Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1
Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 16 29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa NEET: (not in employment, education or training) nuorten osuus 11,8 %, Ruotsissa 7,8 %, EU-maiden keskiarvo 15,4 %. (Eurostat 2015) Näistä nuorista 1/3 asuu yksin ja 4800 on asunnottomana Toimeentulotuen asiakkaista suuri osa nuoria aikuisia (Lähde: SotkaNet, 2013, 2014)
Miksi? Taustalla vakavia terveydellisiä ongelmia Nuorilla aikuisilla hyvinvointivajeet liittyvät useimmiten toimeentuloon, työllisyyteen ja terveydentilaan (Kivipelto ym. 2013) Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaikkiaan 2612 alle 30-vuotiasta nuorta. Näistä nuorista 75 % eläkepäätöksen syynä mielenterveyden häiriö. (Raitasalo & Maaniemi 2011) NEET -nuorista 17 % (8 900) kertoi olevansa työkyvytön (Larja 2013) Kuva: ESS 24.10.2013 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 3
(Saikkonen ym. 2015) 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 4
Heikennyksiä ja pulmakohtia palvelujärjestelmässä Etuudet Toimeentulotuen perusosan alentaminen (20 % tai 40 %) Vuodesta 2011 lähtien täysi-ikäiselle alle 25-vuotiaalle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa on voitu alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, ettei hän tällä perusteella ole oikeutettu työttömyysetuuteen Palvelut Paljon toimijoita, sektoroitunutta, päällekkästä tekemistä, passivoivaa puolesta tekemistä Aktivointi ja velvoitteet koetaan usein kontrollikoneistona Asumisen tuki usein puutteellista TE-palvelut eivät toimi
Ehdotetut toimet Alle 30-vuotiaille ei koskaan yksin taloudellista tukea Tieto kuntaan, jos perusosaa alennetaan Sosiaalityön tuki ja ohjaus kytkettävä perusosan alentamiseen SHL:n (2014) mukainen asiakassuunnitelma Monialaiset matalan kynnyksen palvelut Vrt Hollannin Social Community Teams (European Commission 2016) Terveystarkastukseen pääsy on taattava 18 29-vuotiaiden nuorten toimeentulotukeen ehdotettu tulevaisuustukea, jossa on enemmän tukitoimia ja vähemmän vaatimuksia (yhteiskuntaosallistumiseen kannustava kokeilu) Kunnan tasolla hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikuttaminen
Vaikuttavuuden arviointi osaksi palvelujen kokonaisuutta Arvion ja suunnitelman tekeminen systematisoitava (esim. AVAIN-mittari) Tavoitteet: alkutilanne, lopuksi: miten saavutettiin Menetelmät: millaisia menetelmiä käytettiin, menetelmät joilla yhteys hyvin saavutettuihin tavoitteisiin Tilannetekijät: tavoitteen saavuttamista edistävät ja ehkäisevät tilannetekijät 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 7
Tavoitteiden saavuttaminen Tarkastelujaksolla hyvin saavutettuja tavoitteita mm arjen toiminnoissa selviytyminen ja toimintakyvyn paraneminen Huonommin on saatu muutosta työllistymiseen ja osallistumiseen, kuten harrastusten saamiseen 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 8
Menetelmät Yksilökohtaisen työn menetelmät käytetyimpiä Ryhmätyö ja perheen tukeminen vähäisempiä tarkastelujaksolla 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 9
Tilannetekijät - Nuorten vahvuuksien esiin saaminen tavoitteiden saavuttamisessa (vihreät palkit) - Rakenteellisia toimia vaativien asioiden tunnistaminen (esim. koulutuspaikkojen puute) - Terveydellisten ongelmien tunnistaminen 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 10
Lähteitä AVAIN-mittari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/sosiaalityonvaikuttavuuden-arviointi/arviointimittareita-ja-menetelmia/avain_mittari Blomgren, S & Karjalainen, J & Karjalainen, P & Kivipelto, M & Saikkonen, P & Saikku, P (2016) Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan - miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? Päätösten tueksi 1/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/129739 European Commission (2016) Social Community Teams against poverty. Peer Review in Social Protection and Social Inclusion 2015-2016. The Netherlands, 19-20 January 2016. Eurostat (2015) Young people neither in employment nor in education and training by sex and age (NEET rates) http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-datasets/-/edat_lfse_20 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 11
Kivipelto, M & Blomgren, S & Karjalainen, P & Saikkonen, P (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL. Raportteja 8. Helsinki. Larja, L (2013) Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla. Hyvinvointikatsaus 1/2013 http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html?s=0 Määttä, M & Määttä, A (toim.) (2015) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015. Helsinki: Valtioneuvosto. Raitasalo, R. & Maaniemi, K. (2011). Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009. Nettityöpapereita 23. Helsinki:Kelan tutkimusosasto. Saikkonen, P & Blomgren, S & Karjalainen, P & Kivipelto, M (2015) Poistaako sosiaalityö huonoosaisuutta? Tutkimusjulkaisu 89. Helsinki, Kunnallisalan kehittämissäätiö Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) FINLEX. Helsinki: Eduskunta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 SotkaNet (2016) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL (2016) Terveys- ja hyvinvointierot. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 12