonoon (1). Testin virhelähteet Testin käyttö edellyttää testaajalta perustietoja kuntotestauksesta sekä tasapainon ja liikkeiden hallinnasta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset suhteessa työkykyyn edellyttävät tietoa työn vaatimuksista ja kuormittavuudesta. Tulosten luotettavuutta parantaa jos ennen kysymystä kuvataan mitä tasapainolla työn vaatimusten kannalta kyseisen ammatin kohdalla tarkoitetaan. Tuloksen tulkinta Keskinkertaista huonompi itsearvioitu tasapaino on riskitekijä koetun työkyvyn heikkenemiselle. Lisäksi koettu tasapaino on merkitsevästi yhteydessä mitattuun toiminnalliseen tasapainoon. Viitearvot Koetun tasapainon vastauksia voidaan verrata toiminnallisen tasapainotestin tuloksiin. 1 = erittäin huono (keskimääräistä heikompi) 2 = huono (keskimääräistä hieman heikompi) 3 = keskitasoinen (keskimääräinen) 4 = hyvä (keskimääräistä hieman parempi) 5 = erittäin hyvä (keskimääräistä parempi) 8

Lihasvoima Puristusvoima Testin suoritus Riittävä käden puristusvoima on tarpeen monissa päivittäin suoritettavissa tehtävissä ja erityisesti korkealla työtä tekevien työtehtävissä. Maksimaalinen puristusvoima mitataan tarkoitukseen kehitetyllä voimadynamometrillä. Testattava istuu suorassa siten, että kyynärvarsi nojaa kyynärtukeen tai pöytään kyynärpään ollessa noin 90 kulmassa, olkavarren ollessa kiinni vartalossa ja ranteen ollessa suorana. Puristusote kahvasta on sellainen, että etusormen keskinivel on 90 kulmassa. Vapaan käden kämmen lepää suorituksen ajan sylissä. Testattavan tulee puristaa kahvaa maksimaalisesti noin 3 sekunnin ajan ja tulos merkitään kilogrammoina. Testi tehdään kahdesti molemmille käsille vuorotellen ja tulos on molempien käsien parhaiden tulosten keskiarvo. Testin virhelähteet Puristusvoiman mittaus sopii henkilölle, jonka käden toiminta on normaali ja joka pystyy tarttumaan mittariin oikealla otteella. Mikäli tämä ei onnistu, ei mittaus anna luotettavaa tulosta. Testattavan motivoiminen maksimisuoritukseen on tärkeää. Lisäksi tulee huolehtia, että oikea suoritusasento säilyy mittauksen ajan. Tuloksen tulkinta Puristusvoima on yhteydessä mitattuun fyysiseen suoritus- ja toimintakykyyn. Käden puristusvoima ennustaa vahvasti toimintakyvyn heikkenemistä ja toiminnan vajavuuksien ilmaantumista. Puristusvoiman taso on yhteydessä muiden lihasten voimatasoon. Puristusvoimalla ei ole kuitenkaan havaittu merkitsevää ennustearvoa suhteessa työkyvyn heikkenemiseen. 9

Viitearvot Viitearvoina käytetään Puolustusvoimien siviilimiesten ikään suhteutettuja viitearvoja. Miehet 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 5 66 65 64 63 62 61 60 59 58 4 58 65 57 64 56 63 55 62 54 61 53 60 52 59 51 58 50 57 3 50 57 49 56 48 55 47 54 46 53 45 52 44 51 43 50 42 49 2 42 49 41 48 40 47 39 46 38 45 37 44 36 43 35 42 34 41 1 41 40 39 38 37 36 35 34 33 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 10

Yläraajojen dynaaminen nostotesti Testin suoritus Testin tarkoituksena on mitata hartian ja käsivarren lihasten dynaamista voimaa ja kestävyyttä sekä liikettä tukevien vartalonlihasten staattista kestävyyttä. Testattavan tulee seisoa kapeassa haara-asennossa, olkavarret vartalon vierellä, kyynärpäät koukistettuna siten, että käsipainot ovat olkapään tasolla. Miehillä käsipainojen tulee olla 10 kg ja naisilla 5 kg. Kädet ojennetaan vuorotellen yhtäjaksoisesti ylös suoraksi pään viereen vartalon kallistumatta. Testattavan tulee jatkaa suoritusta niin monta kertaa kuin hänen kuntonsa edellyttää. Mikäli toinen käsi väsyy, voi toisella jatkaa suoritusta. Tulos lasketaan kummallekin kädelle erikseen, kuitenkin enintään 50 kertaa. Toistotesteissä oikea suoritustapa on tärkeä sekä tuloksen oikeellisuuden kannalta että testiin liittyvien vammojen tai rasitusvaivojen ehkäisemiseksi. Testin virhelähteet Testin käyttö edellyttää perustietoja kuntotestauksesta, kuormitusfysiologiasta ja anatomiasta. Testi ei sovellu testattaville, joilla on puhdasta suoritustekniikkaa haittaavia niveloireita. Tutkittavien motivointi tekemään maksimisuoritus oman kuntonsa mukaan sekä suorituksen tekninen puhtaus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tuloksen tulkinta Yläraajojen dynaamisen nostotestin tulokset ovat yhteydessä työkykyindeksin pistemäärään fyysisesti raskasta työtä tekevillä miehillä. Heikko suoritus yläraajojen nostotestissä on koetun työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. Tuloksia tulkittaessa tulee huomioida, ettei testiohjeissa suositeltuja painomääriä ole suhteutettu tutkittavan yksilölliseen suorituskykyyn eikä antropometriaan. 11

Viitearvot Viitearvoina käytetään Invalidisäätiön suoritustestistön viitearvoja. Miehet 35-40 41-45 46-50 51-55 1 10 9 8 7 2 11 16 10 15 9-13 8-12 3 17 20 16 19 14 18 13 17 4 21 25 20 24 19 23 18 22 5 > 26 > 25 > 24 > 23 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 12

Etunojapunnerrus Testin suoritus Etunojapunnerrusten on tarkoitus määrittää hartian alueen lihasten ja käsivarren ojentajalihasten voima ja kestävyys. Kämmenten tulisi olla hartoiden leveydellä siten, että sormet osoittavat eteenpäin ja jalkojen tulisi olla enintään lantion leveydellä suorana. Miehillä varpaat ovat tukipisteenä ja naisilla polvet. Lähtöasennossa kädet ovat ojennettuna suoriksi ja vartalo on myös suorana. Tästä asennosta vartalo lasketaan ala-asentoon, jolloin olkavarret ovat vaakatasossa. Vatsa ei saa osua ala-asennossa lattiaan. Testattavan tulee toistaa suorituksia niin kauan kuin hänen kuntonsa edellyttää eli maksimitoistomäärä ilman lepotaukoja. Toistotesteissä oikea suoritustapa on tärkeä sekä tuloksen oikeellisuuden kannalta että testiin liittyvien vammojen tai rasitusvaivojen ehkäisemiseksi. Testin virhelähteet Testin aikana tulee tarkkailla suoritusasennon säilymistä. Vartalon on pysyttävä suorana, olkavarsien tulee lähtöasentoon palatessa ojentua suoraksi ja ala-asennossa käytävä vaakatasossa. Jalat tai kädet eivät saa olla liian leveässä asennossa ja sormien on pysyttävä eteenpäin. Tuloksen tulkinta Testin tarkoituksena on arvioida hartian alueen ja yläraajojen lihasten dynaamista voimaa ja kestävyyttä. Lisäksi testi mittaa liikettä tukevien vartalonlihasten staattista kestävyyttä. 13

Viitearvot Viitearvot mukaeltu Kuntotestauksen käsikirjasta. Miehet 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 5 34 27 21 17 16 4 27 33 21 26 16 20 11 16 10 15 3 21 26 16 20 12 15 9 10 7 9 2 16 20 11 15 8 11 5 8 4 6 1 15 10 7 4 3 Naiset 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 5 26 24 22 17 15 4 20 25 17 23 14 21 10 16 10 14 3 14 19 12 16 10 13 5 9 4 9 2 9 13 7 11 4 9 1 4 3 1 8 6 3 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 14

Vatsalihasten toistotesti Testin suoritus Testin tarkoituksena on arvioida vartalon koukistajalihasten dynaamista kestävyyttä. Lähtöasennossa testattava makaa jumppamatolla polvet 90 kulmassa, jalat tuettuina ja kädet niskan takana tai vähintään korvien kohdalla. Tästä testattavan on noustava istumaan siten, että kyynärpäät koskettavat polvia ja palattava takaisin lähtöasentoon. Tulos on maksimitoistomäärä 60 sekunnissa ilman lepotaukoja. Toistotesteissä oikea suoritustapa on tärkeä sekä tuloksen oikeellisuuden kannalta että testiin liittyvien vammojen tai rasitusvaivojen ehkäisemiseksi. Testin virhelähteet Testin käyttö vaatii perustiedot kuormitusfysiologiasta ja anatomiasta. Testin oikea suoritustekniikka lisää huomattavasti sen luotettavuutta, erityisesti tulee kiinnittää huomiota, ettei käsillä tai vartalolla ikään kuin "lyödä vauhtia" ja että kädet pysyvät vähintään korvien tasolla. Tuloksen tulkinta Viiden vuoden seurannassa rakennusmiehillä suoritus ennusti oman työkykyarvion muutosta ja työkykyä työn vaatimusten suhteen sekä fyysisen kunnon muutosta. Testi sopii työkyvyn fyysisten vaatimusten edellytysten arvioimiseen energeettisesti kuormittavissa töissä. 15

Viitearvot Viitearvoina käytetään Puolustusvoimien siviilimiesten ikään suhteutettuja viitearvoja. Miehet 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 5 42 40 38 36 34 32 30 28 25 4 38 41 36 39 34 37 32 35 30 33 28 31 26 29 24 27 21 24 3 34 37 32 35 30 33 28 31 26 29 24 27 22 25 20 23 17 20 2 22 33 20 31 18 29 16 27 14 25 12 23 10 21 8 19 5 16 1 21 19 17 15 13 11 9 7 4 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 16

Toistokyykistys Testin suoritus Testin tarkoitus on arvioida alaraajojen lihasten dynaamista voimakestävyyttä ja suorituskykyä. Testattava seisoo lantion levyisessä haara-asennossa ja kyykistyy selkä suorana siten, että sormet osuvat vartalon vierellä lattiaan ja reisi käy vaakatasossa. Kyykystä noustessa jalkojen ja lantion on käytävä suorana. Tulokseksi lasketaan kyykistysten määrä 60 sekunnin aikana ilman lepotaukoja. Toistotesteissä oikea suoritustapa on tärkeä sekä tuloksen oikeellisuuden kannalta että testiin liittyvien vammojen tai rasitusvaivojen ehkäisemiseksi. Testin virhelähteet Testin käyttö edellyttää perustietoja kuntotestauksesta, kuormitusfysiologiasta ja anatomiasta. Huonokuntoisilla tai niveloireisille kyykistystesti voi olla maksimaalinen suoritus ja siten sisältää terveysriskin. Testattavien motivointiin tekemään maksimisuoritus ja suorituksen puhtauteen tulee kiinnittää huomiota. Molemmat lisäävät testitulosten toistettavuutta ja luotettavuutta Tuloksen tulkinta Testiä voidaan suositella alaraajojen suorituskyvyn arviointiin ja seurantaan työikäisille. Heikko suoritus on koetun työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. Viitearvot Viitearvoina käytetään Puolustusvoimien siviilimiesten ikään suhteutettuja viitearvoja. Miehet 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 5 55 53 51 49 47 45 43 41 39 4 47 54 45 52 43 50 41 48 39 46 37 44 35 42 33 40 31 38 3 39 46 37 44 35 42 33 40 31 38 29 36 27 34 25 32 23 30 2 31 38 29 36 27 34 25 32 23 30 21 28 19 26 17 24 15 22 1 30 28 26 24 22 20 18 16 14 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 17

Liikkuvuus Selän sivutaivutus Testin suoritus Testin tarkoituksena on taivuttaa vartaloa seisoma-asennosta suoraan sivulle niin pitkälle kuin mahdollista. Testattava seisoo suorassa jalat 15 cm etäisyydellä tosistaan ja kantapäät irti seinästä. Lapaluut ja pakarat ovat kosketuksissa seinän kanssa koko testin suorituksen ajan eivätkä jalat saa irrota lattiasta missään vaiheessa suoritusta. Kädet ovat suorana vartalon sivuilla ja suoraksi ojennetun keskisormen pään kohdalle asetetaan mittanauhan nollakohta. Tämän jälkeen testattavaa pyydetään taivuttamaan vartaloaan sivulle niin pitkälle kuin mahdollista kättä reittä pitkin liu'uttaen. Ääriasento, joka säilytetään 1-2 sekuntia, mitataan mittanauhalla suorana etäisyytenä nollakohdasta millimetrin tarkkuudella. Ensin mitataan oikean puoleinen sitten vasemman puoleinen sivutaivutus ja tulokseksi lasketaan näiden kahden arvon keskiarvo. Testin virhelähteet Testin käyttö ja tulosten tulkinta edellyttävät testaajalta perustietoja kuntotestauksesta ja anatomiasta. Lisäksi testattavan motivointi tekemään maksimaalinen sivutaivutus teknisesti oikein (molemmat jalat kiinni lattiassa sekä lapaluut ja pakarat kosketuksissa seinän kanssa koko suorituksen ajan) on ensiarvoisen tärkeää. Tuloksen tulkinta Selän sivutaivutustestin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä selän toimintakykyyn. Henkilöt, joiden arvot ovat heikot voivat hyötyä selkärangan liikkuvuutta lisäävistä harjoituksista. Toisaalta äärimmäinen yliliikkuvuus voi olla merkki lisääntyneestä alaselän ongelmien riskistä. Tällöin selän vakauttaminen selkälihaksia voimistamalla saattaa olla hyödyllistä. 18

Viitearvot Viitearvoina käytetään suomalaisen väestön väestönormeja (mukaeltu Kuntotestauksen käsikirja). Miehet 30-39 40-49 50-59 5 24,1 23,1 20,6 4 22,1 24,0 21,6 23,0 18,6 20,5 3 20,2 22,0 19,8 21,5 17,1 18,5 2 18,5 20,1 15,5 19,7 14,7 17,0 1 18,4 15,4 14,6 Naiset 30-39 40-49 50-59 5 23,7 22,5 20,1 4 21,8 23,6 19,9 22,4 18,6 20,0 3 21,1 21,7 18,6 19,8 16,9 18,5 2 17,8 21,0 16,1 18,5 15,6 16,8 1 17,7 16,0 15,5 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 19

Eteentaivutus Testin suoritus Riittävä nivelten liikelaajuus on tärkeää tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan, tasapainon ja ketteryyden säilyttämiseksi. Ennen testiä testattavan tulisi lämmitellä ilman nykiviä, nopeita venytyksiä. Testi suoritetaan lattialla istuen, jalat suorina ja ilman kenkiä. Kantapäät ovat 25 30 cm päässä toisistaan. Mittanauhan nollakohta kiinnitetään lattiaan jalkojen väliin 38 cm päähän kantapäistä. Testattavan tulee kurottaa yhtäaikaisesti molempia sormenpäitä niin pitkälle kuin mahdollista lattialla siirtäen mittatikkua mittanauhalla eteenpäin. Polvien tulee pysyä suorina testin ajan ja kurotuksen tulee kestää noin 2 sekunttia. Tulos on paras kolmesta yrityksestä. Testin virhelähteet Testin käyttö vaatii perustiedot anatomiasta. Testin oikea suoritustekniikka lisää huomattavasti sen luotettavuutta. Testiä käytettäessä on huomioitava, jos testattavalla on tule-oireita tai -sairauksia tai tasapainohäiriöitä. Tuloksen tulkinta Eteenkurotustesti mittaa alaselän ja lonkan liikkuvuutta sekä reiden takaosan lihasten joustavuutta. Työikäisille miehille ja naisille tehdyissä mittauksissa todettiin että eteenkurotustesti miehillä korreloi reiden takaosan lihasten joustavuuteen ja alaselän liiikkuvuuteen. Naisilla vaan hamstringien joustavuuteen. Palomiesten kolmen vuoden seurantatutkimuksessa hyvä tulos eteenkurotustestissä ennusti hyväksi koettua työkykyä. 20

Viitearvot Viitearvoina käytetään ACSM:n viitearvoja (mukaeltu Kuntotestauksen käsikirja). Miehet 16 25 26 35 36 45 46 55 56 65 5 51 48 48 43 38 4 46 50 43 47 41 47 36 42 33 37 3 38 45 36 42 33 40 28 35 23 32 2 33 37 28 35 28 32 23 27 18 22 1 32 27 27 22 17 Naiset 16 25 26 35 36 45 46 55 56 65 5 56 53 53 51 48 4 51 55 51 52 46 52 43 50 41 47 3 46 50 43 50 41 45 36 42 36 40 2 41 45 38 42 36 40 31 35 28 35 1 40 37 35 30 27 1 = heikko 2 = välttävä 3 = keskitasoinen 4 = hyvä 5 = erinomainen 21

Yleiskunto Kolmiportainen polkupyöräergometritesti Testin suoritus WHO:n määrittelemässä kolmiportaisessa polkupyöräergometritestissä pyritään määrittämään maksimaalinen työteho. Maksimaalisen työtehon käyttö on mastotyöntekijöille työtehtävien luonteesta johtuen suositeltavampi muuttuja kuin maksimaalinen hapenottokyky. Testi suoritetaan sykerajoitteisena esimerkiksi seuraavasti: Ennen varsinaisen testin alkua testattava verryttelee polkupyörällä 2 4 minuuttia ja viimeisen minuutin aikana pyritään löytämään kuorma, jonka aikana sykevaste on noin 120 lyöntiä/minuutissa. Ensimmäisessa portaassa testattavan tulee polkea 3 minuuttia kuormalla, joka aiheuttaa 120 lyöntiä/minuutissa sykevasteen. Portaan viimeisen 15 sekunnin aikana esiintyvä syke ja sen aikainen kuorma kirjataan muistiin (syke_1 ja kuorma_1). Toiseen portaaseen siirryttäessä kuormaa nostetaan siten, että saavutetaan noin 140 lyöntiä/minuutissa ja kolmanteen siirryttäessä noin 160 lyöntiä/minuutissa. Kaikki portaat kestävät 3 minuuttia. Sekä toisen että kolmannen portaan viimeisten 15 sekuntien aikana esiintyneet sykkeet (syke_2 ja syke_3) sekä ne aiheuttaneet kuormat (kuorma_2 ja kuorma_3) kirjataan muistiin. Testin jälkeen työteho voidaan laskea kaavalla 3. kuorma _ 2 + kuorma _1 kuorma _ 3 - Työteho = kuorma _ 3 + ( syke _ maks - syke _ 3) 2 (3) syke _ 2 + syke _1 syke _ 3-2 Työtehon laskemisessa tarvittava maksimisyke voidaan laskea kaavalla 4. Syke _ maks = 210 - ikä 0,65 (4) Testin virhelähteet Testin tekeminen edellyttää testaajalta testaajakoulutusta. Ennen testiä on tehtävä testattavalle terveydellinen riskinarviointi, jolloin komplikaatioriski on vähäinen. Mittausepätarkkuus lisääntyy ikääntyvillä, ylipainoisilla, mitä tahansa verenkiertoon 22

vaikuttavaa sairautta potevilla tai mitä tahansa verenkiertoon vaikuttavaa lääkitystä käyttävillä. Tuloksen tulkinta Testillä voidaan arvioida selviytymistä fyysisiin töihin tai työtehtäviin hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn kannalta. Soveltuu myös hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn seurantaan sairauksia potevilla ja lääkitystä käyttävillä, mikäli on tiedossa tarkemmalla testillä saatu tieto vertailutietona. Lisäksi voidaan käyttää yksilöllisen toimintakyvyn mittauksena, kun arvioidaan työntekijän kuormittuneisuutta. Viitearvot Testin tuloksena laskettu työteho suhteutetaan testattavan painoon ja tavoiteltava kuntotaso katsotaan alla olevasta kuvaajasta nk. liikennevaloajattelua noudattaen. Mikäli testattava sijoittuu vihreälle viivalle, on hänen tilanteensa kunnossa. Keltainen viiva kuvaa varoitusta, jolloin testattavaa tulisi ohjeistaa parantamaan kuntoaan, jotta töistä suoriutuminen ei olisi niin kuormittavaa. Punainen viiva puolestaan kuvaa hälytystä, jolloin tilanteeseen tulisi puuttua välittömästi, sillä töistä suoriutuminen on tällöin liian kuormittavaa. 23

Fyysisen toimintakyvyn tason suositus Tässä kuvattu testipatteristo pyrkii arvioimaan työntekijän fyysistä toimintakykyä monitahoisesti. Tämän vuoksi opas sisältää kuvaukset kaikilta yllä olevilta fyysisen toimintakyvyn osa-alueilta. Työssä selviytymisen kannalta olisi optimaalista saavuttaa kussakin testiosiossa taso "hyvä". Tasolla "keskitasoinen", jota voidaan pitää normaalin vastineena, työstä edelleenkin selviydytään. Kahteen alimmaiseen luokkaan sijoittuminen voi nostaa työssä ylikuormittumisen riskiä. Yleiskunnon osalta olisi hyvä aina sijoittua vihreälle viivalle. Keltaiselle tai punaiselle viivalle sijoittuminen olisi luokituksensa mukaan aiheutettava "herätys" tai "hälytys" ja siitä johtuen ryhdyttävä yleiskuntoa kohottaviin toimenpiteisiin. Kuitenkin on syytä muistaa, että yhdessä tai muutamassa osiossa / jossakin osa-alueella heikon tuloksen saaminen voi kompensoitua paremmalla tuloksella muissa testeissä / osa-alueissa. Toimintakyvyn arviointia tehtäessä onkin syytä kiinnittää huomiota testituloksen kokonaisuuteen. Ennen testaamista voidaan testauksen turvallisuus varmistaa käyttäen liitteenä olevaa "Korkealla työtä tekevän fyysisen toimintakyvyn arviointi" lomaketta. 24

Lähdeluettelo Liikuntatieteellinen Seura ry. Kuntotestauksen käsikirja. Tammer-Paino Oy, Tampere 2004 Puolustusvoimat. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja. Pääesikunta, henkilöstöosasto 2008 Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. Toimiatietokanta. Saatavissa osoitteessa http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/ Haettu 31.5.2011 25

Liite 1. KORKEALLA TYÖTÄ TEKEVÄN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Testaukseen liittyvä vastuu, turvallisuus ja tietosuoja Vastuu testauksesta on testaajalla ja testausta suorittavalla taholla. Vastuukysymyksiin vaikuttaa lisäksi, onko testaaja tai testaava yhteisö terveydenhuollon ammattihenkilö tai yksikkö, vai joku muu. Testauksen vastuukysymykset ja henkilötietojen käsittely tulee testipaikkakohtaisesti selvittää ja kirjata. Testaajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys käytettäviin testeihin, kuormitusmalleihin ja niiden turvallisuusmäärityksiin ja hänellä on oltava niitä koskeva perus- ja täydennyskoulutus. Testeihin valmistautumisen, niihin liittyvien riskien ja varsinaisen testien suorittamisen osalta noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä periaatteita, jotka on esitetty esim. Kuntotestauksen käsikirjassa (Keskinen ym. 2007). Yhtenäiset toimintatavat mahdollistavat myös eri paikoissa tehtyjen testien vertailua esim. työntekijän siirtyessä toisiin työpisteisiin. Testattavalla ja testaajalla on oikeus kieltäytyä testistä, mikäli jompikumpi katsoo, ettei testauksen turvallisuudesta ole riittävää varmuutta. Erityisesti vastuu- ja turvallisuuskysymykset täytyy huomioida testeissä, joissa fyysisen toimintakyvyn testauksen kannalta kohtalaisen riskin omaavat työntekijät mahdollisesti kuormittuvat maksimaalisesti tai liki maksimaalisesti. Testauksen turvallisuuden takaamiseksi testattavalta on kysyttävä hänen terveydentilaansa liittyviä tietoja. Muu kuin terveydenhuoltohenkilöstö ei saa kysyä terveydentilaan liittyviä tietoja ilman testattavan suostumusta. Ohessa on riskitekijöiden kartoitukseen käytettävä kyselylomakkeen malli. Samassa lomakkeessa on malli suostumuksen kysymiseksi, silloin kun testauksen suorittaa muu kuin terveydenhuoltoalan henkilöstöön kuuluva testaaja. Kaikissa testauspaikoissa on oltava selkeä kuvaus testien suoritustavoista ja turvallisuuden varmistamisesta. Nämä tulee kertoa ymmärrettävästi testattavalle. Riskitekijät on syytä kartoittaa ennen kaikkia tässä ohjeessa suositeltuja testejä. Lihaskuntotestit aiheuttavat osin samankaltaisia reaktioita sydän- ja verenkiertoelimistölle kuin yleiskestävyystestitkin mutta tiettyihin lihaskuntotesteihin voi liittyä esim. polkupyöräergometritestiä voimakkaampia verenpainereaktioita. Lihaskuntotestitkin voivat huonokuntoiselle olla maksimaalisia. Testauksesta annetaan välitön palaute testattavalle itselleen. Muuhun testaustietojen välittämiseen on aina saatava testattavan kirjallinen lupa. 26

Riskien kartoitus- ja suostumuslomake Korkealla työtä tekevän fyysisen toimintakyvyn testaaminen Nimi: Suostumus (kun testaaja ei ole terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva): Tunnen fyysisen toimintakyvyn testien suoritustavan ja turvamääräykset. Suostun siihen, että minulta kysytään kuntotestien turvallisuuden varmistamiseksi terveydentilaani liittyviä kysymyksiä. Tunnen fyysisen toimintakyvyn testien suoritustavan ja turvamääräykset. En suostu siihen, että minulta kysytään kuntotestien turvallisuuden varmistamiseksi terveydentilaani liittyviä kysymyksiä, vaan haluan työterveyshuollon arvioivan terveydelliset edellytykseni hoitaa tehtäviäni. Siirrytään allekirjoituskohtaan ja välitetään tieto esimiehelle. Testauksen turvallisuuden varmistamiseksi testattava vastaa seuraaviin kysymyksiin: I RISKITEKIJÄT: 1. Onko läheisellä sukulaisellasi (vanhemmat, omat sisarukset) ollut ennen 65- ikävuottaan tai onko omilla lapsillasi ollut sydänveritulppa, sydämen sepelvaltimoiden toimenpide tai sydänperäinen äkkikuolema? Ei Kyllä En tiedä/ En osaa sanoa 2. Tupakoitko nykyisin tai oletko lopettanut tupakoinnin viimeisen 6 kuukauden sisällä? 3. Onko systolinen verenpaineesi (yläverenpaine) ollut > 140 mmhg tai diastolinen verenpaineesi (alaverenpaine) > 90 mmhg vähintään kahdella mittauskerralla mitattuna? Tai onko sinulla lääkehoidossa oleva kohonnut verenpaine? 4. Onko kokonaiskolesterolisi tai ns. paha kolesterolitasosi (LDL) ollut koholla tai ns. hyvä kolesteroli (HDL) ollut liian matala tai käytätkö kolesterolia alentavaa lääkitystä? (Jos tiedät laboratoriotulokset, rajat ovat kokonaiskolesteroli yli 5,2 mmol/l, LDL yli 3,4 mmol/l ja HDL alle 1,02 mmol/l) 5. Onko paastoverensokerisi ollut koholla ainakin kahdella eri mittauskerralla mitattuna? (Jos tiedät laboratoriotulokset, kohonneeksi katsotaan yli 6,2 mmol/l). 6. Kehon painoindeksini (paino jaettuna pituuden neliöllä) on > 30 tai vyötärönympärykseni on > 102 cm (miehet), tai > 88 (naiset). (Asiantuntijoiden mielipiteet vaihtelevat lihavuuden riskirajoista. Myös käytännön kliinistä arviointia voidaan käyttää lihavuuden arvioinnissa.) 7. Harrastan liikuntaa vähemmän kuin 3 kertaa viikossa enintään 30 minuuttia kerralla? 27

II OIREET: Onko sinulla ollut seuraavia oireita viimeisen 6 kuukauden aikana?: Oire Ei Kyllä En osaa sanoa 1. Rintakipua levossa tai fyysisessä rasituksessa, rintakipua rintalastan seudussa, rasitukseen liittyvää poikkeavaa hengenahdistusta tai päänsärkyä? 2. Huimausoireita tai rytmihäiriötuntemuksia? 3. Fyysiseen rasitukseen liittyvää poikkeavaa uupumusta? 4. Liikkumista haittaavaa liikuntaelinten kipua (esim. selkä- tai muuta nivelkipua)? III SAIRAUDET Onko sinulla nyt tai onko joskus ollut jokin/joitakin seuraavista sairauksista (ympyröi)?: 01 sepelvaltimotauti 02 sydäninfarkti 03 kohonnut verenpaine 04 sydänläppävika 05 aivohalvaus 06 aivoverenkierron häiriöitä 09 kävelykipua pohkeissa 13. keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtauma tai laajentuma 17 diabetes 18 munuaisten sairaus 07 sydämen rytmihäiriö 10 sydänlihassairaus 11 syvä laskimotukos 14 astma 15 muu keuhkosairaus 08 sydämentahdistin 12 muu verisuonisairaus 16 kilpirauh. toimintahäiriö 19 maksan sairaus 20 nivelrikko, - kuluma 21 nivelreuma 22 kr. selkäsairaus 23 leikkaus äskettäin 24 tapaturma äskettäin 25 matala veren kalium- tai magnesiumpitoisuus 26 kohonnut silmänpaine 27 näön tai kuulon heikkous 28 rasitukseen liittyvä allergiaoireilu 29 anemia 30 mahahaava 28

Onko sinulla muita sairauksia tai oireita tai käytätkö säännöllisesti jotain lääkitystä? Mitä? EI Kyllä 10. Onko sinulla viimeisen kolmen viikon aikana ollut kuumeinen tai lääkehoitoa vaatinut flunssa tai ripuli/oksennustauti tai työstä poissaoloa vaatinut muu infektio? Olen lukenut huolellisesti kysymykset ja vastannut niihin parhaan tietämykseni mukaan. Esittämiini kysymyksiin olen saanut minua tyydyttävän vastauksen. paikka pvm allekirjoitus 29

Testauksen liittyvien riskien arviointi 1. Esitietojen ja haastattelun perusteella (esim. käyttämällä ohessa olevaa lomakemallia) arvioidaan testaukseen liittyvät riskitekijät (kohta I), oireet (kohta II) ja sairaudet (kohta III). 2. Yllä mainittujen tietojen perusteella testattava luokitellaan johonkin alla esitetyn riskiluokituksen ryhmään. Matalan riskin testattavat: alle 45-vuotiaat miehet, joilla on enintään yksi riskitekijä (kohta I) ja jotka ovat oireettomia (kohta II: 1-3) alle 55-vuotiaat naiset, joilla on enintään yksi riskitekijä (kohta I) ja jotka ovat oireettomia (kohta II: 1-3) Kohtalaisen riskin testattavat: kaikki 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet ja 55-vuotiaat tai sitä vanhemmat naiset. kaikki henkilöt, joilla on 2 tai useampi riskitekijä (kohta I) ja jotka ovat oireettomia (kohta II: 1-3) Korkean riskin testattavat: henkilöt, joilla on yksi tai useampi sydän- tai keuhkosairauteen viittaava oire (kohta II: 1-3) tai joilla on sydän- tai verenkiertoelinten (kohta III: 1-12), hengityselinten (kohta III: 13-15) tai aineenvaihdunnan (kohta III: 16-19) sairaus. 3. Edellisissä kohdissa arvioitujen tietojen ja käytettäväksi aiotun testin perusteella määritellään se, onko lääkärin konsultaatio tai läsnäolo tarpeen testin aikana (ks. taulukko 1). Erityistä varovaisuutta tulee käyttää tehtäessä testiä, joka oletusarvoisesti on testattavalle maksimaalinen tai jos testattavan aikaisemmasta toimintakyvystä ei ole tietoa. Testaustavasta riippumatta ensiapuvalmius on oltava aina olemassa. Taulukko 1. Suositus lääkärin läsnäolosta* kuntotestissä (ACSM 2006 pohjalta). Matala riski Kohtalainen riski Korkea riski Submaksimaalinen testi ei tarpeen ei tarpeen suositellaan Maksimaalinen testi ei tarpeen suositellaan suositellaan * Kun lääkärin läsnäoloa suositellaan, lääkärin tulee olla lähettyvillä ja pikaisesti saatavilla, kun tarve vaatii. Testejä ei tehdä, jos viimeisen kolmen viikon aikana on ollut kuumeinen tai lääkehoitoa vaatinut flunssa tai ripuli/oksennustauti tai työstä poissaoloa vaatinut muu infektio. Myös muut sairaudet (kohta III: 20-30) ja liikuntaelinten oireet (kohta II: 4) on huomioitava arvioitaessa testien turvallisuutta. 30